AMD kertoi kesäkuun alussa Taiwanissa järjestetyn Computex-tapahtuman yhteydessä julkaisevansa 2. sukupolven Ryzen Threadripper -prosessorit kolmannen neljänneksen aikana ja paljasti tuovansa markkinoille 24- ja 32-ytimiset mallit. Virallinen esittely nähtiin viikko sitten 6. elokuuta, jolloin yhtiö paljasti neljä uutta Threadripper-prosessoria sekä niiden ominaisuudet, hinnoittelun ja saatavuuden. Suorituskykytestien osalta median salassapitovelvollisuus on nyt päättynyt ja io-techin testissä ovat heti tuoreeltaan 16-ytiminen Threadripper 2950X ja 32-ytiminen Threadripper 2990WX.
Uudet Threadripperit on jaettu X- ja WX-sarjaan, joista ensin mainittuun lukeutuvat tehokäyttäjille suunnatut 12- ja 16-ytimiset mallit ja jälkimmäiseen ammattikäyttöön suunnatut 24- ja 32-ytimiset mallit. 8-ytimistä mallia ei ainakaan toistaiseksi esitelty markkinoille.
Ensimmäisenä myyntiin saapui 32-ytiminen 2990WX-malli noin 1900 euron hintaan. 16-ytiminen 2950X-malli tulee myyntiin elokuun lopulla noin 900 euron hintaan ja loput lokakuussa.
Colfax-koodinimelliset 2. sukupolven Threadripperit ovat varsin odotettu julkaisu, sillä käytössä ovat samat piisirut kuin aiemmin keväällä julkaistuissa Zen+-arkkitehtuurin Ryzen 2000 -sarjan prosessoreissa. Käytössä on siis Globalfoundriesin 12 nanometrin 12LP-valmistusprosessi (leading performance), jonka myötä kellotaajuuksia on saatu hieman nostettua ja käyttöjännitettä laskettua. Arkkitehtuuripuolella on viilattu keskusmuistin ja välimuistien latensseja alhaisemmiksi.
Käytössä on edelleen sama TR4-prosessorikanta kuin 1. sukupolven Threadripper-prosessoreissa ja vanhat X399-emolevyt ovat yhteensopivia BIOS-päivityksellä. Molemmat MSI ja Gigabyte julkaisivat markkinoille uuden X399-emolevymallin järeämmällä virransyötöllä varsinkin 32-ytimistä 2990WX-mallia silmällä pitäen. Asukselta ei tule uutta X399-emolevyä, vaan se tarjoaa nykyisille emolevyilleen päivityspaketin, joka sisältää tuulettimen asennettavaksi ja ylimääräisen jäähdytyssiilin asennettavaksi virransyötölle.
Prosessorin myyntipakkauksen mukana ei toimiteta jäähdytysratkaisua, mutta AMD on kehittänyt yhteistyössä Cooler Masterin kanssa uuden Wraith Ripper -jäähdytyksen, jonka voi ostaa erikseen 119 euron hintaan. Kyseessä on isokokoisella kuparipohjalla ja kuudella lämpöputkella varustettu tornimallinen cooleri, jonka kiinnitys tapahtuu yksinkertaisesti neljällä ruuvilla TR4-kantaan. Käytännön testeissä cooleri suoriutui jäähdytyksestä varsin hyvin ja melutaso pysyi rasituksessa hiljaisena. RGB-valaistuksen saa halutessa kytkettyä pois käytöstä.
Prosessoreiden esittely
Ryzen Threadripper 2950X
16-ytiminen Ryzen Threadripper 2950X on suora päivitys 1. sukupolven 1950X-malliin ja se tukee SMT-ominaisuuden ansiosta 32 säiettä. Vaikka lämmönlevittäjän alla on neljä piisirua, niistä vain kaksi on käytössä ja yhteydessä toisiinsa.
Threadripper-prosessorit toimivat vakiona Distributed Modessa (UMA, Unified Memory Access), jolloin muistitapahtumat jakautuvat tasaisesti kaikkien neljän muistikanavan kesken. Etuna on tasainen muistisuorituskyky sovelluksille, joiden säikeiden käyttöä ei tunneta tai sitä ei voida ennustaa.
Prosessorin voi asettaa myös toimimaan Local Modessa (NUMA, Non-Uniform Memory Access), joka jakaa prosessorin periaatteessa kahdeksi prosessoriksi ja molemmilla on käytössä oma kaksikanavainen muistiohjain. Käyttöjärjestelmä pyrkii lokalisoimaan prosessit ja muistitapahtumat ensisijaisesti yhdelle prosessorille ja siihen kytketyille muisteille ennen kuin prosessi siirtyy käyttämään myös toista prosessoria. NUMA-tilan etuna on ideaali latenssi jonkin verran säikeistetyille sovelluksille, jotka hyötyvät nopeasta muistiin pääsystä.
AMD suosittelee Distributed Modea hyötykäyttöön ja Local Modea pelikäyttöön.
Ilmoitettu perustaajuus on 3,4 GHz ja Precision Boost 2 -ominaisuuden myötä maksimitaajuus yhdellä ytimellä on 4,4 GHz. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 32 megatavua ja prosessorista lähtee 64 PCI Express -linjaa. 2950X-mallin TDP-arvo on 180 wattia.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen Threadripper 2950X toimi noin 3,6 GHz kellotaajuudella ja yhden ytimen rasitusta tarkkaillessa kellotaajuus nousi 4,2 GHz:iin. Ilmoitettu yhden ytimen 4,4 GHz:n kellotaajuus todennäköisesti saavutetaan paremman jäähdytyksen turvin.
Ryzen Threadripper 2990wx
32-ytiminen Ryzen Threadripper 2990WX on uusi lippulaivamalli ja se tukee SMT-ominaisuuden ansiosta 64 säiettä. Kaikki neljä piisirua ovat käytössä ja yhteydessä toisiinsa, mutta neljän ytimen topologian takia prosessori toimii aina Local Modessa.
Ilmoitettu perustaajuus on 3,0 GHz ja Precision Boost 2 -ominaisuuden myötä maksimitaajuus yhdellä ytimellä on 4,2 GHz. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 64 megatavua ja prosessorista lähtee 64 PCI Express -linjaa. 2990WX-mallin TDP-arvo on 250 wattia.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen Threadripper 2990WX toimi noin 3,2 GHz kellotaajuudella ja yhden ytimen rasitusta tarkkaillessa kellotaajuus nousi 4,2 GHz:iin
Testikokoonpano
AMD:n Ryzen Threadripper -prosessorit testattiin MSI:n uudella REG X399 Creation -emolevyllä. Vertailukohtana Intelin leiristä testissä mukana oli 18-ytiminen Core i9-7980XE -malli, joka testattiin Asuksen X299-piirisarjaan perustuvalla Rampage XI Extreme -emolevyllä. Molemmilla alustoilla oli käytössä 32 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa muistia 14-14-14-34-latensseilla ja molempiin emolevyihin päivitettiin ennen testejä tuorein BIOS-versio. Threadrippereita jäähdytettiin Wraith Ripper- ja Core i9-7980XE:tä Noctuan NH-D15-coolerilla.
Hintataso Suomessa 13.8.2018
- Ryzen Threadripper 1950X: alkaen 820 €
- Ryzen Threadripper 2950X: Tulossa 31.8. (n. 900€?)
- Ryzen Threadripper 2990WX: alkaen 1899 €
- Core i9-7980XE: alkaen 1980 €
Tällä hetkellä Intelin 18-ytiminen Core i9-7980XE -prosessori maksaa Suomessa alkaen 1980 euroa eli se on noin 100 euroa kalliimpi kuin 32-ytiminen Ryzen Threadripper 2990WX -prosessori. Intel on julkaisemassa loppuvuoden aikana markkinoille 28-ytimisen Skylake-X-prosessorin, mutta sen hintatasosta ei toistaiseksi ole varmaa tietoa. 28-ytimiset Xeon-prosessorit maksavat noin 10000 euroa.
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Asuksen ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC Edition -näytönohjain ja 1920×1080- eli Full HD -resoluution näyttö. 64-bittinen Windows 10 Pro-käyttöjärjestelmä ja testiohjelmat oli asennettuna Corsairin 250 gigatavun Force GT SSD:lle. Virransyötöstä vastasi Corsairin 1000-wattinen HX1000i-virtalähde.
TR4-alusta:
- Ryzen Threadripper 1950X (16/32 ydintä/säiettä)
- Ryzen Threadripper 2950X (16/32 ydintä/säiettä)
- Ryzen Threadripper 2990WX (32/64 ydintä/säiettä)
- MSI REG X399 Creation (X399-piirisarja)
- 4 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
LGA 2066 -alusta:
- Intel Core i9-79080XE (18/36 ydintä/säiettä)
- Asus Rampage VI Extreme (X299-piirisarja)
- 4 x 8 G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
Muut komponentit:
- Asus ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC
- Corsair Force GT 250 Gt SSD
- Corsair HX1000i (1000 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
V-Ray Benchmark on Chaos Groupin julkaisema testiohjelma, joka mittaa prosessorin suorituskykyä säteenseurannassa (Ray Tracing) ja osaa hyödyntää kaikkia ytimiä.
POV-Ray on suosittu säteenseurantaohjelma, josta löytyy sisäänrakennettu kaikkia ytimiä hyödyntävä testi.
Corona on itsenäinen renderöintisovellus säteenseurantaan esimerkiksi 3ds Max- ja Maya-ohjelmistoilla. Corona 1.3 Benchmark -testi osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja antaa tuloksen renderöityinä säteinä sekunnissa (Rays/s).
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1280-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Adobe Premiere Pro CC:llä exportattiin 13 minuutin ja 28 sekunnin pituinen editoitu videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
DaVinci Resolve 15 on suosittu videoeditointiohjelma, josta on saatavilla ilmainen versio ja maksullinen Studio-versio. Testasimme editoidun videon renderöintiä kahdella eri testitapauksella. Ensimmäisessä testissä enkoodasimme editoidun videon mp4-formaattiin H.264-koodekilla ja toisessa testissä RED Weapon -kameralla kuvattua 8k-materiaalia IMF-formaattiin Kakadu JPEG 2000 Dolby Vision UHD -koodekilla.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä.
Testi ilmoittaa myös muistin latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista (pienempi tulos parempi):
- Ryzen Threadripper 2990WX: 64,3 ns
- Core i9-7980XE: 70,4 ns
- Ryzen Threadripper 29500X: 85,9 ns
- Ryzen Threadripper 1950X: 87,2 ns
Huom! Handbrake-testit ajetaan uudelleen uusimmalla 1.1.0-versiolla ja tulokset päivitetään artikkeliin.
3D-testit
Pelitestit suoritettiin 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen Asuksen ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC -näytönohjain. Mukaan on pyritty valitsemaan pelejä ja testejä, joissa on nähtävissä prosessorin vaikutus suorituskykyyn, eikä näytönohjain olisi pullonkaulana. Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen.
Mukana on myös tulokset Ryzen Threadripper 2950X- ja 2990WX-prosessoreilla, kun käytössä on Ryzen Master -ohjelmasta asetettu Game Mode, joka käyttää molemmilla prosessoreilla kahdeksaa ydintä.
Battlefield 1 testattiin High-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Over the Top -kentässä.
The Witcher 3 testattiin Ultra ja High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Novigrad-kaupunkikentässä.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Mersennen alkulukuja etsivällä Prime95-ohjelmalla ja Blenderillä Gooseberry-testiä renderöiden.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Blender-rasituksessa Threadripper 2990WX -kokoonpanon tehonkulutus 343 wattia eli noin 80 wattia korkeampi kuin Core i9-7980XE:llä ja reilu 100 wattia korkeampi kuin 16-ytimisillä Threadrippereillä. 1. ja 2. sukupolven 16-ytimisten Threadrippereiden TDP-arvo on sama 180 wattia, joten tehonkulutus oli samankaltainen.
Ryzen Threadrippereita jäähdytettiin Wraith Ripper -coolerilla ja Core i9 7980XE:tä puolestaan Noctuan NH-D15-coolerilla, joka oli varustettu kahdella 140 mm:n tuulettimella.
Lämpötilat mitattiin HWiNFO-ohjelmalla ja kyseessä on testin aikana mitattu lämpötilan maksimiarvo ja yksittäiset ytimet saattavat toimia muutamia asteita viileämpänä.
Kaikilla Threadripper-prosessoreilla mitattiin rasituksessa noin 65-68 asteen lämpötila. Wraith Ripper -coolerin tuulettimen kierrosnopeus pysytteli kaikilla prosessoreilla rasituksessa noin 1900-2000 RPM:ssä ja melutaso oli korvakuulolla arvioiden kiitettävän hiljainen.
Core i9-7980XE:llä pystyy tarkkailemaan jokaisen ytimen lämpötilaa erikseen ja taulukossa esitettyjen arvojen vastapainoksi Primessä viilein ydin toimi 64-asteisena ja Blenderissä 57-asteisena. Core X -prosessoreissa käytetään piisirun ja lämmönlevittäjän välissä lämpötahnaa ja osittain sen seurauksena ytimien lämpötilaerot ovat jopa 15-24 astetta.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla ja tämän artikkelin testeissä käytössä on eri coolerit. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
AMD:n 2. sukupolven Ryzen- ja Ryzen Threadripper-prosessoreissa yhden ytimen Boost-kellotaajuus nousee korkeimmillaan 4,4 GHz:iin, mutta varsinkin Threadrippereillä kaikkien ytimien rasituksessa näin korkealle ei ilma- tai vesijäähdytyksellä todennäköisesti ylletä. Jos esimerkiksi 16-ytiminen 2950X-prosessori ylikellotetaan manuaalisesti esimerkiksi 3,8 GHz:n kellotaajuudelle, jää pienemmillä ydinmäärillä kellotaajuudet useita satoja megahertsejä vakio-Boost-taajuuksia alhaisemmiksi.
AMD:n Precision Boost Overdrive -ominaisuus auttaa saamaan prosessorista irti vakiota paremman suorituskyvyn, mutta samalla se evää takuun, kuten perinteinen ylikellottaminen. Siinä missä manuaalinen ylikellottaminen kytkee ydinkohtaisen Boost-ominaisuuden pois päältä ja prosessori toimii samalla kertoimella niin yhden kuin kaikkien ytimien rasituksessa, PBO:n avulla on mahdollista korottaa prosessorin automaattisesti lämpötilan ja tehonkulutuksen mukaan säätelemää Boost-profiilia.
Yksinkertaistettuna PBO mahdollistaa prosessorille vakio-TDP-arvoa korkeamman tehonkulutuksen ja pyytää emolevyn virransyötöltä siihen resursseja. Käytännössä Ryzen Master -ohjelmalla tai biosista korotetaan Package Power Target -arvo korkeammalle sekä nostetaan emolevyn Thermal Design Current -arvoa eli emolevyn jatkuvasti tarjoamaa virtaa.
Kyseisten arvojen maksimi on kiinni emolevystä ja esimerkiksi io-techin testeissä käytetty MSI:n REG X399 Creation mahdollistaa 500 watin Package Power Targetin, 380 ampeerin Thermal Design Currentin ja 600 ampeerin Electrical Design Currentin. Säädimme testeissä kaikki arvot maksimiin.
Manuaalisesti ylikellottaessa edellä mainitut rajoitukset poistuvat kokonaan ja kellotaajuus on sama rasitettavien ytimien määrästä riippumatta. Asetimme Wraith Ripper -jäähdytyksen tuulettimen pyörimään täysillä kierroksilla ja lisäsimme myös ylimääräisen 120 mm:n tuulettimen jäähdyttämään virransyöttöä.
Ryzen Threadripper 2950X
PBO-ominaisuuden myötä Ryzen Threadripper 2950X toimi kaikkien ytimien rasituksessa noin 3,8 GHz:n kellotaajuudella, kun se vakiona toimi noin 3,6 GHz:n kellotaajuudella. Prosessorin lämpötila nousi 68,5 asteeseen (+1,9 astetta), kokoonpanon tehonkulutus 270 wattiin (+34 W) Wraith Ripper -tuulettimen kierrosnopeus 2083 RPM:ään (+150 RPM).
Manuaalisesti ylikellotettuna 2950X:llä saatiin ajettua Cinebench R15 -testi läpi 4,15 GHz:n kellotaajuudella ja 1,3 voltin käyttöjännitteellä, mutta pidempiaikaisessa Blender Gooseberry -testissä prosessori oli vakaa 4,1 GHz:n kellotaajuudella ja 1,325 voltin käyttöjännitteellä. Prosessorin lämpötila nousi 76 asteeseen (+11 astetta) ja kokoonpanon tehonkulutus 334 wattiin (+98W).
Ryzen Threadripper 2990WX
PBO-ominaisuuden myötä Ryzen Threadripper 2990WX toimi kaikkien ytimien rasituksessa noin 3,6 GHz:n kellotaajuudella, kun se vakiona toimi noin 3,2 GHz:n kellotaajuudella. Prosessorin lämpötila nousi 68 asteeseen (+1,5 astetta), kokoonpanon tehonkulutus 431 wattiin (+88 W) ja Wraith Ripper -tuulettimen kierrosnopeus 2680 RPM:ään (+750 RPM).
Manuaalisesti ylikellotettuna 2990WX:llä saatiin ajettua Cinebench R15 -testi läpi 4,15 GHz:n kellotaajuudella ja 1,4 voltin käyttöjännitteellä, mutta pidempiaikaisessa Blender Gooseberry -testissä prosessori oli vakaa 4,05 GHz:n kellotaajuudella ja 1,35 voltin käyttöjännitteellä. Prosessorin lämpötila nousi 87 asteeseen (+21 astetta) ja kokoonpanon tehonkulutus jopa 593 wattiin (+250 W).
Molemmille prosessoreille voi ylikellotettaessa suositella järeää custom-vesijäähdytystä ja hyvää ilmavirtausta kotelon sisälle, jotta lämmöt pysyisivät niin prosessorin kuin emolevyn virransyötön osalta kurissa.
Suorituskyky ylikellotettuna
Cinebenchissä 2950X:n tulos parani PBO-ominaisuuden myötä 7 % ja manuaalisesti ylikellottamalla 10 %. 2990WX:n tulos parani PBO:lla 14 % ja manuaalisesti ylikellottamalla 20 %.
Blenderissä 2950X:n aika parani PBO-ominaisuuden myötä 3 % ja manuaalisesti ylikellottamalla 11 %. 2990WX:n aika parani PBO:lla 12 % ja manuaalisesti ylikellottamalla 15 %.
V-Rayssa 2950X:n aika parani PBO-ominaisuuden myötä 9 % ja manuaalisesti ylikellottamalla 13 %. 2990WX:n aika parani PBO:lla 15 % ja manuaalisesti ylikellottamalla 22 %.
Loppuyhteenveto
Vielä reilu vuosi sitten suorituskykyisille High-End Desktop- eli HEDT-alustoille tarjolla oli enintään 10 ydintä Intelin Core i7-6950X -prosessorin muodossa, jonka listahinta oli 1723 dollaria. AMD lanseerasi viime elokuussa 16 ydintä 999 dollarin hintaan ja nyt tarjolla on 32 ydintä 1899 dollarilla. Samaan aikaan Intel on julkaissut markkinoille 18-ytimisen Core i9-7980XE:n 1979 dollarilla ja on luvannut julkaista vuoden loppuun mennessä 28-ytimisen Skylake-X-prosessorin toistaiseksi tuntemattomaan hintaan.
Viimeisen vuoden aikana tehokäyttäjille on siis tullut tarjolle ytimiä jopa 22 kappaletta enemmän sekä mahdollisuus valita omaan käyttöön paras vaihtoehto Intelin ja AMD:n kesken. Hintansa puolesta AMD:n Threadripper-alusta on tällä hetkellä hinnoiteltu täysin ylivertaisesti, katsoo markkinatilannetta minkä väristen lasien läpi tahansa. Nähtäväksi jää, miten Intel aikoo vastata haasteeseen sillä 28-ytimiset Xeon-prosessorit maksavat noin 10000 dollaria ja on vaikea kuvitella, että vastaava HEDT-tehoprosessori olisi merkittävästi edullisempi.
2. sukupolven Threadripper-prosessorit olivat odotettu päivitys sen jälkeen, kun AMD esitteli keväällä päivitetyn Zen+-arkkitehtuurin ja siirtyi käyttämään Globalfoundriesin 12 nanometrin tuotantoprosessia. Koska Threadripperissa on käytössä samat piisirut kuin AMD:n Ryzen-työpöytäprosessoreissa, ovat myös uudistukset vastaavanlaiset. Zen+:ssa on saatu hiottua suurimpia ensimmäisen sukupolven Zen-arkkitehtuurin murheita, 12 nm:n prosessi mahdollistaa hieman korkeammat kellotaajuudet alhaisemmalla käyttöjännitteellä ja nyt lanseerauksen yhteydessä on jo olemassa valmis ekosysteemi emolevyineen, jäähdytysratkaisuineen ja DDR4-muisteineen.
io-techin testeissä uusi 32-ytiminen Ryzen Threadripper 2990WX tarjosi ylivoimaisen suorituskyvyn sellaisissa testeissä, jotka skaalautuivat prosessoriytimien mukaan. Joukkoon mahtui myös ohjelmia, jotka eivät vielä osanneet hyödyntää kaikki ytimiä, kuten Adoben sovellukset, joissa suorituskyky kärsi ytimien liiallisesta lukumäärästä tai sovelluksia, jotka eivät kunnolla skaalautuneet kaikille ytimille, Handbrake ja DaVinci Resolve. AMD kuitenkin totesi medialle julkaisun yhteydessä työskentelevänsä aktiivisesti sovelluskehittäjien ja Microsoftin kanssa, jotta tuki 32 ytimelle paranisi ajan myötä. Early adopter -päivittäjien kannaattaakin pyrkiä etukäteen selvittämään, tukeeko ja hyötyykö oma työympäristö ylimääräisistä ytimistä. Pelaamiseen 32-ytimistä 2990WX:ää ei voi suositella kuin käyttämällä Ryzen Master -sovelluksella Game Mode -tilaa, jolla suorituskyky on varsin hyvällä tasolla.
Suorituskyvyn osalta Threadripper 2990WX oli testistä riippuen noin 30-50 % suorituskykyisempi kuin Intelin 18-ytiminen ja hieman kalliimpi Core i9-7980XE, jos testi skaalautui hyvin ytimien mukaan. 16-ytiminen Ryzen Threadripper 2950X puolestaan tarjosi keskimäärin noin 5 % paremman suorituskyvyn hyötyohjelmissa kuin 1. sukupolven 1950X-malli.
Lämpötilamittauksissa kaikki Threadripper-prosessorit toimivat Cooler Masterin Wraith Ripper -coolerilla noin 65-68-asteisena, kun käytössä oli MSI:n MEG X399 Creation -emolevyn Smart Fan Mode -tuuletinprofiili. Melutaso oli noin 2000 RPM:n kierrosnopeudella vielä miellyttävän hiljainen ja 2990WX:llä PBO-ominaisuudella noin 2600 RPM:n kierrosnopeudella kuultavissa, mutta ei kuitenkaan häiritsevän äänekäs.
Tehonkulutustestissä 32-ytiminen 2990WX-kokoonpano haukkasi Blender-rasituksessa 343 wattia eli noin 80 wattia enemmän kuin Core i9-7980XE ja reilu 100 wattia enemmän kuin 16-ytimiset Threadripperit.
Ylikellotustesteissä molemmilla prosessoreilla kokeiltiin Precision Boost Overdrive -ominaisuutta, jonka avulla 32-ytimisen 2990WX:n suorituskyky parani noin 12-15 % ja 2950X:n 3-9 %. Manuaalisesti ylikellottaessa suorituskyky 2990WX:n suorituskyky parani noin 15-22 % ja 2950X:n 10-13 %
Jos ytimille on tarvetta, mutta 32 tai 24 on kuitenkin liikaa, niin tällä hetkellä käynnissä on 1. sukupolven Threadripper-prosessoreiden varastontyhjennys. Parhaillaan 12-ytiminen 1920X-malli on tarjolla varsin houkuttelevaan reilun 400 euron hintaan ennen kuin 2. sukupolven 2920X-malli saapuu myyntiin lokakuussa. 16-ytiminen 1950X-malli oli tarjouksessa kesä-heinäkuussa noin 600 euron hintaan, mutta nyt sen hinta on noussut takaisin 850 euroon ja 2950X:n myynti alkaa 31. elokuuta.
Muutamassa testissä näkyy selvästi tuo muistikanavien aiheuttama rajoitus (Handbreak, Adobe lightroom, pelit), mutta silloin kun se ei ole hidastamassa menee 2990WX menojaan.:tup:
Muistikaistan rajoituksiin muutenkin pystyy varmasti vaikuttamaan NUMA asetusten avulla. Peleissä varmaankin myös fiksua pakottaa peli ytimille jotka ovat suorassa yhteydessä muistiin.
Anandtechillä artikkelissa mielenkiintoinen havainto. Infinity fabric hörppii pienelläkin rasituksella aika paljon virtaa riippuen monta piiriä prossussa on käytössä, mutta kulutus ei kasva kovinkaan paljoa monen ytimen rasituksessa. Erikoista kuitenkin se että 32 ytimisen epycin SoC vie lähes puolet TDPstä.
SoC:n tehonkulutuksessa on mukana aika paljon muutakuin kuin pelkkä "InfinityFabric".
Muistiohjaimet, IO, yms.
Mielenkiintoisia tuloksia. Kun kyseessä on puhdas laskenta ilman suurta muistikaistatarvetta, niin Threadripper tanssii Intelin tuotteiden ympärillä miten haluaa. Tuo videon koodauksen ero on kyllä yllätys. Olisin olettanut sen kallistuvan rankasti laskentaan, mutta näyttää käyttävän muistia aika paljon kun WX malli kärsii noin paljon.
Siis tuossahan Intelin 18 ytiminen pärjäsi paremmin kuin AMD:n 16 ytimiset. Luonnollisesti sitten hävisi AMD:n 32 ytimiselle. Vertailussahan ei ollut Intelin 32 ytimisiä.
W lukemia odotellessa.
Videoenkoodaussoftat käyttävät yleensä AVX:ää, joka tuo etua intelin prossuille. Sampsan käyttämä Handbraken versio ei tosin taida vielä käyttää tarpeeksi uusia x264/x265 enkoodajia, joissa olisi AVX-512 tuki pultattuna eli intel tuosta hyötyisi vielä hieman lisää(Jos nyt oikein muistan AVX-512:sta tuki tuli bugisena handbrake 1.1.0:aan).
olisi kiva jos artikkelissa (kun se vielä kehittyy) testattaisiin amd vs intel suorituskykyä pitkäkestoisessa usean sovelluksen rasituksessa. olen lukenut muista prosessoreissa että esim. intelin yksittäiset testitulokset näyttävät hyviltä mutta esim pelaaminen ja streamaaminen samaan aikaan aiheuttaa ongelmia. olisi kiva nähdä miten tämän laita on? ilmeisesti ainakin pcworld oli tehnyt jotain vastaavia havaintoja mutta tämä testi oli todella suppea.
Meinaatko nyt ensimmäisen sukupolven Ryzen-prosessorin aikana esiteltyjä vertailuja? Tuolloin ainakin oli esimerkkejä, miten Intelin 4-ytiminen tiputti frameja kun käytössä oli joku x264-enkoodaus striimatessa(?).
en puhelimella kirjoittaessa saa mukaan liitettyä kuvaa, mutta pcworld videoartikkelissa n. 17-21 minuutin kohdalla käsitellään suorituskykytuloksia kun ajetaan uudestaan kahta testiä tai ohjelmaa rinnakkain yhden sijaan. näyttäisi siltä että näissä tilanteissa amd parantaa selvästi ja yhdessä testissä ero inteliin näyttäisi olevan merkittävä. toki ytimiäkin on enemmän.
tämä on nyt toinen kerta kun törmään artikkeliin jossa (tulkintani mukaan) intelin suorituskyky laskee (absoluuttisesti ja. suhteessa amd:hen) kun kuormaa on riittävästi ja riittävän kauan. kts. erityisesti n. 21 minuutin kohdalta.
olisi mielenkiintoista tietää havaitsetteko te vastaavanlaisia tilanteita?
ps.
en muista missä artikkelissa oli stream +gamin bechmark. voi hyvin olla että täältä luin 🙂
pps.
minulle työkäyttö on selkeästi tärkeämpi koneen hankinnan näkökulmasta mutta luen yleensä myös peli suorituskykyyn liittyvät osiot.
No jos testissä olevissa prossuissa pienin core-määrä on 16 ja jokainen testiprossu tukee vielä hyperthreaddingia/mikä_se_amd_vastine_olikaan, niin ei millään näistä ole mitään ongelmaa striimata ja pelata yhtäaikaa.
Karkeana nyrkkisääntönä:
Jos käyttää CPU-pakkausta (x264), niin sille tulisi mitoittaa 4 ydintä jos käytössä on medium preset, ja sitä raskaammille kuten slow niin kuusi – kahdeksan ydintä hyvä. Sen päälle sitten sen verran ytimiä mitä peli tai pelit tarvitsee, nykypäivänä se on yleensä neljä mutta on jo joitakin pelejä jotka skaalaa hyvin kuudelle ytimelle, ja jokunen harva uutukainen jotka hyödyntävät jopa kahdeksaa ydintä.
Eli jos haluaa hyvällä pakkaustasolla striimailla niin sanotaan vaikka 6-ydintä videon pakkurointiin, ja toinen kuusi pelille = 12 ydintä. Kaikki sen päälle pelkkää boonusta tietty 🙂
Käytännössä tän testin 'köykäisin' prossu on 16-ydin/32-thread, joten minkä tahansa pelin streamaaminen on aika triviaali 'ponnistus'. Varmasti tietty kun oikein tunkkais OBSista vipuja niin saishan senkin tukehtumaan.
Kyseisestä testistä ois IMO enemmän hyötyä kun arvostellaan noita enemmän main-stream prossuja. Tulevassa i9 9900K testissä vois olla hyödyllinen info.
kiitos kapteeni, odotan mielenkiinnolla artikkelia!
oma lähtökohtani on vähemmän tekninen, tarkoittaen että arvostan erityisesti ei-oc yms. muuta tinkerointia vaativia tuloksia koska osaaminen ei riitä siihen ja työkäytön takia haluan pitää tietokoneen toimintakunnossa 🙂
luen toki mielenkiinnolla muutkin mutta en yritä nii
Niin ja ehkä paria minuuttia pitkäkestoisemmat testit kannattaisi ajella suljetussa kotelossa, 2990wx tuottaa lämpöä kiitettävästi 😉
"Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli…"
Pisti silmään tää testikokoonpanon roippeista "Corsair Force GT 250 Gt SSD", kun kuvassa näkyy selvästi Samsungin SSD.
On kyllä melkoinen mörssäri tuo Wraithripper, vasta kokoonpanoon asennettuna tuon huomaa kuinka jäätävän kokoisesta coolerista kyse.
Kiinnostavaa nähdä kuinka threadrippereillä memory benchmarkeissa se read jää heikoimmaksi tulokseksi, ryzenillä kun se on yleensä copy. Onko samaa ongelmaa kuin AM4 ryzenillä, että muistia ei kauheasti yli 3400 yli pääse virittämään ja loppu pitää virittää latensseilla? 55K mt/s read/write kun on 2700x ihan saavutettavissa oleva arvo mikä itselläkin on käytössä, niin kiinnostaisi nähdä paljonko threadripperillä saadaan irti kaikki irti otettuna.
Siis ihan vaan mielenkiinnosta kiinnostaisi nähdä, kuinka ylös kaistan saisi nostettua ja että onko apua yhtään noihin tilanteisiin, missä selkeästi se kaista loppuu kesken. 🙂
Näkyyhän siellä se Corsairikin:vihellys:
Voisin kyllä tällaisen huolia serveriin:hungry:
Nyt oli kyllä mielenkiintoinen tapa ilmaista, ilmeisesti haettiin GB/s? 😀
Vai tarkoititko 55 kelvin millitonnia/sekunnissa
Heh ei sentään, vaan tottunut lyhentämään "tuhansia" K:lla jo jonkun tovin, eli siis tässä tapauksessa 55K=55000 kuten AIDA numerot näyttäisi.
Katohan, vähän erottuu punaista Sampan aseman vierestä. 🙂
Tulispa artikkeliin päivitystä nyt, kahvitkin keitin äsken. :kahvi:
Adobe lightroom testissä vissiin jotain ongelmaa, koska 2990wx jää todella paljon? Pistääkö windows sitten testin sekaisin vai joku powerplan asetus ja coret toimivat IDLE kelloilla?
Artikkelissa ei muuten mainita, kuinka monta muistikampaa (muistikanavaa) käytetään. Oletan että neljää.
Mahtaakohan AMD julkaista tästä samoilla kelloilla olevan EPYC -version?
Toisaalta, jos ensi vuoden alussa tulevat jo Rome/Zen2 -EPYCit merkittävästi suuremmilla coremäärillä (ja mahdollisesti kovemmilla kelloillakin – yksi lukitsematon 48/64-core, please), voi Intelin Xeon-puolen tuotepäälliköillä olla paidan selkämykset valmiiksi hiessä.
”…
Tällä hetkellä Intelin 18-ytiminen Core i9-7980XE -prosessori maksaa Suomessa alkaen 1980 euroa eli se on noin 100 euroa kalliimpi kuin 32-ytiminen Ryzen Threadripper 2990WX -prosessori. Intel on julkaisemassa loppuvuoden aikana markkinoille 28-ytimisen Skylake-X-prosessorin, mutta sen hintatasosta ei toistaiseksi ole varmaa tietoa. 28-ytimiset Xeon-prosessorit maksavat noin 10000 euroa.
…”
Saa nähdä hautaako Intel hiljaisuudessa koko 28-ytimisen Skylake-X-prosessorin julkaisun
kun sen julkaisusta pystyy olemaan Intelille vain haittaa
koska se ei pysty olemaan teho vs hinta kilpailukykyinen 32 ytimistä Threadripperiä vastaan
mutta jos se on suhteellisesti edullinen se varmasti syö Intelien omien Xeon mallien myyntejä
kun asiakaat hankkivat 28-ytimisen Skylake-X-prosessorin 28 ytimisen Xeonin sijasta.
Eli itse epäilen että jos 28-ytiminen Skylake-X-prosessori tulee myyntiin sitä valmistetaan hyvin rajallinen erä ts jotain 10-100 kpl että päästään sanomaan että se julkaistiin luvatusti mutta samalla ei syödä omien Xeon mallien myyntejä.
Handbraken kohdalla voi olla kyse myös siitä että ei vaan skaalaudu kyseinen työ loputtomiin hyvin. Vidcoder joka siis perustuu Handbrakeen on jo lisännyt mahdollisuuden encoodata useaa videota samanaikaisesti juurikin tästä syystä ja Handbrake on myös tämän ominaisuuden saamassa. Eli ensin olisi varmaankin hyvä selvittää että mihin core määrään toi Handbrake scaalautuu hyvin (lähes lineeaarisesti).
Eipä nuo työpöytämallit ja Xeonit ole koskaan kilpailleet samassa hintaryhmässä*, joten en nyt uskoisi että syövät noiden markkinoita. Muutaman featuren kun sieltä pudottaa, hintaa voi laskea, ja pitää nuo disabloidut ominaisuudet Xeoneissa, joista joutuu maksamaan premiumia.
* toki näitä 115x Xeoneja meni kuluttajille melkoisesti yhdessä vaiheessa, mutta Intel taisi huomata asian, ja Skylakesta astihan nuo eivät enää H/B/Z piirisarjan emoilla toimi, vaan pitää olla se C-piirisarjan emolevy. Nuo kun ovat kuitenkin kerroinlukittuja i7-prossuja ilman iGPU:ta ja varsin kilpailukykyisellä hinnalla.
En oikein usko. Jollen ole väärin käsittänyt, niin serveriprosessoreiden on oikeasti pysyttävä jonkun tietyn lämpökuorman sisällä ja sitä ei saisi ylittää. Suuricoreisin Threadripper tuskin on sen kuorman sisällä täydellä käytöllä eli kelloja on laskettava. Muistelen myös, että EPYCejä ei voi kellottaa ollenkaan.
Koska tulee kellotus testit:) ?
On noista Epyceistä yhden prosessorin työasemaversiotkin (P-mallit).
Mutta tuskin EPYCeistä lukitsemattomalla kellolla olevia versioita kuitenkaan tulee (paitsi jos AMD haluaa oikein nöyryyttää Inteliä ja tekee jonkun työasemavalmistajan kanssa esim. vesijäähdytetyn custom-version).
Ken tekee artikkelin kuinka hyvin neljä-viisi pelaajaa pelaa tuolla Threadripper setillä (VM GPU passthrough)? 🙂
Linustechtips teki taannoin asiasta videon
Löytyy myös 10 pelaajan versio,
Mielenkiintoista dataa
A Look At The Windows 10 vs. Linux Performance On AMD Threadripper 2990WX – Phoronix
Eli saattaa olla osittain syynä myös Windows tuohon tiettyjen kuormien huonoihin tuloksiin. Ottaa jossain kuormissa Windows aika pahasti kuokkaan linuksilta.
Harmi, ettei tuossa Windows vs Linux -vertailussa ole mukana 16-ytimistä mallia.
Ei toimi 2990WX kanssa.
Juuri tuo muistiväylä kuristaa niin pahasti, ettei se toimi tuossa käytössä. Unraidia olen kyllä käyttänyt ja se toimii hyvin. Saa nähdä väsäänkö nyt sitten kahdelle tuon joka tapauksessa. Emo pitää vain valita ja Aorus Extreme vaikuttaisi suht hyvälle optiolle. Nyt kun 2990WX on pois pöydältä, Zenith tai Asrock Taichi vois olla myös optio monoblockin kanssa. We'll see.
LGA 2066 -alusta:
Intel Core i9-79080XE (18/36 ydintä/säiettä)
@Sampsa, saatteko lisättyä artikkeliin vielä testin Linux nopeudesta jossa olisi vielä Intel verrokkina?
Voiko tuossa olla ihan kyse käytetystä kääntäjästä ja niiden eroista Windows ja Linux alustojen välillä?
Ei ole valitettavasti mahdollisuutta. Mutta jos nyt miettii niin Linux-ympäristössä nämä korkeat ydinmäärät ovat tainneet olla kauemmin arkipäivää kuin Windows-ympäristössä, palvelinpuoli tosin tietty eri kuin desktop, mutta kuitenkin? Ainakin kuluttajapuolella tosiaan vuosi sitten korkein core-määrä oli 10, nyt 32. AMD totesi ihan suoraan että softat ja käyttöjärjestelmät tulee kehittymään ja tukemaan jatkossa paremmin. Näkyy hyvin myös noista meidän Adobe-testeistä, etteivät osaa käsitellä 32 ydintä.
Vielä kun ne tekijät kääntäsivät suositut ohjelmistonsa ja pelinsä myös Linux alustoille, mutta aina saa haaveilla. 🙂 Toisaalta silloinhan Windows menettäisi tarkoituksensa.
Eikö Windows 10 ole sama skeduleri kuluttaja- ja palvelinmallissa?
Mutta tuo Phoronixin testi kertoo hyvin siitä, miksi Linux on raskaammassa käytössä parempi ja että Microsoftilla on paljon parannettava. Luultavasti jo vuoden kuluttua Windowsilla aletaan näkemään päivityksiä, jotka parantaa tilannetta
Näinköhän koko Windowsin kernelin olennaisimmat osat pitäisi kirjoittaa uusiksi, että suuremmista multicore systeemeistä saisi täydet tehot irti? Jollen ole kovin väärin käsittänyt, niin Windowsin kernelin perusratkaisut ovat kaukaa historiasta ajalta jolloin multicore oli lähinnä spekulaatiota.
Tässä PCWorld pohdintoja ja testiä kun laitetaan lelut tekemään useampaa työtä samaan aikaan.
Ja vielä tuohon Windows vs. Linux niin onhän tää aika jäätävää 😀
Johtuisikohan toi 7-Zip ero käyttiksien välillä large pages bugista.
Large pages disabloidaan automaattisesti jos Win 10 versio on vanhempi kuin 16299.
Muuten on vaikea uskoa että saman ohjelman välillä on tuollaisia eroja, koska 7-Zip on muutenkin melkolailla immuuni esim. kääntäjien tuunauksille.
7-zipissä benchmark skaalautuu nätisti ytimien suhteen, mutta todellisuudessa kun pakkaa niin ei.
Johan sen Leluxin maailmanvalloituksen piti olla 20 vuotta sitten, eiköhän vielä toiset 20 vuotta mene. 😀
Android?
Luulis että testaajilla olisi windows uptodate ja noi 7-zip tulokset on ollut testaajasta riippumatta tuota samaa tasoa niin kyllä se vaikuttaisi windows scheduler ongelmalta.
Luurikäyttikset toki erikseen vaikka onkin Linux-pohjainen. Ihan PC-maailmaa meinasin. :tup:
Mitä tarkoitat?
No kun ei se nyt ole mikään luulikäyttis pelkästään. Kyllä se on ihan oikea käyttis joka käyttää pophjana ihan samaa kerneliä kuin kaikki Linux käyttöjärjestelmät. Itseasiassa ihan puhtaassa Linux kernelissä on nykyisin mukana paljon tuota android kamaa.
Jos haluat niin voit vaikka Oreon laittaa pyörimään PC:lle.
Android-x86 – Porting Android to x86
Katohan. Myönnetään että aivan pihalla noista koska mielenkiinto minimit, mutta tuo tuli ihan uutena tietona. Mutta alkaa mennä jo kyllä melko offtopiciksi. 😀
Pojat leikkiny LN2:lla
Weitere Rekorde: Ryzen Threadripper 2990WX mit fast 5,4 GHz im Cinebench – Hardwareluxx
7-zip tukee useaa eri pakkausformaattia. Pelkästään vaihto LZMA2->BZip 2 voi aiheuttaa kaikenlaista.
Joo mutta eiköhän noi testit ole vedetty ihan sillä ohjelman sisäisellä bencmarkilla tyyliin:
Hämäsi kun toinen sanoo Score ja toinen MIPS. Taitavat lopulta tarkoittaa samaa.