
Intel esitteli lokakuun lopulla Innovation-tapahtumassaan uudet Alder Lake -koodinimelliset 12. sukupolven Core-prosessorit vain reilu puoli vuotta sen jälkeen, kun 11. sukupolven Core-prosessorit saapuivat myyntiin maaliskuun lopulla. Yhtiön julkaisutahti on ollut kova ja viimeisen 1,5 vuoden aikana markkinoille onkin julkaistu jopa kolme uutta Core-prosessorisukupolvea.
Syy julkaisutiheyteen löytyy pahoin myöhästyneestä 10 nanometrin valmistusprosessista, minkä takia Intel joutui jumittamaan vuosien ajan 14 nanometrin prosessissa ja Skylake-arkkitehtuurissa. Valmistusprosessin jumittaessa uusia suunnitelmia ei pystytty toteuttamaan ja niitä piti järjestellä uusiksi. Myös 7 nanometrin valmistusprosessin yllä on leijunut synkkiä pilviä ja yhtiö on ilmoittanut siihen perustuvien prosessoreiden myöhästymisestä vuoden 2022 lopulle tai 2023 alkuun. Aiemmin tänä kesänä Intel nimesi Alder Lake -prosessoreissa käytettävän 10 nanometrin Superfin -prosessin Intel 7:ksi ja 7 nm:n prosessin Intel 4:ksi.
Ensimmäisessä aallossa Intel julkaisi 12. sukupolven Core-prosessoreista vain kerroinlukottomat K-mallit ja edullisemmat lukitut mallit yhdessä B660-emolevyjen kanssa ovat vuorossa ensi vuonna. Tässä vaiheessa myyntiin saapuvat Core i5-12600K, i7-12700K ja i9-12900K, sekä F-versiot kustakin prosessorista ilman integroitua grafiikkaohjainta. Prosessoreiden ennakkotilaukset alkoivat viime viikolla ja varsinainen myynti ja toimitukset kuluttajille alkavat tänään 4. marraskuuta. Core i9-12900K:n hinta on Suomessa edullisimmillaan noin 660 euroa ja KF-mallin pari kymppiä vähemmän. Pykälää matalammalla Core i7-12700K:n ja KF:n hinnat liikkuvat noin 450 ja 415 euron tuntumassa ja edullisimpien i5-12600K ja KF:n noin 330 ja 300 euron paikkeilla.
Alder Lake -prosessoreissa on käytössä uusi LGA 1700 -kanta eli prosessorit eivät ole yhteensopivia 400- tai 500-piirisarjoihn perustuvien emolevyjen kanssa, vaan vaativat kaveriksi uuden 600-piirisarjaan perustuvan emolevyn. Tässä vaiheessa julkaistiin Z690-piirisarja, joka on tarkoitettu suorituskykyisempiin kokoonpanoihin sekä prosessorin ja muistien ylikellottamiseen. Z690-emolevyjen hintataso Suomessa on reilusta 200 eurosta yli 2000 euroon.
Piirisarjan puolelta uutta on parhaimmillaan 12 PCI Express 4.0 -väylää, integroitu 2,5 Gbps:n verkko-ohjain ja Wi-Fi 6E -tuki, uusi Volume Management Device PCIe-laitteiden helpompaan hallintaan sekä lisää USB 3.2 Gen 2×2 -liitäntöjä. Myös Rapid Storage Technology ja Optane-tuki ovat kokeneet tarkemmin määrittelemättömiä päivityksiä.
Prosessorin esittely
12. sukupolven Core-prosessoreiden suurin uudistus on kahden erilaisen prosesossoriytimen yhdistäminen hybridiarkkitehtuuriksi. Alder Laket sisältävät suorituskykyisempiä Golden Cove P-ytimiä sekä energiatehokkaampia Gracemont E-ytimiä. Käskyvirtaa ohjataan uudella Thread Director -yksiköllä, joka tarkkailee käskyvirtaa yhtiön mukaan nanosekunnin tarkkuudella ja antaa tuetuille käyttöjärjestelmille palautetta tehtävien skeduloinnin optimoimiseksi. Thread Director ohjaa käskyjä P- ja E-ytimille paitsi kuorman mukaan, myös esimerkiksi prosessorin lämpötilan ja asetettujen tehonkulutusasetusten mukaan.
Muita uudistuksia ovat esimerkiksi tuki DDR5-4800-muisteille, 16 PCI Express 5.0 -linjalle, kahdeksan DMI 4.0 -linjaa piirisarjalle, parannellut ylikellotusominaisuudet sekä paranneltu Xe-arkkitehtuuriin perustuva UHD Graphics -grafiikkaohjain.
Jokaisella P-ytimellä on oma 1,25 megatavun L2-välimuisti ja neljää E-ydintä kohden jaettua L2-välimuistia on kaksi megatavua. Kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 30 megatavua.
Saimme Inteliltä testiin Core i9-12900K -prosessorin retail- eli myyntiversion, jonka S-koodi on SRL4H. Myyntipakkauksen mukana ei toimiteta jäähdytysratkaisua, vaan se täytyy ostaa erikseen.
16-ytiminen Core i9-12900K on varustettu 8 suorituskykyisellä P-ytimellä ja 8 energiatehokkaalla E-ytimellä, joita on siis yhteensä 16 kappaletta. P-ytimet on varustettu Hyper-Threading-ominaisuudella, joten yhteensä käytettävissä on 24 säiettä. K-mallinen prosessori on kerroinlukoton eli se sopii ylikellottamiseen ja siinä on käytössä integroitu Xe-grafiikkaohjain ja grafiikkaohjaimen osalta karsittu 12900KF-malli on 30 euroa edullisempi.
Intelin ilmoittama perustaajuus 12900K:n P-ytimille on 3,2 GHz ja E-ytimille 2,4 GHz. 1-2 ytimen rasituksessa P-ytimien kellotaajuus voi nousta maksimissaan 5,2 GHz:iin ja E-ytimien 3,9 GHz:iin.
Turbo-ominaisuus ja tehonkulutukset rajoitukset
Alder Laken myötä Intel on luopunut Thermal Design Power- eli TDP-termistä ja korvannut sen Processor Base Power -termillä, joka Core i9-12900K:n kohdalla on 125 wattia. Intel on kuitenkin asettanut lukitsemattomien 12. sukupolven Core-prosessoreiden kohdalla Turbo-ominaisuuden toimimaan vakiona siten, että PL1- ja PL2-tehonkulutusrajoitukset ovat molemmat 241 wattia. Käytännössä prosessori toimi vakiona kaikkien ytimien rasituksessa P-ytimien osalta 4,9 GHz:n ja E-ytimien 3,7 GHz:n kellotaajuudella noin 220 watin tehonkulutuksella jatkuvasti, eikä kellotaajuus tai tehonkulutus enää laskenut tietyn ajan kuluttua.
Testikokoonpano
Testit ajettiin Core i9-12900K:lla Asuksen Z690-piirisarjaan perustuvalla ROG Maximus Hero -emolevyllä, johon oli päivitetty lokakuun lopulla julkaistu 0702 BIOS-versio. Testikokoonpano varustettiin 32 gigatavulla Corsairin DDR5-5200-nopeudella ja 38-38-38-84-latensseilla toimivia muisteja.
Edelliset 10. ja 11. sukupolven Core-prosessorit testattiin Asuksen Z590-piirisarjaan perustuvalla ROG Maximus XIII Hero -emolevyllä ja AMD:n Zen 3 -arkkitehtuurin Ryzen 9 5950X- ja 5900X -prosessorit Asuksen X570-piirisarjaan perustuvalla ROG Crosshair Extreme -emolevyllä. Molemmilla aluistoilla oli käytössä 32 gigatavua Corsairin DDR4-3600-nopeudella ja 16-18-18-36-latensseilla varustut muistit.
Kaikki Intelin prosessorit toimivat testeissä ilman tehorajoituksia eli niistä otettiin suorituskyvyn suhteen irti maksimipotentiaali.
Prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 chromax.black -coolerilla ja näytönohjaimena testeissä oli käytössä NVIDIAn GeForce RTX 3080 Ti.
Testit ajettiin kaikilla alustoilla lokakuun alussa virallisesti julkaistulla Windows 11 Pro -käyttöjärjestelmällä.
Hintataso Suomessa 4.11.2021
- Core i9-10900K: alkaen 480€
- Core i9-11900K: alkaen 540€
- Ryzen 9 5900X: alkaen 560€
- Core i9-12900K: alkaen 660€
- Ryzen 9 5950X: alkaen 800€
Intel Alder Lake -kokoonpano
- Asus ROG Maximus Z690 Hero (Z690, LGA 1700 -kanta)
- 32 Gt Corsair Vengeance DDR5 5200 MHz (38-38-38-84)
Intel Comet- ja Rocket Lake -kokoonpano
- Asus ROG Maximus XIII Hero (Z590, LGA 1200 -kanta)
- 32 Gt Corsair Dominator Platinum RGB DDR4 3600 MHz (16-18-18-36)
AMD Zen 3 -kokoonpano
- Asus Crosshair VIII Extreme Wi-Fi (X570, AM4-kanta)
- 32 Gt Corsair Dominator Platinum RGB DDR4 3600 MHz (16-18-18-36)
Muut komponentit
- Noctua NH-D15 chromax.black -prosessorijäähdytys
- NVIDIA GeForce RTX 3080 Ti -näytönohjain
- Corsair MP600 Pro XT 2 Tt M.2 SSD (PCI Express 4.0)
- Fractal Design Ion+ 860W Platinum
- Microsoft Windows 11 Pro 64-bit
Prosessoritestit
Cinebench R20 testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä. Kaikkien ytimien testissä Ryzen 9 5950X oli 3% suorituskykyisempi kuin 12900K.
Yhden säikeen testissä 12900K meni uusilla Golden Cove -ytimillä yli 100 pisteellä Ryzen 5000 -sarjan Zen 3 -prosessoreiden ohi ja eroa syntyi noin 17 %.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä. Ryzen 9 5950X oli 2 sekuntia nopeampi kuin kuin 12900K.
Handbraken x264-videoenkoodauksessa 12900K toimi erinomaisesti ja se oli 18 % nopeampi kuin Ryzen 9 5950X.
Adobe Lightroom Classicilla exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
12900K ja Ryzen 9 5900X olivat tasoissa, 5950X:n jäädessä jälkeen 9 sekunnilla.
Adobe Premiere Pro 2022:lla renderöitiin 10 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti H.264-enkoodauksella videotiedostoksi 40000 kbps bittinopeudella.
12900K oli 6 sekuntia nopeampi kuin Ryzen 9 5950X.
DaVinci Resolve 17:llä renderöitiin 10 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti H.264-enkoodauksella videotiedostoksi 10000 kbps bittinopeudella.
12900K oli 19 sekuntia nopeampi kuin Ryzen 9 5950X.
3DMark Time Spy -testi ajettiin 1440p-resoluutiolla. 12900K:n CPU-tulos oli selvästi testijoukon paras ja jopa 33 % parempi kuin Ryzen 9 5950X:llä.
Pelitestit 1920×1080-resoluutiolla
Assetto Corsa Competizione testattiin Epic-kuvanlaatuasetuksilla, Medium Rain -sadeasetuksella ja 29 kanssakilpailijalla. Ryzen 9 5900X oli 2 % suorituskykyisempi kuin 12900K.
The Witcher 3 testattiin Novigrad-kaupungissa parhailla kuvanlaatuasetuksilla. 12900K oli 6 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 5900X.
Metro Exodus ajettiin pelin sisäisellä benchmarkilla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla. 12900K oli 3 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 5900X.
Cyberpunk 2077 testattiin Ultra-kuvanlaatuasetuksilla. 12900K oli 5 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 5900X.
Counter Strike: Global Offensivessa oli Full HD -resoluutiolla käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen. 12900K oli 7 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 5900X.
Total War Saga: Troy -peli testattiin pelin sisäisellä Battle-benchmarkilla. 12900K oli 10 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 5900X.
Pelisuorituskyvyn skaalautuminen eri resoluutioilla
Cyberpunk 2077 -pelissä Ultra-kuvanlaatuasetuksilla 1080p-resoluutiolla Core i9-12900K:n ruudunpäivitysnopeus oli 5 FPS:ää eli noin 5 % parempi kuin Ryzen 5000 -sarjan prosessoreilla. Suuremmilla 1440p- ja 2160p-resoluutiolla peli on jo niin näytönohjainriippuvainen, että eroja ei enää syntynyt.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä ja Cyberpunk 2077 -pelillä 4k-resoluutiolla. Kaikkia prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 chromax.black -coolerilla.
Core i9-12900K -kokoonpanon tehonkulutus oli kaikkien ytimien täydessä rasituksessa Cinebech R20 -testissä yli 100 wattia korkeampi kuin 16-ytimisellä Ryzen 9 5950X:llä ja 80 wattia korkeampi kuin 12-ytimisellä Ryzen 9 5900X:llä.
Cyberpunk 2077 -pelirasituksessa Core i9-12900K:n tehonkulutus oli kuitenkin 15-25 wattia alhaisempi kuin Ryzen 5000 -sarjan prosessoreilla.
Core i9-12900K:n P-ytimien lämpötila nousi kaikkien ytimien täydessä rasituksessa Cinebech R20 -testissä 83 asteeseen ja E-ytimien 70 asteeseen. Ryzen 5000 -sarjan 12- ja 16-ytimiset prosessorit toimivat noin 70-asteisena.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
Testasimme Core i9-12900K -prosessorin ylikellottamista Asuksen ROG Maximus Z690 Hero -emolevyllä avonaisessa testipenkissä Noctuan 105 euron hintaisella NH-D15 chromax.black -coolerilla jäähdytettynä. Prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin suoraviivaisesti Cinebench R20 -testissä manuaalisessa tilassa kaikkia prosessoriytimiä ylikellottaen.
Lähtökohtana oli, ettei prosessorin kellotaajuus laskenut rasituksessa eli throttlannut. Käytännössä tämä tarkoitti, ettei lämpötila noussut yli 100 asteeseen.
Huom! Kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella. Ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia.
Cinebench R20 rullasi Core i9-12900K:lla vakaasti P-ytimien toimiessa 5,2 GHz:n ja E-ytimien 4,1 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä noin 1,375 volttia. Prosessorin lämpötila nousi ylikellotettuna P-ytimien osalta 83 asteesta noin 95 asteeseen ja E-ytimien 70 asteesta 79 asteeseen. Pelkän prosessorin tehonkulutus nousi 219 watista 270 wattiin.
Suorituskyky ylikellotettuna
- Cinebench R20: 11319 (+11 %)
- CS:GO FPS Benchmark: 923 (+13 %)
- Total War Saga: Troy: 148 FPS (+1 %)
- The Witcher 3: 209 FPS (+3%)
- Assetto Corsa Competizione: 110 FPS (+8 %)
Loppuyhteenveto
Intelin uudet Alder Lake -hybridiprosessorit ovat pitkästä aikaa mielenkiintoinen julkaisu sinisestä leiristä niin teknisestä näkökulmasta kuin suorituskyvyltään. Puhtaasti suorituskykyä katsoessa Core i9-12900K:ta voidaan pitää tällä hetkellä markkinoiden suorituskykyisimpänä prosessorina niin hyötyohjelmissa kuin prosessoririippuvaisissa peleissä. 12900K oli kaikissa testeissä AMD:n 16-ytimisen ja kalliimman Ryzen 9 5950X:n kanssa joko suurin piirtein tasoissa tai selvästi suorituskykyisempi.
Selkeimmät Alder Laken kipupisteet ovat kaikkien ytimien rasituksessa huomattavan korkea tehonkulutus, uuden alustan korkea hinta sekä saatavuusongelmat.
Vakiona Core i9-12900K:n tehonkulutus kaikkien ytimien rasituksessa oli noin 220 wattia ja ylikellotettuna se nousi 270 wattiin. Intel 7 -valmistusprosessi on askel surullisen kuuluisasta 14 nanometristä eteenpäin, mutta TSMC:n 7 nanometrillä valmistetuille Zen 3 -ytimille se ei kuitenkaan energiatehokkuudessa pärjää. Peleissä ero AMD:n Ryzen 5000 -sarjan prosessoreihin verrattuna kääntyi kuitenkin 15-25 watilla 12900K:n hyväksi.
Hintansa puolesta itse Core i9-12900K -prosessori on hinnoiteltu kohtalaisen kilpailukykyisesti 660 euroon, joka on selvästi edullisempi kuin 800 euron hintainen Ryzen 9 5950X, mutta toisaalta 100 euroa kalliimpi kuin Ryzen 9 5900X. DDR5-muisteja tukevien Z690-emolevyjen hinnat ovat julkaisun yhteydessä päälle 250 eurosta ylöspäin ja 32 gigatavun DDR5-muistisettien hinnat 300 eurosta ylöspäin, joten päivityksen hintalappu nousee väkisin päälle 1200 euroon. Tällä hetkellä tosin DDR5-muistien saatavuus on olematon, joten innokkaimpien päivittäjien lienee järkevintä hankkia ensin mahdollisimman edullinen DDR4-muisteja tukeva Z690-emolevy ja DDR4-muistit ja päivittää DDR5-aikakauteen saatavuuden parantuessa. Prosessoreiden suhteen kannattaa olla liikenteessä ennakoiden, sillä tietojemme mukaan Alder Lake -prosessoreita tuskin on tulossa jälleenmyyjien varastoihin tänä vuonna lisää, kun julkaisuerä on myyty loppuun.
AMD:n vastaisku Alder Lakelle on luvassa ensi vuoden puolella, kun se saa myyntiin Zen 3 -prosessorit 3D V-Cache -välimuistilla. 64 megatavun ylimääräisellä L3-välimuistilla varustettujen Ryzen-prosessoreiden odotetaan tuovan keskimäärin 15 % parannuksen pelisuorituskykyyn. Myöhemmin ensi vuonna markkinoille odotetaan myös Zen 4 -prosessoreita uudella AM5-kannalla ja DDR5-tuella, joten kilpailu sinisen ja punaisen leirin kesken on jälleen tiivistymässä ja se on kuluttajien kannalta kaikkein herkullisin tilanne.
Ehkä tuo "posketon gpu bottleneck" kuulosti vähän provosoivalta
mutta siis ilmenee näistäkin testituloksista, esim kärjistetysti Cyberpunkin Ultra 4k testeissä kaikki menee samalla viivalla koska erittäin todennäköisesti gpu usage 95-100% kokoajan joka ei anna prossulle hirveesti varaa esiintyä.
Uskon vahvasti että kun saadaan videotestitulokset kehiin msi ab kautta tulevilla rivatunerin gpu/cpu usageilla niin saadaan tähänkin lisää hahmotusta.
Näissä niin sanotuissa synteettisissä testessä kun ei ole näytönohjaimella mitää roolia niin saadaan jokseenkin eroja aikaan, tosin näihin vaikuttaa sitten taas ohjelma joka tekee vertailusta ei niin hirveän yksinkertaista.
Prkl.. en perukkaan. Ihan vain sen takia, että pääsee pitkästä aikaa oikeasti kellottamaan ja säätämään. Ryzeni on ihan liian tylsä, PBO päälle ja menoksi meiningillä.
Ymmärrän tämänkin näkökulman, jos vertailee pelkästään nykyhetken pelejen kautta niin ei taida juuri kannattaa ostaa i5/ryzen 5 vehkeitä kummosempaa kiveä, jos hakee rahoilleen vastinetta. 64 pelaajan servut uusimissa battlefieldeissä alkaa tarjoamaan prosessorillekin jo aika kovaa kuormaa etenkin kun on discordit sun muut päällä samaan aikaan, mutta multiplayeriäkin on melkein mahdoton benchmarkata.
Toisaalta ei ole mitään pakkoa saada eroja aikaan? Jos eroja ei tule, niin ehkei prosessorilla ole isoa merkitystä pelitehojen kannalta tietyllä resoluutiolla.
Kiinnitin huomiota noihin latensseihin DDR4 (16-18-18-36 ) ja Ja DDR5 (38-38-38-84)
Onko noilla 16 vs 38 jne mitää tekemistä/yhtäläisyyttä toistensa kanssa.
Kiitos artikkelista. Kiva, että Danincekin oli mukana.
Olis mielenkiintoista tietää (varsinkin tuon halvemman prossun testissä) miten tuo Intelin sisäinen Gpu UHD 770 pärjää HandBrakea ja Cinebenchea käytettäessä.
Tuossahan ei välttämättä tarvita ulkoista Gpua. (Editoin UHD 360 :llä, (optimistisena) odottelen niitä järkihintaisia ulkoisija näytönohjaimia.
Joskus tulevaisuudessa näytönohjaimen vaihdolla se ero sitten saattaakin näkyä, asiat on kokonaisuuksia ja siinä vaiheessa se saattaakin näytellä jo eroa että ostaako sen 5900x vai 12900k koneeseensa, jokainen tekee tietysti päätökset aivan itse ja kehoitan tutkimaan muutakin kun pelitestejä.
Mukavaa kilpailua, mutta itse en päivitä koska ihan tässä lähiaikoina tuli siirryttyä AMD:n 5000-sarjaan.
Itsellä ei mitään muuta sanottavaa ole muuta kun että melkoinen saunahan tuo paras kivi on verrattuna 16-ydin ryzeniin. Lämmöt kuriin jos sais seuraavaan prossusukupolveen niin voisi olla ihan menevä peli.
Tai voisiko tämän asian edes tuoda selväski itse artikkelissa? Vaikkuttaa varmasti moneen potentiaaliseen ostajaan.
No en tiedä onko tuossa 12900K:ssa hirveesti varaa kun kaikilla testaajilla tuntuu olevan sama mantra että kuumana käy vakiona ja vaatii todella järeän coolerin. Der8bauer näytti että LN2 leikeissä kellotus varaa sitten löytyy, mutta normi coolereilla se vara tuntuu olevan aika pieni.
No niin, tulihan sieltä jonkinlainen semi-jytky. Hintakaan ei hirvitä enää, kun on tottunut katselemaan noita näytönohjainten poskettomia nelinumeroisia hintoja. Kuluttajan kelpaa, kun voi valita useammasta hyvästä vaihtoehdosta. Jos vielä jaksaa pöytäkoneen joskus kasata, niin taas Inteliäkin voisi harkita.
Jo vain! Ensimmäinen kunnon Intel prossa aikoihin! Ihan jees…
Ja jep DDR5 on aika kuraa hintaan nähden vielä jonkin aikaa, eli jos kuumottaa, niin ddr4 emolla tuo kannattaa ostaa. Tai odotella se pari vuotta, jotta tulee oikeasti nopeampia ddr5 rimoja ja hintakin vähän alaspäin.
MAD 3D cache auttaa joissain peleissä, mutta ei kaikissa, joten tasaisena pysynee ja edelleen oletan, että 3d cache kakulla varustetut AMD zen3:t lienee ainakin 20-40% kalliimpia kuin ilman cachea, joten tasoittanee vain ddr5:n aiheuttaman hintaeron.
Mutta nyt on taas tasaista kilpailua, mikä voi olla hyvä asia meille! Jollei sitten Intel taas potkaise AMD:ta vyön alle ja nosta hintoja, kun AMD makaa maassa. Onneksi sitä ei ihan vielä ole näkyvissä.
Pyrimme kanavoimaan resurssit ennemmin käytäntöä vastaaviin testeihin kuin teoreettisiin mittauksiin.
Cyberpunk 2077 on tarkoituksella mukana näyttämässä, miten suorituskyky käyttäytyy näytönohjainriippuvaisessa pelissä ja eri resoluutioilla, eikä mukana ole pelkästään prosessoririippuvaisia testejä, joita muutenkin on vain kourallinen, joka antaisi väärän käsityksen isossa kuvassa prosessorin vaikutuksesta pelisuorituskykyyn.
Siksi pitää saada erot näkyviin, koska moni haluaa käyttää uutena ostettua suoritinta enemmän kuin 1-2 vuotta. Jotkut päivittävät myöhemmin näytönohjaimen. Moni haluaa, että tulevatkin pelit pyörivät, eivätkä vain 2021 julkaistut.
Intel Alder Lake (LGA1700, Z690) kokemukset & emolevyt
bbs.io-tech.fi
Linkissä on pitkä viesti, jonka lopussa on esimerkit 2-4 -vuotiaista suoritinpareista (halpa ja kalliimpi), jotka olivat uutena yhtä nopeita peleissä. Halpa oli jopa aavistuksen nopeampi. Miltä näytti 2020 lopussa Cyberpunkissa? Kalliimpi olikin yhtäkkiä 100 % nopeampi. Näytönohjainten ja pelien kehityksen myötä suorittimelle tulee enemmän kuormaa.
Jos suoritintestissä testataan näytönohjainta, silloin ei saada selville suorittimen koko potentiaalia. Alhainen resoluutio (720p) ja ultra-preset on helpoin tapa testata, miten suoritin jaksaa tulevaisuuden näytönohjainten kanssa.
Kunnollisten suoritintestien lisäksi on hyvä testata normaaleilla 1080/1440/2160 -resoluutioilla. Tällöin lukija näkee, että juuri tällä hetkellä heikompikin suoritin riittää.
Jyvät erottuvat akanoista vuonna 2024, kun pelaaja ostaa vanhan suorittimen kaveriksi RTX 5080/5090:n ja käynnistää kuvitteellisen Cyberpunk II:n. Se vuonna 2021 huippusuoritinten veroinen@1440p i5-11600K ei enää pyöritäkään ollenkaan samalla nopeudella kuin 5900X/12700K.
Yleisellä tasolla testi on sitä validimpi mitä paremmin se mittaa testattavaa asiaa. Toisekseen, 720p lowilla näkee sen absoluuttisen suorituskykyeron, joka tulee tulevaisuudessa lähemmäs niitä arkipäivän käyttökohteita. On myös syytä miettiä, moniko oikeasti käyttää testeissä tyypillisesti olevia ultra-asetuksia? Toki 720p on jo kuollut ja kuopattu, joten periaatteessa 1080p low olisi hyvä kompromissiasetus, joka vastaisi paremmin esim. korkeaa fps:ää tavoittelevien todellista käyttöä.
Lantessithan on aina suhteessa kellotaajuuteen, niin älä hyvä mies jätä kellotaajuuksia pois.. Ei tässä hommassa ole mitään järkeä.
3600MHz CL16 on 5200MHz CL23.
5200MHz CL39 on 3600MHz CL27. (39 menee tasalukuun)
Tietenkin nuo on kellojaksoina, eikä välttämättä suoraan korvertoitavissa nanosekunneiksi muistiarkkitehtuurien välillä, mutta DDR4 3600CL16 = 5200CL23. Ja DDR5 5200CL39=3600CL27. Siksi joku ajan yksikkö olisi tässä ehkä parempi kuin kellojakso.
Eli testausta asetuksilla joilla kukaan ei pelaa? Mitä järkeä tuossa on? Minua ainakin kiinnostaa paljon enemmän se mitä se prosessori saa aikaan realistisilla asetuksilla ja resoluutioilla kuin jonkun lähes teoreettisen peniksenvenytys scoren testaaminen täysin epärealistisilla asetuksilla.
Valitettavasti sinun MHz on virheellistä tietoa. Se on MT/s joka noissa muisteissa ilmoitetaan.
Suhdeluvuista on silti kysymys. Näppäränä miehenä voisit kuittailun sijaan kaivaa sen korversiokertoimen jostain, jolla noista saadaan hertsejä.
Valitettavasti virheelliset käytöstavat ei poistu ikinä ellei niistä nillitetä vaikka se nillittäminen voi tuntuakin vastenmieliseltä niin virheellisten asioiden korjaamiseksi sitä vaan on pakko tehdä. Sähköpuolella edelleen tiukassa sellaiset termit kuin "Valovirta" ja "Voimavirta" joita ei ole edes olemassa missään virallisesti.
Mä kysyin oppiakseni. Sen verran olen ymmärtänyt, että latenssit vaikuttavat paljon siihen käytännön nopeuteen. Mitä pienempi latenssi sitä nopeampaa. Siltä pohjalta tuota (DDR4 (16-18-18-36 ) ja Ja DDR5 (38-38-38-84) ) 16 vs 38
tiedustelin. Eli maalikkona vaikkaa DDR 5200 Mt/s on nopeampaa kuin DDR 4 3200Mt/s niin, tasoittavatko heikot? latenssit miten paljon eroa käytännössä.
Onhan näitä testejä matalemmillakin resoilla tehty
Intel Alder Lake im Spiele-Benchmark-Test: DDR4 gegen DDR5, Resizable BAR und Fazit
http://www.computerbase.de
Muutamassa pelissä "p-only cores" nopeampi. Saas nähdä tulee jonkinlainen päivitys mikä fiksaa tilanteen.
Olisi silti kiva nähdä win 10 testiä, taitaa win 11 käyttö olla muutenkin aika marginaalista vanhempiin verrattuna.
Tuosta vähän enemmän "tietoa" ja "Valovirta" ja "Voimavirta" ovat jo niin vakiintunieta termejä, että niitä ainakin ammattikäytössä voidaan aivan hyvin käyttää, 2-vaihevirran ja 3-vaihevirran ohella. Eikä ne sieltä koskaa uskoakseni häviä käytöstä, ellemme vaihda kieltä.
Hakuaika on CL16 latenssilla 16 kellojaksoa. Sitä pienempi hakuaika, sitä parempi.
Lisäksi jos kellotaajuus on 3600MHz, niin se on 16/3.6 ns = 4.45ns. Jos kellotaajuus on 3200MHz, niin se on 16/3.2 ns = 5 ns.
Eli sitä pienempi kellotaajuus, sitä suurempi tuo hakuaika tulee olemaan. Vaikka se olisi aina 16 kellojaksoa. Sen takia voi ihan hyvin nähdä CL13 2133MHz muistia ja vaikka se on CL13, se on silti 6.1 ns.
Minulla taitaa nuo MHz olla päin honkia, mutta pointtina se, että CL on suhdeluku ja isokin CL voi olla ihan hyvä asia, jos MHz on korkeat. Tässä vaan puutuin siihen, että "16 kellojaksoa" ei sano mitään, jos ei tiedä, kuinka kello tikittää. Sitten joku puuttui siihen, että minulla oli MHz väärin. Ehkä en jatka v*ttuilun kierrettä
Oisko jossaki jotain hyvää vertailua jossa vertaillaan näitä useamman sukupolven inteleitä keskenään, että miten pärjäävät vaikka nyt 1440p ja 4k resoluutioilla. Lähinnä onko pelikäytössä järkeä päivitellä edelleenkään skylakesta mihinkää vai saadaanko jostain muualta ne suuremmat hyppäykset.
Vai puuttuuko jokin olennainen ominaisuus B660 piirisarjallisista? Testien perusteella 12600Kf(+B660+DDR4 )vaikuttas tän hetken ykkösvalinnalta pelikoneeseen,.. ellei sitten tule kovia BF tarjouksia 5600X stä.
Jos tosta mitään tajusin
, niin DDR5 5200 muistilla 38/5,2 =7,3 eli latenssi selvästi isompi DDR4 3200:den 5.0
DDR 5 5200 siirtää 5200 Mt/s , mutta hakee tieto 7,3ns => 712Mt/ns
ja DDR4 3200 siirtää 3200Mt/s mutta hakee sitä vain 5ns => 640Mt/ns
eli toi DDR 5 olisi 11,25% nopeampi? vai häviääkö siirtonopeutta jonnekin lisää?
Jos tuo 5200MHz olisi MHz , niin juuri noin. Nyt nuo DDR5-5200 toimii jollain kellotaajuudella, jota meille ei kerrota
DDR = Double Data Rate = rojua roiskaistaan väylään kellopulssin noustessa ja laskiessa.
1600MHz muistiväylällä siis tapahtuu datan siirtoa 2 x 1600 josta tulee 3200MT/s ja MT/s = Mega Transfers per second.
Itse odotan suosiolla vähintään vuoden-puolitoista, jotta DDR5-muistiohjaimet kehittyvät ja DDR5-muistien hinnat toivottavasti laskevat Rajusti. Ja tuo käytännön W11-vaatimus (jotta CPU’t toimivat ok) on todella ikävä rajoitus joka hidastanee myös näiden yleistymistä vielä pitkään.
No hyvä, että Sampsa testaa tuon todellisen hyödyn. Uskotaan? että kellotaajuus on sama samalla mustityypillä ja katsellaan tuleeko niin pienempilatenssia muisteja tarjolle järki hintaan.
Buildzoid on haukkunut tuon MT/s, Mbit/s on parempi yksikkö.
Kelpaako 7600K ja 7700K? Laitoin 12900K:n olemaan 100 %. Uhd-reso ja yhdeksän pelin ka. Näyttis RTX 3090. Taulukon plussasta saa noita vanhempia näkyviin.
Intel Core i9-12900K, i7-12700K & i5-12600K im Test: Benchmarks in Spielen
http://www.computerbase.de
Eipä tuo 20-30% vielä ihan hirveenä raudanhimoa tiristä esiin, joskin itellä vielä kerroinlukollinen, että jää gigahertseissä tuosta 7700stä jälkeen. Kiitos tästä. Ehkä joskus sit.
Kitguru heitti +500Hz ilman sen kummempia ongelmia 12600K:n kanssa, eli kyllä nykyprossuissa vielä varaa löytyy jos ei puhuta niistä ylimmistä malleista joissa tulee jo jäähdytyskapasiteettikin vastaan.
Onhan näitäkin saatu kulkemaan seitsemää gigahertsiä, mutta se vaan vaatii sitten extremeä jäähdytykseen
Kynärissä on vakio että kaikki minimiin ja osa vaan maksimiin. Kuten myös PUBGissa. Ei näitä pelata ne herkut päällä.
Kyllä sitä prosessia myös viilattiin paremmaksi, vaikka sen oleelliset mitat eivät pienentyneetkään tiger lakeen verrattuna.
Et voi vain jakaa siirtonopeutta, joka on 5200 MT/sekunnissa (eli 5,2T/ns), latenssilla joka on nanosekunttia. Siirtonopeus on yksi ominaisuus ja viiveet toinen. Jotkin sovellukset tai pelit hyötyy yhdestä enemmän kuin toisesta. Ja CL on vain yksi latenssi monien joukossa.
Koska DDR niin saamasi latenssit pitää kertoa kahdella, todellinen muistin kellotaajuus on puolet siirtonopeudesta ja latenssit ilmoitetaan kellojaksoina.
Mites @Sampsa AMD:n kanssa nämä rajoitukset? Tulosten perusteella varmaan vakiorajoituksilla.
Se järki että testataan testattavaa asiaa. Kun sä kahden vuoden päästä lyöt koneeseen RTX 5090 Ti Superin, niin tässäkin testissä olevien prossujen erot ovat silloin ihan eri luokkaa kuin Cyperpunk 2077 ultra -asetuksilla nyt. Meillä kun ei ole tällä hetkellä saatavilla parin vuoden päästä tulevia näytönohjaimia, joten testataan se prossu kun siitä me ollan kiinnostuneita. Hahmotatko pointtia? Tämä on oikeasti asia jota hyvin monen on todella vaikea jostain syystä ymmärtää.
Esim. GN testaa fiksusti high/medium/custom asetuksilla ultran sijaan, kun tällä tapaa saadaan prossun käyttöastetta aidosti ylös eikä GPU ole 99% tapissa, kun me halutaan testata nimenomaan sitä prossua.
(Onko tietoa milloin tulee myyntiin?)
Hyvä että suorituskyvyssä pääsi hieman ylikin, hinnat laskee. Ryzenit on hemmetin hyvä mitä tällä sektorilla on tapahtunut vaikka itse en ole niitä kauheasti vielä päässyt kehumaan itse tuotteena. Tuossa on kyllä 5600X projekti vieressä odottamassa mutta motivaatio…
Ja tosiaan kun nuo DDR5 kammat on niin hintavia niin todella harmi ettei ole DDR4+DDR5 emoja ollenkaan.
Ymmärrän pointtisi, mutta miksi pitää vaatia että kaikki testaa samalla tavalla? Eikö se ole ihan järkevää, että löytyy erilaisia testejä, ettei kaikki aja alhaisemmilla grafiikka-asetuksilla?
Jos haluaa jonkun noin 1 millisekunnin pienemmän latenssin huonontamalla grafiikoita, niin mikäpä siinä sitten… Jossain Warzonessa laitan itsekkin asetuksia alaspäin, mutta tuossa puhutaankin alle 150fps jossa erot viiveissä on vielä muutakin kuin teoreettisia. Kynäri nyt pyörii niin monta sataa FPS korkeillakin asetuksilla, että asetusten laskeminen tuo lähinnä psykedeelisiä parannuksia 400 vs 500fps jne. Nettipeleissä muutenkaan mikään ei tapahdu oikeasti reaaliajassa, netin viive ei vain sitä mahdollista juuri missään skenaarioissa.
Ja tajuatko sinä sitä, että kun se sinun hypoteettinen 5090 Ti super lyödään siihen koneeseen kiinni, niin et voi ennustaa tämän päivän tulosten perusteella mitään muuta kuin sen, että Alder Lake on jonkin verran nopeampi sen kanssa kuin 5950X? Eli ne teoreettiset tulokset ovat edelleen tasan yhtä turhia
Palataan asiaan kun löydät jostain sen 700Hz pelinäytön
Mihin tarviit 700Hz näytön? Nyt saa jo skaalalla 120-360Hz.