AMD kertoi viime viikolla medialle lisää yksityiskohtia uudesta Zen-koodinimellisestä x86-arkkitehtuuristaan ja ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä eli tammi-maaliskuussa virallisesti julkaistavasta Summit Ridge -koodinimellisestä työpöytäprosessorista. io-tech.fi vieraili San Franciscon kupeessa järjestetyssä AMD Tech Summit -tapahtumassa ottamassa omin käsin ensituntumat uutuusprosessorista.
Uusi kilpailukykyinen x86-arkkitehtuuri on ollut valtava neljän vuoden projekti AMD:lta ja projektin parissa on työskennellyt samanaikaisesti parhaimmillaan 300 insinööriä. Toimitusjohtaja Lisa Sun mukaan yrityksen oli pakko kehittää suorituskykyinen arkkitehtuuri, jotta sen heterogeeniseen laskentaan eli prosessori- ja grafiikkaytimien yhdistämiseen nojautuva strategia onnistuu kääntämään yrityksen kurssin voitolliseksi seuraavan viiden vuoden aikana.
Suurin uutinen on, että AMD:n Summit Ridge -koodinimellisen työpöytäprosessorin virallinen nimi tulee olemaan Ryzen. Huhut nimen ympärillä alkoivat liikkua hiljattain, kun netissä paljastui yrityksen hakeneen 28. heinäkuuta Ryzen-tavaramerkkiä. Vaihtoehtoiseksi kirjoitusasuksi hakemukseen on merkitty ”Risen”. Ryzen on uutuusprosessoreiden brändinimi ja lopullisessa tuotenimessä on todennäköisesti lisäksi mukana tunniste ja mallinumero. AMD tulee käyttämään Ryzen-nimeä työpöytäprosessoreissaan ainakin seuraavan viiden vuoden ajan.
AMD on toistaiseksi kertonut yksityiskohtia vain 8-ytimisestä ja 16 säiettä tukevasta prosessorista, mutta kun aika koittaa, markkinoille julkaistaan todennäköisesti myös 4- ja 6-ytimisiä Ryzen-prosessoreita. Suorituskykyisin 8-ytiminen malli toimii 3,4 GHz:n perustaajuudella, mutta rasituksessa Boost-ominaisuus tulee nostamaan ytimien kellotaajuuden korkeammalle. AMD ei ole toistaiseksi paljastanut, kuinka korkealle se aikoo Boost-kellotaajuuden virittää.
Välimuistihierarkia on uudistettu Zenissä täysin ja 8-ytimisessä Ryzenissä sitä on yhteensä 20 megatavua, josta L3-välimuistia on 16 megatavua ja L2-välimuistia neljä megatavua. L3-välimuisti on jaettu kahdeksi kahdeksan megatavun lohkoksi, joihin kumpaankin on yhteydessä neljä ydintä. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun L2-välimuisti.
Päivitys: Lisa Su kertoi tiistaina järjestetyssä New Horizon -livestreamissa, että Globalfoundersin 14 nanometrin FinFet-prosessilla valmistettavan 8-ytimisen Ryzen-prosessorin TDP-arvo on 95 wattia.
AMD SenseMI -tekniikka
”SenseMI, a set of sensing and adapting technologies, including an artificial network inside every “Zen” processor to anticipate future decision, preload instructions, and choose the best path through the CPU”
Uusien teknisten yksityiskohtien lisäksi AMD esitteli SenseMI-tekniikan, joka käsittää joukon prosessorin suorituskykyyn ja toimintaan liittyviä ominaisuuksia. Vähemmän yllättäen jokaisella SenseMI-tekniikan ominaisuudella on oma markkinointinimensä, joten uusista termeistä ei tule olemaan pulaa.
Virransäästöstä on vastuussa Pure Power -ominaisuus, joka tarkkailee prosessorin lämpötilaa, kellotaajuutta ja käyttöjännitettä. Jos mahdollista, Pure Power optimoi reaaliajassa prosessorin parametrejä alhaisemman virrankulutuksen saavuttamiseksi ylläpitäen tarvittavan suorituskyvyn.
Precision Boost on AMD:n uusi markkinointinimi perinteiselle Turbo-ominaisuudelle ja kellotaajuutta pystytään säätämään rasituksessa huomattavasti aiempaa tarkemmin. Precision Boost toimii rinnakkain Pure Power -ominaisuuden kanssa eli lämpötila, kellotaajuus ja käyttöjännite ovat jatkuvasti tarkkailtavana. Tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan prosessorin kellotaajuutta voidaan säätää 25 MHz:n askelin tuhat kertaa sekunnissa, kun perinteisesti prosessoreissa Turbo-tasot ovat olleet minimissään 100 MHz:n välein.
Extended Frequency Range eli XFR mahdollistaa prosessorin kellotaajuuden nostamisen automaattisesti yli maksimiksi määritellyn Precision Boost -taajuuden, jos prosessorin jäähdytys on kunnossa ja lämpötila riittävän alhainen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kellotaajuus skaalautuu korkeammalle, mitä parempaa jäähdytystä prosessorilla käytetään. Esimerkkigraafissa punainen viiva eli Precision Boost -maksimitaajuus on asetettu neljännelle tasolle, joka voidaan tulkita 4 GHz:ksi. XFR:n avulla ja hyvällä jäähdytyksellä kellotaajuus nousee graafissa hetkellisesti 4,5 GHz:iin.
AMD Ryzen vs Intel Core i7-6900K
AMD tarjoili median edustajille tuoreen katsauksen Zenin suorituskykyyn ja demossa vastakkain olivat 3,4 GHz:n kellotaajuudella toiminut Ryzen-prosessori ja Intelin vakiona toiminut Broadwell-E-koodinimellinen Core i7-6900K -prosessori. AMD:n Ryzen-prosessorissa ei ollut vielä Precision Boost -ominaisuus käytössä, vaan se toimi 3,4 GHz:n perustaajuudella. Intelin 6900K toimii vakiona 3,2 GHz:n perustaajuudella, mutta rasituksessa 3,7 GHz:n Turbo-taajuudella.
Molemmat prosessorit ovat 8-ytimisiä ja kykenevät käsittelemään samanaikaisesti 16 säiettä. AMD ei ole paljastanut 8-ytimisen Ryzenin TDP-arvoa, mutta Core i7-6900K:lla se on 140 wattia. Intelin Core i7-6900K julkaistiin toukokuun lopulla ja sen hintataso Suomessa on tällä hetkellä alkaen 1150 euroa.
Ensimmäisenä ajettiin Handbrake-testi ja videon enkoodaus, jossa kokonaislukuyksiköt pääsevät tositoimiin. Ryzen-kokoonpano oli Handbrake-testissä noin 3-4 sekuntia suorituskykyisempi kuin Core i7-6900K-kokoonpano. Tehonkulutusmittauksissa Blender-renderöintiohjelmistolla mallinnettiin 3D-grafiikkaa ja Ryzen -kokoonpanolla tehonkulutus oli rasituksessa noin 5 wattia alhaisempi kuin 6900K-kokoonpanolla.
Lisa Su kertoi testien lopuksi, että Ryzeniä viilataan vielä kohti julkaisua ja suorituskyky paranee ainakin vielä, kun Precision Boost -ominaisuus kytketään käyttöön. Kannattaa kuitenkin huomioida, että lopullisia johtopäätöksiä AMD:n omista testeistä ei kannata vetää, vaan odottaa puoleettomia testejä. io-tech.fi tulee testaamaan ja ylikellottamaan Ryzen-prosessorin heti julkaisun yhteydessä, joten pysykää kanavalla.
AM4-emolevyt
Ryzen-prosessoreissa on 1331 liitäntäpinniä ja ne sopivat uuteen AM4-prosessorikantaan, joka on käytössä myös Bristol Ridge -koodinimellisissä 7. sukupolven APU-piireissä. Muistiohjain tukee DDR4-muisteja ja PCI Express -ohjain 3.0 -standardia.
Emolevyvalmistajilta on ensi vuonna luvassa runsaasti AM4-kantaisia emolevyjä, jotka pohjautuvat uuteen X370-piirisarjaan. Tuettuna ovat kaikki nykypäivän ominaisuudet, kuten USB 3.1 (Gen 2), M.2-formaatin SSD-asemat, NVMe-protokolla ja SATA Express -liitäntä.
Juuri olin kirjoittamassa samantyylistä vastausta. Tuosta näkee että nostit sitten jännitettä tai kellotaajuutta niin P kasvaa.
Pääpointtina pohdin oikeastaan sitä, että onko lähtökohtaisesti esim. 95W kuormitustehollisessa, taajuudella Z toimimaan tehdyssä prosessorissa loppujenlopuksi merkitystä, onko tällä teholla "oletusjännite" 1.10V, 1.35V tai vaikkapa 3.00V. Perehdyn mielenkiinnosta hieman aiheeseen 🙂 /SemiOfftopic
Lähtökohtaisesti tosiaan ei ole, mutta sitten kun mennään sinne reaalimaailman komponentteihin, missä nuo yksinkertaistetut laskukaavat ideaalisille ja lineaarisille komponenteille eivät enää päde sellaisenaan sillä alkaa ollakin merkitystä. Noiden epäideaalisten efektien tarkka avaaminen on sitten jo askelta syvällisempää transistorien ja puolijohteiden elämää, joka ei ainakaan itseltäkään lähde enää ihan tuosta noin.
Mitä lähempänä ollaan suunniteltua "normaalia toiminta-aluetta" sitä paremmin tilanne vastaa tuota perusyhtälöä.
Mitenköhän tulevaisuudenvarma tuo AM4 X370 alusta nyt on? Tässä kovasti miettinyt laittaisiko tilaukseen vai ei… Tulee vaan niin pirusti kustannuksia kun joutuu emolevyn, muistit ja vesiblokin uusimaan samalla. Vaihtamalla nykyisen 3930K+X79+DDR3 setin kaikista halvimpaankin 1700 Ryzeniin ja X370 emoon joutuisi välirahaa maksamaan reilu 500€ ja silloin voisi odottaa kellotettuna ehkä parhaimmillaan n. +25% single corea ja +75% kokonaissuorituskykyä (cinebench tuloksista arvioituna, 3930K on vielä aika huono yksilö). Mitä muita huomattavia parannuksia tuossa olisi? AVX2 käskykanta ja pienempi virrankulutus? Täytyy varmaan ainakin odottaa testejä. :btooth:
Mitenhän tollasesta eri corejen eri nopeuksien säädöstä oikeasti hyötyy. Hieno ajatushan olisi tietty kellottaa esim 2 corea korkeammalle kuin muut jos silleen saisi vedettyä niitä hieman ylöspäin, mutta eihän käyttöjärjestelmä osaa(?) priotisoida niitä ajamaan pelkästään niitä yhden säikeen suorituskykyä tarvitsevia threadeja.
Valmistusprosessissa tulee satunnaisefektejä ja jotkut ytimet vaan ovat parempilaatuisia kuin toiset siten että ne samalla jännitteellä, samassa lämpötilassa kellottuvat korkeammalle. Tulee paremmin koko piirin potentiaalinen suorituskyky hyödynnettyä, kun jokainen voidaan säätää lähemmäs sitä omaa rajaansa, että huonompilaatuisten ytimien kellottuvuus ei rajoita parempilaatuisten ytimien kellotaajuutta.
Aina voi vekslata itse, jos jaksaa :p
Mitä on tullut Windowsin skedulointia seurattua niin kovin kuorma tuntuu lähes aina olevan ykkös ja sitten kakkos corella, eli periaatteessa jos numerojärjestyksessä nostaa niin windowskin priorisoinee sen mukaan.
Siis hetkinen, käykö 95W & 3.0V prosessori kuumempana kuin 95W & 1.0V prosessori?
no 95W on 95W, mutta ei tuota prosessorien osalta ihan noin vain voi käytännössä yksinkertaistaa.
3.0V prosessori 95W TDP ja 1.0V prosessori 95W TDP:llä olisivat ihan erilaista arkkitehtuuria tyyliin 1c/1t 6 ghz vs 8c/16t 3 ghz.
Mutta ehkä parempi jatkaa moista keskustelua jossain toisessa threadissä ja keskittyä täällä enemmän vertailemaan samaa arkkitehtuuria edustavien prosessoreiden jännitteen tarvetta kellotaajuuden kasvaessa.
Kysymyshän nimenomaa oli, että onko sillä väliä onko ryzenillä 1.0V vai 1.3V (vai tuo kuvittellinen 3.0V) normaalikelloilla kun prosessori joka tapauksessa on 95W.
Ei. Mutta hitonpaljon matalammilla kelloilla.
Ei vaan viileämpänä, koska se 3.0V prosessori on läpilyönnin vuoksi oikosulussa :).
Kun siis ei puhuta mistään ideaalisista komponenteista mille voi syöttää mitä vaan.
Tässä puhuttiin tosiaan siitä, miten oikeat puolijohteet käyttäytyvät eri jännitetasoilla.
Sakemannit valmistautuu ryzen artikkeliin ja ovat testanneet uudehkojen pelien ydinmäärän mukaan skaalautumista. Ihan hyvältähän tuo vaikuttaa ryzenin kannalta:
CPU-Skalierung in Spielen im Test: 6, 8 oder 10 CPU-Kerne schlagen 4 schnelle
No niin vaikuttaa hyvältä, yllättävän hyvin suurin osa peleistä näyttää skaalaavan threadien mukaan.
Project cars näyttää jännältä 4770K vs 7700K, onko kaby laken hyper threading jotenkin paremmin optimoitu?
Juu kyllä uudet pelit (varsinkin isot AAA pelit) tukevat montaa säiettä hyvin. Ja säikeistys tulee vain paranemaan tulevaisuudessa.
Voi nopeat DDR4 muistit tehdä myös ison osan suorituskyvystä. Muistien vaikutusta eri peleihin tutkitaan aivan liian vähän. Jokainen peli käyttää muistia niin eri tavalla ja suorituskyvyn parannus voi toisessa olla +30% , kun toisessa se on 1%
No menee kyllä pohja koko testiltä jos kerran muita muuttujia ei ole vakioitu.
Tässä videossa Ryzen muistitestiä 3 minuutin kohdalla. Toivottavasti surkeat tulokset ei vaikuta hirveästi pelikäytössä.
Sitten pitäisi tylysti tehdä testiä vaan DDR4 muistia käyttävien prosessorien välillä joilla on mieluusti myös täysin sama nopeus, välimuistin määrä jne.. ..eli ainoana erona olisi vain ytimien määrä = jokainen prosessori pitäisi testata yksinään siten että siitä disabloitaisiin ensin kaikki muut ytimet paitsi 1, sitten avattaisi yksi kerrallaan ja kerrottaisiin tulos.
Minkähän takia ASRockin emolevyissä on selkeää eurooppalisää, kun esim. Asuksen emot ovat aika samanhintaisia kaikkialla. Asuksesta esim. Crosshair VI Newegg $255, Mindfactory 270€, Jimms 289€ ja X370-Pro Newegg $160, Mindfactory 170€, Jimms 189€. Sitten ASRock X370 Killer SLI Newegg $140, Geizhals halvin 175€, Mindfactory 200€ ja X370 Taichi Newegg $190 (!), Geizhals halvin 267€, Mindfactory 300€.
Niin tarkoitushan ei ole testata kellolta kellolle vaan ihan oikeasti prossujen eroa. "Ikävä" tosiasia on että nopeat DDR4 muiistit ovat iso osa Skylake/Kaby Laken etua.
Tietysti prosessorit saavat ja pitääkin olla mitä ne ovat ei niitä tarvitse ajaa samalla kellolla, mutta testialustat pitäisi yrittää vakioida niin hyvin kuin mahdollista ja mikäli huomattavan suuria suorituskykyeroja tulee muusta kuin prosessorista johtuvasta syystä olisi hyvä myös analysoida ja mainita mitkä kaikki seikat vaikuttaa lopputulokseen.
Selviääkö tuolta jostain käytettyjä muistiasetuksia Kaby Lakella? Mobiililla ei osu silmään. Alle 3000 jos on niin aika tuhnu testi.
Loistava testi I5-6500 prossulla mustien nopeudesta. DF:n videot kyllä hyviä kuvaamaan eroja.
Tuo siis vielä 4C/4t prossulla, erothan kasvavat kun tulee enemmän ytimiä ja threadeja tappelemaan samasta muistikaistasta.
Olipa hyvä testi. Yllättävän hyvin tuo 7700k roikkuu mukana korkealla taajuudellaan ja ddr4-muistilla. 4-core-prossujen aika taitaa kuitenkin olla luettu.
Mikä testiohjelma tuo on?
Toki, mutta ethän sä voi ikinä uudempaa arkkitehtuuria laskea vanhan tasolle kun testataan sitä absoluuttista normaalia suorituskykyä. Eli turha sitä uudempaa keinotekoisesti hidastaa laskemalla esim muistit nopeudella jota se vanhempi maksimissaan tukee. Sillon ku verrataan eri arkkitehtuureita kellolta kellolle niin testit pitää tietty olla mahdollisimman samalla tasolla.
Passmark.
Why AMD had to change the Zen name to Ryzen for its new chip architecture – PC World
Kun katselee tota computerbase testiä, ni tulee vaa mielee kuinka pahasti aliarvioi pelien multithreading tason nykyään. Vielä jotenkin ajattelee itsekin että pelit käyttävät maksimissaan neljää ydintä, vaikka itse olen aina ensimmäisten joukossa postaamassa screenshotteja kun joku peli käyttää I7:lla 8(+) threadia. Selvästi aliarviodaan pelit.
FullHD alkaa olemaan sen verran kevyt resoluutio että eroja tulee, 4K resoluutiolla saati UWQHD-resoluutiolla ei erot ole noin suuria.
Totta, mutta itse aina ajatellu että tarvii enemmän yhden threadin suorituskykyä prossulta jos aikoo esim saada kaikki irti 1080p/144hz näytöstä, mutta todellisuus onkin paljon monimutkaisempi. Se pitää toki paikkansa counter striken tyylisillä peleillä, mutta uudemmilla AAA julkaisulla tilanne on nimenomaan päinvastoin.
PassMark Software – PC Benchmark and Test Software
Odotan sitä päivää kun paskamarkin tuloksilla tekee ylipäätään yhtään mitään. :cigar:
Itekin voisin sanoa vastaavanlaisella huuhaageneraattorilla arvotuiks tuloksiksi ihanmitävaan. Yhtä paljon virkaa.
Siellä toisella tietokonesivustolla on jo uutinen noista muistakin, kuluttajahintaisista malleista. Nyt keskustelua vireille tännekkin!
Vieläkö joku käyttää sitä sivustoa?
Jos 1800X kellottuu 4.3 – 4.5GHz ja peleissä vähintään Haswell-Broadwell tasolla niin menee 5820K myyntiin.
Saa nähdä julkaiseeko Asus tulevaisuudessa paremman version Crosshair VI:stä esim. Crosshair VI Formula / Z :think:
7700k vs 1700x @ GTA V
hyvin pyörii, olettaen että video on aito.
1700X:llä ei ole boost clock 4 GHz.
Ainakin kommenteissa väittää työskentelevänsä AMD:llä ja oli näin saanut käsiinsä jonkun es version Ryzenistä. Lisäksi kertoo että ei olis saanu ladata testivideoo vielä. Eiköhän tuo aito ole.
Vähän jaksan epäillä aitoutta. Tyyppi pelaa GTA V lähes täysillä asetuksilla nelinkertaisella MSAA:lla with GTX 1060, joten 7700K:n ei pitäisi olla tuossa pullonkaulana, vaan näyttiksen. Joten vaikuttaa melko hölmöltä että Ryzen toisi 15-20fps lisää kun näyttiksen pitäisi jarruttaa menoa…
Kyllä minä saan 2-5% fps lisää peleihin, kun siirryn i5-6400:sta i7-6700K:hon RX 480:lla. i7:lla on myös nopeammat muistit käytössään.
Prosessorin vaihdolla saa tehoja ihan perusnäytönohjaimellakin, mutta ei ne erot ole niin massiivisia kuin kunnon näytönohjaimella. Lisäksi 15fps on aika hyppy, myös prosentuaalisesti.
Laitetaan tämä vielä tähän, ettei huku hypemassan alle, oli sen verran hyvä viesti:
Tätä koitin jossain välissä ilmaista, mutta idea esim 1440p resosta lynkattiin heti.
Laajalla skaalalla kun testattaisiin niin näkisi paremmin vaikutukset.
Siis edelleen se cpu jaksaa samalla tavalla eri resoilla pyörittää peliä. Saman vaikutuksen ku resoluution kasvatuksen saat kun vaihat vaan tehottomamman näyttiksen tilalle.
Siis jos niitä vaikutuksia halutaan nähdä niin resoluutioksi vaan suoraan 1280×720…
Mutta kuluttaja haluaisi nähdä todelliseen käyttötarkoitukseen relevantteja lukemia, eli 1080p, 1440p ja 2160p.
Itse kuulun näistä joukoista viimeiseen, eli pohdin mikä vaikutus peleissä olisi vaihtaa nykyinen i5-3570K joko Ryzen 1700 tai 1700X, kun käytössä on 2160p resoluutio.
Tiedostan että resoluution kasvaessa näytönohjain muodostaa pullonkaulan, mutta yllätyin kuitenkin noista computerbasen lukemista kuinka prosessorilla voi olla vaikutusta, vielä kun saisi tietää onko enää resoluution kasvaessa.
Juu tällaisia testejä on olemassa ja niitä kutsutaan näytönohjaintesteiksi. Tulokset vaihtelisivat täysin sen mukaan onko alla 1080 SLI vai 1060 GTX.
Mielestäni tämän näet kun katsot millä FPS:llä se pelisi pyörii 2160p:llä, sitten katsot samasta / vastaavasta pelistä CPU testin joka on ajettu 1080p:llä. Jos 1080p:n FPS on yli sinun suuremman resoluution FPS:n, niin CPU:n ei pitäisi olla pullonkaula myöskään pienemmällä FPS:llä suuremmalla resoluutiolla. Ehkä tuloksissa on pientä eroa, mutta tuskin kovin merkittävää.
Niiden testien arvo on aika nolla. Kun mennään yli 1080p ja sitten vain todetaan, että näytönohjain on pillonkaula. Hirveä duuni täysin turhaan. Pienellä resoluutiolla saisi erot heti selville. Sama järjestys säilyy myös korkeammilla resoluutiolla jos näytönohjain ei ole pullonkaula.
Summasummarum miksi edes testata peleillä kun oikeasti ei eroja tule kun jollaa puuro resolla.