
AMD kertoi kesäkuun alussa Taiwanissa järjestetyn Computex-tapahtuman yhteydessä julkaisevansa 2. sukupolven Ryzen Threadripper -prosessorit kolmannen neljänneksen aikana ja paljasti tuovansa markkinoille 24- ja 32-ytimiset mallit. Virallinen esittely nähtiin viikko sitten 6. elokuuta, jolloin yhtiö paljasti neljä uutta Threadripper-prosessoria sekä niiden ominaisuudet, hinnoittelun ja saatavuuden. Suorituskykytestien osalta median salassapitovelvollisuus on nyt päättynyt ja io-techin testissä ovat heti tuoreeltaan 16-ytiminen Threadripper 2950X ja 32-ytiminen Threadripper 2990WX.
Uudet Threadripperit on jaettu X- ja WX-sarjaan, joista ensin mainittuun lukeutuvat tehokäyttäjille suunnatut 12- ja 16-ytimiset mallit ja jälkimmäiseen ammattikäyttöön suunnatut 24- ja 32-ytimiset mallit. 8-ytimistä mallia ei ainakaan toistaiseksi esitelty markkinoille.
Ensimmäisenä myyntiin saapui 32-ytiminen 2990WX-malli noin 1900 euron hintaan. 16-ytiminen 2950X-malli tulee myyntiin elokuun lopulla noin 900 euron hintaan ja loput lokakuussa.
Colfax-koodinimelliset 2. sukupolven Threadripperit ovat varsin odotettu julkaisu, sillä käytössä ovat samat piisirut kuin aiemmin keväällä julkaistuissa Zen+-arkkitehtuurin Ryzen 2000 -sarjan prosessoreissa. Käytössä on siis Globalfoundriesin 12 nanometrin 12LP-valmistusprosessi (leading performance), jonka myötä kellotaajuuksia on saatu hieman nostettua ja käyttöjännitettä laskettua. Arkkitehtuuripuolella on viilattu keskusmuistin ja välimuistien latensseja alhaisemmiksi.
Käytössä on edelleen sama TR4-prosessorikanta kuin 1. sukupolven Threadripper-prosessoreissa ja vanhat X399-emolevyt ovat yhteensopivia BIOS-päivityksellä. Molemmat MSI ja Gigabyte julkaisivat markkinoille uuden X399-emolevymallin järeämmällä virransyötöllä varsinkin 32-ytimistä 2990WX-mallia silmällä pitäen. Asukselta ei tule uutta X399-emolevyä, vaan se tarjoaa nykyisille emolevyilleen päivityspaketin, joka sisältää tuulettimen asennettavaksi ja ylimääräisen jäähdytyssiilin asennettavaksi virransyötölle.
Prosessorin myyntipakkauksen mukana ei toimiteta jäähdytysratkaisua, mutta AMD on kehittänyt yhteistyössä Cooler Masterin kanssa uuden Wraith Ripper -jäähdytyksen, jonka voi ostaa erikseen 119 euron hintaan. Kyseessä on isokokoisella kuparipohjalla ja kuudella lämpöputkella varustettu tornimallinen cooleri, jonka kiinnitys tapahtuu yksinkertaisesti neljällä ruuvilla TR4-kantaan. Käytännön testeissä cooleri suoriutui jäähdytyksestä varsin hyvin ja melutaso pysyi rasituksessa hiljaisena. RGB-valaistuksen saa halutessa kytkettyä pois käytöstä.
Prosessoreiden esittely
Ryzen Threadripper 2950X
16-ytiminen Ryzen Threadripper 2950X on suora päivitys 1. sukupolven 1950X-malliin ja se tukee SMT-ominaisuuden ansiosta 32 säiettä. Vaikka lämmönlevittäjän alla on neljä piisirua, niistä vain kaksi on käytössä ja yhteydessä toisiinsa.
Threadripper-prosessorit toimivat vakiona Distributed Modessa (UMA, Unified Memory Access), jolloin muistitapahtumat jakautuvat tasaisesti kaikkien neljän muistikanavan kesken. Etuna on tasainen muistisuorituskyky sovelluksille, joiden säikeiden käyttöä ei tunneta tai sitä ei voida ennustaa.
Prosessorin voi asettaa myös toimimaan Local Modessa (NUMA, Non-Uniform Memory Access), joka jakaa prosessorin periaatteessa kahdeksi prosessoriksi ja molemmilla on käytössä oma kaksikanavainen muistiohjain. Käyttöjärjestelmä pyrkii lokalisoimaan prosessit ja muistitapahtumat ensisijaisesti yhdelle prosessorille ja siihen kytketyille muisteille ennen kuin prosessi siirtyy käyttämään myös toista prosessoria. NUMA-tilan etuna on ideaali latenssi jonkin verran säikeistetyille sovelluksille, jotka hyötyvät nopeasta muistiin pääsystä.
AMD suosittelee Distributed Modea hyötykäyttöön ja Local Modea pelikäyttöön.
Ilmoitettu perustaajuus on 3,4 GHz ja Precision Boost 2 -ominaisuuden myötä maksimitaajuus yhdellä ytimellä on 4,4 GHz. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 32 megatavua ja prosessorista lähtee 64 PCI Express -linjaa. 2950X-mallin TDP-arvo on 180 wattia.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen Threadripper 2950X toimi noin 3,6 GHz kellotaajuudella ja yhden ytimen rasitusta tarkkaillessa kellotaajuus nousi 4,2 GHz:iin. Ilmoitettu yhden ytimen 4,4 GHz:n kellotaajuus todennäköisesti saavutetaan paremman jäähdytyksen turvin.
Ryzen Threadripper 2990wx
32-ytiminen Ryzen Threadripper 2990WX on uusi lippulaivamalli ja se tukee SMT-ominaisuuden ansiosta 64 säiettä. Kaikki neljä piisirua ovat käytössä ja yhteydessä toisiinsa, mutta neljän ytimen topologian takia prosessori toimii aina Local Modessa.
Ilmoitettu perustaajuus on 3,0 GHz ja Precision Boost 2 -ominaisuuden myötä maksimitaajuus yhdellä ytimellä on 4,2 GHz. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 64 megatavua ja prosessorista lähtee 64 PCI Express -linjaa. 2990WX-mallin TDP-arvo on 250 wattia.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen Threadripper 2990WX toimi noin 3,2 GHz kellotaajuudella ja yhden ytimen rasitusta tarkkaillessa kellotaajuus nousi 4,2 GHz:iin
Testikokoonpano
AMD:n Ryzen Threadripper -prosessorit testattiin MSI:n uudella REG X399 Creation -emolevyllä. Vertailukohtana Intelin leiristä testissä mukana oli 18-ytiminen Core i9-7980XE -malli, joka testattiin Asuksen X299-piirisarjaan perustuvalla Rampage XI Extreme -emolevyllä. Molemmilla alustoilla oli käytössä 32 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa muistia 14-14-14-34-latensseilla ja molempiin emolevyihin päivitettiin ennen testejä tuorein BIOS-versio. Threadrippereita jäähdytettiin Wraith Ripper- ja Core i9-7980XE:tä Noctuan NH-D15-coolerilla.
Hintataso Suomessa 13.8.2018
- Ryzen Threadripper 1950X: alkaen 820 €
- Ryzen Threadripper 2950X: Tulossa 31.8. (n. 900€?)
- Ryzen Threadripper 2990WX: alkaen 1899 €
- Core i9-7980XE: alkaen 1980 €
Tällä hetkellä Intelin 18-ytiminen Core i9-7980XE -prosessori maksaa Suomessa alkaen 1980 euroa eli se on noin 100 euroa kalliimpi kuin 32-ytiminen Ryzen Threadripper 2990WX -prosessori. Intel on julkaisemassa loppuvuoden aikana markkinoille 28-ytimisen Skylake-X-prosessorin, mutta sen hintatasosta ei toistaiseksi ole varmaa tietoa. 28-ytimiset Xeon-prosessorit maksavat noin 10000 euroa.
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Asuksen ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC Edition -näytönohjain ja 1920×1080- eli Full HD -resoluution näyttö. 64-bittinen Windows 10 Pro-käyttöjärjestelmä ja testiohjelmat oli asennettuna Corsairin 250 gigatavun Force GT SSD:lle. Virransyötöstä vastasi Corsairin 1000-wattinen HX1000i-virtalähde.
TR4-alusta:
- Ryzen Threadripper 1950X (16/32 ydintä/säiettä)
- Ryzen Threadripper 2950X (16/32 ydintä/säiettä)
- Ryzen Threadripper 2990WX (32/64 ydintä/säiettä)
- MSI REG X399 Creation (X399-piirisarja)
- 4 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
LGA 2066 -alusta:
- Intel Core i9-79080XE (18/36 ydintä/säiettä)
- Asus Rampage VI Extreme (X299-piirisarja)
- 4 x 8 G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
Muut komponentit:
- Asus ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC
- Corsair Force GT 250 Gt SSD
- Corsair HX1000i (1000 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
V-Ray Benchmark on Chaos Groupin julkaisema testiohjelma, joka mittaa prosessorin suorituskykyä säteenseurannassa (Ray Tracing) ja osaa hyödyntää kaikkia ytimiä.
POV-Ray on suosittu säteenseurantaohjelma, josta löytyy sisäänrakennettu kaikkia ytimiä hyödyntävä testi.
Corona on itsenäinen renderöintisovellus säteenseurantaan esimerkiksi 3ds Max- ja Maya-ohjelmistoilla. Corona 1.3 Benchmark -testi osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja antaa tuloksen renderöityinä säteinä sekunnissa (Rays/s).
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1280-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Adobe Premiere Pro CC:llä exportattiin 13 minuutin ja 28 sekunnin pituinen editoitu videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
DaVinci Resolve 15 on suosittu videoeditointiohjelma, josta on saatavilla ilmainen versio ja maksullinen Studio-versio. Testasimme editoidun videon renderöintiä kahdella eri testitapauksella. Ensimmäisessä testissä enkoodasimme editoidun videon mp4-formaattiin H.264-koodekilla ja toisessa testissä RED Weapon -kameralla kuvattua 8k-materiaalia IMF-formaattiin Kakadu JPEG 2000 Dolby Vision UHD -koodekilla.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä.
Testi ilmoittaa myös muistin latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista (pienempi tulos parempi):
- Ryzen Threadripper 2990WX: 64,3 ns
- Core i9-7980XE: 70,4 ns
- Ryzen Threadripper 29500X: 85,9 ns
- Ryzen Threadripper 1950X: 87,2 ns
Huom! Handbrake-testit ajetaan uudelleen uusimmalla 1.1.0-versiolla ja tulokset päivitetään artikkeliin.
3D-testit
Pelitestit suoritettiin 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen Asuksen ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC -näytönohjain. Mukaan on pyritty valitsemaan pelejä ja testejä, joissa on nähtävissä prosessorin vaikutus suorituskykyyn, eikä näytönohjain olisi pullonkaulana. Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen.
Mukana on myös tulokset Ryzen Threadripper 2950X- ja 2990WX-prosessoreilla, kun käytössä on Ryzen Master -ohjelmasta asetettu Game Mode, joka käyttää molemmilla prosessoreilla kahdeksaa ydintä.
Battlefield 1 testattiin High-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Over the Top -kentässä.
The Witcher 3 testattiin Ultra ja High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Novigrad-kaupunkikentässä.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Mersennen alkulukuja etsivällä Prime95-ohjelmalla ja Blenderillä Gooseberry-testiä renderöiden.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Blender-rasituksessa Threadripper 2990WX -kokoonpanon tehonkulutus 343 wattia eli noin 80 wattia korkeampi kuin Core i9-7980XE:llä ja reilu 100 wattia korkeampi kuin 16-ytimisillä Threadrippereillä. 1. ja 2. sukupolven 16-ytimisten Threadrippereiden TDP-arvo on sama 180 wattia, joten tehonkulutus oli samankaltainen.
Ryzen Threadrippereita jäähdytettiin Wraith Ripper -coolerilla ja Core i9 7980XE:tä puolestaan Noctuan NH-D15-coolerilla, joka oli varustettu kahdella 140 mm:n tuulettimella.
Lämpötilat mitattiin HWiNFO-ohjelmalla ja kyseessä on testin aikana mitattu lämpötilan maksimiarvo ja yksittäiset ytimet saattavat toimia muutamia asteita viileämpänä.
Kaikilla Threadripper-prosessoreilla mitattiin rasituksessa noin 65-68 asteen lämpötila. Wraith Ripper -coolerin tuulettimen kierrosnopeus pysytteli kaikilla prosessoreilla rasituksessa noin 1900-2000 RPM:ssä ja melutaso oli korvakuulolla arvioiden kiitettävän hiljainen.
Core i9-7980XE:llä pystyy tarkkailemaan jokaisen ytimen lämpötilaa erikseen ja taulukossa esitettyjen arvojen vastapainoksi Primessä viilein ydin toimi 64-asteisena ja Blenderissä 57-asteisena. Core X -prosessoreissa käytetään piisirun ja lämmönlevittäjän välissä lämpötahnaa ja osittain sen seurauksena ytimien lämpötilaerot ovat jopa 15-24 astetta.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla ja tämän artikkelin testeissä käytössä on eri coolerit. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
AMD:n 2. sukupolven Ryzen- ja Ryzen Threadripper-prosessoreissa yhden ytimen Boost-kellotaajuus nousee korkeimmillaan 4,4 GHz:iin, mutta varsinkin Threadrippereillä kaikkien ytimien rasituksessa näin korkealle ei ilma- tai vesijäähdytyksellä todennäköisesti ylletä. Jos esimerkiksi 16-ytiminen 2950X-prosessori ylikellotetaan manuaalisesti esimerkiksi 3,8 GHz:n kellotaajuudelle, jää pienemmillä ydinmäärillä kellotaajuudet useita satoja megahertsejä vakio-Boost-taajuuksia alhaisemmiksi.
AMD:n Precision Boost Overdrive -ominaisuus auttaa saamaan prosessorista irti vakiota paremman suorituskyvyn, mutta samalla se evää takuun, kuten perinteinen ylikellottaminen. Siinä missä manuaalinen ylikellottaminen kytkee ydinkohtaisen Boost-ominaisuuden pois päältä ja prosessori toimii samalla kertoimella niin yhden kuin kaikkien ytimien rasituksessa, PBO:n avulla on mahdollista korottaa prosessorin automaattisesti lämpötilan ja tehonkulutuksen mukaan säätelemää Boost-profiilia.
Yksinkertaistettuna PBO mahdollistaa prosessorille vakio-TDP-arvoa korkeamman tehonkulutuksen ja pyytää emolevyn virransyötöltä siihen resursseja. Käytännössä Ryzen Master -ohjelmalla tai biosista korotetaan Package Power Target -arvo korkeammalle sekä nostetaan emolevyn Thermal Design Current -arvoa eli emolevyn jatkuvasti tarjoamaa virtaa.
Kyseisten arvojen maksimi on kiinni emolevystä ja esimerkiksi io-techin testeissä käytetty MSI:n REG X399 Creation mahdollistaa 500 watin Package Power Targetin, 380 ampeerin Thermal Design Currentin ja 600 ampeerin Electrical Design Currentin. Säädimme testeissä kaikki arvot maksimiin.
Manuaalisesti ylikellottaessa edellä mainitut rajoitukset poistuvat kokonaan ja kellotaajuus on sama rasitettavien ytimien määrästä riippumatta. Asetimme Wraith Ripper -jäähdytyksen tuulettimen pyörimään täysillä kierroksilla ja lisäsimme myös ylimääräisen 120 mm:n tuulettimen jäähdyttämään virransyöttöä.
Ryzen Threadripper 2950X
PBO-ominaisuuden myötä Ryzen Threadripper 2950X toimi kaikkien ytimien rasituksessa noin 3,8 GHz:n kellotaajuudella, kun se vakiona toimi noin 3,6 GHz:n kellotaajuudella. Prosessorin lämpötila nousi 68,5 asteeseen (+1,9 astetta), kokoonpanon tehonkulutus 270 wattiin (+34 W) Wraith Ripper -tuulettimen kierrosnopeus 2083 RPM:ään (+150 RPM).
Manuaalisesti ylikellotettuna 2950X:llä saatiin ajettua Cinebench R15 -testi läpi 4,15 GHz:n kellotaajuudella ja 1,3 voltin käyttöjännitteellä, mutta pidempiaikaisessa Blender Gooseberry -testissä prosessori oli vakaa 4,1 GHz:n kellotaajuudella ja 1,325 voltin käyttöjännitteellä. Prosessorin lämpötila nousi 76 asteeseen (+11 astetta) ja kokoonpanon tehonkulutus 334 wattiin (+98W).
Ryzen Threadripper 2990WX
PBO-ominaisuuden myötä Ryzen Threadripper 2990WX toimi kaikkien ytimien rasituksessa noin 3,6 GHz:n kellotaajuudella, kun se vakiona toimi noin 3,2 GHz:n kellotaajuudella. Prosessorin lämpötila nousi 68 asteeseen (+1,5 astetta), kokoonpanon tehonkulutus 431 wattiin (+88 W) ja Wraith Ripper -tuulettimen kierrosnopeus 2680 RPM:ään (+750 RPM).
Manuaalisesti ylikellotettuna 2990WX:llä saatiin ajettua Cinebench R15 -testi läpi 4,15 GHz:n kellotaajuudella ja 1,4 voltin käyttöjännitteellä, mutta pidempiaikaisessa Blender Gooseberry -testissä prosessori oli vakaa 4,05 GHz:n kellotaajuudella ja 1,35 voltin käyttöjännitteellä. Prosessorin lämpötila nousi 87 asteeseen (+21 astetta) ja kokoonpanon tehonkulutus jopa 593 wattiin (+250 W).
Molemmille prosessoreille voi ylikellotettaessa suositella järeää custom-vesijäähdytystä ja hyvää ilmavirtausta kotelon sisälle, jotta lämmöt pysyisivät niin prosessorin kuin emolevyn virransyötön osalta kurissa.
Suorituskyky ylikellotettuna
Cinebenchissä 2950X:n tulos parani PBO-ominaisuuden myötä 7 % ja manuaalisesti ylikellottamalla 10 %. 2990WX:n tulos parani PBO:lla 14 % ja manuaalisesti ylikellottamalla 20 %.
Blenderissä 2950X:n aika parani PBO-ominaisuuden myötä 3 % ja manuaalisesti ylikellottamalla 11 %. 2990WX:n aika parani PBO:lla 12 % ja manuaalisesti ylikellottamalla 15 %.
V-Rayssa 2950X:n aika parani PBO-ominaisuuden myötä 9 % ja manuaalisesti ylikellottamalla 13 %. 2990WX:n aika parani PBO:lla 15 % ja manuaalisesti ylikellottamalla 22 %.
Loppuyhteenveto
Vielä reilu vuosi sitten suorituskykyisille High-End Desktop- eli HEDT-alustoille tarjolla oli enintään 10 ydintä Intelin Core i7-6950X -prosessorin muodossa, jonka listahinta oli 1723 dollaria. AMD lanseerasi viime elokuussa 16 ydintä 999 dollarin hintaan ja nyt tarjolla on 32 ydintä 1899 dollarilla. Samaan aikaan Intel on julkaissut markkinoille 18-ytimisen Core i9-7980XE:n 1979 dollarilla ja on luvannut julkaista vuoden loppuun mennessä 28-ytimisen Skylake-X-prosessorin toistaiseksi tuntemattomaan hintaan.
Viimeisen vuoden aikana tehokäyttäjille on siis tullut tarjolle ytimiä jopa 22 kappaletta enemmän sekä mahdollisuus valita omaan käyttöön paras vaihtoehto Intelin ja AMD:n kesken. Hintansa puolesta AMD:n Threadripper-alusta on tällä hetkellä hinnoiteltu täysin ylivertaisesti, katsoo markkinatilannetta minkä väristen lasien läpi tahansa. Nähtäväksi jää, miten Intel aikoo vastata haasteeseen sillä 28-ytimiset Xeon-prosessorit maksavat noin 10000 dollaria ja on vaikea kuvitella, että vastaava HEDT-tehoprosessori olisi merkittävästi edullisempi.
2. sukupolven Threadripper-prosessorit olivat odotettu päivitys sen jälkeen, kun AMD esitteli keväällä päivitetyn Zen+-arkkitehtuurin ja siirtyi käyttämään Globalfoundriesin 12 nanometrin tuotantoprosessia. Koska Threadripperissa on käytössä samat piisirut kuin AMD:n Ryzen-työpöytäprosessoreissa, ovat myös uudistukset vastaavanlaiset. Zen+:ssa on saatu hiottua suurimpia ensimmäisen sukupolven Zen-arkkitehtuurin murheita, 12 nm:n prosessi mahdollistaa hieman korkeammat kellotaajuudet alhaisemmalla käyttöjännitteellä ja nyt lanseerauksen yhteydessä on jo olemassa valmis ekosysteemi emolevyineen, jäähdytysratkaisuineen ja DDR4-muisteineen.
io-techin testeissä uusi 32-ytiminen Ryzen Threadripper 2990WX tarjosi ylivoimaisen suorituskyvyn sellaisissa testeissä, jotka skaalautuivat prosessoriytimien mukaan. Joukkoon mahtui myös ohjelmia, jotka eivät vielä osanneet hyödyntää kaikki ytimiä, kuten Adoben sovellukset, joissa suorituskyky kärsi ytimien liiallisesta lukumäärästä tai sovelluksia, jotka eivät kunnolla skaalautuneet kaikille ytimille, Handbrake ja DaVinci Resolve. AMD kuitenkin totesi medialle julkaisun yhteydessä työskentelevänsä aktiivisesti sovelluskehittäjien ja Microsoftin kanssa, jotta tuki 32 ytimelle paranisi ajan myötä. Early adopter -päivittäjien kannaattaakin pyrkiä etukäteen selvittämään, tukeeko ja hyötyykö oma työympäristö ylimääräisistä ytimistä. Pelaamiseen 32-ytimistä 2990WX:ää ei voi suositella kuin käyttämällä Ryzen Master -sovelluksella Game Mode -tilaa, jolla suorituskyky on varsin hyvällä tasolla.
Suorituskyvyn osalta Threadripper 2990WX oli testistä riippuen noin 30-50 % suorituskykyisempi kuin Intelin 18-ytiminen ja hieman kalliimpi Core i9-7980XE, jos testi skaalautui hyvin ytimien mukaan. 16-ytiminen Ryzen Threadripper 2950X puolestaan tarjosi keskimäärin noin 5 % paremman suorituskyvyn hyötyohjelmissa kuin 1. sukupolven 1950X-malli.
Lämpötilamittauksissa kaikki Threadripper-prosessorit toimivat Cooler Masterin Wraith Ripper -coolerilla noin 65-68-asteisena, kun käytössä oli MSI:n MEG X399 Creation -emolevyn Smart Fan Mode -tuuletinprofiili. Melutaso oli noin 2000 RPM:n kierrosnopeudella vielä miellyttävän hiljainen ja 2990WX:llä PBO-ominaisuudella noin 2600 RPM:n kierrosnopeudella kuultavissa, mutta ei kuitenkaan häiritsevän äänekäs.
Tehonkulutustestissä 32-ytiminen 2990WX-kokoonpano haukkasi Blender-rasituksessa 343 wattia eli noin 80 wattia enemmän kuin Core i9-7980XE ja reilu 100 wattia enemmän kuin 16-ytimiset Threadripperit.
Ylikellotustesteissä molemmilla prosessoreilla kokeiltiin Precision Boost Overdrive -ominaisuutta, jonka avulla 32-ytimisen 2990WX:n suorituskyky parani noin 12-15 % ja 2950X:n 3-9 %. Manuaalisesti ylikellottaessa suorituskyky 2990WX:n suorituskyky parani noin 15-22 % ja 2950X:n 10-13 %
Jos ytimille on tarvetta, mutta 32 tai 24 on kuitenkin liikaa, niin tällä hetkellä käynnissä on 1. sukupolven Threadripper-prosessoreiden varastontyhjennys. Parhaillaan 12-ytiminen 1920X-malli on tarjolla varsin houkuttelevaan reilun 400 euron hintaan ennen kuin 2. sukupolven 2920X-malli saapuu myyntiin lokakuussa. 16-ytiminen 1950X-malli oli tarjouksessa kesä-heinäkuussa noin 600 euron hintaan, mutta nyt sen hinta on noussut takaisin 850 euroon ja 2950X:n myynti alkaa 31. elokuuta.
Jäätäviä eroja kyllä Windowsin ja Linuxin eri versioden välillä. Testeissä näkyy selvästi että Linux tukee monisäikeistyvyyttä selvästi paremmin, mutta sielläkin on eri versioden välillä isohkoja eroja.
A Look At The Windows 10 vs. Linux Performance On AMD Threadripper 2990WX – Phoronix
Varmaan vakio käytettävä scheduler tekee ne suuret erot. On useampia mitä valita task scheduleriksi samoin kuin IO:lle.
Aika isot erot tosiaan. 7zip pakkaus tuplasti nopeampaa. 🙂
Kiitos V-ray ja Corona testeistä! V-ray testiä olen näihin työprossuihin kaivannut. Kumminkin todella monet studiot ajavat rendinsä V-rayn avulla.
En löytänyt pikaisesti Googlettamalla tukea väitteelle, että serverissä olisi eri skeduleri. Serveri kylläkin priorisoi taustasovellukset, mutta onko suorituskyvyssä eroa jos asetukset ovat kutakuinkin sama?
Jep olisi ihan kiva nähdä miten tulokset muuttuisivat. Pelitesteistä huomaa, että vakiona homma ei ainakaan oikein toimi.
Tosin käynnistys kannattaa varmaan laittaa /NODE 0, koska eiköhän näytönohjaimen ajuritkin majaile siellä. Lisäksi GPU:n tulee tietysti olla fyysisesti kiinni tässä samassa sirussa:
Architecture, NUMA & Game Mode – Ryzen Threadripper 2 (2990WX and 2950X) Review: AMD Unleashes 32 Cores
@Sampsa Voisitko päivittää Handbraken? 1.0.7 ei ymmärrä NUMA:n
Feature Request: NUMA enabled windows build · Issue #539 · HandBrake/HandBrake
Kyllä, ajan uusiksi :tup:
Kaikki Ryzenit kärsii Adobe testeissä. Ne on optimoitu niin tarkasti Intelin prossille. Kattelin eilen juuri videota, jossa kaveri oli laittanut Ryzenin renderointi työasemaansa ja oli kovasti tyytyväinen, paitsi Adoben osalta.
Kaikki Ryzenit kärsii Adobe testeissä. Ne on optimoitu niin tarkasti Intelin prossille. Kattelin eilen juuri videota, jossa kaveri oli laittanut Ryzenin renderointi työasemaansa ja oli kovasti tyytyväinen, paitsi Adoben osalta.
Oiskohan mitään järkevää 1 säen/ytimen tehon mittaus ohjelmaa? Saadaan se onko prossusta mihinkään yks säe käytössä. Koskaan oikein mielestäni missään testata kyseistä asiaa. Intelihän yleensä aina ollut kärjessä siinä asiassa.
Miten määrittelet "järkevän"? Periaatteessahan voit ottaa lähes minkä tahansa ohjelman ja säätää sen toimimaan yhdellä prosessoriytimellä. Ei onnistu ihan jokaisella ohjelmalla tietenkään.
Sitten on esim. pakkausohjelmia joissa voi laittaa käyttöön vain 1 ytimen. Tai ohjelmia joissa vastaavasti voi säätää kuormitusta laittamalla x ydintä käyttöön ohjelmalle jne.
Aina kärjessä -väitteesi ei sisällä edes koko 2000-lukua.
Kirjoitin "yleensä" siihen ettei se ole "aina" kaiken aikaa. Miksi vääristelet tekstiä?
Ongelma siis se että mun läppärin 2 ydin i5 pieksee 4 ydin AMD A10 APU prosessoria helposti monessa asiassa ydin tehokkuuden takia.. vaikka AMD APU tuli vuosi myöhemmin.
Ja Ryzen vie Celeronia, Intel aivan surkea nykyään? Takki vaan kainaloon ja toiseen ketjuun.
Olenko minä ymmärtänyt jotain väärin, vai onko tuo PBO ainoa tapa ylikellottaa näitä prosessoreita? Jotenkin 68 astetta ei vaikuta siltä että oltaisiin edes liki maksimia.
Mitä ihmettä onko ihmisten ÄÖ taso laskenut? Tämähän on huolestuttavaa.
Itse tulet trollaamaan jollain kivikautisella amd-apulla ketjuun? Googleta threadripper 2990WX ja löytyy helposti yhden säikeen tulos. Nykyään toki turhaa kuvitella, että joku jaksaisi googlettaa asian ennen kuin paskoo ketjun typerillä kysymyksillä. Taino, typeriä kysymyksiähän ei ole olemassa, vain tyhmiä ihmisiä.
No manuaalisesti pystyy ylikellottamaan, mutta silloin ylikellotetaan aina kaikkia ytimiä. Kuvitellaan että saat tuon 16-ytimisen 2950X:n toimimaan esim. kaikkien ytimien osalta vakaasti 3,9 GHz:n kellotaajuudella niin silloin myös 1-15 ytimen rasituksessa kellotaajuus on 3,9 GHz, vaikka jo vakiona 1 ytimellä se on 4,4 GHz. Manuaalisesti ylikellottamalla voidaan siis saavuttaa parempi suorituskyky kaikkien ytimien rasituksessa, mutta silloin pienemmällä ydinkäytössä todennäköisesti uhrataan suorituskykyä monta sataa megahertsiä.
Harva ohjelma nykyään enää käyttää tiukasti yhtä ydintä/säiettä. Cinebench R15:ssa on 1T testi ja tulokset on mukana myös tässä artikkelissa, mielestäni sen antamat tulokset ovat kohtuu hyvin linjassa IPC-suorituskyvyn kanssa.
Esimerkki ei välttämättä sisällä alkuperäistä asiaa vaan vain viittavat asiaan kysymyksen muodossa, joka meni sinulta täysin ohi mitä ilmeimmin. Ja lopputulos arvostelet ihmistä henkilökohtaisesti suoraan vain tyhmäksi loukaten häntä.
Sinähän ikävyydet aloitit sen jälkeen, kun osoitin esimerkin typeryyden vertaamalla Ryzenia Intelin Celeroniin samassa hengessä. Ja testin lukeneelle ei voi jäädä epäselväksi se yhden säikeen ero.
Ei kai siinä suorituskykyä uhrata? Tai jos urhataan niin se ei kyllä testeistä vielä ole käynyt ilmi. Toki siinä turhaan nostetaan silloin monen coren kellotaajuuksia ja sähkö haaskautuu, mutta eikö ensin tuon PBO:n pitäisi pystyä parempaan kuin se kaikkien maksimi, ennen kuin se hyöty kaikkien corejen kellottamisesta katoaa? Nyt ainakin allekirjoittaneen mielestä se jäi joko testissä näyttämättä, mikä tokikin on ymmärrettävää ajan yms. suhteen, mutta toisaalta myös koko juttu vaikuttaa enemmänkin höpö pöpöltä. Teoriassa siis muutaman ytimen suorituskyky voi ylittää vakaan maksimin kaikkia kellottaessa, mutta faktaa meillä ei ole?
Yhden säikeen suorituskyky voi olla ihan merkittävä latenssin kannalta, vaikka softa sinänsä rinnakkaistuisi äärettömästi work-unittien määrän takia.
Tällöin tosin serverimaailmassa yleensä tehdään mittauksia load vs. latenssi mittarilla, eikä niinkään yksittäisellä täysiä runksuttavalla säikeellä.
Ts. mittaus on mallia "Mikä on average response time rest-api queryyn kun requestejä tulee 10 sekunnissa, 50 sekunnissa, 200 sekunnissa, 1000 sekunnissa" jne. Sen jälkeen softakehittäjä laskee, että haluttuun käyttäjäkokemukseen tarvitaan näin ja näin paljon rautaa jne. Oletettu käyttäjämäärämme on 1000 yhtäaikaista käyttäjää ja mittauksien mukaan requesteja tulee maksimissaan 200 sekunnissa ja haluamme että 99.99% requesteista kestää maksimissaan sekunnin -> montako front-end serveriä tarvitaan…
Mutta tämä on tietysti aivan eri asia kuin 1T cinebench.
Sanon kun ymmärrät kyseisen vertauksen tavoitteen eli pääpointin. Saat yrittää uudelleen. Alempana miksi koin viestisi trollaukseksi enemmän kuin vastaukseksi ja vastaus oli sen mukainen (myös sen että minun pitäisi jonkun pojan kutsusta etsiä ketjun ovi poistuakseni)
Vertaat Ryzenia Celeroniin kun minä vertasin kaksi iGPU:lla varustettua prosessoria, jotka painii samassa luokassa keskenään vaikkakin toisessa vähemmän ytimia joten joko olet hakoteillä tai sit liian viisas minun ymmärrykseeni tuomalla järjettömän parin prosessoreita ja yrittämällä vertailla niitä keskenään kun ei ne kilpaile ees keskenään.
A10 ei kilpaillut samoista asioista i5:n kanssa kannettavissa. Amd:ssa 4 laiskaa ydintä ja hyvä gpu. Intelissä 2 nopeaa (ja ht?), sekä surkea gpu. Eli jos yhden ytimen tehoja verrataan, oli tuo celeron-ryzen vertaus, melko kärjistetysti, samaa luokkaa. Kukaan ei pakota asiaa ymmärtämään.
Ja eiköhän näiden leikkikalujen pääpointti ole aivan jossain muualla, kuin yhden ytimen suorituskyvyssä. Pääpiirteittäin 1core suorituskyky on sama kuin normaali ryzeneissä, pari prosenttia heikompi. Eli häviää Intelille 7-10%. Eli aivan riittävä. Kukaan tuskin hankkii tätä cs:n tai minecraftin pelaamiseen.
Muuten, kukaan testannut 16corella useamman pelaajan setuppia? 2:n pelaajan, + serveri kiinnostaisi itseä kokeilla.
Mutta lightroom testissä Intel 84 sekuntia, tr1950 91s ja tr2990wx 220 sekuntia. Olisi ymmärrettävää jos tr1950 olisi vähintään tuplakellot. Ja kummatkin on AMD zen prossuja.
Korjaus. linjassa yhden säikeen suorituskyvyn kanssa. Jos verrattavilla prossuilla kellot samat, niin silloin IPC:n osalta hyvin linjassa.
https://www.hardocp.com/news/2018/0…g_benchmarks_stunted_by_faulty_nvidia_driver/
Saksalaiset väittävät, että nVidian ajureissa on joku käpy jonka takia 2990WX saa luonnottoman alhaisia lukemia osassa peleistä. Kun Ryzen aikoinaan tuli niin silloin kiersi pitkään juttua, että Ryzenin kanssa nVidian ajurit antavat jostain syystä omituisen alhaisia tuloksia vastaavaan Inteliin verrattuna.
Onkohan noissa ajureissa oikeasti joku bugi, joka ilmenee Ryzenillä / Threadripperillä, mutta ei Intelin tuotteilla?
Ei X265:ssä pitäisi olla mitään ongelmaa NUMA:n kanssa vakioasetuksilla.
X265 suorituskyky on nykyisillä Zeneillä heikko verrattuna Inteliin ytimen rakenteen (AVX2 + AVX512 TP) takia.
Lisäksi alle 4K resoluutiolla ongelmaksi tulee skaalautuvuus. 1080 teoriassa antaa riittävästi duunia 16.875 threadille, mutta käytännössä skaalautuvuus alkaa kärsimään jo 8 threadin jälkeen.
Kun itse enkoodaan 7960X prosessorilla =< 1080 resoluution videoita HEVC:llä, niin jaan lähdemateriaalin useammaksi pätkäksi ja enkoodaan ne kahdessa erillisessä instanssissa (8C/16T per instanssi).
Handbrake ei tietääkseni tue tuollaisen suorittamista automaattisesti ja monesti se on käsinkin tehtynä suhteellisen haastavaa (lähdemateriaalista on etsittävä leikkaukseen soveltuva "nollafreimi" kohta).
X264:llä ongelmaa ei juurikaan ole, koska CTU:n koko on puolet HEVC:n CTU:sta (32 vs 64) mahdollistaen siten työtä tuplamäärälle threadejä samalla resoluutiolla.
Modernimmat koodekit käyttää pääsääntöisesti isompaa "ryhmäkokoa", pakkaustehokkuuden parantamiseksi.
Eli kuvan otsikkoon on jäänyt vaan väärä versio?
Mutta joo tuossa lueskelin hiukan interwebistä niin kyllä se taitaa vaan olla niin että x264 skaalautuu hyvin johonkin 16 säikeeseen ja x265 on sitäkin huonompi skaalautumaan.
Eli ei sitä ilmeisesti huvikseen olla virittelemässä sitä ominaisuutta että voi useampaa pätkää pakata samanaikaisesti. Joku totesi että jos vaan matskua riittää niin paras tulos tulee sillä kun laittaa videon per säie. 😛
Satuitko yhtään seuraamaan taskmanagerista että mitä oli prossun käyttö noiden testien aikana? Ja että pysyikö se NUMA:n sisälllä vai hyppikö mielivaltaisesti kaikilla säikeillä?
Teoriassa kun toi handbrake pitäisi olla NUMA tietoinen nykyisin, niin sen kaiketi pitäisi pysyä yhden zeppelinin sisällä eli 8c/16t. Eikös tuossa 2990WX:ssä ole 4 NUMA nodea?
Niin ei pitäisi mutta tuossa testin otsikossa on handbrake versiona 1.0.7 jossa ei x265 ollut vielä käännetty NUMA tuella kuten tuosta linkkaamastani github rapostista käy ilmi. Jotain tekemistä WinXP tuen kanssa joka tiputettiin pois ilmeisesti 1.1.0 versiossa ja mahdollisti tuon NUMA tuen lisäämisen.
Ja juu tullut tässä lueskeltua esim. tätä 🙂
Threading — x265 documentation
Eikös se nvidialla ole softa scheduler? Eli pyörii CPU:lla? Jos se hyppii mielivaltaisesti ympäriinsä milloin millekin corelle niin onko mikään ihme jos jökkii.
Handbrake 1.0.7 sisältää X265 2.1 version, jossa poolit on tuettuna ihan siinä missä nykyisessäkin versiossa.
NUMA:a ei voi edes disabloida mitenkään erikseen kirjastossa.
Kun mitään "pools" optiota ei speksaa, enkooderi käyttää kaikkia threadejä mitä koneesta löytyy.
Oli kyseessä sitten MCM2 / MCM4 Threadripper tai joku muu.
Handbraken käyttämät asetukset (X265) tapauksessa näkyy enkoodatun tiedoston headeristä.
Kyllähän sen käyttiksen pitäisi tajuta, ettei hypitä tuollaisella prossulla threadeja miten sattuu tai AUTS on melko lievä ilmaisu..
No en tiedä muuta kuin sen mitä tuosta github reportista tavasin ja sen käsityksen sain että ei ollut tuettuna
contrib: Remove x265 Windows XP support. · jstebbins/HandBrake@e2b4273
Intelillä ei sellaista ole. LGA3647 kantaan on 28 ytiminen, joka maksaa kymppitonnin. Se ei ole ihan kuluttajakivi. 2990WX ja 7980XE ovat samassa hintaluokassa, 2990WX satasen halvempana.
Tapahtunut jo, vaikkei ehkä perus käyttäjän deskarilla. Valtaosa palveluista pyörii Linux/Unix servereillä.
https://w3techs.com/technologies/comparison/os-linux,os-windows
Komppaan tätä. Linuxilla on korvattu todella paljon palveluita mitkä aiemmin on pyörinyt mikkihiirisoftan päällä. Jo pelkästään kustannustehokkuuden takia.
4,1 saatiin naapurisivustolla heidän testissä..
katso liitettä 127089katso liitettä 127090
AMD Ryzen Threadripper 2990WX och 2950X – Test – Överklockning
Ja tässä tulokset ylikellotettuna:
AMD Ryzen Threadripper 2990WX och 2950X – Test – Test: Prestanda vid överklockning
Desktop-käytöstä varmaan oli kyse. Viime vuosina linuxin desktop-maailmanvalloituksesta ei enää olekaan juuri puhuttu.
Linux & SteamOS gaming community | GamingOnLinux
Ei välttämättä puhuttu mutta asiasta kiinnostuneita on paljon mm. allekirjoittanut.
GPU ajurituki mm. on ottanut huimia harppauksia eteenpäin. 🙂
Yhden ytimen 6GHz LN2 kullitus on varmaan jollekin hieno juttu. Tuosta monet uutisoinu että kaikilla ytimillä 6GHz mikä ei varmaan tule tapahtumaan.
Linuksin desktoppeja on niin montaa että se jarruttaa kun joka distro käyttää eri desktoppia. Jos eri distrot saisi päätettyä yhdessä jonkun desktopin defaultiksi niin sitten..
Yksi ongelma tosin taitaa olla nää DRM jutut mitkä jarruttaa pahasti desktop puolta.
Tuossa sanotaan että kaikki ytimet olivat käytössa joten ei se ole yhden ytimen saanti 6GHz.. Se ei vissiin ollut kovin vakaa kuin ainoastaan pystyi windows käynnistää ja otta kuvan mutta kuitenkin kovin lukema 32 ytimen prossulle. Karkeasti suomennettuna..
"Den indonesiske överklockaren Ivan Cupa har med hjälp av flytande kväve pressat AMD:s processor till närmare 6 gigahertz med alla 32 kärnor aktiva. Medan den slutgiltiga klockfrekvensen på exakt 5 955,4 megahertz endast var stabil nog för en skärmdump i Windows är det den i särklass snabbaste 32-kärniga processorn vi skådat."
Miten tuonkin ottaa. 6 GHz absoluuttisena lukemana on aika kevyttä kamaa LN2:lla, oikeastaan surkeaa. Huomioiden valmistustekniikka se on aika hyvä lukema.
No ei ole pojat paljoa kuvia katselleet kun ovat vaahtosuussa tekstiä tuottaneed jos väittäävät että kaikilla ytimillä.
Siinä näkyy rysämasterissa selvästi että yksi core on 6GHz:ssä ja lähes kaikki muut 600Mhz
Mun moka siinä sanotaan että kaikki ytimet ovat aktiivisia ei kellotettu :facepalm::sori:
Tosin noin monella corella virransyöttö tulee auttamatta ongelmaksi, olipa jäähy millainen tahansa.
Sama core X4, kuin normi ryzeneissä hotkii kuudella gigalla 4X määrän myöskin sitä sähköä..
Jep, noissa 5,3GHz LN2 kellotuksissa mentiin jo 1200W muistaakseni niin 6GHz mentäisiin varmaan yli 2kW johon nää treadripper emot ei kykene.
No tottakai se on käytössä :rolleyes:
Windows XP yhteensopivuus vaatii NUMA:n disabloinnin, mutta Handbrake ei ole tukenut sattuneesta syystä XP:tä enää aikoihin.
Versio 0.9.9 on viimeinen XP:tä tukeva versio.
HandBrake: Nightly Builds
multicoreware / x265 / issues / #131 – NUMA breaking Windows XP support? — Bitbucket
Jos X265 ei tukisi NUMA:a niin TR:n suorituskyky olisi huonompi kuin AM4 osilla (matalampien kellojen takia).
-DENABLE_LIBNUMA=OFF
Tuolla ei siis ole mitään merkitystä? Ja miksi noi sitten ylipäätään keskustelee koko asiasta että sen voisi ehkä nyt ottaa käyttöön?
HandBrake/HandBrake