
AMD:n toimitusjohtaja Lisa Su esitteli hieman yllättäen tammikuun alussa CES 2019 -messujen yhteydessä järjestetyssä keynote-esityksessä pelaajille suunnatun Radeon VII -näytönohjaimen. Vuosi sitten AMD kertoi, että fokuksena 7 nm:n Vega-grafikkapiirillä olisi pelaamiseen sijaan koneoppiminen, autoteollisuus ja runsasta laskentaa vaativat sovellukset, kuten syväoppinen (deep learning). Marraskuussa yhtiö lanseerasikin Vega 20 -grafiikkapiirillä varustetun Radeon Instinct MI60 -kiihdyttimen suorituskykyiseen laskentaan ja vuosi 2019 potkaistiin käyntiin uuden pelinäytönohjaimen lanseerauksella.
Radeon VII käyttää samaa Vega 20 -grafiikkapiiriä kuin Instinct MI60, mutta käytöstä on karsittu hieman stream-prosessoreita ja HBM2-näyttömuisti on puolitettu 32 gigatavusta 16 gigatavuun. AMD itse lupaili esittelyn yhteydessä Radeon VII:n tarjoavan noin 25 % paremman suorituskyvyn kuin Radeon Vega RX 64 samalla tehonkulutuksella ja kilpailevan suorituskyvyssä NVIDIAn uuden Turing-arkkitehtuuriin perustuvan GeForce RTX 2080:n kanssa. Erillisiä säteenseurantaa kiihdyttäviä RT-ytimiä Radeon VII:stä ei löydy, mutta toistaiseksi niiden hyöty pelikäytössä on ollut minimaalinen.
Radeon VII:n myynti alkoi 7. helmikuuta ja Yhdysvalloissa näytönohjaimen voi ostaa AMD:n kotisivuilta 699 dollarin verottomalla suositushinnalla, joka on 100 dollaria vähemmän kuin NVIDIAn oma Founders Edition -malli GeForce RTX 2080:stä. Euroopassa ja Suomessa näytönohjain on myynnissä esimerkiksi XFX:n tai Sapphiren malleina ja suositushinta Saksassa on 729 euroa ja Suomessa korkeamman ALV:n myötä 759 euroa.
Saimme io-techin testiin heti tuoreeltaan AMD:n Radeon VII -näytönohjaimen, jonka ominaisuuksiin tutustumme tässä artikkelissa. Mukana on suorituskykytestit 3840×2160-, 2560×1440- ja 1920×1080-resoluutioilla, tehonkulutus-, lämpötila- ja melumittaukset sekä ylikellotus- ja alivoltitustestit.
7 nanometrin Vega 20 -arkkitehtuuri
Radeon VII:ssä käytössä oleva Vega 20 -grafiikkapiiri valmistetaan taiwanilaisen TSMC:n 7 nanometrin prosessilla ja se rakentuu 13,2 miljardista transistorista. Verrattuna 14 nm:n Vega 10 -grafiikkapiiriin, transistoreita on noin 720 miljoonaa enemmän, mutta piisirun pinta-ala on pudonnut 495 neliömillimetristä 331 neliömillimetriin eli noin 32 %.
Radeon VII:ssä ei ole käytössä täysi Vega 20 -grafiikkapiiri, kuten suorituskykyiseen laskentaan suunnatussa Radeon Instinct MI60 -kiihdyttimessä, vaan 64 NCU- eli Next-Generation Compute Unit -yksiköstä on karsittu pois käytöstä neljä kappaletta. Täyden grafiikkapiirin 4096 stream-prosessorin sijaan Radeon VII:ssä on käytössä 3840 stream-prosessoria, 240 teksturointiyksikköä ja 64 ROP-yksikköä. Grafiikkapiirin perustaajuus on 1,45 GHz ja sen hetkellinen huipputaajuus on 1,8 GHz.
AMD on perinteisesti käyttänyt grafiikkapiirin lämpötilana piiriin integroidun yksittäisen lämpödiodin arvoa ja erillisten lämpöantureiden verkoston maksimiarvoa on kutsuttu Junction-lämpötilaksi, joka on ollut vastuussa näytönohjaimen sammuttamisesta lämpötilan noustessa liian korkeaksi. Vega 20 -grafiikkapiirin lämpötila-antureiden verkostoon on lisätty kaksinkertainen määrä antureita ja niitä on käytössä yhteensä 64 kappaletta. Lisäksi AMD on siirtynyt käyttämään kellotaajuuden säätämiseen ja tuulettimien ohjaamiseen perinteisen lämpötila-arvon sijaan Junction-lämpötilaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että grafiikkapiirin kellotaajuutta ja tuulettimen kierrosnopeutta ohjaavat algoritmit perustuvat grafiikkapiirin lämpötila-anturiverkoston maksimilämpötilaan perinteisen lämpödiodin sijaan.
Testiemme perusteella Vega 20 -grafiikkapiirin perinteisen lämpötilan ollessa 3D-rasituksessa 74-76 astetta, Junction-lämpötila oli maksimiarvossaan 110 asteessa. AMD:n mukaan Junction-lämpötilan käyttämisestä on eniten hyötyä, kun grafiikkapiirin toiminta on lämpötilarajotteinen. Yhtiön omien testien mukaan Junction-lämpötilan käyttäminen kellotaajuuden säätämiseen tarjoaa noin 2 % parannuksen suorituskykyyn verrattuna perinteiseen lämpötilaan.
Vega 20 käyttää 2. sukupolven HBM- eli High Bandwidth Memory -näyttömuistia, joka integroidaan interposer-alustalle grafiikkapiirin välittömään läheisyyteen. Käytössä on neljä kappaletta neljän gigatavun muistipinoa eli yhteensä 16 gigatavua ja muistin kellotaajuus Radeon VII -näytönohjaimessa on 1000 MHz.
HBM2-muisteissa 1000 MHz:n kellotaajuudella siirtonopeus on 2 Gbps per pinni. Yhdessä HBM2-pinossa on yhteensä 1024 data- eli I/O-pinniä, joten yhden pinon kaistanleveys on 256 gigatavua sekunnissa (2 Gbps/pin * 1024 pinniä / 8). Neljällä 1000 MHz:n kellotaajuudella toimivalla HBM2-piirin pinolla muistiväylän kokonaiskaistanleveydeksi muodostuu 4 * 256 Gt/s = 1024 Gt/s eli 1 teratavu sekunnissa.
Näytönohjaimen esittely
Radeon VII on varustettu hopeanvärisellä alumiinisella ilmanohjaimella, johon on upotettu kolme 80 mm:n tuuletinta. Pituutta näytönohjaimella on 26,9 cm, leveyttä 12,1 cm ja korkeutta 3,8 cm, painoa on 1290 grammaa ja se haukkaa alleen emolevyltä kaksi korttipaikkaa.
Suomessa Radeon VII -näytönohjaimen pitäisi saapua myyntiin normaaliin tapaan jälleenmyyjien kautta ja maksaa 759 euroa. Toistaiseksi myynnissä on ainoastaan AMD:n omaan suunnitteluun pohjautuvaa mallia eikä näytönohjainvalmistajien omiin suunnitelmiin perustuvista malleista ole tietoa.
Näytönohjaimen takapuoli on suojattu tyylikkäällä ja rei’itetyllä hopeanvärisellä alumiinilevyllä. Se ei kuitenkaan ole kontaktissa piirilevyn takapuoleen grafiikkapiirin tai muistien kohdalta eli sen tarkoitus on toimia lähinnä suojana ja koristeena.
Piirilevy on varustettu kahdella 8-pinnisellä PCI Express -lisävirtaliittimellä ja näytönohjaimen TDP-arvoksi on ilmoitettu 300 wattia. HBM2-muistien myötä virransyöttö sijaitsee ympäri grafiikkapiiriä ja on yhteensä 15-vaiheinen, josta 10 vaihetta pyhitetty grafiikkapiirille, kaksi vaihetta HBM2-muisteille, kaksi vaihetta Vegaan integroidulle SoC-järjestelmäpiirille ja yksi vaihe muistiohjaimelle.
Näyttöliittimistä löytyy kolme DisplayPort-liitintä ja yksi HDMI-liitin. Toinen korttipaikka on rei’itetty ja pyhitetty lämpimän ilman ulostulolle.
Vega 20 -grafiikkapiirin ja HBM2-muistien jäähdytyksestä vastaa alumiinirivaston alla sijaitseva suurikokoinen kuparinen höyrykammio, josta lähtee viisi litistettyä lämpöputkea kohti näytönohjaimen takaosaa. Virransyötön komponentteja jäähdytetään piirilevyn etupuolen peittävällä mustaksi anodisoidulla alumiinilevyllä, joka myös tukevoittaa rakennetta.
Vega 20 -grafiikkapiirin ja kuparisen höyrykammion välissä on käytetty Hitachin grafiitista eli hiilestä valmistettua HM03-lämpötyynyä. Tyyny on rakenteeltaan tahmean kiinteä eikä tahnamainen ja sen poistaminen onnistuu parhaiten esimerkiksi partaterällä. AMD ei ole kertonut tarkemmin syytä tai taustoja lämpötyynyn käyttämisestä, mutta todennäköisesti se tarjoaa hyvän suorituskyvyn verrattuna perinteisiin massatuotannossa käytettäviin tahnamaisiin lämpötyynyihin.
GPU-Z-ohjelman uusin 2.16.0-versio ei tunnistunut Radeon VII:n tietoja juuri lainkaan. Vega 20 -grafiikkapiiri on kuitenkin asetettu toimimaan 1400 MHz:n perustaajuudella, 1750 MHz:n Boost-taajuudella ja 1800 MHz:n Peak-taajuudella.
Todellisuudessa grafiikkapiirin kellotaajuus oli 3D-rasituksessa keskimäärin 1743 MHz ja käväisi 10 minuutin aikana vain pariin otteeseen otteeseen 1800 MHz:n huippuarvossa. Yleisenä huomiona Radeon VII:n grafiikkapiirin kellotaajuus seilasi 3D-rasituksessa käytännössä koko ajan. Grafiikkapiirin lämpötila nousi 73 asteeseen ja Junction-lämpötila yli 100 asteeseen. Monitorointiohjelmat eivät toistaiseksi tunnistaneet tuulettimien kierrosnopeutta prosenteissa, mutta se nousi rasituksessa todella ääneekkääksi 2900 RPM:ään,
Testikokoonpano
Suorituskykytesteissä ensisijaisina vertailukohtina Radeon VII:lle ovat Radeon Vega RX 64 ja GeForce RTX 2080. Lisäksi ajoimme mukaan tulokset GeForce GTX 1080 Ti- ja RTX 2080 Ti -malleilla eli mukana ovat molempien valmistajien näytönohjaimien terävin kärki.
Testeissä mukana ollut GeForce RTX 2080 on MSI:n 900 euron hintainen Gaming X Trio -malli, GeForce RTX 2080 Ti on Gigabyten 1339 euron hintainen Gaming OC 11G -malli ja GeForce GTX 1080 Ti sekä Vega 64 ovat Asuksen ROG Strix OC -malleja.
Testit ajettiin 3860×2160-, 2560×1440- ja 1920×1080-resoluutioilla. Radeon-näytönohjaimilla oli käytössä Adrenalin Edition 2019 Press -ajurit ja GeForce-näytönohjaimilla uusimmat viralliset 417.71-ajurit.
Hintataso Suomessa 7.2.2019
- AMD Radeon RX Vega 64: alkaen 449 €
- NVIDIA GeForce RTX 2080: alkaen 749 €
- AMD Radeon VII: alkaen 759 €
- NVIDIA GeForce GTX 1080 Ti: alkaen 874 €
- NVIDIA GeForce GTX 2080 Ti: alkaen 1206 €
Näytönohjainten testikokoonpano on kasattu Cooler Masterin Cosmos C700P -kotelon sisälle, jonka etupaneelissa kaksi 140 mm:n kotelotuuletinta imee viileää ilmaa kotelon sisuksiin ja takapaneelissa yksi 140 mm:n tuuletin puhaltaa lämmintä ilmaa ulos. Testikokoonpanona toimi vesijäähdytetty Intelin 6-ytiminen Core i7-8700K -prosessori asennettuna ASRockin Z370 Taichi -emolevylle ja 16 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa keskusmuistia. Käyttöjärjestelmänä on käytössä 64-bittinen Windows 10 Pro asennettuna Kingstonin 480 gigatavun M.2 SSD:lle. Kokoonpanon virransyötöstä vastaa Corsairin 1000 watin HX-virtalähde.
- Intel Core i7-8700K (6/12 ydintä/säiettä, Turbo 4,7 GHz)
- ASRock Z370 Taichi (Intel Z370)
- 16 Gt AORUS RGB Memory 3200 MHz (16-18-18-36)
- Kingston 480 Gt HyperX Predator PCIe M.2 SSD
- Kingston 960 Gt HyperX Savage SSD
- Cooler Master COSMOS C700P -kotelo
- Cooler Master MasterLiquid Maker 240 -vesiijäähdytys prosessorille
- Corsair HX1000 (1000W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
GeForce 417.71 -ajurit:
- Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti Gaming OC 11G
- MSI GeForce RTX 2080 Gaming X Trio
- Asus ROG-STRIX-GTX1080TI-O11G-GAMING
Adrenalin Edition 2019 Edition Press Jan 22:
- AMD Radeon Vii
- AMD Radeon RX Vega 64
Näytönohjainten testimetodit
io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
99. persentiili (99th percentile) ilmoittaa muuttujan arvon, jota parempia ovat 99 % arvoista. Yksinkertaistetussa esimerkissä on 100 mitattua arvoa, jotka asetetaan paremmuusjärjestykseen. 99. persentiili jättää huomioimatta huonoimman eli 100. arvon ja ilmoittaa 99. parhaimman arvon. Käytännössä 60 sekunnin aikana renderöidään tuhansia ruutuja.
Kyseessä ei ole siis perinteinen ruudunpäivitystesteissä esitetty minimiarvo, joka voi olla vain yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu ja poikkeustapaus, vaan minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja on jätetty huomioimatta.
Suorituskykytestit 3840×2160-resoluutiolla
Radeon VII oli noin 9 % suorituskykyisempi kuin MSI:n GeForce RTX 2080.
MSI:n GeForce RTX 2080 oli noin 14 % suorituskykyisempi kuin Radeon VII.
MSI:n GeForce RTX 2080 oli noin 3 % suorituskykyisempi kuin Radeon VII.
Radeon VII oli noin 4 % suorituskykyisempi kuin MSI:n GeForce RTX 2080.
MSI:n GeForce RTX 2080 oli noin 10 % suorituskykyisempi kuin Radeon VII.
Suorituskykytestit 2560×1440-resoluutiolla
Radeon VII oli noin 9 % suorituskykyisempi kuin MSI:n GeForce RTX 2080.
MSI:n GeForce RTX 2080 oli noin 13 % suorituskykyisempi kuin Radeon VII.
MSI:n GeForce RTX 2080 oli noin 2 % suorituskykyisempi kuin Radeon VII.
Radeon VII oli noin 1 % suorituskykyisempi kuin MSI:n GeForce RTX 2080.
MSI:n GeForce RTX 2080 oli noin 21 % suorituskykyisempi kuin Radeon VII.
Suorituskykytestit 1920×1080-resoluutiolla
Radeon VII oli noin 9 % suorituskykyisempi kuin MSI:n GeForce RTX 2080.
MSI:n GeForce RTX 2080 oli noin 13 % suorituskykyisempi kuin Radeon VII.
MSI:n GeForce RTX 2080 oli noin 6 % suorituskykyisempi kuin Radeon VII.
MSI:n GeForce RTX 2080 oli noin 2 % suorituskykyisempi kuin Radeon VII.
MSI:n GeForce RTX 2080 oli noin 26 % suorituskykyisempi kuin Radeon VII.
Tehonkulutusmittaukset
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä. 3D-rasituksena käytettiin Battlefield V -peliä.
Radeon VII -kokoonpanon tehonkulutus oli 3D-rasituksessa 40 wattia korkeampi kuin MSI:n GeForce RTX 2080:llä. Radeon VII:llä grafiikkapiirin kellotaajuus heitteli jatkuvasti noin 100 MHz:n haarukassa, joka vaikutti myös tehonkulutukseen ja se heitteli 360-380 watin välimaastossa.
Lämpötilamittaukset
Grafiikkapiirin lämpötila mitattiin NVIDIAn näytönohjaimilla MSI:n Afterburner-ohjelmalla ja AMD:n näytönohjaimilla ajureiden Wattman-välilehden OSD-monitorointityökalulla. 3D-rasituksena käytettiin Battlefield V -peliä.
Radeon VII:n grafiikkapiirin perinteinen lämpötila nousi 3D-rasituksessa 73 asteeseen, mutta 64 lämpötila-anturiverkoston Junction-maksimilämpötila oli lähellä 110 astetta.
Melumittaukset
A-painotuksella suoritetuissa melumittauksissa Velleman DVM805 -desibelimittari sijoitettiin 60 senttimetrin päähän kiinni olevan kotelon kyljestä. Ympäristön melutaso testikokoonpano pois päältä oli 33,3 desibeliä. 3D-rasituksena käytettiin Battlefield V -peliä. Virallisesti melua mitataan tiettyjen standardien mukaan, joten mittaukset ovat lähinnä suuntaa antavia.
Siinä missä näytönohjainvalmistajien omiin jäähdytysratkaisuihin perustuvilla malleilla kokoonpanon melutaso asettui 35-38 desibelin haarukkaan, Radeon VII oli selvästi testijoukon äänekkäin jopa 6-8 desibeliä korkeammalla melutasolla.
43,5 desibelin melutasolla Radeon VII:n tuottamaa ääntä ei voi sanoa edes siedettäväksi, vaan se on häiritsevä.
Ylikellotus- ja alivoltitustestit
AMD on muuttanut Radeon VII:n kohdalla grafiikkapiirin ylikellottamisen käyttöliittymää. Nyt tarjolla on seitsemän eri P State -tilan kellotaajuuden ja käyttöjännitteen sijaan X-akselilla kellotaajuus ja Y-akselilla käyttöjännite. Teoriassa grafiikkapiirin ylikellottaminen suoritetaan siirtämällä kellotaajuuden Max-arvoa oikealle ja käyttöjännitettä säädetään siirtämällä keltaista palloa ylös ja alas.
Vakiona Vega 20 -grafiikkapiirin maksimitaajuus on 1800 MHz ja io-techin testikappaleessa käyttöjännite oli 1,082 volttia.
Radeon VII:n ylikellotustestit olivat kuitenkin täydellinen katastrofi. Lehdistöajureissa ylikellottaminen ajureiden Wattman-välilehden kautta ei yksinkertaisesti toiminut kunnolla eikä AMD saanut aikaiseksi korjattua ajuriversiota ennen testien julkaisua. Turhauttavaa tilanteessa oli myös se, että ongelmat olivat ilmeisesti AMD:n tiedossa, mutta se ei aktiivisesti informoinut asiasta ennen kuin testajaat itse törmäsivät ongelmiin.
Ylikellottamista saatiin kuitenkin kokeiltua Radeon Overlay -ominaisuuden kautta, mutta kun peliä yritti pelata ja Radeon Overlay -näkymä sulkeutui, kellotaajuudet palasivat vakioksi.
Päädyimme lopulta tekemään ylikellotus- ja alivoltitustestit Battlefield V -pelillä siten, että seisoimme pelin lataamisen jälkeen paikoillaan ilman, että suljimme Radeon Overlay -näkymää. Kirjasimme ensin vakiona ylös ruudunpäivitysnopeuden, grafiikkapiirin todellisen kellotaajuuden, lämpötilan ja tehonkulutuksen. Tämän jälkeen ylikellotimme ensin grafiikkapiiriä ja sen perään HBM2-muisteja ja kirjasimme samat arvot talteen jokaisen korotuksen jälkeen.
Vakiona grafiikkapiirin käyttöjännite oli 1,083 volttia ja kellotaajuus vaihteli 1650-1754 MHz:n välimaastossa, grafiikkapiirin lämpötila nousi 76 asteeseen ja Junction-lämpötila 110 asteeseen ja GPU Power -tehonkulutus 298 wattiin.
Ylikellotustestit aloitettiin nostamalla Power Target- eli tehonkulutuksen maksimiarvo +20 % korkeammalle eli 300:sta 360 wattiin.
Tämän jälkeen grafiikkapiirin Max Frequency -taajuutta nostettiin ylöspäin aina 1924 MHz:iin asti ja tarkkailtiin todellista todellista kellotaajuutta. Parhaimpaan lopputulokseen eli korkeimmalle kellotaajuudelle päästiin, kun käyttöjännite tiputettiin 1,05 volttiin, jolloin grafiikkapiirin kellotaajuus huiteli parhaimmillaan noin 1890 MHz:n tuntumassa.
HBM2-muistit saatiin toimimaan ilman grafiikkavirheitä 1200 MHz:n kellotaajuudella eikä sitä pysty Wattmanista käsin korottamaan enempää.
Näillä asetuksilla Battlefield V:n ruudunpäivitysnopeus nousi paikoillaan seisoessa 66 FPS:stä 71 FPS:ään eli noin 7,5 % ja GPU Power -tehonkulutus maksimissaan 303 wattiin. Melutasoon ylikellottamisella ei ollut vaikutusta ja tuulettimet pyörivät samalla liki 3000 RPM:n kierrosnopeudella äänekkäästi kuin vakionakin. Kyseessä ei valitettavasti ole kovinkaan eksakti mittaustapa, mutta rikkinäisten työkalujen edessä jouduimme turvautumaan luovuuteen.
Suoritamme ylikellotustestit ja kokeilemme alivoltitusta uusiksi, kunhan AMD saa julki Radeon VII:n kanssa kunnolla toimivat ylikellotustyökalut.
Loppuyhteenveto
Radeon VII oli yllättävä julkistus AMD:lta ja herätti toiveita todellisesta kilpailusta näytönohjainmarkkinoiden terävimpään kärkeen. Se tuo mukanaan mielenkiintoisia teknisiä uudistuksia, kuten TSMC:n 7 nanometrin valmistusprosessin ja 16 gigatavua näyttömuistia, mutta taustalta löytyvä GCN- eli Graphics Core Next -arkkitehtuuri on pohjimmiltaan peräisin vuodelta 2011. NVIDIAn uusiin GeForce RTX 20 -sarjan näytönohjaimiin verrattuna säteenseurantaa kiihdyttävät RT-ytimet ja DLSS-tekniikka kuitenkin puuttuvat.
Suorituskykyä AMD on saanut puristettua uuden valmistusprosessin myötä korkeammasta grafiikkapiirin kellotaajuudesta sekä tuplatusta HBM2-muistimäärästä ja niiden korkeammasta kellotaajuudesta. Radeon VII:n Vega 20 -grafiikkapiiri toimii 200-300 MHz korkeammalla kellotaajuudella kuin Radeon Vega RX 64:n Vega 10 -grafiikkapiiri ja muistiväylän kaistanlevys on yli kaksinkertaistunut jopa teratavuun sekunnissa. Poikkeuksellisen korkean muistisuorituskyvyn takia AMD markkinoi Radeon VII:tä pelaajien lisäksi myös tehokäyttäjille ja ammattikäyttöön.
Päällimmäisenä Radeon VII:stä nousee esille kaksi asiaa, toinen positiivisessa valossa ja toinen negatiivisessa. Suorituskyky on hyvällä tasolla markkinoilla vallitsevaan hintatasoon nähden ja vertailukohtana olleeseen MSI:n tehdasylikellotettuun GeForce RTX 2080 -näytönohjaimeen verrattuna, mutta näytönohjain on 3D-rasituksessa todella äänekäs. Tuulettimien kierrosnopeus nousee jopa lähes 3000 RPM:n nopeudelle ja melutaso oli 6-8 desibeliä äänekkäämpi kuin muilla testin näytönohjaimilla. Meillä ei ole käsissä valitettavasti NVIDIAn GeForce RTX 2080- ja 2080 Ti -näytönohjaimista yhtiön omia Founders Edition -malleja, mutta muiden testien mukaan niiden melutaso olisi ennemminkin hiljainen kuin äänekäs.
GeForce RTX 2080:een verrattuna Radeon VII oli suorituskyvyssä vahvoilla Battlefield V- ja Resident Evil 2 -peleissä, Forza 4 oli kohtalaisen tasainen ja Shadow of the Tomb Raider ja Assassin’s Creed Odyssey menivät RTX 2080:n nimiin. 4k UHD -resoluutiolla suurin ero Radeon VII:n hyväksi nähtiin Battlefield V:ssä noin 9 % erolla ja GeForce RTX 2080 oli puolestaan Shadow of the Tomb Raiderissa 14 % suorituskykyisempi. Alhaisemmille resoluutoille siirryttäessä GeForce RTX 2080 alkoi olla enemmän niskan päällä.
Tehonkulutuksen osalta Radeon VII haukkasi 40 wattia enemmän kuin MSI:n tehdasylikellotettu GeForce RTX 2080, grafiikkapiiri toimi 73-asteisena, mutta Junction-lämpötila kohosi lähelle 110 astetta ja kuten jo aiemmin mainittiin, melutaso oli häiritsevän äänekäs. Custom-loop-vesijäähdytystä harrastaville käyttäjille Radeon VII saattaa olla mielenkiintoinen julkaisu, sillä se tarjoaa hyvän suorituskyvyn kilpailukykyiseen hintaan ja vesijäähdytys poistaa näytönohjaimen isoimman ongelman eli melun.
Alustavissa ylikellotustesteissä Vega 20 -grafiikkapiiri saatiin toimimaan noin 1900 MHz:n kellotaajuudella ja HBM2-muistit 1200 MHz:n maksimitaajuudella, joilla suorituskyky parani noin 7,5 %. Odottelemme kuitenkin kunnolla toimivaa ajuripäivitystä, jotta voimme tehdä ylikellotus- ja alivoltitustestit kunnolla.
io-techin testeissä mukana ollut MSI:n tehdasylikellotettu GeForce RTX 2080 Gaming X Trio -malli maksaa Suomessa noin 900 euroa eli 140 euroa enemmän kuin Radeon VII. Lisäksi AMD tarjoaa julkaisun yhteydessä Radeon VII:n ostajille kylkiäisenä kolme peliä, jotka ovat rahanarvoinen lisäetu. Julkaisun yhteydessä Radeon VII:n saatavuus on hyvin rajoitettua ja nähtäväksi jää, kuinka nopeasti se mahdollisesti paranee. Näytönohjainvalmistajien omiin piirilevy- ja jäähdytyssuunnitelmiin perustuvat mallit ovat toistaiseksi täysi kysymysmerkki, joten niitä ei välttämättä kannata edes jäädä odottamaan.
Lähinnä noista videoista voi saada jonkinlaisen käsityksen äänen "laadusta". Eli minkälainen ääni on. Korkea vai matala, tasainen vai vaihteleva. Äänenvoimakkuuden demoamiseen aika turhia, kuten todettu.
Tossa videolla oc vega64 lc vs radeon 7. Muistit aika kevyesti kellotettu, mutta kuitenkin. Vois hyvinki mennä +1100mhz.
Eilen katsoin tätä videota ja kohdassa 12:30 eteenpäin on pieni ääninäyte tuulettimista,mitä ei ole boostattu vääristyneeksi.
Huoh, en itselle kyllä mitenkään saa perusteltua tuon hankintaa
Ehkä piirun verran halvempi kuin 2080 Mutta ylijäävällä rahalla joutuu ostamaan suurempaa virtalähdettä ja maksamaan sähkölaskua.
Olin jo valmis ihan periaatteesta tukemaan altavastaajan tuote kehitystäja a ostamaan ryzenin kaveriksi mutta ei tuolla hinnalla ja jo valmiiksi keloltettu piiri lähes tappiin.
Onhan se aika kallis vs nvidia mutta säästät freesync näytössä vs g-sync
Aikana jolloin freesync toimii vihreälläkin kortilla?
Ei taida greedsync olla enää vaatimus nVidialla, freesyncin toimivuus sitten on vähän niin ja näin riippuen näytöstä.
Aika huonosti on vielä tukea nvidialta noihin freesync näyttöihin, kaikki lähinnä tn paneeleja
Joo jos näyttis vie käytännössä n. 50W enemmän kuin kilpaileva ja virtalähde muuttuu isompaan sen takia niin sitten on jo käyttäjän päässä vika. Klassinen sähkönkulutuskin tuli sieltä myös, tuo n. 50W isompi kulutus näkyy 8h joka päivä vuodenympäri pelatessa sähkölaskussa n. 15€ suuruisena.
Ottaen huomioon kuinka juosten kustulta tuo julkaisu vaikuttaa niin jos tuon hintaluokan näyttistä olisin kiinnostunut tällä hetkellä hankkimaan niin katselisin hetken, miltä tilanne näyttää vähän hiotummilla ajureilla.
Jos voltti- & kellosäädöillä saadaan kortista vähän enemmän suorituskykyä irti ja kelvollisilla jäähdyttimillä varustettuja custom malleja tupsahtaa pian markkinoille alkaa tuo olemaan jo ihan varteenotettava vaihtoehto 2080:lle.
Kaikki toimii. Ei tarvitse mitään tukea. Oletuksena menee päälle vain kun NVIDIA on testannut näytön toimivaksi ja että täyttää tietyt kriteerit. Manuaalisesti voi itse laittaa päälle.
Mitä tähän "klassiseen väärinymmärrykseen" tulee niin kulutus on yhtäkuin lämpöä ja melua ja paljon muutakin kuin pelkää sähkölaskua.
On vain noviisien tai aloittelevien tietokone harrastajien kuvittelmaa että sähkölasku olisi se pääpointti tässä kulutuksessa.
Yleisesti:
Enemmän kuluttava arkitehtuuri/ohjain vaatii selvästi paremman ja kalliimman jäähdytyksenkin esim.Vrm suunnittelukin tuo enemmän kustannuksia.
Tähän vielä TPU.sta siteeraus R7 revikasta.
Power efficiency doesn't just mean "power bill", it actually affects thermals, too, because all the energy gets converted into heat, which drives up temperatures. These temperatures also dictate how big, noisy, and expensive your cooler has to be, and how fast you can run the card with a given cooler because more performance generally means more power draw. Last but not least, running more power through the card requires a more complex and expensive voltage regulation circuitry.
Sähkölasku alkaa olla epärelevantti puheenaihe siksikin, että laskusta 3/4 voi olla kulutuksesta riippumatonta siirtomaksua ja 1/4 varsinaista sähkönkulutusta, kuten tiedämme :cigar2:
Mistä lähtien per kWh laskutettava siirtomaksu ei olisi kulutuksen mukaan kasvava kulu?
Ainakin Elenialla oli pelkkää kuukausimaksua joku 13 euroa.
Mitä tuossa viimekesänä noita laskeskelin kun sitä kysyttiin lga 1366 xeon vs ryzen 5 2600 testeissäni.
Niin 100W tarkoittaa 20€ vuosi lisää jos rasittaa konetta täysillä 10h/päivä.
Näytönohjaimilla se tarkoittais pelaamista/mainaamista. Joten aika hemmetisti saa pelata joka päivä että näkyy sähkölaskussa.
Liittymän kuukausimaksu ei ole siirtomaksu.
Mutta näkyy lämmöissä/melussa tai näytönohjaimen jäähyn riittämättömyydessä jne jne…
Ihan kuuluu siihen siirtomaksuun kuitenkin sekin, en ole ainakaan onnistunut jättämään sitä maksamatta.
https://www.elenia.fi/sites/www.elenia.fi/files/elenia_sulakehinnasto_kevät_2018_A5_sivut_v1_low.pdf
Siirto 7,53 snt/kWh
Energia siihen päälle sitten yleensä luokkaa 3-4snt/kWh.
"lisäksi perusmaksu pääsulakkeen mukaan"
-Pitääkö siis pääsulakekkin vaihtaa suuremmaksi ,kun hankkii radeonin :rage:?
Mietin omaa viestiäni kirjoittaessa että varmaan joku tulee sanomaan että kulutus on myös suoraanverrannollinen lämmöntuottoon. Ei kauaa mennyt:rofl:
Vastasin siis viestiin jossa nimenomaan pidettiin kulutusta ja sähkölaskua relevanttina syynä jättää tämä kortti hyllyyn, tuo sinun argumenttisi on täysin totta eikä minulla sitä vastaan ole mitään sanomista.
Tuo on kyllä totta. Lähes kaikissa revikoissa vertailukohteena on Vega64 referenssi tai sitten juurikin tämä Strixi, joka suoriutuu kaikista huonoiten ns. kunnon malleihin verrattuna.
GN:lläkin Vega64 Strixi, jossa VRM throtlaa.
Tiedän kyllä enemmän sellaisia ruutuja, jotka ei toimi kuin sellaisia jotka toimii.. ellei sitten laske toimivaksi, kun joka kerta sleepin jälkeen joutuu power cyclaamaan tms.
Sitten sun täytyy ostaa Amd ohjain jos näyttösi ei tue Nvidiaa ja välttämättä haluat Fsync käyttää.
Mutta jos omistaa tai on hankkimassa Nvidian ohjaimen olisi vain typerää ostaa sellainen näyttö joka ei Nvidialla toimi.
Asiaa siis kannattaa tutkia ennen ostopäätöksen tekoa.
En ole uutta näytönohjainta vailla.
Löytyy Nvidian näyttis ja freesync -näyttö. Ilmeisesti tällä näytöllä freesync toimii myös nvidian korteilla (käyttäjä-kokemuksien mukaan), mutta rehellisesti sanottuna en juurikaan 240hz ole välittänyt tuosta ominaisuudesta.
Menee vähän offtopiciks.
AMD kertonu että tuuletin profiiliin on tulossa korjaus. Kuten epäilinkin että ei varmaan ole tarkoituksella profiili tuollainen että hyrrät pyörii noin helpolla 2900rpm.
+2900 rpm ja lämmöt siellä 73-75c niin mitäs luulet paljonko on varaa pudottaa?
No oma Vega 56 täysin vakiona tuossa taustalla jauhaa Folding@Home ja GPU lämpö 78, hotspot 100-105, HBM 82. Näillä mennään jo toista talvea putkeen.
Fan siellä 2400RPM ja 40% tehoilla ja mitä tuossa joskus tuli kokeiltua niin eipä sillä kierrosten nostamisella hirveästi lämmöt tipu mutta mökää toki tulee valtavasti lisää. Eli voi olla mahdollista että kierroksia voidaan tiputtaa paljonkin lämpöjen silti karkaamatta.
Lähde?
Tuosta voisi heittää epäilyksen, että tulokset tippuvat, jos tuon tekevät, eli kortit pitäisi sitten testata uudestaan.
Eikö noille värileiri-apinoille ollut oma ketju?
Ps. Anteeksi apinat
Onko tuossa nyt niin hirveästi varaa, jos hotspot (junction temp) on siellä 100C+ lukemissa?
En tiedä onko sama homma, mutta Jay oli saanut Amd:ltä keskeneräiset ajurit joka korjannut osan ongelmista:
Joo toki sieltä on uudet ajurit tulossa, mutta sen tarkempaa tietoa spesifisistä korjauksista/päivityksistä ei taida olla.
Eipä itselläni tosin noita Jayn ongelmia testikortissa edes ollut eli mitään kaatuiluja tai mustia ruutuja.
Ei se jäähy ole ok, kun tuolla on testejä missä se ei ota kunnolla kontaktia. Se on silloin kaikkea muuta kuin onnistunut tekele. Mitä ilmeisimminkin tämä kortti on puskettu niin kiireellä pihalle ettei ole ollut aikaa hioa kaikkia yksityiskohtia ja lopputulos on sitten nähdyn kaltainen.
Revikat ajettu "über"-modella, jotta saadaan mahdollisimman hyvät suorituskykylukemat. :think:
Tomshardware vähän viittasi jotain tuonsuuntaista.
Radeon VII is simply too loud. You can tune it for quieter operation if you want. But if you ran Nvidia's GeForce RTX 2080 at the same fan speeds that AMD is using, its TU104 GPU would achieve higher GPU Boost frequencies, improving its relative position. A more fair comparison would involve benchmarking both cards at the same noise levels. After all, Radeon VII is tuned for performance, ignoring power and noise, while GeForce RTX 2080 offers a better balance between all three variables.
Taisi olla tällä videolla maininta jos en väärin muista
Henkilö joka pelaa sen 8h joka päivä vuoden ympäri ei ole henkilö joka maksaa sähkölaskun…
Mutta siis: normaali henkilö on ensin töissä ja tekee muita asioita vähintään sen 10 tuntia päivästä ennenkuin pääsee koneelleen ja ehkä muutaman tunnin ehtii pelaamaan yöllä kun lapset / vaimo nukkuvat. Tämä samainen henkilö myös itse ostaa ne laitteensa ja maksaa ne sähkölaskunsa.
Siinä olet toki oikeassa että jos olet ostamassa isomman virtalähteen näytönohjainta varten vs. samalla virtalähteellä toimisi samantehoinen näyttis mikä maksaisi about saman verran ei ole järkevää päivittää.
Samaten kuin jos sinulla on freesync näyttö ja joutuisit ostamaan uuden kalliin näytön gsyncin takia ei ole järkevää ostaa muita kuin AMD:n näytönohjaimia.. ..mistä tässä ketjussa muutenkin pitäisi keskustella (eli AMD:n näytönohjaimesta). :smoke:
Kohdassa 10:33
Tuskin tuosta isoa muutosta tulee, varmaan pari prosenttia laskua. Piiri vaikuttaa olevan vakiona tappiin kellotettu ja prosessin ylärajoilla kellotaajuus/virrankulutus käyrä on aika brutaali. Joten todennäköisesi joku 25-50mhz tiputus kelloissa laskee lämmöntuotantoa aika tavalla. Tuota voisi vaikka simuloida negatiivisella powertargetilla.
Tuon lämpölukemat tekisi tosiaan mieli nähdä toisella blokilla, tai vaikka paksummalla thermal padilla. Gamersnexsus testissä kontakti oli aika heikko. Tahnaan vaihto laski yleensä 2, vaikka joku sai kuulema 5c tiputuksen, mutta nosti tjunctionin lämpöä. Nestemetalli ei myöskään tuonut mitään isoa parannusta. Isoin parannus on tullut niillä prikoilla ja painetta lisäämällä, joka kielii vahvasti kontaktin suuntaan. Kuten tuo tahnan coren lämpö parani, tjunction huononi tulos.
Joten tuossa on joko isoimpana pullonkaulana kontakti jäähyyn, tai sitten se 300W tehoa entistä pienemmässä pinta-alassa on vain jo liikaa. Se ei vain johdu pois, vaikka jäähdyttäisi millä.
Toisaalta vanhaan vegaan verrattuna isoimmat muutokset oli boostissa, joten ei tähän mitään taika-ajuria ole tulossa, tehot pysyy noissa luokissa kerran pohjalla on jo hiottu Vega. Jos muistinväylän pullonkaulan poistaminenkaan ei kerran saanut tuota nousemaan osassa peleistä 2080:aa vastaaviin lukemiin, niin ajurikaan ei sitä tule tekemään.
Mihin muuten perustuu usko siitä, että Vega 20 ajureilla saadaan vielä jotenkin tiristettyä merkittävästi lisätehoa? Arkkitehtuurihan on pääosin vanhan Vegan kaltainen, eikä kovin merkittäviä eroja ole.
Muutenkin DX12 ja Vulkan puoli ovat paljon ajuririippumattomampia ja siihen suuntaanhan softa on menossa.
Vegassa oli pari juttua, jotka ei kait ole tulleet koskaan käyttöön, primitive shaders ja next generation geometry engine. (Samoin kuin nVidialla kait Pascal simultaneous multi projection.)
Mulle ei ole auennut oliko näihin joku tekninen este vai oliko se vain liian vaikea myydä pelien kehittäjille. Hiljaista sillä rintamalla ollut. Ja jos näissä olisi kukaties ollut raudalla joku suunnittelun kukkanen Vegassa (vastaavasti kuin Maxwell dx12 async compute/shaders), niin voisiko se tässä vaiheessa olla korjattuna VII:ssä.
Toiveajattelua varmaan, kun ei ole semmoista juttua kuulunut.
Jos on ollut joku virhe, on myös todennäköistä, että virheen korjaaminen ei ihan helpolla onnistu.
Tästä oli hyvä dia jossain, en vain löydä sitä. Palaan astialle jos löydän sen, mutta diassa mainittiin että ajurit ovat myös DirectX 12:n kohdalla edelleen merkittävä tekijä (ja joko siinä diassa tai muussa aiheeseen liittyvässä keskustelussa nousi esiin pointti siitä, ettei kehittäjillä keskimäärin yksinkertaisesti ole rauta kyllin hyvin hallussa ja kun rauta muuttuu jatkuvasti, ei se ikinä tule olemaankaan kyllin hyvin hallussa että siitä DX12-tason rajapinnasta saataisiin kaikkea tai edes DX11:n tasoista suorituskykyä irti (mikä alleviivaa osaltaan sitä kuinka perkeleen hyviä ne DX11-ajurit ovat vaikka AMD:lla CPU-pullonkaulaa onkin)
Onko tuossa kortissa muuten GPU siru samalla tasolla HBM2 muistien kanssa?
Ainakaan toistaiseksi ei ole raportoitu sampleista missä ei olisi. Eikös tuo korkeusero ylipäätään koskenut vain niitä Vega 10 -versioita missä ei ollut filleriä piirien välissä?
Muistin vain että jotain tälläista joskus ollut. Olisi voinut osaltaan selittää tuon prikka fiksauksen toimivuutta.