AMD kertoi viime viikolla medialle lisää yksityiskohtia uudesta Zen-koodinimellisestä x86-arkkitehtuuristaan ja ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä eli tammi-maaliskuussa virallisesti julkaistavasta Summit Ridge -koodinimellisestä työpöytäprosessorista. io-tech.fi vieraili San Franciscon kupeessa järjestetyssä AMD Tech Summit -tapahtumassa ottamassa omin käsin ensituntumat uutuusprosessorista.
Uusi kilpailukykyinen x86-arkkitehtuuri on ollut valtava neljän vuoden projekti AMD:lta ja projektin parissa on työskennellyt samanaikaisesti parhaimmillaan 300 insinööriä. Toimitusjohtaja Lisa Sun mukaan yrityksen oli pakko kehittää suorituskykyinen arkkitehtuuri, jotta sen heterogeeniseen laskentaan eli prosessori- ja grafiikkaytimien yhdistämiseen nojautuva strategia onnistuu kääntämään yrityksen kurssin voitolliseksi seuraavan viiden vuoden aikana.
Suurin uutinen on, että AMD:n Summit Ridge -koodinimellisen työpöytäprosessorin virallinen nimi tulee olemaan Ryzen. Huhut nimen ympärillä alkoivat liikkua hiljattain, kun netissä paljastui yrityksen hakeneen 28. heinäkuuta Ryzen-tavaramerkkiä. Vaihtoehtoiseksi kirjoitusasuksi hakemukseen on merkitty ”Risen”. Ryzen on uutuusprosessoreiden brändinimi ja lopullisessa tuotenimessä on todennäköisesti lisäksi mukana tunniste ja mallinumero. AMD tulee käyttämään Ryzen-nimeä työpöytäprosessoreissaan ainakin seuraavan viiden vuoden ajan.
AMD on toistaiseksi kertonut yksityiskohtia vain 8-ytimisestä ja 16 säiettä tukevasta prosessorista, mutta kun aika koittaa, markkinoille julkaistaan todennäköisesti myös 4- ja 6-ytimisiä Ryzen-prosessoreita. Suorituskykyisin 8-ytiminen malli toimii 3,4 GHz:n perustaajuudella, mutta rasituksessa Boost-ominaisuus tulee nostamaan ytimien kellotaajuuden korkeammalle. AMD ei ole toistaiseksi paljastanut, kuinka korkealle se aikoo Boost-kellotaajuuden virittää.
Välimuistihierarkia on uudistettu Zenissä täysin ja 8-ytimisessä Ryzenissä sitä on yhteensä 20 megatavua, josta L3-välimuistia on 16 megatavua ja L2-välimuistia neljä megatavua. L3-välimuisti on jaettu kahdeksi kahdeksan megatavun lohkoksi, joihin kumpaankin on yhteydessä neljä ydintä. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun L2-välimuisti.
Päivitys: Lisa Su kertoi tiistaina järjestetyssä New Horizon -livestreamissa, että Globalfoundersin 14 nanometrin FinFet-prosessilla valmistettavan 8-ytimisen Ryzen-prosessorin TDP-arvo on 95 wattia.
AMD SenseMI -tekniikka
”SenseMI, a set of sensing and adapting technologies, including an artificial network inside every “Zen” processor to anticipate future decision, preload instructions, and choose the best path through the CPU”
Uusien teknisten yksityiskohtien lisäksi AMD esitteli SenseMI-tekniikan, joka käsittää joukon prosessorin suorituskykyyn ja toimintaan liittyviä ominaisuuksia. Vähemmän yllättäen jokaisella SenseMI-tekniikan ominaisuudella on oma markkinointinimensä, joten uusista termeistä ei tule olemaan pulaa.
Virransäästöstä on vastuussa Pure Power -ominaisuus, joka tarkkailee prosessorin lämpötilaa, kellotaajuutta ja käyttöjännitettä. Jos mahdollista, Pure Power optimoi reaaliajassa prosessorin parametrejä alhaisemman virrankulutuksen saavuttamiseksi ylläpitäen tarvittavan suorituskyvyn.
Precision Boost on AMD:n uusi markkinointinimi perinteiselle Turbo-ominaisuudelle ja kellotaajuutta pystytään säätämään rasituksessa huomattavasti aiempaa tarkemmin. Precision Boost toimii rinnakkain Pure Power -ominaisuuden kanssa eli lämpötila, kellotaajuus ja käyttöjännite ovat jatkuvasti tarkkailtavana. Tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan prosessorin kellotaajuutta voidaan säätää 25 MHz:n askelin tuhat kertaa sekunnissa, kun perinteisesti prosessoreissa Turbo-tasot ovat olleet minimissään 100 MHz:n välein.
Extended Frequency Range eli XFR mahdollistaa prosessorin kellotaajuuden nostamisen automaattisesti yli maksimiksi määritellyn Precision Boost -taajuuden, jos prosessorin jäähdytys on kunnossa ja lämpötila riittävän alhainen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kellotaajuus skaalautuu korkeammalle, mitä parempaa jäähdytystä prosessorilla käytetään. Esimerkkigraafissa punainen viiva eli Precision Boost -maksimitaajuus on asetettu neljännelle tasolle, joka voidaan tulkita 4 GHz:ksi. XFR:n avulla ja hyvällä jäähdytyksellä kellotaajuus nousee graafissa hetkellisesti 4,5 GHz:iin.
AMD Ryzen vs Intel Core i7-6900K
AMD tarjoili median edustajille tuoreen katsauksen Zenin suorituskykyyn ja demossa vastakkain olivat 3,4 GHz:n kellotaajuudella toiminut Ryzen-prosessori ja Intelin vakiona toiminut Broadwell-E-koodinimellinen Core i7-6900K -prosessori. AMD:n Ryzen-prosessorissa ei ollut vielä Precision Boost -ominaisuus käytössä, vaan se toimi 3,4 GHz:n perustaajuudella. Intelin 6900K toimii vakiona 3,2 GHz:n perustaajuudella, mutta rasituksessa 3,7 GHz:n Turbo-taajuudella.
Molemmat prosessorit ovat 8-ytimisiä ja kykenevät käsittelemään samanaikaisesti 16 säiettä. AMD ei ole paljastanut 8-ytimisen Ryzenin TDP-arvoa, mutta Core i7-6900K:lla se on 140 wattia. Intelin Core i7-6900K julkaistiin toukokuun lopulla ja sen hintataso Suomessa on tällä hetkellä alkaen 1150 euroa.
Ensimmäisenä ajettiin Handbrake-testi ja videon enkoodaus, jossa kokonaislukuyksiköt pääsevät tositoimiin. Ryzen-kokoonpano oli Handbrake-testissä noin 3-4 sekuntia suorituskykyisempi kuin Core i7-6900K-kokoonpano. Tehonkulutusmittauksissa Blender-renderöintiohjelmistolla mallinnettiin 3D-grafiikkaa ja Ryzen -kokoonpanolla tehonkulutus oli rasituksessa noin 5 wattia alhaisempi kuin 6900K-kokoonpanolla.
Lisa Su kertoi testien lopuksi, että Ryzeniä viilataan vielä kohti julkaisua ja suorituskyky paranee ainakin vielä, kun Precision Boost -ominaisuus kytketään käyttöön. Kannattaa kuitenkin huomioida, että lopullisia johtopäätöksiä AMD:n omista testeistä ei kannata vetää, vaan odottaa puoleettomia testejä. io-tech.fi tulee testaamaan ja ylikellottamaan Ryzen-prosessorin heti julkaisun yhteydessä, joten pysykää kanavalla.
AM4-emolevyt
Ryzen-prosessoreissa on 1331 liitäntäpinniä ja ne sopivat uuteen AM4-prosessorikantaan, joka on käytössä myös Bristol Ridge -koodinimellisissä 7. sukupolven APU-piireissä. Muistiohjain tukee DDR4-muisteja ja PCI Express -ohjain 3.0 -standardia.
Emolevyvalmistajilta on ensi vuonna luvassa runsaasti AM4-kantaisia emolevyjä, jotka pohjautuvat uuteen X370-piirisarjaan. Tuettuna ovat kaikki nykypäivän ominaisuudet, kuten USB 3.1 (Gen 2), M.2-formaatin SSD-asemat, NVMe-protokolla ja SATA Express -liitäntä.
Aika todella kova ero tuossa SMT:ssä.. Tuohon varmasti pystytetään tekemään joku päivitys?
Aika kovat erot. Luulisi, että vaikuttaa myös muidenkin (huonosti skaalautuvien) ohjelmien suorituskykyyn.
SMT disabloitunakin ollaan vielä aika kaukana 7700K:sta joka on sentään jokusen satasen halvempi.
Kuinka moni peruutti tilauksen? 🙁
Single-thread suorituskyky olisi kyllä saanut olla hieman parempi, hieman parempaa odotin. Pelitesteissäkin on suuria eroja eri sivujen välillä, joissakin ottaa jopa yli 50% takkiin..toki sitten kun näytönohjain rupeaa rajoittamaan niin se on yhtä nopea kuin Intelin parhaat.
Varmaa joku joka pelailee jollaa postimerkki resoluutiolla.
Noissa pelitesteissä on joku bugi. AMD:n kommentteja odotellessa.
Mitenköhän se liittyy tähän?
Eikö tuo nyt hävinyt joka tavalla 7700k:lle huomattavia määriä, joten eipä sen ostaminen ole millään tasolla oikeutettua.
Itse ainakin jäin nyt odottelemaan sitä 6-ytimistä versiota, jossa hinta/tehosuhde on parempi.
:facepalm:
Ketään muita ei ole kuin 244Hz näytöillä pelaavia? Hyötynopeuksissa meni aika heittämällä ohi ja peleissäkään ei kauheasti jäänyt.
Jos puhutaan pelkästä pelaamisesta, ei ole mitään järkeä maksaa extraa, kun i5 päihittää monessa pelissä. Tietysti muun käytön ohella kelpo pelaamiseenkin.
Nyt saa olla aika punaiset lasit silmillä, että tuollaisia kommentteja heittelet.
Ennen aina puhuttiin hinta/teho-suhteista peleissä, mutta nyt ilmeisesti kaikista AMD-fanaatikoista tulikin yhdellä kellonlyömällä hyötyohjelmakäyttäjiä?
Tuossa sampsankin testejä katsellessa FPS-erot ovat kymmenissä prosenteissa.
Enkä nyt halua dissata mitenkään AMD:n tekemää hienoa työtä, vaan sitä ettei hinta/nopeussuhde ollutkaan aivan sitä mitä odotettiin/hypetettiin.
Halvimmat 4-ydin mallit voivat olla ihan hyviä budjetti koneisiin. Tehot pelaamisessa ei välttämättä hirveesti huonommat ja pitäisi olla todella edullinen hinta.
Itse lasken itseni enemmän hyötykäyttäjäksi… HD7970 alla edelleen. 😉
Edit: mutta joo, jos puhutaan _vain pelaamisesta_ niin silloin on parempiakin kiviä tarjolla.
Sille ei kukaan mahda mitään jos sinä, ja monet muut, olette ladannut itsenne täyteen yliampuvia odotuksia. AMD selkeästi kertoi tavoitteensa, pääsi niihin ja ylittikin.
Katso nyt esim. tämä testaus:
AMD Ryzen 7 1700 vs Intel i7-7700k CPU – Best Gaming Processor Around $300?
Siinä on molemmilla (AMD & Inteli) 3000MHz muistit (16Gb), 1700 on kellotettu 3.9GHz ja 7700K 5GHz.
Pelit on ajettu 1080p ja 1440p resoluutioilla.
Nyt kun huomataan että kyllä, eroja on, niin jokainen voi itse miettiä kummasta hyötyy pitkällä tähtäimellä, enempi ytimiä vai nopeampi kellotaajuus?
Toki jos etsii niin löytää mielenkiintoisia testejä missä muistit on esim. 2400mhz vs 3200 tjsp. joten suurempiakin eroja saa aikaan.
Tuskin kovin moni joka AMD:n haluaa koneessa pitää.
Itse kun olen AMD:n prossuja käyttänyt Pentium 200MMX:n jälkeen niin riittää ihan hyvin, että tämä on nopeampi ST+MT kun 5GHz FX8370E.
Eikä tuosta 16-thread ominaisuudesta haittaakaan ole omassa käytössä.
Ostetaanko nykyään PC-rautaa pitkällä tähtäimellä?
Jos siihen mennään, niin tuolloin 7600k / Ryzen 5 1600X on paras vaihtoehto ja päivittää sen sitten parin vuoden päästä uudempaan samalla rahalla.
Viimeisimmät prosessori/muisti settini ovat:
AMD 3700+ 2Gb DDR1 400 (1-ydin) => Q6600K 4Gb DDR2 800 (4-ydintä) => 2600K 16Gb DDR3 1600 (nykyisin käytössä, 4-ydin/8-säie)
Joten kyllä, ainakin itse ostan koska asennan, rakennan ja päivitän koneeni itse. Miksi hankkisin jotain mikä kestäisi esim. vain 1-2 vuotta kun voisin samalla hankkia jotain joka esim. nyt on kestänyt 6 vuotta emo+muistit+prosessori osalta?
3800+ raskaasti kellotettuna -> i7-920 (->930 D0) raskaasti kellotettuna -> Ryzen?
Eli kyllä. Päivitän konetta pitkällä aikavälillä ja otan mieluummin sellaista jonka tietää kestävän aikaa.
Loistava julkaisu, meni odotetusti ja lopultakin saatiin Intelin ryöstöhinnoittelulle stoppi.
Melkosta bäng for buckia tarjolla, kun laittaa 1700X:n B350-lankkuun. Kivasti saa matx-settiin ja jäähtyykin ilman kuranpyörittimiä. Jokohan malttais luopua tästä Sandysta:hungry:
Ja kyllä, koneella tullaan tekemään muutakin kuin pellailua…
Pelaajille tue ei kyllä ole tuollaisenaan vielä kovin hohdokas. Ellei AMD saa korjattua tuota SMT bugia biosilla tai muilla päivityksillä. Itelle seuraava prossu on kyllä joko Intelin 6 tai 8 core. Noh, onneksi en ennakkotilannut. Annan uudelle platformille aikaa korjauta suurimmat bugit. Kukaan ei vissiin vielä pelejä testannut nopeammilla muisteilla? Guru3d testasi muistiväylän vain, jossa AMD:n hyötysuhde on kyllä kova. 3600 muistella kahdella kanavalla Intelin 4 kanavaisten joukossa.
AMD Ryzen 7 1800X Review
Tässä olisi 3.9GHz 1700 vs 5GHz 7700K. Molemmilla 3000MHz muistit
AMD Ryzen 7 1700 vs Intel i7-7700k CPU – Best Gaming Processor Around $300?
Outoa miten ihan järjettömän suuria eroja tulee eri testaajien välillä, johtuisikohan biosin bugeista / emolevyistä / muistin nopeuksista?
Paitsi että parin vuoden päästä Ryzenin voi päivittää kun Intelillä on taas uusi hieno prosessorikanta, jotta saa myytyä uudet piirisarjat…
Väittäisin biosien olevan vielä todella bugisia ja muistin nopeus luultavasti vaikuttaa aika paljon.
Prossu/emo ois hyvä sen 3-5 vuotta kestää ainakin omasta mielestä.
2600k:lla menty 5 vuotta, ja näyttis on kyllä vaihtunut vuosittainkin, joskus parikin kertaa. Elikäs itse ainakin haluan taas seuraavankin prossun 3-5 vuoden käyttöön.
Vähän liian paljon poikkeavat muitten tuloksista, haiskahtaa nämä Toptengamerin testaukset. Toivon toki että ovat oikeassa ja kyse on jostain korjattavissa olevista bugeista.
Voisko olla eri testausmetodit kyseessä?
Mitkähän nyt on ne oikeat tulokset? Todella vaikea arpoa noista. Pitäs saada varmaa tietoa, että päivittääkö tässä nyt oman prossun 7700k:n vai johonkin R7:aan. BF1 testitkin heittää kaikilla revikoiden tekijöillä.
Ei tähän saada selkoa ennen kuin tuo SMT-hässäkkä selviää ja korjataan (jos onnistuu, toivottavasti!). Sitten ajettava uudet testit. Ikävä tahra muuten hyvään launchiin 🙁
No ei varmasti kannata tuota tehdä ainakaan vielä.
Joo, pakko tässä on vielä odotella, jos tulis joku järkevä selitys noille benchmarkki eroille.
SMT bugi toki voi olla olemassa, mutta ilman SMT:tä Ryzenit eivät myöskään pärjänneet, vaikka vähän paremman suorituskyvyn saivatkin. Hyötyohjelmissa todella hyvä, mutta jostain syystä suorituskyky ei vain siirry peleihin.
Nyt kun AMD:ltä tuli nämä ryzenit, niin onkohan ne tuomassa myös kunnollisia läppäriprossuja jossain vaiheessa?
Näin voisi olettaa. Ryzen on todella virtapihi matalilla 2ghz kellotaajuuksilla.
Varmaan 3GHz+ malleja tulee myös, kun luulisi neliytimisen taipuvan helpohkosti 30-40w haarukkaan, kun 1700 on 65w. Eli ihan pelikelpoisiakin läppäreit vois tulla integroidulla vegalla.
Mielenkiintoista nähdä, että milloin niitä läppäriprosuja tulee. AMD:n resurssit eivät ole tällä hetkellä erityisen mittavat, joten todennäköisesti kaikkea mahdollista ei pystytä pukkaamaan ulos samaan aikaan.
Kyllähän ne niitä vielä tälle vuotta lupaili. Eiköhän ne yritä syksyyn saada ne pihalle, jolloin kysyntäkin suurinta.
uusin hwinfo, cpuz kaikki näyttää 1.55v kokoajan rytsönilleni, Mestari seilailee 1.1-1.325v välillä :joy: 🙁
Senttejä heittelen, mutta voisiko noilla Neural Net Predictionilla tai Smart Prefetchillä olla mitään tekoa pelitulosten heittelyssä?
Miten nää tekniikat edes toimii ja minne nuo algoritmit tallentuu? Jos nämä eivät oo ihan pelkkää sanahelinää ja peeärrää niin jollain tasolla lienee mahdollista että näillä olisi jopa vaikutusta…?
Ne ovat vain komeampia nimiä tekniikoille joita on käytetty prosessoreissa iät ja ajat. Toki niitä on hiukan hiottu, mutta silti.
Algoritmit ovat prossun sisäisiä, suljetusti ajettavaa toimintalogiikkaa, ei siis ulkoisia ohjelmia.
Tässä muuten aika hanakka näkemys ja puolustelu, että Ryzenit voisivat olla tulevaisuuden peliprossujakin: AdoredTV Youtubessa.
Aiemmin tätä on kutsuttu nimellä "perseptronipohjainen haarautumisennustin".
Toimintaperiaate on selitetty paperissa joka on vuodelta 2001:
https://www.cs.utexas.edu/~lin/papers/hpca01.pdf
Haarautumisenennustushistoria/siihen liittyvä data tallettuu prosessorin haarautumisyksiköllä oleviin muistisoluihin(sram-soluja tai rekistereitä). Nykyaikaisilla ytimillä tuo haarautumisennustusyksikkö alkaa olla kooltaan jo suurempi kun esim. kokonaislukulaskentayksiköt yhteensä.
Tuossa näkyy että vasen yläkulma on haaratumisennustinta, ja noista kuviosta huomaa että n. puolet siitä on käytännössä SRAM-muistia, jonne siis haarautumishistoriaa ja ennustimen kertoimia tallennetaan.
Ja Tuollainen samanlainen perseptronipohjainen haarautumisenennustin on AMD:llä ollut ainakin jo Jaguarissa ja Pumassa, eli siis PS4n ja Xbox Onen prossussa.
Ja on myös muutamassa muussa prosessorissa muilla valmistajilla, esim. Samsungin uuden Exynoksen M1:ssä(jonka pääarkkitehti on muuten sama tyyppi kuin bobcatin/jaguarin/puman pääarkkitehti, vaihtoi AMDltä samsungille)
Jaguardin ja Puman julkaisun yhtedessä vaan hypejuna ei ollut niin kovassa vauhdissa että tuota perseptronihaarautumisennustinta ei hypetetty "neuroverkkohaarautumisenennustimena" kunte ryzenin kanssa 😉
Miksi tää 14nm prosessi vaatii näin kovia jänöjä suhteessa 32nm Bulldozeriin tai Sandy Bridgeen tai vaikkapa 22nm Haswelliin?
Koska Ryzeneissa käytettävissä kellotaajuuksissa 14nm LPP toimii jo reilusti sen optimitaajuusalueen ulkopuolella (~2-3.1GHz), jolloin jännitettä tarvitaan enemmän vakaan kellotaajuuden saavuttamiseen. Bulldozerin 32nm SOI, ja Sandyssä ja Hasswellissa käytetyt prosessit olivat HP (High Performance) prosesseja, eli niiden optimitaajuusalue oli huomattavasti korkeampi. Tietysti sopassa on mukana vielä arkkitehtuuri, ja mutuna heittäisin, että osasyy Ryzenin huonohkoon ylikellottumiseen on L3 tason välimuistin ajaminen ytimen taajuudella kaikissa tilanteissa.
Valmistusprosessilla ei ole mitään "optimitaajuusaluetta". Se on aina täysin arkkitehtuurikohtaista.
Saavutettu kellotaajuus on kolmen asian yhteisvaikutus(lähinnä kerto-/jakolasku)
1) Arkkitehtuuri, käytännössä liukuhinnan pituus, pitkä liukuhinna(lyhyemmät liukuhihnavaiheet) kellottuu paremmin (esim. P4). Tarkemmin ottaen pisimmän liukuhihnavaiheen pisimmän kriittisen polun pituus on se mikä kelloa rajoittaa.
2) Valmistusprosessi
3) Olosuhteet (lähinnä jännite, lämpötila)
Zen ja Polaris valmistetaan samalla valmistustekniikalla, mutta Zenin liukuhihnavaiheet ovat selvästi lyhyempiä kuin Polariksen liukuhihnavaiheet, ja tämä on ylivoimaisesti suurin syy miksi Zenissä puhutaan yli 3 GHz taajuuksista ja polariksessa n. 1.5 Ghz taajuuksista.
Jos vaikka jonkun K5:n valmistaisi tuolla samalla "14nm" prosssoilla, kellottuisi se hädin tuskin 1.2 GHz:aan, koska sen liukuhihnavaiheet ovat niin pitkiä.
Toisaalta, jos vaikka jonkun P4n valmistaisi tuolla samalla "14nm" prosessilla, kellottuisi se helpolla "normaaliolosuhteissa" jonnekin >5.5 GHz luokkaan, koska sen liukuhihnavaiheet ovat niin lyhyitä.
Tiedän kyllä, olisi pitänyt laittaa että Zen-arkkitehtuuri optimikellotaajusalue 14nm LPP prosessilla. :smoke:
Jotain on kyllä todella pahasti pielessä:
AMD Ryzen CPU Core Scaling Performance – Phoronix
Varsinkin toi Dota2 vulkan testi.
Onko jossain selitetty, mitä tuo downcore tarkoittaa? Kahden eri CCX:n ytimiä vai SMT:tä?
edit:
ilmeisesti ytimiä, 1+1 tarkoittaa että molemmista CCX:stä yksi ydin?
ja 2+0 tarkoittaa että toinen CCX pois päältä ja toisesta 2 ydintä päällä?
Sitähän sillä haetaan, mutta noissa tuloksissa ei oo mitää järkeä. Miksi opengl:llä 2+2 /4/0 eroaa vulkanin vastaavista. Jos ongelmana pidetään että säikeet hyppivät CCX:ltä toiselle vaikka optimi olisi pitää ne yhdellä ccx:llä oman L2 ja L3 kakkunsa lämpimässä syleilyssä, niin mistä moiset erot johtuvat.
Jotenkin vaan tuntuu että olettamus että Affinityt 0-7 (CCX1) ja 8-15 (CCX2) ovat väärin. CCX 1 corethan voivat olla vaikka 0,1,6,7 ja CCX2 3,4,5,6. Tai vastaavasti vielä 0,1,4,5 ja 2,3,6,7.