Testissä Honor 400 Pro

Testissä Honorin 400-sarjan 799 euron hintainen Pro-huippumalli.

Yhteenvetona Honor 400 Pro tarjoaa pieniä toivottuja parannuksia edeltäjäänsä nähden ja on samalla varsin tasapainoisen eheä kokonaisuus edullisempien high-end-puhelimien luokkaan, mutta kärsii hinnoittelunsa osalta samoista haasteista muiden ”alemman high-end-luokan” puhelimien kanssa. Pahimpia kilpailijoita ovat OnePlussan 13R ja Samsungin Galaxy S25 FE – mutta niiden joukossa pärjäämisen lisäksi olisi pystyttävä päihittämään myös alennuksessa olevat lippulaivamallit, kuten OnePlus 13 ja Galaxy S25, joka onkin sitten haastavampi tehtävä.

Plussaa:

Tarkka, kirkas, AMOLED-näyttö

Näytön 3820 Hz PWM-himmennys ja muut silmiä säästävät ominaisuudet

512 Gt tallennustila vakiona

Monipuolinen kolmoiskamera varauksin

Latausnopeus varauksin

IP68/69-suojaluokitus

Merkittävästi parantunut kuuden vuoden päivitystuki

Miinusta:

Muovinen kehys/runkorakenne tässä hintaluokassa

Etukameran automaattitarkennuksen puute varauksin

Magic OS:n tiukka taustasovellusten hallinta

Videon kuvanvakautuksen mikrovärinät

Honor esiteli toukokuun lopulla uudet 400-sarjan puhelimensa, mutta tuolloin Suomen markkinoille lanseerattiin ainoastaan keskimmäinen 400-perusmalli jo aiemmin kauppoihin tulleen 400 Lite -mallin yläpuolelle. Malliston Pro-huippumallia ei siis tuotu startissa Suomeen, mutta laitteen aika koitti kuitenkin hieman myöhemmin heinäkuun puolivälissä.

400-malliston huipulle asettuvan Pron suositushinta Suomessa on 799 euroa, eli se on pysynyt samana kuin edeltäjämallissa vuosi sitten. Myös 12 & 512 Gt muistiyhdistelmä on pysynyt muuttumattomana. Tämän artikkelin julkaisuhetkellä syyskuun puolivälissä käytännön hintataso on liikkunut viime viikot 699-749 euron haarukassa. Honorin koko mallistossa 400 Pro asemoituu Magic7 Pro -lippulaivamallin alapuolelle ikään kuin edullisemmaksi high-end-vaihtoehdoksi.

io-tech testasi edullisemman 549 euron hintaisen Honor 400:n heti tuoreeltaan ja laitteen arvio päättyi positiivissävytteiseen nuottiin, vaikka parannettavaakin löytyi. Tässä artikkelissa tutustutaan Pro-malliin parin viikon käytännön testijakson pohjalta.

Mitä uutta?

Honor 400 Pron merkittävimmät uudistukset edeltäjämalli 200 Pron nähden ovat selvästi parantunut IP-suojaluokitus, hieman pienentynyt ja kuvasuhteeltaan muuttunut näyttö, suorituskykyisempi Snapdragon 8 gen 3 -järjestelmäpiiri, pääkameran nelinkertaistunut resoluutio sekä selvästi parantunut päivitystuki.

Edullisempaan Honor 400 -malliin nähden Pro tarjoaa 250 euroa kalliimman hintansa vastineeksi mm. suuremman näytön, selvästi nopeamman järjestelmäpiirin, WiFi 7 -tuen, paremmat suojaukset sekä pidemmän polttovälin telekameran.

2,5 mm lyhyempi, 0,9 mm leveämpi, 0,1 mm ohuempi
6 grammaa painavampi
IP-suojaluokitus parantunut (IP65 -> IP68/69)
näyttö pienentynyt 6,78”:sta 6,7 tuumaan
Näytön maksimikirkkaus kasvanut (4000->5000 nit)
Näytön resoluutio on kasvanut (2700×1224 -> 2800×1280)
Näytön kuvasuhde on leventynyt hieman (19,9:9 -> 19,5:9)
Järjestelmäpiiri päivitetty Snapdragon 8 gen 3:een (vs. 8s gen 3)
WiFi-versio päivittyi 6:sta 7:ään
Bluetooth-versio päivittyi 5.3:sta 5.4:ään
Pääkameran resoluutio on kasvanut 50:stä 200 megapikseliin
Pääkameran kuvasensori on pienentynyt 1/1,3:sta 1/1,4 tuumaiseksi
Telekameran polttoväli on kasvanut 2,5x:stä 3x:ään
Etukameran aukkosuhde on kasvanut f2.1:stä f2.0:aan
Akun kapasiteetti on kasvanut 5200:sta 5300 mAh:iin
Langaton latausteho on heikentynyt 66:sta 50 wattiin
Päivitystukea on parannettu 3 vuodella Android-versiopäivitysten ja 2 vuodella tietoturvakorjausten osalta

Laite ja ominaisuudet

Honor toimittaa 400 Pron pelkistetyn valkoisessa pakkauksessa, jonka kannessa ja kyljissä on kullanväriset mallimerkinnät. Toimitussisältöön kuuluva USB-C -kaapeli on kuuden ampeerin mallia. Testikappaleemme mukana ei toimitettu ”paperitavaraa”, joka kuuluu kuluttajaversion toimitussisältöön.

Honor käyttää omaa SuperCharge-pikalatausta, jonka hyödyntäminen 100 watin maksimiteholla vaatii noin 60 euron lisähintaisen laturin ostamista.

Tuotepakkauksen sisältöön kuuluu:

puhelin
pikaohjeet
takuukortti
USB-C – USB-C -kaapeli
korttikelkan irrotustyökalu

Fyysiset mitat:

Ulkomitat: 160,8 x 76,1 x 8,1 mm
Paino: 205 grammaa
Näytön ja ulkomittojen suhde: 89,5 %
Materiaalit: muovikehys, lasi edessä ja takana
Suojaus: IP68&69, SGS 5-tähden pudotus- ja puristuskestävyys
Valmistusmaa: Kiina
Valmistajan kotimaa: Kiina

400 Pron muotoilu eroaa edullisemmasta 400-perusmallista lasipintojen osalta, sillä ne ovat sekä etu- että takapuolella muotoiltu kaikilta reunoiltaan kevyesti kaareutuviksi. Lisäksi kehyksen leveys on tasamittaisempi koko matkalta, siinä missä edeltäjämallissa se oli pitkillä sivuilla selvästi kapeampi. Muotoilu ei ole yhtä siroa kuin 200 Pro -edeltäjämallissa. Käsituntumasta ja ulkonäöstä tulee mieleen yrityksen viimeaikaiset Magic-sarjan lippulaivapuhelimet.

Kooltaan 400 Pro on edeltäjäänsä hieman lyhyempi mutta leveämpi, jonka havaitsee välittömästi käsituntumassa. Luokassaan 400 Pro on melko tavanomaisen kokoinen puhelin. Kilpailijoista OnePlus 13R on 0,9 mm pidempi, 0,3 mm kapeampi, 0,1 mm ohuempi ja gramman painavampi. Nothing Phone 3 on puolestaan 0,2 mm lyhyempi, 0,5 mm kapeampi, 0,9 mm paksumpi ja 13 grammaa painavampi. Samsungin uunituoreen Galaxy S25 FE:n mitat ovat 0,5 mm pidemmät ja leveämmät, 0,7 mm ohuemmat ja 15 grammaa kevyemmät.

400 Pron kehysrakenne on muovia, mitä ei lähtökohtaisesti enää toivoisi näkevänsä tämän hintaluokan puhelimissa, mutta mattapintainen toteutus on onneksi varsin asiallisen tuntuinen ja saattaa mennä monille käyttäjille läpi metallina, vaikka sitä se ei ole. Rakenne tuntuu kädessä jämäkältä ja sillä on nyt IP68/69-suojausluokitus, joka on siis parantunut selvästi edeltäjän IP65-tason roiskesuojauksesta.

Toisin kuin Honorilla on ollut ”numerosarjassaan” tyypillisesti tapana, 400 Pron värivaihtoehdot ovat täkäläisillä markkinoilla hillittyjä. Testikappaleemme edustaa satiinimattapintaista valossa heijastelevaa hopeanharmaata Lunar Gray -väriä ja toisena vaihtoehtona on tarjolla satiininmusta Midnight Black.

Näytön tekniset ominaisuudet:

6,7” AMOLED-näyttö, 120 Hz
19,5:9-kuvasuhde, 1280 x 2800 pikseliä, 460 PPI
1200 nit HBM-maksimikirkkaus, 5000 nit pistemäinen HDR-kirkkaus
10-bittiset värit, 100 % DCI-P3, HDR Vivid, HDR10+
3840 Hz PWM-himmennys, Honor Eye Care -tila

Näyttö on pienentynyt hieman edellisestä sukupolvesta, sen kuvasuhde on muuttunut hieman leveämmäksi ja näyttö on nyt tasapintainen lasin hieman pyöristettyjä reunoja lukuun ottamatta. Lisäksi resoluutio on kasvanut hieman ja maksimikirkkautta on kasvatettu. Kokonaisuudessaan kyseessä on tässä hintaluokassa varsin monipuolinen ja pätevä näyttö.

120 hertsin adaptiivisen virkistystaajuuden käytännön toiminta on parantunut edellissukupolvesta, sillä nyt se muuttuu ripeästi näytön koskettamisen ja sisällön mukaan. Kun näyttöä ei kosketa, taajuus laskee lähes välittömästi 60 hertsiin, mutta kun näyttöön kosketaan, se nousee täyteen 120 hertsiin. Näyttö tukee 10-bittistä värintoistoa sekä HDR10+:aa ja kiinalaista HDR Vivid -standardia.

Edullisemman Honor 400 -mallin tapaan näytön yhteyteen on kehitetty useita silmien terveyden edistämiseen keskittyviä toimintoja, kuten vuorokausirytmiin mukautuva yönäyttö, likinäköisyydeltä suojaava tila, korkea 3840 Hz PWM-himmennys sekä täysin tämän vuoden uutuusominaisuutena mielenkiintoinen matkapahoinvoinnin helpotustila, jossa näytön reunoille ilmestyvät pisteet liikkuvat ajoneuvon liikkeiden mukaan pahoinvoinnin vähentämiseksi.

Tekniset ominaisuudet:

Qualcomm Snapdragon 8 gen 3 -järjestelmäpiiri
12 Gt LPDDR5X RAM-muistia
512 Gt UFS 3.1 -tallennustilaa (vapaana 481,9 Gt)
5G NR (n1/2/3/5/7/8/20/26/28/38/40/41/66/77/78), LTE, Dual-SIM (2xnano &e)
Wi-Fi 802.11a/b/g/n/ac/ax/be (Wi-Fi 7)
Bluetooth 5.4 (BLE/SBC/AAC/LDAC/APTX/APTX HD), NFC
GPS/AGPS/GLONASS/BeiDou/Galileo
stereokaiuttimet
5300 mAh pii-hiili-akku (19,86 Wh), USB Type-C (USB 2.0), 100 W USB PD & SuperCharge-pikalataus, 50 W langaton pikalataus

Rautapuolen merkittävimmät uudistukset ovat suorituskykyisempi Snapdragon 8 gen 3 -järjestelmäpiiri sekä modernimmat yhteysominaisuudet.

Edeltäjämallissa käytetty Snapdragon 8s gen 3 -piiri on päivittynyt ”ässättömään” versioon, joka on siis Qualcommin viimevuotinen lippulaivapiiri ja selvästi s-mallia suorituskykyisempi. Honor ei ole maininnut mitään piirin jäähdytyksestä ja ulkomaisten purkuvideoiden perusteella puhelimessa on metallinen sisärunko, mutta ei näkyvää höyrykammio- tai lämpöputkijäähdytystä.

Edeltäjämallin tapaan tallennustilaa on vakiona muhkeat puoli teratavua, vaikkakaan sen UFS 3.1 -tyyppi ei ole aivan sitä nopeinta markkinoilta löytyvää. Tallennustilan laajennusmahdollisuutta ei ole. Myös käyttömuistia on kaikin puolin riittävät 12 gigatavua.

WiFi tukee nyt uusinta seiskaversiota ja Bluetooth pykälää uudempaan 5.4-versiota.

Pii-hiilianoditekniikkaan perustuvan akun kapasiteettia on kasvatettu hieman 100 milliampeeritunnilla. Johdollinen maksimilatausteho on edelleen korkea 100 wattia, mutta langattoman pikalatauksen tehoa on jostain syystä laskettu 66:sta 50 wattiin. Honor lupaa akun latautuvan 100 watin johdollisella latauksella puolilleen vartissa ja 50 watin langattomalla latauksella 36 %:iin vartissa. Täyden lataustehon luvataan olevan tuettuna myös yleisen USB PD -standardin puitteissa.

Oikea kylki:
- äänenvoimakkuuden säätöpainikkeet
- virta-/lukituspainike
Alapääty:
- korttikelkka (2 x nanoSIM)
- mikrofoniaukko
- USB-C 2.0 -liitäntä (480 Mbit/s)
- toinen stereokaiuttimista
Yläpääty:
- mikrofoniaukko
- infrapunalähetin
- kaiutinaukko
- kuulokeaukko näyttölasin saumassa
- 50 MP etukamera sekä 2 MP syvyystietokamera näyttöreiässä

Painikkeiden ja toimintojen sijoitteluun ei ole tehty muutoksia edeltäjämalliin verrattuna. Aiempaan tapaan alapäädyn korttikelkkaan sopii kaksi nano-SIM-korttia ja keskellä sijaitseva USB-C-liitäntä tukee vain 2.0-nopeuksia. Hieman harvinaisempana ominaisuutena yläpäädyssä sijaitsee infrapunalähetin, jota voi hyödyntää kaukosäädinsovelluksen avulla kodin laitteiden ohjaamiseen.

Näytön yläosan etukamera-aukko on tuttuun tapaan pillerin muotoinen, sillä se sisältää kaksi kameraa – 50 megapikselin pääkameran sekä 2 megapikselin apukameran syvyystietojen tallennukseen. Magic-sarjan Pro-malleista tuttua infrapunakasvojentunnistusta 400 Pro ei kuitenkaan sisällä.

Stereokaiuttimille on aukot puhelimen molemmissa päädyissä. Äänenlaatu on puhelimien mittapuulla ihan pätevää ja melko tasapainoista, joskin alataajuuksien toisto ei ole erityisen vahvaa. Tarjolla on viimeisenä säätöportaana ”200 % tila”, joka ei kuitenkaan tuplaa volyymia, vaan lähinnä korostaa yllätaajuuksia tehden äänestä voimakkaammin erottuvan, mutta heikentää äänenlaatua.

Optinen sormenjälkitunnistin sijaitsee aiempaan tapaan näyttöpaneelin alla melko lähellä näytön alareunaa. Se toimi testijaksolla luotettavasti ja suht nopeasti.

Kamera

Honor jatkaa 400 Prossa massasta erottuvien kamerakehysten saagaa. Muotoilussa on edelleen persoonallisuutta ja tietynlaista korumaisuutta, mutta pienen kyselytutkimuksen perusteella se vaikutti jakavan testijaksolla vähemmän mielipiteitä kuin edeltäjämallin soikea kehys.

Melko kookas kehys on selvästi kohollaan takakuoren pinnasta ja asemoitu epäkeskeisesti, jonka seurauksena puhelin keikkuu selvästi pöydällä käytettäessä. Pääkameran sijaitsee kehyksessä ylimmäisenä, ultralaajakulmakamera keskellä ja telekamera alimmaisena.

Kameran tekniset tiedot:

200 megapikselin laajakulmakamera (1/1,4″ sensori), f1.9, 27 mm kinovastaava polttoväli, 2×2 OCL PDAF, OIS
12 megapikselin ultralaajakulmakamera, f2.2, 112 asteen kuvakulma, automaattitarkennus, makrokuvaus 2,5 cm etäisyydeltä
50 megapikselin 3x-telekamera (Sony IMX856 1/2” sensori; 0,8 um pikselikoko), f2.4, 68 mm kinovastaava polttoväli, PDAF, OIS
Laser-automaattitarkennus, valotus-/valkotasapaino-/välkkymissensori, LED-salama
Etukamera: 50 megapikseliä (Samsung S5KJNS; 0,64 um pikselikoko, Quad Pixel), f2.0, automaattitarkennus
Videokuvaus: 4K 60 FPS pää- ja telekamera, 4K 30 FPS ultralaajakulma

Kameratoteutus on kokenut muutoksia pääkameran ja telekameran osalta. 12 megapikselin automaattitarkenteinen ultralaajakulmakamera on pysynyt muuttumattomana.

Pääkameran resoluutio on nelinkertaistettu 50:stä 200 megapikseliin, mutta samalla kuvasensorin koko on kuitenkin pienentynyt hieman 1/1,4-tuumaiseksi, joka tarkoittaa selvästi pienempää pikselikokoa.

50 megapikselin telekamera on puolestaan saanut aiempaa pidemmän polttovälin, sillä se on nyt kolminkertainen pääkameraan nähden aiemman 2,5x:n sijaan.

Kamerasovellus on tuttu edullisemmasta Honor 400 -mallista, eikä siihen ole tehty mainittavia muutoksia vuoden takaiseen nähden. Yhden käden käyttöä helpottaa suljinpainikkeen vieressä sijaitsevasta nuolikuvakkeesta aukeava pika-asetusvalikko, josta voi vaihtaa esimerkiksi videokuvauksen kuvanlaatuasetuksia. Myöskin suljinpainikkeen vieressä sijaitsevan kuvaustilalistan sisältöä voi mukauttaa haluamakseen. Honor 400 -perusmallin kanssa ajoittain havaittua pientä hidastelua ei Pro-mallissa havaittu.

Pienenä ärsyttävänä seikkana huomasin kamerasovelluksen palauttavan liikekuvaustilan päällä-asentoon, kun kameran käynnisti pikakäynnistystoiminnolla virtapainiketta tuplanäpäyttämällä. Yleisesti ottaen sovelluksen saa muistamaan käyttäjän tekemät asetusvalinnat.

Honor 400 -perusmalliin verrattuna mukana on muutamia lisäominaisuuksia, kuten liikkeentunnistuskuvaus, etukameran eleohjaus kämmenellä, AI-tehostettu muotokuvaus 135 mm polttoväliä vastaavalla rajauksella.

200 megapikselin pääkamera on sama kuin Honor 400 -perusmallissa ja sen kuvanlaatu on täten hyvin samanlaista. Perusmallin tapaan suosittelemme ”luonnollinen”-väriprofiilin käyttöä realistisempaa kuvailmettä arvostaville, siellä oletuksena käytössä olevan ”energinen” ylikorostaa selvästi värejä.

Honorille tyypilliseen tapaan kuvien prosessointi painottaa hieman todellista näyttävämpää värintoistoa sekä jossain määrin ylikorostunutta dynamiikkaa, mutta räikeämmiltä ylilyönneiltä kuitenkin vältytään. Keskivertokäyttäjän näkökulmasta prosessointitoteutuksen voi olettaa olevan varsin mieluisa, mutta realistista toisintoa todellisuudesta kaipaavia se silittänee hieman vastakarvaan. Yleisesti ottaen kuvat näyttävät varsin eläväisiltä ja teräviltä ja ovat varmasti monien mieleen.

Sisävalaistuksessa 400 Pro suoriutuu varsin hyvin liikkuvien kohteiden, kuten lasten ja koirien kuvaamisesta. Pikselitasolla jälki on hieman maalausmaista. Erillisen liikekuvaustilan käyttö heikentää omien kokemusteni mukaan kuvien dynamiikkaa ja ilmeen luonnollisuutta, eikä ole useimmissa tilanteissa kovinkaan tarpeellinen.

Heikossa valaistuksessa kuvat ovat myöskin melko samantyylisiä perusmallin kanssa, eli suorittaminen on hyvällä tasolla ja kuvat ovat yleisilmeeltään varsin näyttävän ja värikkään näköisiä, mutta ilmeisesti Pron paremmasta prosessointitehoista johtuen se kykenee onkimaan kuviin hieman enemmän valoa ja yksityiskohtia. Kamera pystyy onkimaan ymmärrettävän otoksen parhaimmillaan lähes pilkkopimeässä, vaikkakin lopputulos muistuttaa enemmän maalausta kuin valokuvaa. Honorille tyypilliseen tapaan lähemmässä tarkastelussa voi pikselitasolla nähdä maalausmaista prosessointijälkeä sitä enemmän, mitä vähemmän valoa on käytettävissä.

Myös ultralaajakulmakameran tuottama jälki on käytännössä identtistä 400-perusmallin kanssa. Ultralaajakulmakameran kuvien yleisilme on varsin näyttävää ja pirteää, joskin sillä on taipumus ylikorostaa kontrastia ja tiettyjä värejä pääkameraa enemmän. Dynamiikka on kirkkaissa valaistusolosuhteissa hieman muita kameroita heikompaa. Liikkuvien kohteiden kuvaukseen sisävalaistuksessa ultralaaja ei oikein riitä, sillä kohteista tulee herkästi sumeita. Pikselitasolla jälki on hieman pehmeää.

Automaattitarkennuksen ansiosta ultralaajakulmaa voi käyttää myös makrokuvaukseen ja haluttaessa automaattisesti aktivoituva makrokuvaustila käyttääkin sitä 2x-rajauksella höystettynä. Ultralaajakulmalla otetut lähikuvat eivät kuitenkaan pärjää pääkameran lähikuville tunnelmansa osalta suuren syvyysterävyysalueen vuoksi – nyrkkisääntönä pääkameralla saa tunnelmallisempaa jälkeä, kun taasen ultralaajakulmakamera pääsee lähemmäs kohdetta ja ottaa teknisempiä lopputuloksia.

Hämäräolosuhteet eivät ole ultralaajakulmakameran varsinainen vahvuus. Jos valoa on tarjolla vielä jonkin verran, pärjää ”ultralaajis” vielä ihan kohtalaisesti, mutta heikommassa valossa kuvista häviävät värit ja ne muuttuvat pehmeiksi ja suttuisiksi.

3x-telekameran kuvanlaatu on edeltäjämallin tavoin varsin pätevää. Värintoisto noudattaa isossa kuvassa samaa linjaa muiden kameroiden kanssa. Päivänvalossa otetuissa kuvissa pikselitason jälki on aavistuksen pehmeää mutta samalla melko miellyttävää, sillä prosessointi sallii hienojakoisen kohinan. Kasvuston, kuten nurmikon ja puiden lehdistön jälki on pikselitasolla paikoin prosessoidun näköistä.

Lähikuvauksessa automatiikka luopuu usein kuvan ottamisesta telekameralla ja tallentaa otoksen sen sijaan pääkameran avulla. Jos telekameran saa kutiteltua ottamaan lähikuvan menemättä liian lähelle kohdetta, ovat ne usein varsin näyttävän näköisiä (viljakuva).

Hämärässä automatiikka haluaa valitettavasti vaihtaa melko herkästi pois telekameran käytöstä pääkameralta tehtävään rajaukseen, jonka kuvanlaatu ja tarkkuus on havaittavasti heikompaa. Kuvaa ottaessa käyttäjä ei varsinaisesti tiedä mistään, mitä kameraa puhelin käyttää kuvan ottamiseen.

Kamerasovelluksessa on suora valinta myös 6x-tilalle, joka on käytännössä telekameralta sensorirajauksen ja tekoälyn avulla tehtävä toteutus, joka on yllättävän käyttökelpoinen ja tarjoaa enemmän yksityiskohtia kuin 3x-telen natiivipolttovälillä otetut 12,5 megapikselin vakiokuvat. Telekameralla voi taltioida myös täyden resoluution 50 megapikselin kuvia, mutta niistä ei näyttäisi olevan juurikaan kuvanlaadullista lisähyötyä. Lisämainintana 50 megapikselin kuvan ottaminen kestää pari sekuntia ja ruudulle ilmestyy vähenevä ajastin kuvan ottamisen ajaksi.

Honor 400:n tapaan yli 15x-zoomaustasoilla on mahdollista kytkeä kuvausnäkymään ilmestyvästä kuvakkeesta käyttöön AI Superzoom -ominaisuus, joka käytännössä parantelee digitaalisesti zoomattua kuvaa tekoälyn avulla. Useimmissa tilanteissa kuva saattaa näyttää paremmalta kuin ilman tekoälyparantelua (koska lähtökohta ei ole kovinkaan häävi), mutta todellisen valokuvan kanssa lopputuloksella ei ole mitään tekemistä. Jälki on vahvan maalausmaista ja terävyyttä ja tarkkuutta ilmestyy lisää tekstuureihin ja pintoihin, jotka tekoäly pystyy tunnistamaan, mutta lopputulos on tekoälyn ”omasta päästä” luoma tulkinta kuvasta tulkitusta kohteesta. Esimerkiksi tekoäly saattaa keksiä lammaslauman keskelle seepran tai kauriin tulkitessaan kuvan sisältöä ja kontekstia väärin. Tästä syystä ainakin itse koin ominaisuudesta olevan hyvin vähän todellista hyötyä.

Videokuvauksen maksimiresoluutiot ovat pysyneet samoina kuin edeltäjässä – pää- ja telekamera kykenevät 4K 60 FPS -tallennukseen, mutta ultralaajakulmakameralla on tyydyttävä 30 FPS kuvanpäivitysnopeuteen. 4K 30 FPS -laadulla kuvatessa kameraa voi vaihtaa kuvauksen aikana kaikkien kolmen välillä. bittivirta liikkuu 4K 30 FPS HEVC-videolla noin 40 megabitin tietämillä ja äänet tallentuvat stereona 256 kbit/s bittivirralla.

Videokuvan laatu on tämän hintaluokan mittapuulla melko asiallista perustasoa ja yleisilme on tuttua valokuvista. Honor korostaa värejä ja kontrastia jonkin verran myös videopuolella. Ultralaajakulmakamera tekee kameroista pehmeintä jälkeä ja kohisee hieman muita herkemmin. Dynamiikka loppuu kesken kirkkaalla auringonpaisteella.

Elektroninen kuvanvakautus vakauttaa sinällään melko hyvin, mutta vähänkään epätäydellisessä valaistuksessa se alkaa kärsimään mikrovärähtelystä, joka on pahimmillaan melko häiritsevää. Jo edeltäjämallissa esiintynyttä taipumusta ei ole siis vieläkään saatu korjattua. Videokuvatessa kannattaa siis olla paikallaan ja välttää teräviä tärähdyksiä, jos mahdollista.

Ohjelmisto

Softapuolella on tarjolla sama Android 15:n ja MagicOS 9:n yhdistelmä, joka löytyy myös io-techissä aiemmin testatusta Honor 400 -mallista. Honorin käyttöliittymätoteutus on varsin kustomoitu, eli poikkeaa melko paljon vakio-Androidin ulkoasusta ja logiikasta.

Sovelluskattauksen osalta tarjolla on yhdistelmä Googlen vakiosovelluksia sekä Honorin omia sovelluksia, jotka menevät myös osittain päällekkäin Googlen sovellusten kanssa (esim. sähköposti ja galleria). Pienenä miinuksena esiasennettuna on tuttuun tapaan kymmenkunta kolmannen osapuolen sovellusta, kuten Facebook, Tiktok, Temu ja Booking, jotka käyttäjä voi onneksi halutessaan poistaa puhelimesta. Maininnan arvoisena uutena ominaisuutena Honor tukee Applen AirDrop-tyyppistä nopeaa tiedonjakoa Honor Share -ominaisuuden kautta, kunhan Applen sovelluskaupasta on asennettuna iOS-laitteeseen Honor Share -sovellus.

Honor tarjoaa 400 Prolle merkittävän päivitystukiparannuksen edeltäjämalli 200 Prohon nähden. Android-versiopäivityksiä sekä tietoturvakorjauksia on nyt tarjolla mukavat kuusi vuotta, kun edeltäjämallissa lukemat olivat vielä huomattavasti heikommat 3 & 4 vuotta. Maininnan arvoisena seikkana Honor on myös hieman parantanut numerosarjansa päivitysten jakelunopeutta aiemmasta, sillä Honor 200 -mallit saivat Android 15 -päivityksensä alkuvuodesta.

Honorin tekoälyominaisuuksien kattaus koostuu uusien Android-puhelimien vakiovarustukseen kuuluvista Googlen Gemini-avustajasta ja Circle to Search -hakuominaisuudesta sekä joukosta Honorin omia lisäominaisuuksia, kuten Magic Portal -jakotoiminto, sekä kuvagallerian kuvanmuokkausominaisuudet. Honorin omat tekoälyominaisuudet on koostettu asetusvalikkoon Honor AI -alavalikon alle.

Honor 400 -perusmallista tuttuina tuoreimpina ominaisuuksina kuvagalleriasta löytyvä uusi AI Image to Video -ominaisuus mahdollistaa lyhyiden muutaman sekunnin videoklippien muodostamisen valokuvan pohjalta ja ominaisuus hyödyntää Googlen Veo -tekoälymallia. Ominaisuudella luodut videopätkät ovat parhaimmillaan varsin vakuuttavia, mutta toisaalta paikoin myös epäluonnollisen huvittavia – lopputulos riippuu täysin pohjana käytettävästä kuvasta. Kyseinen ominaisuus on beetavaiheessa ja saattaa muuttua tulevaisuudessa käyttäjälle maksulliseksi. Aluksi kuluttajille tarjolla on 2 kuukauden ajan 10 muunnosta ilmaiseksi, joka kulunee loppuun varsin nopeasti ominaisuutta testaillessa.

Kuvagalleriaan on lisätty myös muita uusia tekoälyavusteisia muokkaustoimintoja sekä parannettu olemassa olevien toimintaa. Uusiin lukeutuu mm. AI Erase Passers-by, jolla ihmiset saa siivottua pois taustalta yhdellä painalluksella, sen sijaan että poistettavat kohteet pitää valita kuvasta yksi kerrallaan. Osasta kilpailijoiden puhelimista ennalta tuttu ominaisuus on AI Cutout, joka mahdollistaa kuvassa olevan kohteen liikuttelun ja uudelleenasemoinnin kuvassa sekä tyhjäksi jääneiden kohtien automaattisen täyttämisen kuvasta. Honorin tekoälytäyttö on parantunut siitä, mitä se oli vaikkapa vuosi sitten, mutta siltikin jälki vaihtelee hieman kuvasta riippuen ja monesti tekoälyn luomat kohdat huomaa kyllä tarkemmassa tarkastelussa suttuisuudestaan tai alhaisemmasta resoluutiostaan. Tekoälypohjainen täyttö on käyttökelpoinen monessa tilanteessa, mutta ei yllä laadultaan parhaiden kilpailijoiden tasolle.

AI Face Tune poistaa kuvauskohteelta suljetut silmät ja sen kerrotaan analysoivan muita henkilöstä otettuja kuvia lopputuloksen tuottamiseksi, mutta ainakin testeissämme monet henkilöille muokatut aukinaiset silmät eivät näyttäneet erityisen luonnollisilta. Moving Photo Collage -kuvakollaasitoiminto on nimensä mukaisesti gallerian luontitoiminto, joka yhdistää useamman liikkuvan kuva -toimintoa käyttämällä otetun valokuvan yhdeksi kollaasiksi.

Honorin äänen- ja tekstinkäsittelyyn tarkoitetut tekoälytyökalut toimivat edelleen valitettavan rajatusti suomeksi. Kehitysaskeleena kevään Honor 400 -artikkeliin verrattuna AI Live Translation (kääntäjä) toimii vihdoin myös suomen kielellä. Olemassa olevan tekstin muokkaamiseen ja käsittelyyn tarkoitettu AI-kirjoitus -ominaisuus sen sijaan toimii osittain, sillä se vaikuttaisi ymmärtävän suomenkieltä, mutta kääntää prosessoitavan tekstin aina automaattisesti englanniksi.

Mielenkiintoinen ja melko uniikki erikoisuus on ”syväväärennösten” tunnistusominaisuus, joka päällä ollessaan analysoi videopuhelun kuvan ja kertoo käyttäjälle, jos kyseessä on syväväärennös oikean henkilön sijaan.

ilmoitus taustalla toimivasta sovelluksesta

sovellus rajattuna pois virranhallinnan piiristä

Taustasovellusten hallinta on valitettavasti aiempaan tapaan varsin aggressiivista ja puhelin sai Dontkillmyapp-testistä todella heikkoja alle 10 % tuloksia, joka tarkoittaa, ettei testisovelluksen lähettämistä ilmoituksista tullut juuri mitään läpi. Testijaksolla taustasovellusten rajoitukset havaittiin käytännössä ajoittain mm. joiden viestisovellusten ilmoitusten saapumisessa viiveellä tai ryppäissä. Ei-toivottua taustasovellusten rajoittamista voi koittaa karsia asettamalla virranhallinta-asetuksista sovelluskohtaisia poikkeuksia, joka testiemme perusteella vaikuttaisi toimivan melko hyvin ja esimerkiksi Dontkillmyappista sai tällä keinolla täyden 100 % tuloksen.

Suorituskyky & akunkesto

Päivittäisessä peruskäytössä Honor 400 Pron toiminta oli testijaksolla erittäin sujuvaa ja nopeatoimista, kuten vuoden takaisella lippulaivapiirillä varustetulta puhelimelta voikin odottaa.

Snapdragon 8 gen 3 -piiri tuo mukanaan selvän noin 30-60 % suorituskykyharppauksen edeltäjämalliin nähden, vaikka erona on näennäisesti vain yksi ”s”-kirjain mallinimessä. Samaa piiriä käyttäviin kilpailijoihin, kuten OnePlus 13R:ään verrattuna suorituskyky on ajamiemme testien perusteella varsin linjassa. Samsungin Exynos 2400e -piiriä käyttävään Galaxy S24 FE -malliin nähden Honor 400 Pro on selvästi suorituskykyisempi.

Pitkäkestoisessa rasituksessa Honor 400 Pro osoitti hieman yllättäen pärjäävänsä varsin mallikkaasti, sillä 20 minuutin 3DMark Wild Life Extreme Stress Test -grafiikkarasituksessa suorituskyky laski noin 75 %:iin maksimista ja 15 minuutin CPU Throttling testissä suorituskyky laski 81 %:iin maksimista, joista kumpainenkin on high-end-luokan puhelimelle hyviä suorituksia.

Kuvaaja näyttää mikä oli testilaitteen akun varaustaso kunkin testipäivän päätteeksi ja paljonko kyseisenä päivänä puhelinta oli käytetty (Screen on time).

Honor 400 Pron akunkesto osoittautui testijaksolla edeltäjämallin tapaan hyväksi ja yhdellä latauksella selvittiin tyypillisesti vaivatta kahden päivän yli.

Yhden päivän käytön jälkeen akun varausta oli tyypillisesti jäljellä noin 70 % näytön päälläoloajan ollessa 2-3 tuntia. Kahden päivän ylitys onnistui toistuvasti ongelmitta – kevyemmällä noin 3,5 tunnin näytön kokonaispäälläoloajalla varausta jäi vielä toisenkin päivän päätteeksi mukavat 40-50 % ja keskitasoisella runsaan viiden tunnin näytön päälläoloajalla 20-40 %. Testijakson käyttökokemusten pohjalta laskennalliseksi maksimi näytön päälläoloajaksi päivän käytön puitteissa muodostuisi noin 8-9 tuntia.

Testijakson tyypilliseen puhelimenkäyttöprofiiliin kuului mm. WhatsApp- ja Slack-viestittelyä, Twitterin ja Instagramin selailua, sähköpostien lukemista, karttasovelluksen selailua ja navigointia, nettiselailua, satunnaisia puheluita, lyhytjaksoista pelailua ja kameran käyttöä mobiiliverkkoyhteyden, Bluetoothin, WLAN:in ja synkronointien ollessa jatkuvasti päällä.

Lataustestissä Honorin omalla 100 watin SuperCharge-laturilla akku latautui tyhjästä täyteen noin 40 minuutissa, eli hieman nopeammin kuin edeltäjämalli ja yleisesti ottaen edustaa tässä hintaluokassa parempaa päätä. Latausnopeus oli koko latauksen ajan varsin tasainen – vartissa akkuun latautui noin 40 % ja puolessa tunnissa runsaat 80 %.

Akun latausasetuksiin on tullut uutena ominaisuutena ”mukautetut lataustilat”, eli käyttäjä voi nyt säätää akun maksimivaraustaso kymmenen portain 70 ja 100 % välillä. Lisäksi asetuksista löytyy mm. ”älykäs lataus”, joka oppii käyttäjän latausrutiinit ja viivästyttää lataamista täyteen niiden mukaan. Lisäksi tarjolla on ”älykäs akkukapasiteetti”, joka Honorin mukaan rajoittaa saatavilla olevaa kapasiteettia akun tilan mukaan ja pidentää sen myötä akun elinikää. Epäselväksi kuitenkin jää, kuinka paljon kapasiteettia rajoitetaan.

50 watin langatonta pikalatausta emme valitettavasti päässeet testaamaan, sillä se vaatii Honorin oman langattoman pikalaturin, jota ei käytössämme ollut.

Yhteenveto

Honor 400 Pro tarjoaa pieniä toivottuja parannuksia edeltäjäänsä nähden ja on samalla varsin tasapainoisen eheä kokonaisuus edullisempien high-end-puhelimien luokkaan. Pro paikkaa myös useimmat edullisemman Honor 400 -perusmallin puutteet ja 250 euron lisähinnalla saa melko mukavan kattauksen lisäominaisuuksia, kuten huomattavasti enemmän suorituskykyä, paremman IP-suojauksen, telekameran sekä langattoman latauksen.

Testijaksolla 400 Prosta tuli vahvasti mieleen ”pikku-Magic7 Pro”, eli Honorin lippulaivamallin kesympi versio, jossa kaikkea ei ole viritetty aivan yhtä äärimmilleen. Siltä osin se sopiikin erinomaisesti Honorin mallistoon 400-perusmallin ja Magic7 Pron väliin jäävään aukkoon.

Honor 400 Prosta on hankala keksiä suuria puutteita hintaluokkansa mittapuulla tarkasteltuna. Pienehkönä, mutta joillekin käyttäjille merkityksellisenä kauneusvirheenä rakenne on kehyksen osalta muovia, vaikka laite tuntuukin asialliselta ja tukevalta. Suojaluokitus on nostettu markkinoiden parasta tarjontaa edustavalle IP68/69-tasolle.

Rautapuolella Snapdragon 8 gen 3 -piiri tarjoaa hyvää suorituskykyä heti lippulaivapuhelimien alapuolella ja myös pitkäkestoinen suorituskyky vaikuttaisi olevan 400 Prolla hallussa. Muistimäärät ovat mukavat ja akunkesto sekä latausnopeudet kunnossa. Akunkesto on hyvää, muttei huippuluokkaa. AMOLED-näyttö on tässä hintaluokassa pätevä ja monipuolinen.

Kolmoistakakamera on yleispätevä kokonaissuorittaja, vaikka ei ylläkään kaikilta osin markkinoiden kärkitoteutusten tasolle, eikä tarjoa merkittäviä parannuksia edeltäjämalliin nähden. Värintoisto on Honorille tyypillisesti etenkin oletusasetuksilla näyttävän puoleista, joka miellyttänee massoja. Videopuolella etenkin vakautuksen toiminnassa olisi edelleen parannettavaa, sillä kuvaajan liikkuessa otokseen pääsee liikaa häiritsevää mikrovärinää.

Ohjelmistopuolen toteutus on tuttua Honoria, joka jakaa hieman mielipiteitä. Magic OS 9 on melko kattava kustomointi Android 15:n päällä ja sen tekoälyominaisuudet kehittyvät jatkuvasti – nyt positiivisena uudistuksena mukaan on saatu suomen kielen tuki kääntäjäominaisuuteen. Miinuksena taustasovellusten hallinta on tuttuun tapaan aggressiivista. Kuuden vuoden päivitystuki on selvä parannus edeltäjästä ja nyt hyvällä tasolla.

Yhteenvetona Honor 400 Pro on tasavahva älypuhelin, mutta kärsii hintansa osalta samoista haasteista muiden ”alemman high-end-luokan” puhelimien kanssa. Pahimpia kilpailijoita ovat OnePlussan 13R ja Samsungin Galaxy S25 FE – mutta niiden joukossa pärjäämisen lisäksi olisi pystyttävä päihittämään myös alennuksessa olevat lippulaivamallit, kuten OnePlus 13 ja Galaxy S25, joka onkin sitten haastavampi tehtävä.

Plussaa: