Intelin uusista Comet Lake-S -koodinimellisistä 10. sukupolven Core-prosessoreista ensimmäisenä myyntiin saapuivat toukokuun lopulla kerroinlukottomat K- ja KF-mallit sekä Core i5 -sarjan edullisimmat 10400- ja 10400F-mallit.
Testasimme io-techissä heti tuoreeltaan 6-ytimisen ja Hyper-Threading-ominaisuudella varustetun noin 270 euron hintaisen Core i5-10600KF -mallin, mutta nyt testivuorossa on malliston suorituskykyisin 10-ytiminen Core i9-10900K.
Integroidulla grafiikkaohjaimella varustettu Core i9-10900K on 565 euron hinnallaan noin 40 euroa kalliimpi kuin edellisen sukupolven 8-ytiminen Core i9-9900K ja AMD:n leiristä sen kilpakumppani on noin 500 euron hintainen 12-ytiminen Ryzen 9 3900X.
Valitettavasti Core i9-10900K:n ja noin 30 euroa edullisemman grafiikkaohjaimen osalta karsitun 10900KF-mallin saatavuus Suomesta on toistaiseksi ollut erittäin heikko.
Uudet Comet Lake-S -koodinimelliset 10. sukupolven Core-prosessorit perustuvat edelleen Skylake-arkkitehtuuriin ja valmistetaan 14 nanometrin useampaan otteeseen optimoidulla prosessilla. Intel käyttää kaikissa K- ja KF-mallisissa Core i9-, i7- ja i5-prosessoreissa 10-ytimistä piisirua ja lämmönlevittäjä on tahnan sijaan juotettu piisiruun kiinni. Intel on tehnyt Comet Laken myötä valmistusteknisiä muutoksia, joiden myötä siru on fyysisesti aiempaa matalampi. Yhtiön mukaan matalampi siru yhdessä juotetun, aiempaa paksumman lämmönlevittäjän kanssa parantavat prosessorin lämpöominaisuuksia.
10-ytimisen prosessorin piisirun pinta-ala on noin 200 mm², kun edellisen Coffee Lake -sukupolven 8-ytiminen piisiru oli kooltaan noin 175 mm². Core i5 -perusmalleissa ja Core i3 -prosessoreissa on käytössä 6-ytiminen piisiru.
10. sukupolven Core -prosessoreissa on käytössä uusi LGA 1200 -kanta, joten ne eivät ole yhteensopivia vanhojen emolevyjen ja piirisarjojen kanssa, vaan tarvitsevat kaverikseen uuden Intel 400 -sarjan piirisarjalla varustetun emolevyn (Z490, H470, B460 tai H410). Comet Lake-S tukee edelleen ainoastaan PCI Express 3.0 -standardia ja 4.0-tukea odotetetaan vasta seuraavan sukupolven Rocket Lake-S -koodinimellisiin prosessoreihin.
Aluksi myynnissä ovat vain kalleimmat Z490-emolevyt, joiden hintataso Suomessa on noin 150 eurosta yli 1000 euroon. Myöhemmin saataville tulevat edullisemmat B460-piirisarjaan perustuvat emolevyt, mutta niillä ei onnistu prosessorin ylikellottaminen ja keskusmuisti on rajoitettu DDR4-2933-nopeudelle.
Prosessorin esittely
10. sukupolven Core-prosessoreiden suurin tekninen uudistus on 10 ydintä, aiemman 8 ytimen sijaan. Kerroinlukottomissa K- ja KF-malleissa on käytössä rasituskellotaajuuden kontrollointiin liittyvät Thermal Velocity Boost- ja Turbo Boost Max Technology 3.0 -ominaisuudet. Muistit tukevat jatkossa virallisesti DDR4-2933-nopeutta 2666-nopeuden sijaan. Ylikellotusominaisuuksia on parannettu siten, että jatkossa yksittäisiltä ytimiltä voi kytkeä Hyper-Threading-ominaisuuden pois päältä ja kertoimen lisäksi ylikellottaminen onnistuu myös DMI-väylätaajuutta korottamalla muutamalla megahertsillä.
Thermal Velocity Boost mahdollistaa yhden ytimen rasituksessa 5,3 GHz:n kellotaajuuden, jos prosessorin lämpötila on alle 70 astetta. Intelin HEDT-prosessoreista tuttu Turbo Boost Max Technology 3.0 puolestaan tunnistaa prosessorin kaksi parasta ydintä, joille rasitus voidaan suunnata heikosti säikeistyvissä sovelluksissa.
Saimme testiin Core i9-10900K -prosessorin retail- eli myyntiversion, jonka S-koodi on SRH91. Prosessori toimitettiin suoraan Inteliltä sinisessä laatikossa, joka ei kuitenkaan ole käytössä myyntiprosessoreissa.
10-ytiminen Core i9-10900K tukee Hyper-Threading-ominaisuuden ansiosta 20 säiettä. Prosessori on kerroinlukoton, siinä on käytössä integroitu grafiikkaohjainta ja se on noin 30 euroa kalliimpi kuin 10900KF-malli.
Intelin ilmoittama perustaajuus on 3,7 GHz. Yhden rasituksessa kellotaajuus voi nousta maksimissaan 5,3 GHz:iin, jos lämpötila on alle 70 astetta. Muussa tapauksessa kellotaajuus on nousee korkeintaan 5,2 GHz:iin. Kaikkien 10 ytimen rasituksessa kellotaajuus on 4,8 GHz, mutta jos lämpötila on alle 70 astetta, Thermal Velocity Boost nostaa kellotaajuuden 4,9 GHz:iin.
Jokaisella ytimellä on oma 256 kilotavun kokoinen L2-välimuisti ja kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 20 megatavua. Core i7- ja i9-mallit tukevat virallisesti DDR4-2933-muistinopeutta. TDP-arvoksi on ilmoitettu 125 wattia, eikä myyntipakkauksen mukana toimiteta jäähdytysratkaisua, vaan se on ostettava erikseen.
Kun käytössä on Intelin vakioasetukset ja rajoitukset, Blenderin Gooseberry Benchmarkissa Core i9-10900K toimi Noctuan NH-D15 -coolerilla jäähdytettynä kaikkien ytimien rasituksessa ensin noin 26 sekunnin ajan 4,8 GHz:n kellotaajuudella, jolloin prosessorin lämpötila nousi yli 70 asteeseen ja tehonkulutus oli 200 wattia. Tämän jälkeen kellotaajuus laski automaattisesti 4,2 GHz:iin, jolloin lämpötila putosi 62 asteeseen ja tehonkulutus 125 wattiin.
Cinebench R20 -testissä prosessorin lämpötila nousi aluksi 78 asteeseen ja tehonkulutus 215 wattiin ja Prime 95:n Small FFT -testissä 77 asteeseen ja 245 wattiin, kunnes vajaan 30 sekunnin kuluttua kellotaajuus laski ja TDP-arvo tasaantui 125 wattiin.
Kun Intelin rajoitukset poistettiin, kellotaajuus oli kaikkien ytimien rasituksessa 4,9 GHz, lämpötila nousi korkeimmillaan 81 asteeseen ja prosessorin tehonkulutus oli 225 wattia. Prime 95:n Small FFT -testissä 4,9 GHz:n kellotaajuudella lämpötila nousi maksimissaan 88 asteeseen ja prosessorin tehonkulutus oli 294 wattia.
Testikokoonpano
Suorituskykymittauksissa uutta Core i9-10900K:ta verrattiin ensisijaisesti AMD:n 12-ytimiseen ja noin 65 euroa edullisempaan Ryzen 9 3900X:ään ja Intelin edellisen sukupolven 8-ytimiseen ja noin 30 euroa edullisempaan Core i9-9900K:hon.
Taulukoissa on lisäksi mukana tulokset Intelin uudella 6-ytimisellä ja Hyper-Threading-ominaisuudella varustetulla Core i5-10600KF:llä, joka vastaa teknisesti hyvin pitkälle Core i7-8700K:ta. Lisäksi mukana on vertailutulokset Kaby Lake -sukupolven neliytimisellä Core i7-7700K:lla.
Testituloksissa on mukana myös tulokset Core i9-10900K:lla Intelin vakioasetuksilla sekä rajoittamattomana, joka on merkitty taulukkoihin kahdella tähdellä **.
Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan NH-D15 chromax.black -coolerilla ja näytönohjaimeksi testeihin valittiin käyttöön GeForce RTX 2080 Ti, joka on markkinoiden tämän hetken suorituskykyisin pelinäytönohjain.
Hintataso Suomessa 6.6.2020
- Core i7-7700K: käytettynä n. 150-200€
- Core i5-10600KF: alkaen 270€
- Ryzen 9 3900X alkaen 500€
- Core i9-9900K: alkaen 525€
- Core i9-10900K: alkaen 565€
- Ryzen 9 3950X alkaen 845€
LGA 1200 -alusta (Z490):
- Intel Core i9-10900K (10/20 ydintä/säiettä)
- Intel Core i5-10600KF (6/12 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Maximus XII Hero WiFi
- 2 x 8 Gt G.Skill Trident Z Royal @ DDR4-3600 (16-16-16-36)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
LGA 1151 -alusta (Z390):
- Intel Core i9-9900K (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Maximus XI Extreme (Z390)
- 2 x 8 Gt G.Skill Trident Z Royal @ DDR4-3600 (16-16-16-36)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
LGA 1151 -alusta (Z270):
- Intel Core i7-7700K (4/8 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Strix Z270-F
- 2 x 8 Gt G.Skill Trident Z Royal @ DDR4-3600 (16-16-16-36)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 9 3900X (12/24 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 3950X (16/32 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Croshair VIII Wi-Fi (X570)
- 2 x 8 Gt G.Skill Trident Z Royal @ DDR4-3600 (16-16-16-36)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
Muut komponentit:
- Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti
- Cooler Master V850 (850 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
Prosessoritestit
Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 tukee AVX-käskyjä ja on kestoltaan pidempi kuin aiempi R15-versio. Cinebench testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Adobe Premiere Pro 2020:llä exportattiin 5 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi (40000 kbps). Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
3D-testit
Näytönohjainten testimetodit
io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja jätetään huomioimatta. Kyseessä on tarkemmin ottaen 1. persentiili, kun ruutujen renderöintiajat on muutettu ruudunpäivitysnopeudeksi eli ruutua sekunnissa (FPS, Frame Per Second) ja järjestetty paremmuusjärjestykseen. Tavoitteena on jättää huomioimatta muutama yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu, joka on mahdollisesti poikkeustapaus.
Lisäksi mukana on muutama pelitesti, joissa on käytetty pelin sisäistä benchmark-ominaisuutta ja tulos on kirjattu ylös.
Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken ensisijaisesti 1920×1080-resoluutiolla, mutta mukana on myös testitulokset 2560×1440- ja 3180×2160-resoluutioilla, joilla suorituskyky on enemmän tai lähes puhtaasti näytönohjaimesta riippuvainen.
Pelitestit 1920×1080-resoluutiolla
Battlefield V testattiin DirectX 12 -rajapinnalla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi Tirailleur-kentässä.
Shadow of the Tomb Raider testattiin Highest-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi.
F1 2019 testattiin Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi sateisella Singaporen radalla.
Counter Strike: Global Offensivessa oli käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen.
Erittäin prosessoririippuvainen The Witcher 3 testattiin parhailla Ultra-kuvanalaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi Novigrad-kaupungissa.
Total War: Warhammer 2 -pelissä käytettiin DirectX 12 -rajapintaa ja High-kuvanlaatuasetuksia. Testinä ajettiin Skaven-benchmark ja tulokseksi saadaan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus.
GTA V Benchmark ajettiin läpi DirectX 11 -rajapinnalla ja Very High -kuvanlaatuasetuksilla. Benchmark ajaa läpi viisi eri osiota, joista laskettiin keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus.
Assassins Creed Odyssey -pelissä käytettiin High-kuvanlaatuasetuksia. Pelin sisäinen benchmark ilmoittaa keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden ja minimin.
Pelisuorituskyky eri resoluutioilla (1080p vs 1440p vs 2160p)
1080p-resoluutiolla Core i9-10900K oli pelistä riippuen 1-14 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 3900X, mutta 1440p-resoluutiolla erot kaventuivat 0-5 %:iin ja 2160p-resoluutiolla korkeimmillaan 3 %:iin.
Erot Intelin Core i9-9900K:hon ja Core i5-10600KF:ään jäivät Full HD -resoluutiolla korkeimmillaan pariin kolmeen prosenttiin.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä ja Battlefield V -pelillä.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Cotech EMT707CTL -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
14 nm:n viivanleveydellä valmistettavan 10-ytimisen ja lähes 5 GHz:n kellotaajuudella toimivan Core i9-10900K:n tehonkulutus oli Cinebench R20 -testissä korkeimmillaan 280 wattia, eli noin 60 wattia korkeampi kuin 7 nm:n 12- ja 16-ytimisillä Ryzen 9 -prosessoreilla. Kahden lisäytimen myötä 10900K:n tehonkulutus nousi 20 wattia verrattuna 8-ytimiseen 9900K:hon.
Kaikkia prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 chromax.black -coolerilla.
Core i9-10900K:n rasituslämpötila Cinebench R20:ssa oli kahdesta lisäytimestä huolimatta korkeimmillaan 4 astetetta alhaisempi kuin 8-ytimisellä 9900K:lla, joka osoittaa ohuemman piisirun ja paksumman lämmönlevittäjän hyödyt ja toimivuuden käytännössä.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
Testasimme Core i9-10900K -prosessorin ylikellottamista Asuksen ROG Maximus XII Hero WiFi -emolevyllä avonaisessa testipenkissä Noctuan 100 euron hintaisella NH-D15 chromax.black -coolerilla jäähdytettynä. Prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin suoraviivaisesti Cinebench R20 -testissä manuaalisessa tilassa kaikkia prosessoriytimien ylikellottaen.
Lähtökohtana oli, ettei prosessorin kellotaajuus laskenut rasituksessa eli throttlannut. Käytännössä tämä tarkoitti, ettei lämpötila noussut 100 asteeseen.
Huom! Kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella. Ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia.
Cinebench R20 rullasi Core i9-10900K:lla vakaasti 5,2 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,225 volttia. Prosessorin lämpötila nousi vakion 78 asteesta 84 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 280 watista 330 wattiin.
5,3 GHz:n kellotaajuudella Cinebench R20 kaatui heti alkuunsa, vaikka käyttöjännitettä kokeiltiin nostaa aina 1,4 volttiin asti.
5,2 GHz:iin ylikellotettuna Core i9-10900K:lla Cinebench R20 -tulos oli 6721 pistettä eli noin 8 % parempi kuin vakiona. Counter Strike: Global Offensiven FPS Benchmarkin ruudunpäivitysnopeus oli ylikellotettuna 728 FPS eli tulos parani vakioon verrattuna noin 8,5 %.
Loppuyhteenveto
Aivan kuten Intel mainostaa, Core i9-10900K on maailman suorituskykyisin peliprosessori. Käytännössä tällä on merkitystä lähinnä Full HD -resoluutiolla ja sellaisissa peleissä, jotka ovat edes joissain määrin prosessoririippuvaisia sekä ohjelmissa, jotka eivät osaa hyödyntää kuin yhtä prosessoriydintä. 1080p-resoluutiolla Core i9-10900K oli pelistä riippuen 1-14 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 3900X, mutta 1440p-resoluutiolla erot kaventuivat 0-5 %:iin ja 2160p-resoluutiolla korkeimmillaan 3 %:iin.
Peleihin sisäänrakennetuilla benchmark-testeillä Full HD -resoluutiolla ja alhaisemmilla kuvanlaatuasetuksilla korkein ero nähtiin Total War: Warhammer 2 -testissä 29 % erolla 10900K:n hyväksi.
Puhtaassa prosessorisuorituskyvyssä hyötyohjelmissa AMD:n 12-ytiminen Ryzen 9 3900X tarjosi kuitenkin parempaa suorituskykyä edullisemmalla hinnalla ja alhaisemmalla tehonkulutuksella.
Ylikellotustesteissä Core i9-10900K saatiin toimimaan kaikkien ytimien rasituksessa vakaasti 5,2 GHz:n kellotaajuudella, jolloin suorituskyky parani noin 8 %.
Core i9-10900K on omalta osaltaan Intelin insinöörien taidonnäyte, joka osoittaa, kuinka paljon suorituskykyä nykyisin jo surullisen kuuluisasta 14 nanometrin valmistusprosessista on mahdollista puristaa irti. Kahdella lisäytimellä eli 10 ytimellä Core i9-10900K ei kuitenkaan pärjää AMD:lle prosessorisuorituskyvyssä hyvin säikeistetyissä hyötyohjelmissa, sillä Ryzen 9 3900X:n 12 Zen 2- ydintä tarjoavat parempaa suorituskykyä ja AMD:lta on siihen tarkoitukseen tarjolla on myös 850 euron hinnalla vielä 16-ytiminen suorituskykyisempi Ryzen 9 3950X.
Himopelaajalle ja tehokäyttäjälle Core i9-10900K tarjoaa markkinoiden suorituskykyisimmän peliprosessorin ja hyvän prosessorisuorituskyvyn, kunhan tietokonetta kasatessa budjetissa on muutaman satasen verran löysää mahdollisimman tehokkaaseen jäähdytykseen, suorituskykyiseen näytönohjaimeen ja Z490-emolevyyn.
Core i9-10900K tulee jäämään viimeiseksi vuonna 2015 lanseerattuun Skylake-arkkitehtuuriin pohjautuvaksi työpöytäprosessoriksi. Ensi vuodeksi huhuiltu 11. sukupolven Rocket Lake-S tuo mukanaan uudet ja suorituskykyisemmät Sunny Cove -prosessoriytimet ja Xe-grafiikkaohjaimen, jotka tarjoavat oikeasti jotain uutta.
Pelkästään BF5:ssä eroa jollain 3900X:llä tuntuu tulevan heti sen 30 average fps:n verran, jos ajetaan subtimings tweakattu vs XMP ajoituksilla oleva. Tämähän pitäisi olla jo perustietoa näin vuosi myöhemmin.
Toki peruskäyttäjälle on tällöin helpompaa neuvoa ostamaan se Inteli peleihin, koska se on kone kasaan ja kovaa ajoa. Näille se kannattaakin näin mennä, jos hinta/laatusuhde kohtaa siinä tapauksessa.
Enemmän minua kuitenkin henk. kohtaisesti häiritsee ajatus että 2080 TI voisi olla ryzenille liikaa, newsflash ei se ole. Vakiona ehkä, mutta potentiaali edelleen löytyy säädettynä niin, että GPU tulee olemaan se pullonkaula. Toki jos ei halua yhtään säätöä, niin ymmärtäähän sen. Säätövaraa kuitenkin on, eikä se ole prossun kellotaajuus.
Olisi mielenkiintoista nähdä tyyliin testejä oikeasti miten esim. 10600K maksimit kellotettuna ja joku 3600X maksimit muistikellotettuna (siinä arvot ryzen dram calcilla vaikka mitattuna) suoriutuu peleistä. Voisi tosin olla aika tylsää kun huomattaisiin, että pullonkaulana olisi aina näytönohjain siinä tapauksessa vaikka sinne laittisi sen 2080 TI:n.
Terveisin 240Hz 1440p näytön käyttäjä, eikä todellakaan tweakattu 3800X ole jäänyt missään niin jalkoihin missä ei oma RTX korttini olisi se hitain osa jos nappuloita viilaa ylös. Toisaalta mikään 240+ fps tarvitseva peli ei myöskään pyöri semmoisilla frameilla, että siitä olisi enää mitään hyötyä, kuten ei ollut 2700X -> 3800X vaihtokaan, tweakattuna tyyliin 10-15% eroja peleissä, mm. CSGO ~500fps -> ~550fps.
En ymmärrä.
On useita pelejä, joissa mikään Ryzen ei jaksa pitää 60fps asetukset tapissa. Tuolla matalan FPS:n alueella hyödytään Intelin paremmasta suorituskyvystä eniten.
Mulla on tässä vierekkäin seuraavat kokoonpanot.
R5 3600 PBO, 16gb @ 3600mhz CL16 tuunattuna, ja RTX2080
8700k @ 4.7ghz, 16gb @ 4266mhz CL17 tuunattuna, ja RTX 2070 Super
Ryzen-koneella on huomattavia vaikeuksia useiden pelejen kanssa ylläpitää 60fps. Intelkään ei selviä ihan kaikista, mutta aina selvästi paremmin kuin Ryzen. Tyypillisesti Intel-kokoonpano on ~30% nopeampi näissä raskaissa peleissä, esim. TW: Warhammer 2, Pathfinder Kingmaker, Mechwarrior 5 ja Battletech. Tyypillisesti se nopeusero on riittävä takaamaan tasaisen 60fps, joka Ryzenillä ei onnistu.
Joo Dram Calculator for Ryzen on antanut aika kovat fps boostit etenkin peleissä, kunhan muistien asetukset on tarpeeksi kireät. Samsunging CL14 -muisteilla on yllättävän iso rooli käytännön peli -suorituskyvyssä Ryzeneille.
Itse revikkaan ja tähän intelin suorittimeen:
Muistetaan vielä kuitenkin sekin, että tällä i9-10900k on jo vakio boostina niin korkeat kellot, että manuaalinen kellottaminen on jo käytännössä täysin mahdotonta turbo kelloista edes hiukan ylemmäs, kuten tässä testissä todettiin. Pienikin volttien ja kellojen nosto teoreettisesta maksimista johti suoraan kokoonpanon kaatumiseen. Alla kumminkin myös viimeisintä huutoa oleva 1000 €:n Intelin emolevy, jolla ei voi käsin kellotella lainkaan koko vehjettä…
Itsellä loppuisi ainakin huumori, jos olisin sijoittanut 1600€:a tämmöiseen floppiin.
Heitän kysymyksen ilmoille: Kuinka paljon eroa loppupeleissä on kellotetulla Ryzenillä (myös muistikaistat mukaan huomioiden) vrt. tämä intelin tappiin vakiona viritetty malli vaikkapa peleissä ?
Ilmeisesti Strategiapelit on yleensä Ryzenille ongelma, mutta toisaalta esim. joissain muissa peleissä kuten WoW on pelikortit on ilmeisesti päälaellaan minimi fps:än kanssa.
Mielenkiintoisesti vaan ihmettelen onko noissa muistikammoissa suurikin hintaero, kun ryzenillä se on noin löysällä?
Mietin vaan kun kun tuo on se osa mitä zen:llä ei pitäisi "säästää" jos haluaa kaiken irti. 4266mhz CL17 ei todellakaan vaikuta saman hintaluokan kapuloilta kun 3600 CL16.
Veikkaan että saisit samanlaisia eroja ihan jo perus inteli kokoonpanoonkin verrattuna jos noilla säädöillä laitat halvemman kokoonpanon vertailluksi.
En tosin tiedä kuinka moni <200€ hintaluokan zen2 prossu 1900MHz 1:1 väylällä ja 3800MHz muisteilla edes CL14 pyörisi…
Siis vertaat nyt manuaalisesti kellotettua intelin i7 8700k (6/12) muisteineen vs R5 3600 (6/12) PBO, josta ei ole edes kellotettu kuin muisteja laiskasti 3600mhz cl16.
Miten nuo luvut sinun mielestäsi ovat vertailukelpoisia muutoin, kuin ytimien määrän osalta ?
En usko että vertaisit kellotettua prossua vakio 9900k:n myöskään.
Tämä on kyllä jonkin verran pelistä riippuvaista. On olemassa niitä vahvasti GPU-bounded pelejä kuten RDR2 että melko sama mitenpäin niitä grafiikka asetuksia vääntelee, niin erot prossuissa on hyvin pieniä. Joissain peleissä erot on isompia taas, se on tosi. Jos lähes kaikissa peleissä hakee korkeampia FPS:iä grafiikka-asetuksia tiputtamalla niin varmasti siitä vähän paremmastakin prossusta voi olla enemmän hyötyä.
Itse tykkään kans nykypeleissä hakea FPS:iä asetuksia laskemalla, koska grafiikan erot jossain mediumissa ja ultrassa on usein pieniä. Eikä action-peleissä kiinnosta graafiset nyanssit.
PItäisi varmaan vähän määritellä mitä tuolla kysymyksellä 80fps vs. 120fps tarkoitetaan. Tuolla tavalla kuin mainitsit, että nopeus tippuu kesken pelin, niin sen varmasti näkeekin. Mutta jos pelaat peliä tietämättäsi vakiona 80fps tai vakiona 120fps, niin sitä eroa lienee huomattavan paljon vaikeampi huomata. Ts. tärkeintä olisi saada pidettyä ne lukemat vakiona, jolloin toiminnassa olisi ennustettavuutta.
Vaikka Intelin jättäisi XMP:lle ( 3600mhz CL16 ) niin menee silti menojaan vrt. viritetty Ryzen. Eikä Ryzenin muisteja ole "laiskasti" kellotettu, vaan hinkattu aliajoituksia ihan ajan kanssa. Kun ei kulje enempää, niin ei kulje. Tuossa on 8700k:lla vielä 300mhz kellotusvaraakin korotella, kun taas toi Ryzen ei nopeudu yhtään noissa hankalimmissa peleissä manual OC:llä.
R5 3600 on todella kustannustehokas peliprossu, mutta Intelillä on silti selkeä etu pelikäytössä. Se etu realisoituu lähinnä parhaiten optimoiduissa peleissä, jotka kurittavat yhtä säiettä ja tykkäävät matalista viiveistä. Mua ainakin lämmittää enemmän, että saan huonosti optimoidun pelin 50->65fps, kuin hyvin optimoidun pelin 100->130fps. Hyvin optimoitu peli pyörii hyvin ihan millä vaan prossulla, mutta huonosti optimoitu ei. Intelillä kaikki pyörii hyvin, Ryzenillä ei, näin kärjistäen.
Kuulostaa aikamoiselta, että yhden 6ms framen lisäyksen saat silmillä tunnistettua. Ihmisen näkökyky on kuitenkin se kaikkein helpoiten huijattavissa.
Ehkä, mutta näin se vain on. Helppo testata vaikka CS:GO:ssa. Ensin 165fps 165hz ja strafee edestakaisin, aivan sulavaa. Sitten FPS cap 164fps ja sama juttu. Joka sekunti näkyy yksi pieni tökkäisy tasaisin väliajoin. G-Sync päällä noiden välillä on mahdoton nähdä eroa.
Renderöinnin ja videon koodaamisen voi hoitaa näytönohjaimella ja näin Intelinkin tekele käy ”hyötykäyttöön”.
Kyllä Samsungin b-die on ihan tunnetusti yksi paras vaihtoehto Ryzenille. Muita low-latency muisteja ei oikein ole tähän tarkoitukseen. Jos meinaa 3800mhz kelloilla pyörittää cl14 latensseja, niin saa pulittaa varmaan enemmän kuin 380€ moisista binnatuista pulikoista. Itse pääsen IF kelloille asti omalla Samsung B-die muistipalikalla ilman mitään varsinaisia ongelmia. Ei tosin ole vain optimit yleisesti joka pelissä, eikä Ryzenillä muisteja kellottaessa "pelimielessä" tärkeimpää ole edes kellot, vaan sopiva latenssi/taajuus -suhde.
Laajojen testien tuloksena (mitä olen netistä lukenut mm. Gamers Nexuksesta ja linus tech reviewistä, jonka jälkeen itse kokeillut) optimaaliset muistien pelikellot on ryzenille siinä 3600 – 3733 mhz välillä ja niin tiukoilla latensseilla tietty kuin vain menee.
XMP:n varaan ei kannata jättää ainakaan Ryzenin muisteja.
Yleensä säädän asetukset kohdilleen niin että laskuri on näkyvissä ja piilotan sen kun säätö on valmis.
Kyllä harvassa on sellaiset pelit jossa pysyy lukemat lähes vakiona tilanteesta riippumatta joten säädän yleensä asetukset niin että yleisimmät dropit saa tasoitettua riittävän sujuviksi ettei se häiritse sessiota.
Hidastempoisemmissa peleissä ei ole nikn väliä vaikka dropit olisikin jossain 80fps paikoilla mutta esim MW jossa 80fps ja alle, varsinkin jos droppi on vähänkään pidempikestoinen, vaikuttaa jo selkeästi kokemukseen, ei ole hyväksyttävää.
Samalla esimerkillä myöskään tasainen 80fps ei ole hyväksyttävä koska nopeassa liikkeessä jää helposti ne jemmassa matkailijat ja kulmilla kykkijät huomaamatta. Näissä hetkissä korkeampi fps on selkeästi suuri etu.
Toisessa esimerkissä taas korkeat lukemat vaikuttaa vain mukavuuteen. Tässä esimerkkinä CIViilisäätiö. Pöytäkoneella kaikki on sujuvaa ja sulavaa mutta kun siirryn läppärille, jolla peli ei enää kuljekkaan kuin siellä 60fps tuntumassa, häiritsee matalammat lukemat ainoastaan kun siirtää karttaa nopeasti.
Sitten meillä on taas esim. AC Odyssey, jossa haluaa pitää asetukset mahdollisimman tapissaan koska peli näyttää niin hyvältä ja se on suuri osa pelikokemusta. Siinä rankimmat alueet tiputtaa lukemia massiivisesti ja se alkaa kyllä jonkin verran häiritsemään mutta jos ei ole tilannetta päällä niin ei se niinkään haittaa.
Sitten esim. Ajopelit ovat semmoisia jossa ei mielellään halua lukemien putoavan juurikaan. Vakava droppi jossain tiukalla metsäpätkällä voi helposti johtaa siihen että löydät itsesi pian metsän puolelta. Näin kun käy muutaman kerran nikn siinähän alkaisi hermo menemään. Säädöt oon saatava siihen kuntoon ettei moisia droppeja pääse tulemaan ja että ruudunpäivitys on riittävän korkea tilanteesta riippumatta. Sitten vaikka project cars 2, rankka vesisade ja h******osti autoja niin on se matalammilla lukemilla ajaminen hankalampaa sen vesisateen ja tungoksen lisäksi ja kyllä sen huomaa vaikka se tasaisen huonosti kulkisi koko kisan ajan kun vertaa aurinkoisella ja avoimella sulavampaa ajoon.
No toivottavasti pointtini tuli noilla esimerkeillä edes jotenkin esiin. Nyt lisää kahvia ja keskittymään töihin. S out
Vähän lisää offtopicia, mutta se johtunee pelistä. CSGO on vähän huono vertailla sulavuuksia framerateista, koska pelimoottori on siltä osin rikki. Jos haluat vertailla sulavuutta niin rajoittaminen pitää tehdä joko nvidian ajureista tai jollain third party toolilla, kuten rivatuner statistics. Kerro sitten huomaatko sitten enää eroa yhden framen kohdalla, kun frametimet eivät pompi miten sattuu.
Esim. Itsellä 240Hz Gsync moduuli aktivoituu filtteröimään satunnaisesti frameja jos fps cap on CSGO:ssa alle 300, että se siitä sulavasta fps cäpistä. Eli siis jos pidän Gsync frame indicaattorin esille, niin pelin fps voi olla vaikka 270 ja se aiheuttaa ruudussa virkistystaajuuden muutosta 220-240 alueella, että en ihan teknisesti surkeassa pelissä tätä lähtisi näin mittaamaan. Tietysti 164fps @ 165Hz muutenkin on siinä virkistystaajuuden rajalla, että voit nähdä "tearaus juovan", niin se on ainoa näkyvä juttu ilman syncausta.
Olen pelannut esim. Unreal Tournamenttia jossa 240fps cäp ei tullut teknisten ominaisuuksien takia alun perin mahdollista, vaan tyyliin hard cap oli 180 fps ennen kuin pelimoottori heittää nopeuksissa omiaan. Siinä pystyy pitämään 120fps vaikka 240Hz on ruudussa (näytön nimeellisellä 0.5ms vasteajalla) enkä sulavuudessa kauheaa eroa näe pidänkö 120, 144, 165 tai se 180. Jos en siis pidä Gsynciä päällä. Hiiressä sen tosin tuntee jos frameja lähtee rajoittamaan. 240Hz ruudussa on se etu, että ei tule tuota juovaa jos fps on paljon alhaisempi, koska juova on näkyvä vain lähellä fps cäppiä, muuten se liikkuu niin nopeasti ruutuden välissä, ettei sitä enää ihmissilmä huomaa.
Gsync päällä tosin ruutu taas tuntuu hitaammalta noin isolla fps tiputuksella, koska Gsyncissä on se huono ominaisuus, että se hidastaa tuota pixeleiden overdriveä, joten liian alhainen fps = ruutu näyttää enemmän häntivältä. Eikä sitä voi muuttaa… Vaihdoin oikeastaan 165Hz näytöstä siksi 240Hz kun 120/144/165 ei ole vielä tarpeeksi korkea virkistystaajuus, ettei samalla kärsisi joko input lagista tai tearauksesta. Gsyncin saa toteutukseltaan siksi unohtaa korkean Hz:in paneeleissa, ennen kuin näytöt on jotain 0.1ms vasteaikaisia että se mössöys ei häiritsisi. Freesync taitaa olla siltä kohdin parempi valinta, vaikka se aiheuttaisikin sitten overdriveen potentiaalisia artifacteja, kun se ei lennosta säädä overdriveä vertailleen sen aikaiseen virkistystaajuuteen.
Huomaan kyllä, ihan missä vaan pelissä ja myös Rivatunerin capissa. En tiedä, miksi CS:GO olisi "rikki", kun se toimii tuossa esittämässäni tilanteessa ihan samalla tavalla kuin mikä tahansa pelimoottori tai mikä tahansa framecap. Yksi frame sekunnissa skipataan, jolloin yhden framen frametime on tuplat muihin nähden. Ei se siitä mihinkään muutu moottoria tai cappaajaa vaihtamalla.
Otappa pois näkyvistä noi fps:t jne muu turha statistiikka niin väitän että et huomaa.
Näen ns. blind testissä 100% varmuudella. Ei mitään epäilystä.
Kannattaa myös muistaa että oikeasti noista kellotetuista 165 Hz näytöistä yksikään ei hyödy millään lailla pienestä virkistystaajuuden nostosta tiettävästi. Noita on testeissä haukuttu täysin "gimmick" ominaisuuksiksi, kun käytännössä 165 Hz moodissa frametimetkin on joissain alle tonnin malleissa huonommat kuin 144 Hz -moodissa.
Ei se varmaan kauheasti vaikuta mutta kuitenkin.
No mitä nyt lähes samantehoinen ja kalliimpi kuin edellinen sukupolvi
430€ vs 550€ on kylläkin 120€ ero
Intel Core i7-10700K, hinta 430€
hinta.fi
Intel Core i9-9900K, hinta 549€
hinta.fi
Lga 1200 hero on 100€ kalliimpi kuin Lga 1151 joten tuo ero kuittautuu sillä
Välillä taasen oli sellainen villitys ainakin redditissä sanoa, että ryzenit antaa tasaisemmat frametimet…
Hardware Unboxed ja Gamers Nexus ovat youtubessa noita testanneet ja suuntaan taikka toiseen ei keskimääräisiä eroja ole löytynyt. Joissain peleissä Intel on voinut olla vähän tasaisempi ja toisessa sitten AMD.
Aiemmin Intel oli alemmissa hintaluokissa ongelmissa ku threadit loppui kesken, mutta 10-sarja korjasi tuonkin. AMD:llä Ryzen 3 3100 on 2+2 layoutin takia huomattavasti 3300X verrattuna heikompi frametimeissä.
Minimifps:t/0,1% low/1% low myös yleensä ihan linjassa avg-fps:n kanssa, paitsi just noilla vanhemmilla 4c4t Inteleillä, joilla sutteroi ja yksittäisissä peleissä jopa 6c6t ei riitä
Ei se intelkään ole oikein onnistunut viime vuosina. +100% säikeitä, ytimiä ja cachea sekä +11% kelloja ja suorituskyky laskee 21%.
(7700k vs 9900k)
Oikeastihan toi peli on vaan koodattu päin persettä.
Tekisi mieleni haukkua myös käyttiksen skeduleri. Vaikuttaisi siltä, että sitä yhtä tai niitä paria raskasta säiettä heitellään arvalla ytimeltä toiselle, ja kun ytimiä on enemmän, suurempi todennäköisyys että päätyy eri ytimelle (ja ryzenissa myös eri CCXlle) jolloin kakut missailee enemmän.
Toki se, että peli esim. kutsuu thread_yeild()iä (tai mikä sen winapi-vastike onkjaan) turhaan/väärästä syystä saattaa vaikuttaa tähän mitä käyttiksen skeduleri tekee.
Varmaan kesällä on muutakin tekemistä kuin ajaa testejä 6 vuotta vanhalla prosulla, mutta oliko tuo i7-4790k tarkoitus vielä lisätä joukoon? Ymmärrän hyvin, jos jää pois, mutta olisi kyllä hienoa nähdä vielä tämäkin prosu mukana artikkelissa.
Ajetaan kun/jos ehditään
Tuossa yksi esimerkki 8700K prossulla eli HT päällä prossun käyttö jopa kymmeniä prosentteja pienempää kuin HT pois päältä. Youtubesta löytyy hirveesti noita testivideoita.
HT päällä prossunkäyttö näyttää ihan puutaheinää. Jäljellä olevasta laskentakapasiteetista ei voida päätellä juuri mitään tuon perusteella.
https://blogs.oracle.com/solaris/cpu-utilization-of-multi-threaded-architectures-explained-v2
Toki tuota on testattu iät ja ajat että hyperthreading pois päältä vs päälle ja mun mielestä jotkut pelit toimi paremmin HT on ja jotkut HT off.
Mutta löytyisikö kultainen keskitie ja paras suorituskyky siitä että jotkut coret saa toimia ilman HT:tä mutta osalla coreista olisi HT päällä niin ettei threadit lopu kesken peleissä, jotka niitä tarvii?
Eli hyvinkö toimis vaikkapa 10600K 8 threadillä? 10700k 12 threadillä? 10900k 16 threadillä?
Mun kokemuksien mukaan kaikki pelit toimii parhaiten 10900K:lla, joten ihan hirveästi en välttämättä näe syytä alkaa säätämään yleisellä tasolla. Ehkä jos joku tietty peli sitten tiedetysti hyöytyy siitä ettei HT:ta käytetä ja pelaa sitä aktiivisesti, niin sen osalta voinee sitten harkita moista.
3d mark vantagessa cpu score nousee 83000->92000 kun ottaa 4 ytimeltä hyperthreadingin käytöstä.
Se on vaan aikamoinen testirumba ajella eri ydin/tread määriä vaikka 30 pelissä että sais jotakin kokonaisuuskuvaa.
Toki jokainen testailee mitä haluaa mutta en näe tuolla mitään painoarvoa missään enää nykyään.
katso liitettä 408056
Joo, ei varmasti ihan joka kerta ku jotain testejä ajellaan niin maksa vaivaa tuota testata, mutta jos asiasta tehden lähtisi tuota ominaisuutta testaamaan omana juttunaan niin sitten. Sais ees jonkunlaisen kuvan siitä, että onko tuosta ominaisuudesta hyötyä ja kannattaisiko sen kanssa kikkailla muiden viritysten ja kellotusten lomassa.
Niin eli mulla olis semmonen hypoteesi, että voisi olla olemassa sellainen per core hyperthreading-säätö, jolla:
-ne pelit, jotka tiedetysti hyötyvät siitä ettei HT:tä käytetä, toimisivat yhtä hyvin kuin kokonaan ilman HT:tä
-ne pelit, jotka hidastuvat HT:n kokonaan disabloinnista, eivät kuitenkaan hidastuisi yhtä paljon kuin HT:n kokonaan disabloimalla.
Eli saataisiinko tuolla hyvät puolet HT on ja HT off tiloista?
Toisaalta yhtä hyvin tuossa voisi käydä niin että saadaan huonot puolet HT on ja HT off tiloista.
En pysty itse testaamaan, koska omissa koneissa on kaikissa Ryzenit.
Tiedetään mitkä pelit hyötyvät HT:stä ja tiedetään mitkä pelit hidastuvat. Saataisiinko tuolla hyvä puolet HT on ja HT off tiloista?
Kyllä.
Parempi olis jos löytys semmonen asetus millä molemmanlaiset pelit toimii hyvin, niin että laittais sen säädön vaan päälle ja ei tarvis ihan heti olla menossa muuttamaan.
Niin nykyään on jo muutenkin niin paljon kaikkea softaa mitä pitää säätää pelikohtasesti. Monitorin asetukset, pelihiiren asetukset, discord, 3d kortin ylikellotusprofiilit, steam päälle ja niin edelleen. Ei sinne kaipaa yhtään enempää säätämistä, jonkun HT kanssa. Jossain vaiheessa pitäisi ehtiä sitä peliäkin pelaamaan eikä vain asetella optimaalisia säätöjä joka paikkaa juuri sitä peliä varten.
Ei kyllä mitään hajuja tuommoisen toiminnasta sitten nyky Windowsissa.
Vuoden vaihteen paikkeilla siitä lueskelin.
Omani olen saanut toimimaan kiitettävästi HT:t päällä hieman kelloja keventämällä siitä mihin muuten taivutteli, eli max -200mhz ja hyvin on pelittänyt ilman ongelmia.
Eli en ole moista testannut. Kertoman mukaan taisi myös määritettyä monta/mitä coreja mikäkin ohjelma/peli käyttää.
Mites Throttlestop? Toimiiko sen disable HT enää ollenkaan? En ole kokeillut, mutta jos toimii niin sillähän voi tehdä pikaprofiilit eri tilanteisiin.
Tuossa sanotaan, ettei tarttis lämpötahnaa, mutta minulla se näkyy olevan välissä? Ostin tuollasen https://www.msi.com/Desktop/MEG-Infinite-X-10th/Overview koneen ja siinä lämmöt nousee heti 90-100 kun pelaa tai edes lataa peliä ja mietin et mistä johtuu ja saisko fiksattua helposti vai lähetänkö suosiolla takuuseen