
Testasimme io-techissä AMD:n uusista 3. sukupolven Ryzen -prosessoreista heti julkaisupäivänä 12-ytimisen Ryzen 9 3900X- ja 8-ytimisen Ryzen 7 3700X -mallit, jotka kilpailevat markkinoilla Intelin Core i9-9900K- ja Core i7-9700K -mallien kanssa. Molemmilla AMD:n ja Intelin prosessoreilla on ilmoitettu eri Boost-kellotaajuuksia, jotka riippuuvat muun muassa rasitettavien ytimien lukumäärästä, tehonkulutuksesta, virrankulutuksesta ja lämpötilasta.
Ryzen 9 3900X:llä maksimi Boost-taajuus on 4,6 GHz ja Ryzen 7 3700X:llä 4,4 GHz, mutta io-techin testeissä edes lähelle kyseisiä kellotaajuuksia on toistaiseksi päästy satunnaisesti ainoastaan yhden säikeen rasituksessa. Asuksen Crosshair VIII Hero -emolevyllä tuoreimmalla BIOS-versiolla todellisuudessa molemmat prosessorit toimivat rasitettavien ytimien lukumäärästä riippuen n. 4,0-4,3 GHz:n kellotaajuudella.
Intelin prosessoreilla puolestaan kaikkien ytimien rasituksessa Turbo-kellotaajuutta rajoittaa prosessoreiden 95 watin TDP-arvo. Intelin mukaan vakiona kyseisten prosessoreiden Power Limit 2- eli PL2 arvo on 210 wattia, johon tehonkulutus voi hetkellisesti nousta. Käytännössä noin 30 sekunnin kuluttua prosessorin TDP-arvo lukittuu 95 wattiin ja ytimien kellotaajuus laskee noin 4 GHz:iin. Emolevyjen biosista kyseisen TDP-rajoituksen voi halutessa kytkeä pois käytöstä, jolloin Core i9-9900K toimii jatkuvasti kaikkien ytimien rasituksessa 4,7 GHz:n ja Core i7-9700K 4,6 GHz:n kellotaajuudella.
Tähän artikkeliin ylikellotimme edellä mainitut AMD:n ja Intelin prosessorit ilmajäähdytyksellä eli kahdella 140 mm:n tuulettimella varustetulla Noctuan NH-D15-coolerilla maksimiin ja asetimme muistit toimimaan DDR4-4000-nopeudella CL16-latensseilla.
Ryzen 9 3900X toimi vakaasti 4,3 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin 1,4125 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 86 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 218 watista 231 wattiin.
Ryzen 7 3700X toimi vakaasti 4,35 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin 1,45 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 85 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 165 watista 199 wattiin.
Core i9-9900K toimi vakaasti 5,0 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin 1,3 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 93 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 152 (241) watista 256 wattiin. Suluissa vakiona hetkellinen tehonkulutus 4,7 GHz:n Turbo-taajuudella.
Core i7-9700K toimi vakaasti 5,1 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin 1,35 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 82 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 147 (178) watista 210 wattiin. Suluissa vakiona hetkellinen tehonkulutus 4,6 GHz:n Turbo-taajuudella.
AMD:n Ryzenit testattiin Asuksen uudella X570-piirisarjaan perustuvalla Crosshair VIII Hero -emolevyllä ja Intel-alustalla emolevynä oli käytössä Asuksen Z390-piirisarjaan perustuva Maximus XI Extreme.
Hintataso Suomessa 12.7.2019
- Ryzen 7 3700X: alkaen 349 €
- Core i7-9700K: alkaen 419 €
- Ryzen 9 3900X: alkaen 499 €
- Core i9-9900K: alkaen 515 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, 64-bittinen Windows 10 Pro-käyttöjärjestelmän uusin 1903-versio ja testiohjelmat oli asennettuna M.2 SSD:lle ja virransyötöstä vastasi Cooler Masterin 850-wattinen V850-virtalähde.
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i7-9700K (8/8 ydintä/säiettä)
- Intel Core i9-9900K (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Maximus XI Extreme (Z390-piirisarja)
- 2 x 8 Gt G.Skill Trident Z Royal @ DDR4-4000 (16-16-16-36)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 7 3700X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 3900X (12/24 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Crosshair VIII Hero (X570-piirisarja, BIOS: 0702)
- 2 x 8 Gt G.Skill Trident Z Royal @ DDR4-4000 (16-16-16-36)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
Muut komponentit:
- Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti
- Corsair MP600 2 Tt (AMD) / Samsung 970 Pro 512 Gt (Intel)
- Cooler Master V850 (850 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit (1903 build)
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 on kestoltaan pidempi ja se testattiin myös kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
V-Ray Next Benchmark on Chaos Groupin julkaisema testiohjelma, joka mittaa prosessorin suorituskykyä säteenseurannassa (Ray Tracing) ja osaa hyödyntää kaikkia ytimiä.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Enkoodasimme Handbrakella myös Matroskan H.265 MKV 1080p30-presetillä ja x265-koodekilla 410 megatavun kokoisen 3840×1608-resoluution videon .mkv-containeriin (lataa lähdevideo).
Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä. Testissä huomionarvoinen seikka on Ryzen 7 3700X:n alhainen kirjoitusnopeus. Tulos johtuu AMD:n mukaan siitä, että yhdellä CCD-piirillä varustetut 6- ja 8-ytimisissä prosessoreissa on käytössä kirjoitusnopeuden osalta puolet kahdella CCD:llä varustettujen 12- ja 16-ytimisten prosessoreiden muistikaistasta. CCD:n ja I/O-piirin välinen linkki on kirjoituksen osalta 16-bittinen siinä missä luku on 32-bittinen.
Kenties juuri tästä syystä AIDA:n kehittäjä on lisännyt muistitestiin informaation, että luku- ja kirjoitustestit eivät edusta tosielämän kuormitusta, vaan lähimpänä sitä on kopiotesti.
AIDA:n muistitesti ilmoittaa myös latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista. Uuden chiplet-suunnittelun myötä 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden keskusmuistin latenssi on hieman kasvanut, mutta sitä on kompensoitu tuplaamalla L3-välimuisti, joten tietoa ei tarvitse siirtää piirin ulkopuolelle enää niin paljon ja usein kuin aiemmin.
3D-testit
Pelisuorituskyky eri näyttöresoluutioilla
Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen.
Valtaosa peleistä on näytönohjainriippuvaisia, kuten esimerkkinä yllä olevassa kaaviossa Shadow of the Tomb Raider, jossa Core i9-9900K oli vakiona maksimissaan 2 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 3900X.
Pelisuorituskyky 1920×1080-resoluutiolla
Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, jotta näytönohjain ei olisi pullonkaulana.
The Witcher 3 testattiin Ultra ja High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Novigrad-kaupunkikentässä.
Battlefield V testattiin DirectX 12 -rajapinnalla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Tirailleur-kentässä.
F1 2019 testattiin Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili sateisella Singaporen radalla.
Shadow of the Tomb Raider testattiin Highest-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
Counter Strike: Global Offensivessa oli käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiäkeskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Lämpötilat mitattiin HWiNFO-ohjelmalla ja kyseessä on testin aikana mitattu lämpötilan maksimiarvo ja yksittäiset ytimet saattavat toimia muutamia asteita viileämpänä.
Ylikellotettuna kaikilla prosessoreilla lämpötila nousi 80-90 asteeseen, joten mahdollisimman tehokas jäähdytysratkaisu, kuten Noctua NH-D15, on pakollinen ja custom loop -vesijäähdytys suositeltava.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Loppuyhteenveto
Intelin 9. sukupolven Core-prosessoreiden K-mallisissa prosessoreissa on huomattavasti enemmän ylikellotuspotentiaalia kuin AMD:n uusissa 3. sukupolven Ryzen-prosessoreissa. Core i9-9900K:lla ja Core i7-9700K:lla kaikkien ytimien suorituskykyä rajoittaa vakiona massiivisesti 95 watin TDP-arvo. Kun se ja muut teho- ja virtarajoitukset heitetään roskikseen, venyvät molemmat prosessorit ilmajäähdytyksellä 5 GHz:n kellotaajuudelle. Ylikellotettuna Core i9-9900K:n suorituskyky parani esimerkiksi Cinebench R20 -prosessoritesteissä n. 20 % ja Core i7-9700K:lla n. 13 % ja The Witcher 3 -pelissä 9900K:lla n. 11 % ja 9700K:lla n. 12 %.
Ryzen-prosessoreilla manuaaliset ylikellotukset ovat kaikkien ytimien osalta ovat jääneet aiemmin Globalfoundriesin 14 ja 12 nanometin prosesseilla sekä nyt TSMC:n 7 nanometrillä alle 4,5 GHz:iin. Ryzen 9 3900X saatiin toimimaan kaikilla 12 ytimellä 4,3 GHz:n ja 8-ytiminen Ryzen 7 3700X hieman korkeammalla 4,35 GHz:n kellotaajuudella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että manuaalisesti ylikellottamalla Ryzen 9 3900X:n Boost-kellotaajuudesta jää hyödyntämättä potentiaalisesti 300 MHz ja Ryzen 7 3700X:llä 100 MHz. Tämä näyttäytyi huonompana suorituskykynä kuin vakiona yhden säikeen Cinebench-testeissä sekä osassa pelejä. Kaikkien ytimien rasituksessa ylikellotettuna Ryzen 7 3900X:n ja Ryzen 7 3700X:n suorituskyky parani Cinebench R20 -prosessoritesteissä ja The Witcher 3 -pelissä suorituskyky puolestaan laski parilla FPS:llä.
Ylikellotustestien tulokset alleviivaavat ja korostavat tämän hetkistä tilannetta AMD:n ja Intelin välillä. 500 euron hintaluokassa Ryzen 9 3900X on prosessoritesteissä ja hyötyohjelmissa täysin omassa luokassaan niin vakiona kuin ylikellotettuna. Core i9-9900K häviää hyötyohjelmissa vakiona ja painii ylikellotettuna tasoissa 165 euroa halvemman Ryzen 7 3700X:n kanssa. 70 euroa kalliimmalla Core i7-9700K:lla ei ole prosessoritesteissä mitään jakoa Ryzen 7 3700X:lle.
Prosessoririippuvaisissa pelitesteissä puolestaan Intelin 9. sukupolven Core-prosessorit ovat vakiona hieman ja ylikellotettuna hieman enemmän suorituskykyisempiä kuin 3. sukupolven Ryzenit. Esimerkiksi Full HD -resoluutiolla The Witcher 3:ssa ja F1 2019:ssä Core i9-9900K ja Core i7-9700K ovat ylikellotettuna noin 30 % suorituskykyisempiä kuin ylikellotetut Ryzen 9 3900X ja Ryzen 7 3700X. Näytönohjainriippuvaisessa Shadow of the Tomb Raiderissa erot jäävät alle 5 %:iin ja korkeammilla 1440p- ja 2160p-resoluutioilla erot kutistuvat entisestään.
Palaamme AMD:n uusien Ryzen-prosessoreiden ylikellottamisen pariin vielä myöhemmin, kunhan AMD ja emolevyvalmistajat saavat päivitettyä biosit täyteen iskuun ja esimerkiksi Precision Boost 2 -ominaisuus sekä uusi 200 MHz:n Automatic Overclocking -ominaisuus toimivat kunnolla. Näiden avulla ainakin teoriassa pelisuorituskykyä pitäisi olla mahdollista optimoida manuaaliylikellotusta paremmaksi.
Tämäpä juuri.
Suosittelen seuraamaan rautaosaston ylikellotus ja jäähdytys ketjuja, jos asia tosiaan kiinnostaa. Yksittäisen testiartikkelin kommenttiketjussa harvemmin kovin kummoista keskustelua ekan viikon jälkeen.
Tässä tapauksessa yritettiin vain keskustella siitä mikä on resoluutio ja mikä on näytön koko ja vakuuttaako ne toisiinsa. Joidenkin mielestä pelimoottorin tähtäys "zoomi" liittyy jollain tapaa edellisiin, jota taas suurin osa ei allekirjoita. Nämä kaikki liittyy siihen miten ja mitä tulisi testata ja onko esim tämän testin tulokset merkityksellisiä vai ei.
Ja kyllä. Seurasin ketjua monitoriväännön takia. 400fps vs 500fps väännöstä en ole kiinnostunut. Kaikki yli 100fps riittää minulle.
Mitä ihmettä tulet kitisemään? Ai on muitakin ketjuja? Ihanko totta…
Menkää niihin muihin ketjuihin täältä. Olisiko siinä paras neuvo ilman mitään nillityksiä?
Usko tai älä —> seuraan itse useampaa ketjua.
Sinusta olen väärässä koska seuraan tätä ketjua sen otsikosta johtuen?
Minä olen myös väärässä koska sinä seuraat AMD vs Intel ylikellotettuna ilmajäähdytyksellä olevaa ketjua ja kommentoit siihen koska olet kiinnostunut Monitoreista, Resoista ja FPS lukemista…
Eli suosittelen hankkimaan vähän lisää järkeä päähän tai olla hiljaa. En ainakaan mussuttamaan vastaan kun olet selkeästi väärässä.
Suosittelen haukkaamaan vähän raitista ilmaa, jos kerran tällaisen asian takia pitää YV laitella. 😀
Ajattelin jos tajuaisit lukea paremmin tai ymmärtäisit. En myöskään halua spämmätä ketjua offtopickilla, mutta sitten sinä tulet tänne spämmäämään lisää offtopic?
Olet oikeassa. Minun ei kannatta seurata tätä ketjua. On niin järjen köyhää menoa kun pyytää pysymään aiheessa niin itku ja valitus alkaa. Aivotoiminnan puutetta.
edit. ja sitten ollaan vielä ylpeitä siitä :facepalm:
"Suosittelen haukkaamaan vähän hauleja jos ei ymmärrys riitä"
Joku noussut todellakin väärällä jalalla sängystään…
Keskiviikon "offtopic seis" viestin jälkeen tullut pyöreät 0 viestiä, aiheesta tai aiheen vierestä. Noh eiköhän tämän ketjun voisi vain sulkea kun aiheuttaa noin kovaa kiukkua. 🙂
Ei tarvitse sulkea sen vuoksia että sinä et puhu enää offtopick ketjussa.
Itsekeskeinen lievästi…
Jokohan sitten riittääsi lapsellinen kiukuttelu, kiitos.
AMD lisäsi verkkosivuilleen hetkeksi tarkennuksen, mitä tarkoittaa boost taajuudella: "The maximum single-core frequency at which the processor is capable of operating under nominal conditions".
Maininta näyttää olevan jo poistettu mutta tarkoittanee juurikin, mitä sanoit. Ryzen 2000 -sarjan prosessoreilla päästiin Precision Boost 2 ominaisuuden myötä jopa yli ilmoitetun Max Boost taajuuden mutta näillä Ryzen 3000 -sarjan prosessoreilla jäädään 25-50Mhz alle ainakin io-techin ja parin muun sivuston testeissä ilmajäähyllä. Vaatiiko se sitten vesijäähyn, että saavutetaan ilmoitettu Max Boost taajuus ja "nominal conditions"?
Kyllä oma 3600x jää jo 100mhz alle luvattujen boostien. Ei rajoita mitkään tehorajat, eikä lämmöt. Uusin bios on kuin lukittu tuohon 4300mhz single corella.
Io-tech ei saanut kelloja nousemaan yli 4,3Ghz 7509-BIOS:lla Blenderissä mutta uudemmalla 0702-BIOS:lla havaittiin hetkellisesti 4550 MHz:n lukema. Jossain muussa käyttötilanteessa kävi jopa 4565 MHz mutta Max Boost 4,6Ghz ilmeisesti edelleen saavuttamatta.
Lämpötila vaikuttaa boostin toimintaan, mutta sanotaanko että ainakaan osaa noista prosessoreista ei saa boostaamaan luvattuihin taajuuksiin millään normaalikäytössä realistisella jäähdytyksellä.
Yksilöiden väliset erot on myös todella isoja. Osa 3900X prosessoreista pääsee 4.625GHz taajuuteen, kun osa saattaa jäädä parhaallakin ytimellä 4.5GHz taajuuteen, täsmälleen samoissa olosuhteissa.
Suurinosa tuntuu jäävän johonkin tuolle välille, eli 4525 – 4575MHz välimaastoon.
Prosessorien käytöksessä on eri AGESA-versioiden (tai paremminkin SMU firmware versioiden) välillä eroja ja tuoreemmat versiot boostaavat aiempaa heikommin.
Erot eivät ole valtavia, mutta silti selkeästi mitattavissa. Muutosten taustalla olevia syitä on pitkälti mahdoton selvittää, mutta ne vaikuttaisi olevan ainakin osittain luotettavuuteen (lämpö / jännite) vaikuttavia parametreja.
Boost-taajuuksille on myös tiettyjä ehtoja, joita en ainakaan itse ole nähnyt missään mainittavan.
Nämä arvot on purettu prosessorin tehdasohjelmointiarvoista (fuse):
3600 (A6Eh) = 4100MHz (80-95°C) / 4200MHz (< 80°C)
3600X (A70h) = 4200MHz (80-95°C) / 4400MHz (< 80°C)
3700X (AD6h) = 4200MHz (80-95°C) / 4400MHz (< 80°C)
3800X (AD1h) = 4300MHz (80-95°C) / 4550MHz (< 80°C)
3900X (B05h) = 4400MHz (80-95°C) / 4650MHz (< 80°C)
Sittemmin uudet SMU firmwaret on ohittaneet tuon tehtaalla ohjelmoidun korkean lämpötilan Fmax-taajuuden ja nykyisin käytössä oleva arvo on 75°C.
Toisinsanoen kun lämpötila saavuttaa 75°C, niin prosessorin sallittu maksimikellotaajuus putoaa 100 – 250MHz.
Näyttäisi pitävän paikkansa myös uuden 3700X:ni kanssa. Maksimikellot näyttäisivät usein pyörivän 4350MHz tuntumassa, mutta ei yli, vaikka periaatteessa pitäisi päästä 4400MHz. Lämmöistä ei pitäisi olla kiinni, koska ollaan jossain 50-60-välillä. Toisaalta oma halpis B350-lankku voi myös hieman vaikuttaa menevyyteen vaikka pbo:ta näyttäisi nyt tukevankin.
Mahtaisikohan olla kyse siitä että käyttäjälle näytettävä lämpötila ei välttämättä ole prosessorin kuumimman anturin lukema. Muistaakseni ZEN2 sisälsi melkoisen määrän antureita.
Päättelisin yksilöerojen olemassaolosta, että prosun valmistusviikolla tulee olemaan hivenen merkitystä kun valmistusprosessia ajan mittaan viilataan.
Sikäli kun muutaman prosentin ero single core boostissa jotain jollekulle merkkaa.
Voi olla, mutta jäähy on kuitenkin hieman tavallista parempi 240MM AIO, joten siitä ei pitäisi olla kiinni. Mutta voihan se tosiaan olla että siellä on joku sisäinen pieni trankkukasa joka lämpenee muita enemmän ja sen takia ei nosta ylemmäksi. Toisaalta joku muutama kymmenen megahertsiä on nyt ihan yksi lysti. Mitä nyt katsoin kun kone tässä puoli päivää ollut käytössä, kevyttä pelailua, koodailua ja videoita, niin maksimissaan ollaan käyty 4375MHz:ssä ja keskimäärin 4200Mhz:ssä. Lämmöt keskimäärin 51°C.
Kannattaa varmaankin ennemmin kattella sitä kerrointa kuin herzejä. Väylä jos on puolisen % alle 100 niin näyttää about tuota lukemaa, jos taas kertoimen käyttää siellä 44 niin eikös luvattu silloin toteudu? Aika harvoin taitaa just siinä 100 pitää väylää, ainakaan ittellä ei siinä kyllä kestä vaan hiukan on aina alle. Nytkin näyttää 98,9MHz väylä ja 4056,9MHz on ollu boosti, mutta kertoimeksi näyttää 41. Tämä siis tällä 1800X tuhnulla.
Hieman kyseenalaista toimintaa amd:ltä ilmoittaa nämä boostikellot nykyisille prossuille noin ylös, jos edes 240mm aio:lla ei niihin päästä. Itse olen kyllä sitä mieltä, että mainostettuun boostikelloon on päästävä edes hetkellisesti mukana tulevalla jäähdyttimellä ja siitä saisi kellot sitten laskea. Binnaus on suoritettava sillä tavalla että prosessori kykenee mainostettuihin kelloihin kaikkien arvojen ollessa sallittujen rajojen sisällä (sis. Hotspot lämmöt jos näistä nyt johtuu se boostien toimimattomuus). Ilolla odotin tätä julkaisua ja hyvä tuote sieltä tulikin, mutta ainakin itseä harmittaa, että maksoin ekstraa pelkästä x kirjaimesta.
Ja Intelin tapako ei ole kyseenalainen? Eli alkuun prosessori boostaa taivaisiin asti ja sitten alkaa melkein heti throtlaamaan rajusti kun se lämpenee. Intelillähän kun on helppo ajaa komeita lukuja benchmarkeissa heti bootin jälkeen, mutta jos kierrätät sitä benchmarkkia sen 15-20min, niin et enää millään saa samoja lukuja kuin alussa lämpenemisen takia. AMD:lla ne lukemat pysyvät suunnilleen samana vaikka saman tempun tekisikin.
No ei se ideaali ole tuokaan, mutta "pääsee" mainostettuihin arvoihin, vaikka sillä vakiojäähyllä. Hyvä vertaus voisi olla jos joku vw (amd) tekisi auton jota mainostetaan 150 hevosvoimaisena, ja se tuottaa 95 oktaanisella bensalla 125hv, 98 oktaanisella 135hv ja kilpabensalla 150hv. Vs Bmw (intel) markkinoisi 150 hevosvoimaista autoa, joka todellisuudessa tuottaa 95 oktaanisella bensalla 150hv hetkellisesti, ennen kuin imuilma kuumenee ja tehot laskee, kumpi olisi hyväksyttävä tilanne?
No onhan se kuitenkin parempi kuin että boost taajuuksia ei saavuteta ollenkaan. Käytännön tilanteessa niitä korkeimpia boost taajuuksia ei kuitenkaan tarvita jatkuvasti vaan lyhyehkö boostikin yleensä riittää.
Nyt pitää muistaa taas mitä "up to" tarkoittaa.
Se ei ole tae mistään minimitasosta tai boostin kestosta, jos pilkkua nussii niin vain base kellot on taattuja.
Jos minä ostaisin urheiluautoa, niin ottaisin itse kyllä mieluummin auton joka kulkee sen 250km/h niin kauan kuin bensaa riittää kuin auton joka kulkee 30 sekuntia 300km/h ja sitten vauhti onkin vain 150km/h lopun aikaa. Mutta maku kysymyksiähän tuo on
Kyllä sinne up to arvoon on päästävä jollain järkevällä keinolla. Ei voi olla mahdollista, että siihen tarvitaan jäävettä tai miinusasteita. Muutenhan amd voisi markkinoida prosessoreitaan up to 5200mhz koska joskus joku on saavuttanut sen nestemäisellä typellä
Stiltin mukaan AMD on muuttanut prosessorin boostauksen toimintaa sen jälkeen kun sitä alettiin myydä. Alkuun se ilmeisesti boostasi tappiin jos lämmöt olivat alle 80C, nyt luku on kuulema 75C. Jos alkuperäiset taajuudet on laskettu jonkun varhaisemman arvon perusteella, niin ne eivät enää pidä paikkaansa. Ja tuo 75C on paljon hankalampi saavuttaa kuin 80C. Olisi mielenkiintoista tietää miksi AMD päätyi tiputtamaan tuota arvoa.
Paras perustelu harhaanjohtavalle mainostamiselle, kun kaverikin kerran tekee… :vihellys:
Eiköhän nämä boostikellot ole ihan tietoisesti laitettu ylärajalle ja kun kerran niihin pääsyssä on vaikeuksia niin saattaisi jopa olla tarpeellista pienelle huomautukselle kuluttajasuojan puitteissa.
Enpä kyllä tiedä seurataanko näitä teholupauksia (kaikkien, huom) miten hyvin ja mikä instanssi edes lähtisi moittimaan. Ehkä EU voisi näyttää mallia.
Tämä juuri kiinnostaa varmaan useimpia. Saako esim amd:ltä uuden prosessorin tilalle joka täyttää nuo kriteerit. Omassa 3600x:ssä boostit tippunut 75-100mhz uudemmilla biospäivityksillä.
AMD:n verkkosivuilla ei ole mainintaa mistään "up to" boost-taajuuksista vaan käytetään termiä MAX Boost.
Tämä vertailu on hieman ontuva, kun tilanne on tällä hetkellä kuta kuinkin tämä:
Eli 9900K boostaa vakiona aluksi 4.7Ghz ja pudottaa sitten kellot noin 4Ghz kaikkien ytimien rasituksessa. 3900X toimii sen sijaan koko ajan 4Ghz kaikkien ytimien rasituksessa. Yhden ytimen rasituksessa 9900K kykenee boostaamaan hetkellisesti 5Ghz asti mutta 3900X ei yllä 4,6Ghz lukemiin.
Jossain markkinointikelmissä oli up to. Mutta Max ei myöskään ole taattu minimi.
Pitää koittaa nähdä markkinointipaskan läpi.
Max ei ole taattu minimi? Mitä tällä nyt haetaan? Eikö se minimi määrity lämpöjen yms mukaan? Minimiähän ei ole mielestäni näissä prosessoreissa mainittu ollenkaan. Max boost tarkoittaa, että prosessori boostaa maksimissaan arvoon x. Sen pitää myös toimia näin. Nyt amd:n prosessorit eivät toimi.
Edit: Esim up to 4.2-4.4 ghz boost olisi oikeaa markkinointia tässä tapauksessa. Jätetään sitten kuluttajan kontolle onko hän valmis ostamaan prosessorin joka arpoo boostin tuosta välistä.
Boostaa arvoon x kun tietyt reunaehdot täyttyvät. Vakiocoolerilla ne ei täyty normaalissa huoneenlämmössä. Maksimiboosteihin päästään käytännössä varmasti vain custom loop vesijäähyillä ja sitä tehokkaammilla ratkaisuilla. AMD:han ei ole nuita reunaehtoja kovin tarkasti selittänyt, ei ole mitään speksiä että "jos sinulla on huone lämpötilassa X ja sinulla on tämmöstä piitahnaa ja vähintään tämmönen jäähy, niin boostaa aina sinne mihin on luvattu".
Omasta mielestäni tuo boost-arvo pitäisi ilmoittaa normaalissa huoneenlämmössä avoimessa testipenkissä vakiocoolerilla. Sitte tolla PBO:lla voisi mennä sen yli niin pitkälle ku TDP ja lämpötila-anturit sallii.
Niin sen luulisi toimivan mutta esim. osassa Intelin prosesoreita oltaisiin ongelmissa kun ne toimitetaan ilman cooleria = niitä pitäisi ajaa siis ilman erillistä cooleria mikä hyvin luultavasti johtaisi kaatuiluun jo ennen käyttöjärjestelmään pääsemistä… :smoke:
Olipas hassua. Kerroppas sitten mikä intelin prosessorimalli tulee kokonaan ilman jäähyä. Jokaisesta kuluttajamallista taitaa löytyä se boxed malli myös, mihin voidaan verrata.
Intelit sentään pääsevät luvatuille kelloille aika normaaleissa ja realistisissa käyttötilanteissa. AMD:t eivät näytä yltävän mainos-turboihin kuin joidenkin erinomaisten yksilöiden tapauksessa varsin poikkeuksellisissa tilanteissa.
En minä tiedä miten päin vääntämällä tästä saisi AMD:n mainos-turbot jotenkin reiluksi peliksi kuluttajan kannalta.
Esim. huono 3800X ei välttämättä ole juuri lainkaan nopeampi kuin hyvä 3700X. Intelin tapauksessa jokainen 9900K pääsee sinne 5GHz single-core turboon ja 4.7GHz all-core turboon aivan normaalissa kotelossa normaalilla ilmajäähyllä.
Itse olin hyvin kiinnostunut 3800X:stä kun oletin sen pääsevän normaalitilanteissa korkeampiin taajuuksiin kuin 3700X:n, mutta nyt kyseessä näyttääkin olevan melkoinen piilotto.
Esim i9 9900K. Siitä on ihan normaalisti boxed ja tray versio myynnissä, mutta kummankaan mukana ei tule jäähyä, ero on vain paketissa ja takuussa.
Intel Coffee Lake Core i9-9900K, LGA1151, 3.60 GHz, boxed – 549,00€
HUOM! Pakkaus ei sisällä prosessorin tuuletinta!
Täysin samaa mieltä. En olisi tuota 3600x valinnut, vaan olisin kallistunut 3700x jos tämän olisi tiennyt ennakkoon, tai amd olisi markkinoinut nuo kellot oikein.
9900:stahan on olemassa kyllä myös se ei-K versio joka boostaa myös 5GHz:iin, ja se tulee boxedina. Eli jos on tarkoitus selvitä ilman manuaalikellotuksia pelkkien boostien avustuksella, niin tuo on ihan hyvä verrokki.
Intel Core i9-9900, LGA1151, 3.1GHz, 16MB, Boxed – 536,00€
Gigahertsien ja boostikellojen perusteellako ihmiset ostaa niitä prossuja nykyään? Itse katsoin arvostelut ja testitulokset, joiden perusteella tein oman päätökseni (3900X tällä kertaa). En sano, ettei yhtään harmita tuo AMD:n markkinoima 4,6GHz ja sen totuudenmukaisuus mutta en ole myöskään ostanut ja odottanut parempaa kuin arvosteluissa nähnyttä suorituskykyä.
E: Riittäisikö tuon markkinoinnin boost-kellojen "täyttämiseen" se, että välillä, niissä harvoissa pelkästään yhtä ydintä rasittavissa kuormissa kävisi kellot, esimerkiksi 3900X:n tapauksessa, 4,6 GHz:ssä? Koska Intelhän markkinoi i7-8086K:ta "markkinoiden ensimmäinen 5GHz prosessori", jolla se 5GHz tosiaan oli yhden ytimen boost-taajuus ja, jota ei todellisissa käyttötilanteissa näkynyt muuta kuin hyvin hetkellisesti per Anandtech:
"In our Core i7-8086K review, where Intel was happy to promote that chip as its first 5.0 GHz product, the fact that the 5.0 GHz value was on a single core was actually a downside – no matter how we tested the processor, there is usually enough running on more than one core that no user ever realistically sees 5.0 GHz at all. We only ever managed to see it flick up momentarily while waiting at idle."
Valitettavasti oma kristallipallo oli julkaisupäivänä rikki, eikä noita 3600x revikoita tullut heti alkuun. Toisekseen prosessorihan ei "toimi" nyt oikein kun se ei edes yritä boostata siihen maksimiin, vaikka ryzen masterin mukaan ei pitäisi olla mitään rajoittavaa tekijää. Ei tämä siis huono prosessori ole, mutta voisi edes toimia niin kuin on tarkoitettu, kun vakiona tuota tällä hetkellä ajelen.
Sinulla taitaa olla joku väärä virranhallinta windowsissa tai sitten muistit yli 3200Mhz, 3600 sarjan muistiohjain ei oikein tykkää yli 3200Mhz vaan alkaa laskeaam boost kelloa.
Jotain huhuja tosiaan oli tuosta yli 3200MHz muisteista ja niiden vaikutusta boosteihin. Mutta kyllä se näyttää siltä, että AMD itse on uudella AGESA versiollaan noita hieman hillinnyt, kuten Stilt viestissään kertoi.
Ryzen balanced ja high performance testattu eikä vaikutusta boosteihin. Muistit testattu 3200, 3466 ja 3600mhz eikä vaikutusta boosteihin. Smt off testattu eikä vaikutusta singlecore boosteihin, allcore boostaa hieman paremmin. Eikä tämä ongelma ole ainoastaan minulla, nettihän on täynnä näitä ongelmia, varsinkin uusimpien biospäivitysten jälkeen.
Ei loppukäyttäjälle oikein paljoa muutakaan mittaria näy, jotain cachen määriä voi arvioida jos haluaa mutta niistä ei taida ihan yhtä lineaarista viivaa performanssiin tule kuin kelloista. Ja juu ennen vuotta 2000 ei ostettu gigahertsien mukaan kun oli vain megahertsejä tarjolla :p
Tähän olisi helppo lääke tietysti, markkinointimateriaaleihin keskiarvokellot 10min täydestä rasituksesta yhden ja monen ytimen kuormalla. Vaatisi tosin lakia ja isoja uhkasakkoja että yhtiöt tuohon suostuisi, sen verran näppärä markkinointityökalu ne megahertsit on. Varsinkin nyt kun tuntuu että suunta on lähitulevaisuudessa ennemmin vähän alaspäin kuin ylöspäin.
Todellinen suorituskyky selviää arvosteluja lukemalla mutta io-techinkin artikkelissa jätetään portti auki, jos boostit alkaisivat toimimaan oikein päivitysten myötä.
Testissä AMD Ryzen 9 3900X & Ryzen 7 3700X (Matisse) – io-tech.fi
Nyt alkaa vain vähän vaikuttaa, että Max Boost taajuudet on asetettu markkinointimielessä turhan yläkanttiin eikä niitä käytännössä saavuteta +200Mhz Precision Boost ylikellotuksista puhumattakaan. Hyviä prosessoreita Zen2 kivet ovat mutta AMD on mennyt lupaamaan vähän liikoja boost-taajuuksissa.
Joo se AMD:n Robert Hallockin Youtube-video PBO:sta ja +200MHz alkaa koko ajan enemmän näyttää paskapuheelta. En tiedä minkä takia se piti esittää sillä tavalla, koska nämä prosessorit on hyviä ilman mitään markkinoinin paskapuheita.
Tuo io-techin kellotaajuus vs. rasitettavat ytimet on kyllä aika karua katseltavaa. Itsellä 1.0.0.3ABB AGESA:lla boostailee 4500-4550 MHz Cinebench 1T-testissä.
E: Kyllä itselläkin toive on, että vielä jossain vaiheessa hieman boostit paranevat mutta näyttää hieman pahalta sillä kantilla, koska AMD ei ole noita kommentoinut yhtään mitenkään.
Itsellä näyttäisi tuo maximum ratio usealla corella olleen 43,8 eli aika lähellä kyllä ollaan tuota markkinoitua x44-kerrointa.
No minun kokoonpanoani ei oikein voi käyttää esimerkkinä kun emo on tosiaan satasen B350-halpisemo, jonka noin periaatteessa ei pitäisi edes tukea pbo:ta jne. Se että nyt pääsen tuolla rutkuemolla 0,2-kertoimen päähän (~20MHz) markkinoiduista maksimiboostitaajuuksista on jo mielestäni helkkarin hyvä saavutus. Samoin näen aika isona boonuksena sen mitä tässä on jo moni maininnut, että nopeus pysyy melko tasaisena vaikka konetta rääkkäisikin. Ei siis ole mitään gigahertsinkin eroja kunnon rasituksessa niin kuin Intelillä. Ja tosiaan alleviivaan sen etten ole edes kokeillut vielä manuaalista ylikellotusta tai muutakaan virittelyä.
Eiköhän noissakin vaihtele jonkinverra tuo yksilöittäin..
Missä ja mikä?
Lue 3 edellistä viestiä, niin asia selviää.
Oishan tuo aika kusetettu olo jos prosessori ei koskaan yllä valmistajan mainostamalle kellotaajuudelle.:beye: Onkohan joukkokanteita luvassa tuolla atlantin toisella puolella, jossa ne on yleisiä?
Mitä helkkarin hyvää siinä saavutuksessa oikein on? Pääsee melkein paketin kyljessä luvattuun lukemiin?