Intel esitteli lokakuun lopulla Innovation-tapahtumassaan uudet Alder Lake -koodinimelliset 12. sukupolven Core-prosessorit vain reilu puoli vuotta sen jälkeen, kun 11. sukupolven Core-prosessorit saapuivat myyntiin maaliskuun lopulla. Yhtiön julkaisutahti on ollut kova ja viimeisen 1,5 vuoden aikana markkinoille onkin julkaistu jopa kolme uutta Core-prosessorisukupolvea.
Syy julkaisutiheyteen löytyy pahoin myöhästyneestä 10 nanometrin valmistusprosessista, minkä takia Intel joutui jumittamaan vuosien ajan 14 nanometrin prosessissa ja Skylake-arkkitehtuurissa. Valmistusprosessin jumittaessa uusia suunnitelmia ei pystytty toteuttamaan ja niitä piti järjestellä uusiksi. Myös 7 nanometrin valmistusprosessin yllä on leijunut synkkiä pilviä ja yhtiö on ilmoittanut siihen perustuvien prosessoreiden myöhästymisestä vuoden 2022 lopulle tai 2023 alkuun. Aiemmin tänä kesänä Intel nimesi Alder Lake -prosessoreissa käytettävän 10 nanometrin Superfin -prosessin Intel 7:ksi ja 7 nm:n prosessin Intel 4:ksi.
Ensimmäisessä aallossa Intel julkaisi 12. sukupolven Core-prosessoreista vain kerroinlukottomat K-mallit ja edullisemmat lukitut mallit yhdessä B660-emolevyjen kanssa ovat vuorossa ensi vuonna. Tässä vaiheessa myyntiin saapuvat Core i5-12600K, i7-12700K ja i9-12900K, sekä F-versiot kustakin prosessorista ilman integroitua grafiikkaohjainta. Prosessoreiden ennakkotilaukset alkoivat viime viikolla ja varsinainen myynti ja toimitukset kuluttajille alkavat tänään 4. marraskuuta. Core i9-12900K:n hinta on Suomessa edullisimmillaan noin 660 euroa ja KF-mallin pari kymppiä vähemmän. Pykälää matalammalla Core i7-12700K:n ja KF:n hinnat liikkuvat noin 450 ja 415 euron tuntumassa ja edullisimpien i5-12600K ja KF:n noin 330 ja 300 euron paikkeilla.
Alder Lake -prosessoreissa on käytössä uusi LGA 1700 -kanta eli prosessorit eivät ole yhteensopivia 400- tai 500-piirisarjoihn perustuvien emolevyjen kanssa, vaan vaativat kaveriksi uuden 600-piirisarjaan perustuvan emolevyn. Tässä vaiheessa julkaistiin Z690-piirisarja, joka on tarkoitettu suorituskykyisempiin kokoonpanoihin sekä prosessorin ja muistien ylikellottamiseen. Z690-emolevyjen hintataso Suomessa on reilusta 200 eurosta yli 2000 euroon.
Piirisarjan puolelta uutta on parhaimmillaan 12 PCI Express 4.0 -väylää, integroitu 2,5 Gbps:n verkko-ohjain ja Wi-Fi 6E -tuki, uusi Volume Management Device PCIe-laitteiden helpompaan hallintaan sekä lisää USB 3.2 Gen 2×2 -liitäntöjä. Myös Rapid Storage Technology ja Optane-tuki ovat kokeneet tarkemmin määrittelemättömiä päivityksiä.
Prosessorin esittely
12. sukupolven Core-prosessoreiden suurin uudistus on kahden erilaisen prosesossoriytimen yhdistäminen hybridiarkkitehtuuriksi. Alder Laket sisältävät suorituskykyisempiä Golden Cove P-ytimiä sekä energiatehokkaampia Gracemont E-ytimiä. Käskyvirtaa ohjataan uudella Thread Director -yksiköllä, joka tarkkailee käskyvirtaa yhtiön mukaan nanosekunnin tarkkuudella ja antaa tuetuille käyttöjärjestelmille palautetta tehtävien skeduloinnin optimoimiseksi. Thread Director ohjaa käskyjä P- ja E-ytimille paitsi kuorman mukaan, myös esimerkiksi prosessorin lämpötilan ja asetettujen tehonkulutusasetusten mukaan.
Muita uudistuksia ovat esimerkiksi tuki DDR5-4800-muisteille, 16 PCI Express 5.0 -linjalle, kahdeksan DMI 4.0 -linjaa piirisarjalle, parannellut ylikellotusominaisuudet sekä paranneltu Xe-arkkitehtuuriin perustuva UHD Graphics -grafiikkaohjain.
Jokaisella P-ytimellä on oma 1,25 megatavun L2-välimuisti ja neljää E-ydintä kohden jaettua L2-välimuistia on kaksi megatavua. Kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 30 megatavua.
Saimme Inteliltä testiin Core i9-12900K -prosessorin retail- eli myyntiversion, jonka S-koodi on SRL4H. Myyntipakkauksen mukana ei toimiteta jäähdytysratkaisua, vaan se täytyy ostaa erikseen.
16-ytiminen Core i9-12900K on varustettu 8 suorituskykyisellä P-ytimellä ja 8 energiatehokkaalla E-ytimellä, joita on siis yhteensä 16 kappaletta. P-ytimet on varustettu Hyper-Threading-ominaisuudella, joten yhteensä käytettävissä on 24 säiettä. K-mallinen prosessori on kerroinlukoton eli se sopii ylikellottamiseen ja siinä on käytössä integroitu Xe-grafiikkaohjain ja grafiikkaohjaimen osalta karsittu 12900KF-malli on 30 euroa edullisempi.
Intelin ilmoittama perustaajuus 12900K:n P-ytimille on 3,2 GHz ja E-ytimille 2,4 GHz. 1-2 ytimen rasituksessa P-ytimien kellotaajuus voi nousta maksimissaan 5,2 GHz:iin ja E-ytimien 3,9 GHz:iin.
Turbo-ominaisuus ja tehonkulutukset rajoitukset
Alder Laken myötä Intel on luopunut Thermal Design Power- eli TDP-termistä ja korvannut sen Processor Base Power -termillä, joka Core i9-12900K:n kohdalla on 125 wattia. Intel on kuitenkin asettanut lukitsemattomien 12. sukupolven Core-prosessoreiden kohdalla Turbo-ominaisuuden toimimaan vakiona siten, että PL1- ja PL2-tehonkulutusrajoitukset ovat molemmat 241 wattia. Käytännössä prosessori toimi vakiona kaikkien ytimien rasituksessa P-ytimien osalta 4,9 GHz:n ja E-ytimien 3,7 GHz:n kellotaajuudella noin 220 watin tehonkulutuksella jatkuvasti, eikä kellotaajuus tai tehonkulutus enää laskenut tietyn ajan kuluttua.
Testikokoonpano
Testit ajettiin Core i9-12900K:lla Asuksen Z690-piirisarjaan perustuvalla ROG Maximus Hero -emolevyllä, johon oli päivitetty lokakuun lopulla julkaistu 0702 BIOS-versio. Testikokoonpano varustettiin 32 gigatavulla Corsairin DDR5-5200-nopeudella ja 38-38-38-84-latensseilla toimivia muisteja.
Edelliset 10. ja 11. sukupolven Core-prosessorit testattiin Asuksen Z590-piirisarjaan perustuvalla ROG Maximus XIII Hero -emolevyllä ja AMD:n Zen 3 -arkkitehtuurin Ryzen 9 5950X- ja 5900X -prosessorit Asuksen X570-piirisarjaan perustuvalla ROG Crosshair Extreme -emolevyllä. Molemmilla aluistoilla oli käytössä 32 gigatavua Corsairin DDR4-3600-nopeudella ja 16-18-18-36-latensseilla varustut muistit.
Kaikki Intelin prosessorit toimivat testeissä ilman tehorajoituksia eli niistä otettiin suorituskyvyn suhteen irti maksimipotentiaali.
Prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 chromax.black -coolerilla ja näytönohjaimena testeissä oli käytössä NVIDIAn GeForce RTX 3080 Ti.
Testit ajettiin kaikilla alustoilla lokakuun alussa virallisesti julkaistulla Windows 11 Pro -käyttöjärjestelmällä.
Hintataso Suomessa 4.11.2021
- Core i9-10900K: alkaen 480€
- Core i9-11900K: alkaen 540€
- Ryzen 9 5900X: alkaen 560€
- Core i9-12900K: alkaen 660€
- Ryzen 9 5950X: alkaen 800€
Intel Alder Lake -kokoonpano
- Asus ROG Maximus Z690 Hero (Z690, LGA 1700 -kanta)
- 32 Gt Corsair Vengeance DDR5 5200 MHz (38-38-38-84)
Intel Comet- ja Rocket Lake -kokoonpano
- Asus ROG Maximus XIII Hero (Z590, LGA 1200 -kanta)
- 32 Gt Corsair Dominator Platinum RGB DDR4 3600 MHz (16-18-18-36)
AMD Zen 3 -kokoonpano
- Asus Crosshair VIII Extreme Wi-Fi (X570, AM4-kanta)
- 32 Gt Corsair Dominator Platinum RGB DDR4 3600 MHz (16-18-18-36)
Muut komponentit
- Noctua NH-D15 chromax.black -prosessorijäähdytys
- NVIDIA GeForce RTX 3080 Ti -näytönohjain
- Corsair MP600 Pro XT 2 Tt M.2 SSD (PCI Express 4.0)
- Fractal Design Ion+ 860W Platinum
- Microsoft Windows 11 Pro 64-bit
Prosessoritestit
Cinebench R20 testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä. Kaikkien ytimien testissä Ryzen 9 5950X oli 3% suorituskykyisempi kuin 12900K.
Yhden säikeen testissä 12900K meni uusilla Golden Cove -ytimillä yli 100 pisteellä Ryzen 5000 -sarjan Zen 3 -prosessoreiden ohi ja eroa syntyi noin 17 %.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä. Ryzen 9 5950X oli 2 sekuntia nopeampi kuin kuin 12900K.
Handbraken x264-videoenkoodauksessa 12900K toimi erinomaisesti ja se oli 18 % nopeampi kuin Ryzen 9 5950X.
Adobe Lightroom Classicilla exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
12900K ja Ryzen 9 5900X olivat tasoissa, 5950X:n jäädessä jälkeen 9 sekunnilla.
Adobe Premiere Pro 2022:lla renderöitiin 10 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti H.264-enkoodauksella videotiedostoksi 40000 kbps bittinopeudella.
12900K oli 6 sekuntia nopeampi kuin Ryzen 9 5950X.
DaVinci Resolve 17:llä renderöitiin 10 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti H.264-enkoodauksella videotiedostoksi 10000 kbps bittinopeudella.
12900K oli 19 sekuntia nopeampi kuin Ryzen 9 5950X.
3DMark Time Spy -testi ajettiin 1440p-resoluutiolla. 12900K:n CPU-tulos oli selvästi testijoukon paras ja jopa 33 % parempi kuin Ryzen 9 5950X:llä.
Pelitestit 1920×1080-resoluutiolla
Assetto Corsa Competizione testattiin Epic-kuvanlaatuasetuksilla, Medium Rain -sadeasetuksella ja 29 kanssakilpailijalla. Ryzen 9 5900X oli 2 % suorituskykyisempi kuin 12900K.
The Witcher 3 testattiin Novigrad-kaupungissa parhailla kuvanlaatuasetuksilla. 12900K oli 6 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 5900X.
Metro Exodus ajettiin pelin sisäisellä benchmarkilla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla. 12900K oli 3 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 5900X.
Cyberpunk 2077 testattiin Ultra-kuvanlaatuasetuksilla. 12900K oli 5 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 5900X.
Counter Strike: Global Offensivessa oli Full HD -resoluutiolla käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen. 12900K oli 7 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 5900X.
Total War Saga: Troy -peli testattiin pelin sisäisellä Battle-benchmarkilla. 12900K oli 10 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 5900X.
Pelisuorituskyvyn skaalautuminen eri resoluutioilla
Cyberpunk 2077 -pelissä Ultra-kuvanlaatuasetuksilla 1080p-resoluutiolla Core i9-12900K:n ruudunpäivitysnopeus oli 5 FPS:ää eli noin 5 % parempi kuin Ryzen 5000 -sarjan prosessoreilla. Suuremmilla 1440p- ja 2160p-resoluutiolla peli on jo niin näytönohjainriippuvainen, että eroja ei enää syntynyt.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä ja Cyberpunk 2077 -pelillä 4k-resoluutiolla. Kaikkia prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 chromax.black -coolerilla.
Core i9-12900K -kokoonpanon tehonkulutus oli kaikkien ytimien täydessä rasituksessa Cinebech R20 -testissä yli 100 wattia korkeampi kuin 16-ytimisellä Ryzen 9 5950X:llä ja 80 wattia korkeampi kuin 12-ytimisellä Ryzen 9 5900X:llä.
Cyberpunk 2077 -pelirasituksessa Core i9-12900K:n tehonkulutus oli kuitenkin 15-25 wattia alhaisempi kuin Ryzen 5000 -sarjan prosessoreilla.
Core i9-12900K:n P-ytimien lämpötila nousi kaikkien ytimien täydessä rasituksessa Cinebech R20 -testissä 83 asteeseen ja E-ytimien 70 asteeseen. Ryzen 5000 -sarjan 12- ja 16-ytimiset prosessorit toimivat noin 70-asteisena.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
Testasimme Core i9-12900K -prosessorin ylikellottamista Asuksen ROG Maximus Z690 Hero -emolevyllä avonaisessa testipenkissä Noctuan 105 euron hintaisella NH-D15 chromax.black -coolerilla jäähdytettynä. Prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin suoraviivaisesti Cinebench R20 -testissä manuaalisessa tilassa kaikkia prosessoriytimiä ylikellottaen.
Lähtökohtana oli, ettei prosessorin kellotaajuus laskenut rasituksessa eli throttlannut. Käytännössä tämä tarkoitti, ettei lämpötila noussut yli 100 asteeseen.
Huom! Kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella. Ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia.
Cinebench R20 rullasi Core i9-12900K:lla vakaasti P-ytimien toimiessa 5,2 GHz:n ja E-ytimien 4,1 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä noin 1,375 volttia. Prosessorin lämpötila nousi ylikellotettuna P-ytimien osalta 83 asteesta noin 95 asteeseen ja E-ytimien 70 asteesta 79 asteeseen. Pelkän prosessorin tehonkulutus nousi 219 watista 270 wattiin.
Suorituskyky ylikellotettuna
- Cinebench R20: 11319 (+11 %)
- CS:GO FPS Benchmark: 923 (+13 %)
- Total War Saga: Troy: 148 FPS (+1 %)
- The Witcher 3: 209 FPS (+3%)
- Assetto Corsa Competizione: 110 FPS (+8 %)
Loppuyhteenveto
Intelin uudet Alder Lake -hybridiprosessorit ovat pitkästä aikaa mielenkiintoinen julkaisu sinisestä leiristä niin teknisestä näkökulmasta kuin suorituskyvyltään. Puhtaasti suorituskykyä katsoessa Core i9-12900K:ta voidaan pitää tällä hetkellä markkinoiden suorituskykyisimpänä prosessorina niin hyötyohjelmissa kuin prosessoririippuvaisissa peleissä. 12900K oli kaikissa testeissä AMD:n 16-ytimisen ja kalliimman Ryzen 9 5950X:n kanssa joko suurin piirtein tasoissa tai selvästi suorituskykyisempi.
Selkeimmät Alder Laken kipupisteet ovat kaikkien ytimien rasituksessa huomattavan korkea tehonkulutus, uuden alustan korkea hinta sekä saatavuusongelmat.
Vakiona Core i9-12900K:n tehonkulutus kaikkien ytimien rasituksessa oli noin 220 wattia ja ylikellotettuna se nousi 270 wattiin. Intel 7 -valmistusprosessi on askel surullisen kuuluisasta 14 nanometristä eteenpäin, mutta TSMC:n 7 nanometrillä valmistetuille Zen 3 -ytimille se ei kuitenkaan energiatehokkuudessa pärjää. Peleissä ero AMD:n Ryzen 5000 -sarjan prosessoreihin verrattuna kääntyi kuitenkin 15-25 watilla 12900K:n hyväksi.
Hintansa puolesta itse Core i9-12900K -prosessori on hinnoiteltu kohtalaisen kilpailukykyisesti 660 euroon, joka on selvästi edullisempi kuin 800 euron hintainen Ryzen 9 5950X, mutta toisaalta 100 euroa kalliimpi kuin Ryzen 9 5900X. DDR5-muisteja tukevien Z690-emolevyjen hinnat ovat julkaisun yhteydessä päälle 250 eurosta ylöspäin ja 32 gigatavun DDR5-muistisettien hinnat 300 eurosta ylöspäin, joten päivityksen hintalappu nousee väkisin päälle 1200 euroon. Tällä hetkellä tosin DDR5-muistien saatavuus on olematon, joten innokkaimpien päivittäjien lienee järkevintä hankkia ensin mahdollisimman edullinen DDR4-muisteja tukeva Z690-emolevy ja DDR4-muistit ja päivittää DDR5-aikakauteen saatavuuden parantuessa. Prosessoreiden suhteen kannattaa olla liikenteessä ennakoiden, sillä tietojemme mukaan Alder Lake -prosessoreita tuskin on tulossa jälleenmyyjien varastoihin tänä vuonna lisää, kun julkaisuerä on myyty loppuun.
AMD:n vastaisku Alder Lakelle on luvassa ensi vuoden puolella, kun se saa myyntiin Zen 3 -prosessorit 3D V-Cache -välimuistilla. 64 megatavun ylimääräisellä L3-välimuistilla varustettujen Ryzen-prosessoreiden odotetaan tuovan keskimäärin 15 % parannuksen pelisuorituskykyyn. Myöhemmin ensi vuonna markkinoille odotetaan myös Zen 4 -prosessoreita uudella AM5-kannalla ja DDR5-tuella, joten kilpailu sinisen ja punaisen leirin kesken on jälleen tiivistymässä ja se on kuluttajien kannalta kaikkein herkullisin tilanne.
Ja tuo korkea FPS ei siis ole pelkästään omaan visuaaliseen elämykseen. Markkinoilla on edelleen pelejä, joissa tietyt FPS-lukemat (yleensä korkeat) tuovat etua pelaajan laskentaan. Eli otat vähemmän vahinkoa, aseissa on pienempi rekyyli jne. Ja jos näitä pelejä pelaa kilpailumielessä/speedrunnaa niin noista on etua (pahoittelen taas offtopicia)
Yes, Low PUBG Mobile FPS Does Affect Your Gun's Fire Rate
http://www.fanbyte.com
tässähän on 119000k ja 9700k niputettu yhteen siis 8c/16c + 8c/8t eikä lopputulos ole edes suorituskyvyltään 11900k+9700k
PBO tosiaan evää takuun ja luokitellaan ylikellottamiseksi siinä missä 12900K:ssa vakiona PL1=PL2=241W. Samoin nuo Intelin prosessorit on jo useamman sukupolven toimineet yleensä emolevyillä vakiona rajoittamattomana ja Intelin vakioasetukset on täytynyt erikseen asettaa jos ne haluaa käyttöön.
Testeissä on ollut pyrkimyksenä käyttää prosessorita niin kuin valtaosa kuluttajista tulee niitä käyttämään.
Kenties ylikellotetut 12900K vs 5950X testi tulossa.
PC-pelaamisen valtti on minusta erittäin hyvä yhteensopivuus ja tarvittaessa emulaatio alaspäin.
Mistähän suorituskyvystä nyt puhut? Nykypelit ja näytönohjaimet eivät pysty ottamaan kaikkea irti 12900K:n ytimistä. Cinebench sen sijaan pystyy.
Computerbase, Cinebench R20:
12900K: 10 475 pts
11900K (with AB) + 9700: 6 237 pts + 3 593 pts = 9 830 pts
Tuo parivaljakko hävisi Alderille. Entäpä 8c/16t 9900K:n kanssa?
11900K (with AB) + 9900K: 6 237 pts + 4 537 pts = 10 774 pts
No nyt Alder häviää 2,8 %, kun Rocketin kaverina on 9900K. Samaa luokkaa siis edelleen. Esimerkkien perusteella Alder olisi hieman nopeampi kuin 11900K(with AB) + 9700K.
Suurin osa käyttäjistä Ei käytä PBO:ta.
Ei käytä tuolla logiikalla kyllä sitten XmP profiilejakaan.
Ei lataudu automaattisesti, mutta joo itse en pidä muistien XMP-profiilia ja PBO käyttöä samana asiana.
Ok, ei siinä mitään. Sinänsä testit olivat mielestäni aika hyvät eikä niistä mitään pahaa sanottavaa.
Tämä koko alusta on sinänsä aika haastava testattava, kun esim. Adoben tuotteissa osaa tehtävistä ilmeisesti kiihdytetään integroidulla näyttiksellä aika reippaasti ja tuossa ajatuksissaan oleva testaaja vertaakin appelsiineja ja omenia keskenään.
Vain siinä tapauksessa että erikseen tarkoituksen mukaisesti säätää toisella alustalla asetukset erilaiseksi, muuten kaikki ovat samalla viivalla. Nykyään GPU-kiihdytys on oletuksena avustamana.
Tämä tulee sitten vastaan joskus ehkä mikäli F/KF-malleja testataan. Olisikin ihan mielenkiintoista nähdä että paljonko konkreettista hyötyä saa siitä integroidusta näyttiksestä.
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin osa Denuvolla suojatuista peleistä ei yksinkertaisesti käynnisty ja ongelman korjaaminen vaatii juuri kyseistä peliä varten tehdyn päivityksen. PC Gamer oli ilmeisesti saanut rikkinäisistä peleistä 32 pelin listan ja Tom’s Hardware puhui 91 pelin listasta, mutta tuskin kummankaan lista on täysin kattava. Esimerkkinä AC: Valhalla ei suostu käynnistymään, vaikkakin uutena pelinä saa varmasti patchin asiaan.
Benchmarkkien kannalta AMD on liian konservatiivinen noiden wattirajoitusten kanssa. Pistäisivät X-malleille vaikka defaulttina PBO:n päälle. Ymmärrän toki että pelkäävät kuluttajien rikkovan prossunsa tms., mutta jos Intelkin voi noita ajella rajoittamattomina defaulttina. Kiinnostaa kyllä että kuinka paljon PBO, SAM yms. asetukset vaikuttaisi 5950x vs 12900K.
Olisi järkevää jos pelifirmat käyttäisivät Denuvoa vain alkuvaiheessa ja pätsäisivät sen pois kun myyntihuippu on jo saavutettu tai peli ei enää ole yhtä kallis kuin uutena. Mutta joo menee jo vähän ohi aiheesta, joten ei tästä sen enempää. Mielenkiintoista nähdä onko tämä hybridiarkkitehtuuri tullut jäädäkseen vai hetken hurmosta.
kun surituskyky on keskimäärin parantunut 10% sukupolvessa kuten nytkin näyttää käyneen keskimääräisesti, ei cinebench yksinään ole mikään mittari, prosessori on muutakin kuin ytimiä! kyse on tasapainosta, no keskimääräinen suorituskyky ei kuitenkaan ole noussut 11900k(90% 12900k:n suorituskyvystä) + 9700k(todellisuudessa vähän enemmän kuin jäljelle jäävä 10% 12900k:n suorituskyvystä)tasolle! vaikka virrankulutus ja lämpötilat pienistä energiatehokkaista ytimistä huolimatta nousee suht korkealle vieläkin vaikka tehonkulutuksessa pelikäytössä kait ne parhaat parannukset tässä tehtiinkin edelliseen sukupolveen verrattuna ja saatiin enemmän irti ytimistä! Nyt ollaan kuitenkin siinä pisteessä että suomessa(15 snt kw/h ja 30+%:n korotukset odotettavissa ) säästää 5900x:n hinnan joka toinen vuosi jos ei osta 11900K:ta
Kuten jo vastattiin, on suorituskyky selvästi edellä kun prosessorin suorituskyky valjastetaan oikeaan käyttöön. Ei tämä mikään ylivertainen prosessori ole, mutta Intelin kehityspolkuun nähden hyvää kehitystä.
Ei se ylimääräinen lämpö ole automaattisesti haitaksi, itsellä sähkölämmitys niin kaikki sähkölaitteet lämmittää asuntoa = sähkö menee hyötykäyttöön. Vaikka ajaisin prossulla Seti@home tjs. 24/7, kaikki sähkö menisi hyötykäyttöön
Mikä lasketaan käyttämiseksi, itsellä se oli jo oletuksena autolla? Oliko se disabled vai auto?
Mikä lasketaan käyttämiseksi, itsellä se oli jo oletuksena autolla? Oliko se disabled vai auto?
Ei välttämättä haitaksi, mutta mikäli tarkoituksena on lämmittää asuntoa niin lämpöpumppu hoitaa sen homman paljon tehokkaammin kuin puolijohteella, sähkövastuksella tai valoilla lämmittäminen (porukoiden ilpissä sähköteho 1500W ja lämpöteho 6kW). Eli mikäli perustellaan hirmuisen tehosyöpön tietokoneen omistamista sillä että ei se lämpö ja tehonkulutus haittaa, niin siitä tietokoneen käyttämisestä on sitten saatava ihan merkittävää iloa tai rahallista hyötyä jos meinataan että jää voitolle verrattuna lämpöpumpun käyttämiseen.
hetkonen sulla on sähkölämmitys ja sä vertailet täällä fiksuna miehenä intelin ja harvian suorituskykyä tajuamatta että ilmalämpöpumpulla saa pikkasen paremman hyötysuhteen kun yhdelläkään intelillä eikä hankintahintakaan häpee!!
Auto asetuksella PBO ei ole oletusarvoisesti päällä AMD emoissa yhtään uudemmalla BIOS versiolla (vaikka se asetus on oletuksena AUTO). Tosin ainakin joissakin X570 emoissa PBO oli oletusarvoisesti päällä ensimmäisillä BIOS versioilla (ainakin omassa Asus X570 TUF oli näin).
Teillä alkoi hieman mopo keulia..
Varmasti ymmärsitte pointin, tai sitte ette. Joka tapauksessa, täällä pidetään tehonkulutusta automaattisena pahana, pointti oli ettei se aina ole automaattinen paha. Itse en ainakaan perusta ostoksiani siihen että kuluttaako laite paljon sähköä sen hetken kun pelaan, itse asiassa tämä kuluttaa pelatessa vähemmän kuin Zen3 ja kyllä, ostaisin tämän vain pelikäyttöön jos nyt olisi aikomus vaihtaa pöytäkoneeseen.
Suurimmalle osalle käyttäjistä XMP päälle laittaminen on jo saavutus, jopa että alettaisiin säätää BIOS:sta mitään asetuksia. Tekniikkafoorumilla tulee ehkä hiukan väärä käsitys siitä, mihin suurin osa tietokeen käyttäjistä pystyy/osaa.
No mitenkäs se käytäntö nyt vaikka sit jonku i7 8700K kanssa, sillehän me voidaan tarjota se sille oleva tulevaisuuden supernäytönohjain 3080TI ja katsoa miten se pärjää nykypelien kanssa, ilman että me tarvitaan siihen jotain miniresoa ja keinotekoista testailua. Sitten voidaan verrata sillosiin prosessoreihin ja miettiä oliko testistä mitää hyötyä.
Ei nyt ainakaan kannata läppäriä vielä myyntiin laittaa näitä tuskin tulee samaan ihan hetkeen… paitsi ebaystä!
W lukemat on threadripper lukemia.. apples to oranges!
En ole vaihtamassa, katsoo sitten kun RTX 4000-sarja julkaistaan ja josko näistä olisi silloin myös mobiiliversiot.
No käytännössähän tätä voidaan testata vertailemalla miten vanhemmat prossut pärjää nykypeleissä kun meillähän on niihin verrattuna supernäyttistä tarjolla. Otetaan vaikka joku 4v takainen 8700K ja paritetaan nykynäyttiksen kanssa. Jokupa viitseliäs voisi tarkistella että saadaanko siltikkään mitään eroja mikä jotenkin olisi validoinut jotku 640×480 testit neljä vuotta sitten.
Jep, tarkoitus olikin vain tarttua tuohon virheelliseen väittämään että 24/7 SETI@Homen ajaminen olisi hyödyllistä koska prosessorin syömä sähkö lämmittää taloa. Mikäli jättää koneen yön yli ruksuttamaan jotain siksi että talo lämpiäisi on lähtökohtaisesti vähän pöljää, mikäli sillä ruksutuksella ei saa samalla tehtyä itselleen rahallista hyötyä tai muuten vaan arvosta sitä tuotosta minkä kone tekee, koska rahallisesti ilppi tai joku muu lämpöpumppu vaan hoitaa homman tehokkaammin.
niin esimerkiksi aurinkopaneelien omistajien kannattaa ylituotannon sattuessa ennemmin mainata ethereumia releen taakse kytketyllä rigillä jonka hukkalämpö lämmittää käyttövettä tai vaikka paljua, kuin myydä se sähköyhtiölle, mutta että parin tonnin intel lämmittämään taloa kesät talvet??
Kieltämättä vanhemmilla bioseilla on enemmän potkua.
tais kadota nuo biosit kun wraith prism tuulettimet (14,90€) katos x prossujen kyljestä, nyt wraith prism tekee comebackin..( 55, 95€) amd shopissa ja uutuustuote!
Ei tarvitse olla mikään logiikan professori klikkaillakseen biossista ohjeiden mukaisesti asioita. Ja irto-osia ostava porukka ei muutenkaan ole tod näk moisia asioita pelkäävää sorttia – rivi-ihmisille hyödyllisintä olisi arvostella jotain pirkkakonetta missä emo huutaa seis 130W kohdalla.
youtubesta löytyyy step to step ohjeet jotka jokainen osaa katsoa puhelimesta kun niitä säätää….
Meinasin jo innostua, mutta tuloksethan ovat todella vääristyneitä DDR5/DDR4 takia.
Huono esimerkki, koska tuo 8700K oli aikansa kallis lippulaiva. Se siis oletettavasti pärjää edelleen, kun kaverina on uusi ja tehokas näytönohjain ja pelataan niillä asetuksilla, millä tyypillisesti pelataan (1440p/2160p ja high/ultra).
Jos nyt testattaisiin 8700K pikkuresolla@RTX 3090, niin nähtäisiin 12900K:n olevan selvästi nopeampi. Se tarkoittaa, että keinotekoisen pienellä resoluutiolla esiin saatu ero tulee näkyviin RTX 4090/5090 kanssa ihan oikeilla peliresoluutioilla.
Parempi esimerkki olisi 7600K, koska sitä budjettipelaajat ostivat samaan aikaan, kun 8700K oli uusinta ja parasta. Techpowerup testasi molemmat GTX 1080 kanssa.
Tarina voisi mennä näin:
Joulukuu 2017:
Pelaaja A:lla oli 1440p näyttö ja sopivasti sama GTX 1080. Hän ei ajatellut ollenkaan tulevaisuuden RTX 3090:ä ja tulevia raskaampia pelejä. Höpöhöpö-720p -testit eivät siis kiinnostaneet pätkääkään. Hän hyppäsi suoraan 1440p-yhteenvetoon. Sen perusteella 7600K:n nopeus oli 97,7 % vs. 8700K. Hän osti halvemman ja pelasi tyytyväisenä 1440p + high/ultra. Pelit pyörivät yhtä hyvin kuin pelaaja B:n 8700K + GTX 1080:llä.
Pelaaja B:llä oli 1440p näyttö ja sopivasti sama GTX 1080. Hän oli kaukaa viisas, ja tiesi Nvidian tulevan julkaisemaan uuden GPUn noin vuoden päästä ja sitä seuraavan noin kolmen vuoden päästä (RTX 3090). Hän halusi tietää suorittimen piilossa olevan potentiaalin, joten hän hyppäsi 720p-sivulle. Hän huomasi, että 720p:stä huolimatta osassa peleistä GPU rajoitti suorittimen menoa. Hän katsoi raskainta testiä, eli Watch Dogs 2@720p. Sen mukaan 8700K oli 48,4 % nopeampi kuin kaverinsa ostama 7600K (128,7 fps vs. 86,7 fps). Hän osti 8700K:n ja pelasi tyytyväisenä. Kaveri joskus naljaili, että hän maksoi vähemmän ja käytännössä ihan sama fps@1440p.
Kului kolme vuotta. Kaverit olivat pelanneet ahkerasti. Pelaaja A oli alkanut huomata pientä pätkimistä uusissa peleissä 7600K:n kanssa, muttei puhunut siitä kaverilleen. Muuten omat aiemmat naljailut olisivat alkaneet nolottaa liikaa.
Uusi hittipeli Cyberpunk oli juuri tullut myyntiin. Se kuulemma oli graafisesti todella raskas, joten kaverukset marssivat GPU-myymälään. He eivät olleet kolmeen vuoteen päivittäneet, joten he päättivät panna kunnolla haisemaan. Molemmilla päivittyi GTX 1080 -> RTX 3090. Cyberpunkin lisäksi kaverit ostivat Total War Troy -pelin. Ei kun asentelemaan.
Joulukuu 2020, kuvassa Total War Troy@UHD (RTX 3090):
Pelaaja A sai RTX 3090:n mahtumaan koneeseen. Ensin Troy käyntiin. Pettymys oli suuri, kun peli ei pyörinytkään nätisti. Asetukset piti laskea niin alas, että vanha GTX 1080 olisi suoriutunut ihan yhtä hyvin. Myös Cyberpunk oli dia-show, ellei asetuksia laittanut low/medium -sekoitukseksi. Niillä asetuksilla vanha GTX 1080 olisi taas suoriutunut yhtä hyvin. Hän uskaltautui soittamaan ja kysymään, kuinka kaverilla pyörii.
Pelaaja B laittoi Troyn käyntiin. Se pyöri ihan pelattavasti, mutta RTX 3090 meni hieman hukkaan siinä pelissä. Näytönohjain sai paremmin töitä Cyberpunkin kanssa ja sitä olikin mukava pelata näyttävillä asetuksilla. Tosin RT oli liikaa vanhalle 8700K:lle.
Miten voi olla, että toinen voi pelata korkeilla asetuksilla, ja toisen täytyy tyytyä low/medium -coctailiin?
Kaverukset katsoivat yhdessä Computerbasen uunituoreen Cyberpunk-testin. Sen mukaan 4c/4t ei riitä kuin low-asetuksille, vaikka olisi RTX 3090. Computerbase oli testannut heidän suorittimillaan ja upouudella 5950X:llä Total War Troyn. Sieltä selvisi, että pelaaja B:n 8700K oli järisyttävät 176,5 % nopeampi kuin A:n 7600K! Uusi 5950X oli 488,2 % nopeampi kuin 7600K. Sillä voisi laittaa Cyberpunkissa RT:n huoletta päälle.
Pelaaja A katsoi Techpowerupin 1440p-yhteenvedosta, että 8700K on vain 2,4 % nopeampi kuin 7600K.
Pelaaja B katsoi Techpowerupin 720p-Watch Dogs 2:sta, että 8700K on 48,4 % nopeampi kuin 7600K.
Kolme vuotta myöhemmin RTX 3090:n kanssa 2160p-Troyssä 8700K on 176,5 % nopeampi kuin 7600K.
Pelaaja B jatkoi pelaamista tyytyväisenä. Pelaaja A meni kauppaan ja osti uuden suorittimen ja emolevyn sekä nopeammat muistit. Tarina ei kerro ottiko A opikseen. Sen pituinen se.
Jos noin monet pelit…noillakin listoilla ainakin 5-6 peliä joita itsekin pelaillut..niin jos ei varmuutta edes käynnistyykö kaikki pelit.. eihän tuollaisella prossulla mitään tee. Koskeeko ongelma koko mallisarjaa..esim myös Intel Core i5 12400 prosessoria?
Koskenee kaikkia joissa on noita pienempiä E -ytimiä, joita ei ilmeisesti noissa halvemmissa malleissa ole?
Tässähän vertaillaan tuotteita keskenään eikä esim. arkkitehtuuria. Nyt on laitettu 12900K:n kaveriksi DDR5-muistit, että nähdään mihin asti suorituskyky venyy. Erikseen on sitten tulossa DDR4 vs. DDR5 testit Z690 alustalla ja ilmeisesti myös clock-to-clock testit eri arkkitehtuureilla.
Ilmeisesti joo E-ytimien syy, alla mainitaan, että tämä olisi kierrettävissä poistamalla E-ytimet napin painalluksella pois käytöstä kun pelaa.
Intel julkaisi listan peleistä, joiden kopiosuojauksella on yhteensopivuusongelmia 12. sukupolven Core-prosessoreiden kanssa
bbs.io-tech.fi
Tuo lista tuskin on täysin kattava.
suhteellisen hyvin sanottu yhden numeron tuijottajille!
RT riippuu näytönohjaimesta. Lisäksi pelisuorituskykyä katsoessa on hyvä huomioida se suorituskyky. Jos 7600K tarjoaa total warissa riittävän suorituskyvyn, sitä on turha vaihtaa vaikka joku olisi nopeampi. Ja pelit on huono mittari ylipäänsä jollain 480p-resolla, kun pelit ehtii vaihtua siinä 3-4v aikana. Uudet voi vaikka säikeistyä lähes täydellisesti ja se 7600K onkin huonompi ostos kuin r5 1600.
esimerkiksi unreal engine 5 jakaa jokaisen partikkelin omaksi prosessiksi, kunhan pb(siis ei pbo, joka syöttää lisää virtaa pb: ohi pb siis jakaa kuormaa viileimmille ytimille, tulee merkitsemään enemmän kuin yhden ytimen nopeus) kehittyy tarpeeksi epyc on nopein peliprossu!
8700K nyt onneksi vielä riittää jotenkin nykyajan peleissä.
Tarinat ovat tarinoita ja niillä harvimmin on mitään relaatiota in real life elämään. Minäkin voisin erään tarinan. Siinä henkilö A osti itselleen joulukuussas 2017 uuden 8700K prosessorin hintaan 395 euroa. Vastaavasti henkilö B osti itselleen samaan aikaan itselleen uuden 7600K prosessorin hintaan 245 euroa. Hinnat tarkistettu hinta.fi palvelusta.
Säästyneet 150 euroa henkilö B sijoitti AMD osakkeisiin, koska näki jo silloin Ryzen prosessorien potentiaalin. Säästyneellä 150 eurolla hän sai ostettua itselleen 16 kappaletta AMD osakkeita. Hinta tarkistettu Google Finance palvelusta.
Kolme vuotta he pelasivat pelejä ilman mitään suurempia eroja koneiden välillä. Mutta kolmessa vuodessa tekniikka oli kehittynyt ja uusien 3090 näytönohjaimien myötä molempien henkilöiden prosessorit alkoivat haittaamaan menoa.
Valitettavasti henkilöllä A ei enää ollut yhtään rahaa jäljellä, koska oli käyttänyt rahat 8700K prosessoriin ja 3090 näytönohjaimeen. Henkilö B sen sijaan myi vanhan 7600K prosessorin ja sai siitä satasen + myi AMD:n osakkeet ja sai niistä n. 1300 euroa.
Matkalla pankkiin ja kauppaan ostamaan uutta tietokonetta henkilön B seurassa ollut henkilö A mietti itsekseen, että olisipa hänkin ollut yhtä fiksu kuin henkilö B.
Tarinan opetus on tietenkin se, että A) on aivan turhaa alkaa spekuloimaan, että mitä tulee tapahtumaan tulevaisuudessa ja B) tietotekniikka lähes aina halpenee niin nopeasti, että tehon ostaminen ns. reserviin vuosien päähän nyt vaan on tyhmää, jos sitä ei oikeasti tarvitse ostohetkellä, koska kolmen vuoden päästä sen saman tehon saa paljon halvemmalla.
Toki RT riippuu myös näytönohjaimesta. Puhuin kuitenkin suorittimesta, joka merkitsee erittäin paljon, kun puhutaan Cyberpunk + RT + ultra + tehokas GPU.
Computerbasen mukaan RT vaikuttaa seuraavasti RTX 3090:llä ultra-preset, min/avg:
i3-9100 (~7600K):
RT off, 14,6/36,0 fps
RT on, 8,4/21,8 fps
i5-10400F (~8700K):
RT off, 40,6/90,5 fps
RT on, 31,8/61,1 fps
5950X:
RT off, 70,0/112,0 fps
RT on, 54,3/89,4 fps
RT vaatii paljon suorittimelta oli se sitten uusi huippumalli tai jo iäkkäämpi keskiluokan malli.
Tekstin mukaan ilman säteenseurantaa ultra-asetuksille riittää 6c/12t, jos se on >=10400F/5600X. AMD:n pitää olla >=3700X.
RT:n (edelleen ultra) kera pitäisi olla nopea 8c/16t, koska 5600X ei riitä. Inteliltä pitää olla >=9900K. AMD:ltä >=5800X/3900X.
Ei se 7600K tarjoa Troyssa riittävää suorituskykyä, kun maks. asetukset ja RTX 3090@2160p. Min/avg:
7600K, 12,2/13,6 fps (dia-show)
8700K, 34,7/45,2 fps (täysin pelattava, muttei ihanne)
5950X, 73,1/81,2 fps (sujuvasti pelattava)
Juuri pelien parempi säikeistyminen oli suuressa roolissa, kun esimerkissäni 8700K osoittautui uudella GPU:lla ja uudella pelillä (Cyberpunk ja Troy) selvästi 7600K:ta paremmaksi.
Pelkkä 480p/720p -avg ei kerro kovin hyvin tulevaisuudesta. Esimerkissäni pelaaja B etsi 720p-testit. Hän ei kuitenkaan tyytynyt siihen, vaan penkoi esille sen pelin, jossa moniydintuki on paras, eli Watch Dogs 2:n.
Paras tapa ennustaa kolmen vuoden päähän:
1. Etsi peli, jossa on paras moniydintuki.
2. Katso sen pelin 720p ja siinä erityisesti minimit.
3. Suosi isoa välimuistia.
4. Katso myös liki täydellisesti skaalautuvaa nopeustestiä, kuten Cinebench. Ota huomioon, että eri arkkitehtuurien tai Intel/AMD välillä ei voi ihan suoraan vertailla, vaan pitää selvittää kerroin, esim. 0,95.
Tähän loppuun selvennykseksi, että nämä jutut koskevat vain niitä, jotka joko pitävät samaa suoritinta erittäin pitkään, tai sitten ostavat huippunäyttiksiä.
Olisi esim. suurimmalle osalle pelaajista virhe ostaa 10600K/5600X RTX 3080/3090:n kaveriksi, jos tietää hyppivänsä jokaiseen tai joka toiseen huippunäyttikseen. Mainitut suorittimet toimivat hyvin nyt, mutta ei niiden seuraksi kannata ostaa RTX 4090/5080/5090, jos aikoo silloin pelata uusimpia pelejä. Toki jos ostaa samalla jokaisen julkaistavan uuden i5/R5:n (+emo/muistit), niin sitten ihan ok. Halvemmaksi kuitenkin tulisi ostaa suoraan i7/i9/R7/R9, jos tietää ostelevansa huippunäyttiksiä. Tietty jos kilpapelaaminen vaatii äärimmäistä single corea, niin sitten voi olla paras ostaa aina uusi i5 ja kovat muistit.