io-tech sai käsiinsä Nokian sisäiseen käyttöön tarkoitetun WorldMap-kirjasen vuodelta 2003, johon on kerätty ennustuksia ja näkemyksiä yhtenevän digitaalisen toimialan trendeistä ja niiden mahdollisesta vaikutuksesta Nokiaan seuraavan 3-5 vuoden aikana.

Vuonna 2003 Nokian markkinaosuus matkapuhelimista oli 38 %, uusia puhelinmalleja julkaistiin 40 kappaletta, joista 14 oli varustettu kameralla. Avainominaisuuksia olivat muun muassa multimediaviestit ja 3G WCDMA -yhteys ja päivänvalon näki myös N-Gage-pelipuhelin. Puhelinliiketoiminnan koko vuoden liikevaihto oli 23,6 miljardia euroa ja liikevoitto 5,48 miljardia euroa. 10 vuotta myöhemmin Nokia myi puhelinliiketoimintansa Microsoftille 5,44 miljardilla eurolla.

Vuonna 2003 Nokia visioi tulevaisuutta 3-5 vuoden päähän ja yksiin kansiin kerätyn WorldMap-kirjasen tarkoituksena oli antaa yrityksen avaintyöntekijöille käsitys markkinoiden trendeistä ja toimialamurroksesta, joilla voisi olla vaikutusta Nokian liiketoimintaan. Sisällön piti myös haastaa yrityksen sisälle juurtuneita oppeja ja toimia työkaluna uusien bisnesmahdollisuuksien tunnistamiseen.

io-tech sai kirjasen käsiinsä ja poimimme 15 vuotta sitten visioiduista trendeistä mielenkiintoisimmat ennusteet tähän juttuun.

 

Yhtenevän digitaalisen toimialan murros

Kirjasen mielenkiintoisinta antia ovat Nokian näkemykset disruptiosta eli toimialamurroksesta, jossa esimerkiksi jokin uusi innovaatio haastaa alan perinteiset toimintatavat.

Listan ensimmäiseksi on nostettu kuvaaminen ja sen digitalisoituminen sekä yhdistyminen matkapuhelimiin. Nykyään käyttäjien puhelimillaan ottamat ja internettiin jakamat kuvat ovat arkipäivää. Nokia pohti vuonna 2003 omaa rooliaan mobiilikuvaamiseen liittyen ja erityisesti mobiilivideon kehitystä. Teknisesti todellisen läpimurron Nokia teki mobiilikameroihin liittyen kuitenkin vasta 2010, kun se esitteli 12 megapikselin kameralla varustetun Nokia N8:n ja pari vuotta myöhemmin Pureview-brändillä varustetun Nokia 808:n.

Musiikkiala muuttaa muotoaan digitaalisuuden ja internetin myötä. Nokia hahmotteli markkinoiden kehitystä tiukan tai löysän kontrolloinnin kautta.

Vuonna 2003 musiikin piratismi oli valloillaan ja lailliset musiikkipalvelut olivat vain marginaalisessa roolissa. Jälkikäteen voidaan todeta, että suurin murros nähtiin Applen huhtikuussa 2003 julkaiseman iTunes Store -verkkomusiikkikaupan myötä, johon Applen toimitusjohtaja Steve Jobs onnistui saamaan mukaan viisi suurta levy-yhtiötä ja yksittäiset kappaleet maksoivat aluksi 0,99 dollaria.

Mukana kulkevasta tallennustilasta tulee kulutushyödyke ja se mahdollistaa uudenlaiset median kulutustottumukset. Apple oli julkaissut iPodin markkinoille 2001 ja sen suosio oli noteerattu myös Nokialla. Avainkysymykset Nokialla liittyivät kuitenkin käyttäjien sisällön turvallisuuteen, yksityisyyteen ja varmuuskopioihin. Tuote-esimerkiksi nostettiin palvelulla varustetut laitteen, kuten TiVO taskussa. Siinä missä N-Gage-pelipuhelimessa oli vuonna 2003 tallennustilaa 3,4 megatavua (+ muistikortti), vuonna 2007 lanseerattu iPhone oli varustettu 4-16 gigatavun tallennustilalla.

Oman sisällön räjähtäminen. Nokia näki haasteita käyttöliittymissä ja sisällönhallinnassa, kun käyttäjien sisällön, kuten kuvien, musiikin, elokuvien ja datan määrän uskottiin kasvavan räjähdysmäisesti. Oman sisällön julkaisun ja jakamisen nähtiin kasvavan ja Nokia mietti, mihin asiakkaiden oma sisältö tulisi sijoittaa ja miten siihen pääsisi käsiksi kaikkialta. Vuonna 2003 verkkotallennus nähtiin kalliina ja hitaana vaihtoehtona.

Digitaalisen mediasisällön liikkuvuus. Mobiilikäyttö olisi mahdollista ilmaisten tai kiinteähintaisten WLAN-verkkojen ansiosta, jotka olivat tuohon aikaan nopeampia kuin puhelinverkot. Nokia pohti, olisiko WLAN mahdollista integroida puhelimiin, joissa käytettäisiin digitaalista mediasisältöä.

Avoin lähdekoodi ajavat ohjelmistoja yleishyödykkeiksi. Avoin lähdekoodi kiinnosti Nokiaa selvästi ja se mainitaan useissa eri asiayhteyksissä. Avointa lähdekoodia pidettiin muun muassa nopeampana ja halvempana vaihtoehtona sovelluskehitykseen ja virheiden löytämiseen. Nokia mietti myös Linux-työpöytää tukevan puhelimen kehittämistä ja ensimmäinen Linux-pohjainen kämmenlaite Nokia 770 Internet Tablet julkaistiin vuonna 2005.

Välittömästi käytössä olevat palvelut. Matkapuhelin kulkee ihmisten mukana kaikkialle, joten se mahdollistaisi palveluiden aktivoinnin esimerkiksi läheisyysteknologialla. Mobiilipalveluiden käyttöönotto oli kuitenkin osoittautunut odotettua hitaammaksi ja palveluiden löytäminen oli koettu haasteelliseksi.

 

Polttokennot korvaavat akut

Teknologian kehitys oli merkittävässä roolissa Nokian tuotteita, mutta ainakaan vielä vuonna 2003 kosketusnäyttöä ei oltu nostettu tulevaisuuden trendien joukkoon.

Sen sijaan polttokennojen odotettiin saapuvan vuoteen 2006 mennessä ja niiden odotettiin olevan avainasemassa mobiililaitteiden suorituskyvyn kehityksessä ja kaksinkertaistavan akkujen suorituskyvyn.

Ohjelmiston ja ohjelmien merkitys oli tiedossa jo 2003, vaikka Nokiaa on pidetty hyvin rautakeskeisenä. Pohdinnassa oli keinoja siirtymisestä rautakeskeisestä ohjelmistokehityksestä käyttäjäkeskiseen sovelluskehittämiseen.

 

Makro- ja bisnestrendit

Muilta osin Nokia WorldMap 2003 -kirjanen käsittelee muun muassa makro- ja bisnestrendejä. Makrotrendeissä käydään läpi muun muassa ihmisten ikääntymistä avainmarkkinoilla, Kiinan ja Intian nousua, hallitusten investointeja sotilastekniikkaan, geopolitiikkaa, joukkokanteita, turvallisuutta ja terveydenhuollon kriisejä. Fokus tuntui olevan muualla kuin Yhdysvalloissa, josta lopulta ponnisti Googlen, Applen ja Facebookin tapaiset uudet pelurit. Bisnestrendeissä pohdittavia aiheita ovat muun muassa, minkälaisen alustan Nokia pystyisi kehittämään mobiilisisällön luomiseen ja jakeluun, mobiililaitteiden mahdollistamien uusien bisnesmallien luominen ja startup-yritysten tekemien innovaatioden hyödyntäminen.

This site uses XenWord.