io-techin testattavaksi saapui be quiet!:in uunituore Pure Base 600 Window -miditornikotelo, joka sijoittuu suosittuun 100 euron hintaluokkaan ja on varustettu viimeisimpien trendien mukaisella lasisella kylkipaneelilla.

Saksalaistaustainen be quiet! debytoi virtalähdemarkkinoilla 15 vuotta sitten ja vuonna 2008 se lisäsi valikoimaansa myös prosessoricoolerit ja tuulettimet. Ensimmäiset kotelonsa se esitteli vasta runsas pari vuotta sitten loppuvuodesta 2014.

Be quiet!:in avaus kotelomarkkinoille oli keskimääräistä suurikokoisempi miditornikotelo Silent Base 800, jonka toteutuksessa oli keskitytty hiljaisuuteen ja äänenvaimennukseen. Pienempi ja pari kymppiä edullisempi Silent Base 600 saapui kauppoihin syksyllä 2015 ja täystornikokoinen Dark Base 900 esiteltiin viime kesänä. Tuorein lisäys mallistoon on Pure Base 600, joka näki päivänvalon tammikuun 19. päivä. Tällä kertaa testattavaksemme saapunut Pure Base 600:n lasikylkinen versio lanseerattiin puolestaan maaliskuun 7. päivä.

Lasiset kylkipaneelit ovat olleet viime aikojen trendi kotelomarkkinoilla ja samaan saumaan iskee myös be quiet! uudella Pure Base 600 Window –mallillaan. Pure Base 600 on yrityksen edullisin kotelovaihtoehto, joka on asemoitu tiukasti kilpailtuun 100 euron hintaluokkaan.

Valmistajan suositushinta Pure Base 600:n perusversiolle on 89 euroa ja lasikylkiselle versiolle 104 euroa. Hinta.fi-palvelun mukaan Pure Base 600 –perusversio maksaa edullisimmillaan hieman alle 90 euroa. Aivan uunituoreena mallina ikkunallista versiota ei ole vielä tämän artikkelin julkaisuhetkellä saatavissa Suomesta, mutta tilanteen pitäisi parantua lähiaikoina.

Tutustumme tässä artikkelissa kotelon rakenteelliseen toteutukseen, ominaisuuksiin, yksityiskohtiin, komponenttien asennettavuuteen sekä suoritamme lämpötila- ja melumittaukset.

be quiet! Pure Base 600 –tuotesivu

be quiet! Pure Base 600 Window -tuotesivu

 

Pakkaus ja sen sisältö

Be quiet! toimittaa Pure Base 600:n ruskeassa pahvilaatikossa, jonka kylkiin on painettu mustalla pari hahmotelmakuvaa sekä keskeisimmät tiedot kotelosta. Laatikon päissä on kantoaukot, jotka helpottavat pakkauksen siirtelemistä lopulliseen päämääräänsä. Laatikon mitat ovat 515 x 280 x 565 mm ja se painaa kokonaisuudessaan 9,84 kg. Laatikon sisällä kotelo on suojattu muovipussilla sekä styrox-kehikoilla.

Itse kotelon ohella pakkauksen sisältöön lukeutuu käyttöohjekirjanen sekä pahvirasiallinen asennustarvikkeita. Asennustarvikerasia on sijoitettuna yhteen kotelon kiintolevykelkoista.

Tarvikerasian sisältö on varsin simppeli ja selkeä. Mukana on neljään pieneen uudelleensuljettavaan muovipussiin lajiteltuja ruuveja, jotka ovat tarkoitettu emolevyn, SSD-levyjen, kiintolevyjen ja optisen aseman kiinnittämiseen. Lisäksi rasiasta löytyy neljä tarranauhaa kaapeleiden sitomiseen.

Kotelo ulkoa

Ulkonäöltään Silent Base 600 Window on yksinkertaisen pelkistetty ja se muistuttaa sisarmallejaan lähinnä etupaneelin kyljissä sijaitsevien ilmanottoaukkojen osalta. Etupaneeli on viistetty kaikilta reunoiltaan ja sen otsapinta on tasaista harjattua metallia imitoivalla kuviolla koristeltua muovia. Runko-, kattopaneeli sekä oikeanpuoleinen kylkipaneeli ovat mustaksi maalattua terästä. Vasen kylki on puolestaan Window-versiossa neljä millimetriä paksua karkaistua lasia.

Ulkomitoiltaan (492 x 220 x 470 mm, S x L x K) Silent Base 600 on melko tavanomainen nykypäivän miditornikotelo. Painoksi ilmoitetaan 8,45 kg, eli noin kilo enemmän kuin metallikylkisessä perusversiossa.

Silent Base 600:n perusominaisuuksiin lukeutuu:

  • ATX-, micro-ATX- ja mini-ITX-yhteensopiva
  • Seitsemän laajennuskorttipaikkaa (maks. pituus 280 – 425 mm)
  • 2 x 5,25 tuuman ulkoista asemapaikkaa
  • 3 x 3,5 tuuman levypaikkaa
  • 2 x 2,5 tuuman levypaikkaa
  • ATX-virtalähteen maksimipituus 210 mm
  • Prosessoricoolerin maksimikorkeus 165 mm
  • Seitsemän tuuletinpaikkaa (esiasennetut 120 ja 140 mm tuulettimet)

Siinä missä Silent Base 600 Window’n vasen kylki on kokonaan lasia, on oikeanpuoleinen kylkipaneeli valmistettu perinteisesti teräspellistä. Monista muista viimeaikoina julkaistuista miditornikoteloista poiketen etupaneelin yläosasta löytyy kaksi 5,25-tuuman ulkoista asemapaikkaa.

Tämän hinta- ja kokoluokan koteloksi kokonaisuus on melko tukevan ja hyvin tehdyn tuntuinen. Rakennetta väännellessä kotelo ei elä merkittävästi eikä koputellessa ole havaittavissa ikäviä resonointeja. Toki mitään ”tankkimaista” vaikutelmaa kotelo ei anna, eikä muovinen etupaneeli tarjoa erityisen kummoista laatuvaikutelmaa.

Etupaneelin liitännät, merkkivalot ja painikkeet sijaitsevat yläreunan viistetyssä osassa ja ovat melko mukavasti käyttäjän käsillä niin yläviistosta kuin edestäkin käytettynä. Neliskanttinen valkoiseksi valaistu virtapainike on sijoitettu rivin keskelle ja sen tuntuma on terävän naksahtava. Virtapainikkeen vasemmalta puolelta löytyvät kolmiasentoinen tuuletinsäätimen vipu (kolmelle tuulettimelle), pieni pyöreä reset-painike sekä valkoinen tallennusmedian aktiivisuusvalo. Virtapainikkeen oikealla puolella ovat puolestaan kaksi USB 3.0 –liitäntää sekä mikrofoni- ja ääniliitännät. Liittimet istuvat liitäntöihin sinällään hyvin, mutta liitäntöjen taustalla oleva runko pääsee joustamaan hieman sisäänpäin etenkin USB-liittimiä kytkettäessä.

Tuuletinsäätimessä on kolme nopeusasentoa, joille mittasimme yleismittarilla noin 12, 9 ja 5 voltin käyttöjännitteet.

Etupaneelin ilmanotto tapahtuu kyljissä sijaitsevien verkkoritilöiden kautta. Ilmanottoaukkojen reunoja kiertävät kehykset olivat io-techin testikappaleessa mustat, mutta kotelosta on saatavilla myös oransseilla ja hopeanvärisillä yksityiskohdilla varustetut versiot. Paneelin alareunasta löytyy myös krominkiiltoinen valmistajan logo, joka on paketista otettaessa peitetty suojateipillä (kuvassa paikallaan).

Pure Base 600:n etupaneeli on irrotettavaa mallia ja siinä ei ole kiinni mitään liitäntöjen tai painikkeiden johtoja. Harmi vain, ettei paneelia saa irti aivan suoraan alareunasta nykäisemällä, sillä kuusi pientä muovikynttä on vapautettava sormella kotelon sisäpuolelta käsin, joka puolestaan vaatii kylkipaneelien irrottamisen.

Etupaneelin sisäpinnasta löytyy erittäin ohut, ehkä noin 1-2 mm paksuinen äänenvaimennusmatto, jonka materiaali vaikuttaisi olevan tekstiilipintaista vaahtomuovia. Ohuelta materiaalilta ei kannata odottaa kovin kummoisia vaimennusominaisuuksia.

Etupaneelin sisäpinnassa molempien kylkien ilmanottoaukkojen edessä on irrotettavat pölysuodattimet, joiden toteutus on kuitenkin suoraan sanoen hieman ”kökkö”. Kapeiden ja pitkänmallisten muovisten suodatinkaistaleiden irrottaminen on hieman hankalaa ja itse suodatinverkko on poikkeuksellisen suurireikäistä. Tällä osa-alueella be quiet!:in pitäisi katsoa mallia kilpailijoilta.

Etupaneelin sisälle on jätetty jonkin verran tyhjää tilaa, jonka ansiosta etutuuletinpaikat on sijoitettu kotelon rungon ulkopinnalle pieneen syvennykseen. Keskelle kotelon etuosaa on esiasennettuna yksi 140 mm Pure Wings 2 –tuuletin (900 RPM; 17,1 dBA; 55,8 CFM), joka puhaltaa ilmaa kotelon sisään. Etupaneeliin on mahdollista kiinnittää kaksi 140 mm tai kolme 120 mm tuuletinta.

Kattopaneelin runko-osa on mustaksi maalattua terästä, mutta keskellä sijaitsevassa upotuksessa on irrotettava muovipaneeli, joka on mahdollista säätää myös osittain auki olevaan asentoon. Vaihtoehtoja on neljä: täysin suljettu, kokonaan irrotettu sekä reunoilta 6,3 tai 11,4 mm raolleen nostettu. Oheisissa esimerkkikuvissa paneeli on nostettu raolleen ylempään asentoonsa.

Muovista valmistetun paneelin kiinnitys- ja korotuskynnet ovat varsin tukevaa tekoa. Paneeli pysyy tukevasti paikallaan valitussa asennossa. Paneelin sisäpintaan on liimattu samaa ohutta äänenvaimennusmateriaalia, jota löytyi myös etupaneelin sisäpinnasta. Arvelemme sen vaikutuksen olevan varsin vähäinen.

Kun muovinen peitepaneeli irrotetaan kokonaan, paljastuu alta lähes koko kattopaneelin kattava hunajakennoverkko. Katossa on pituussuunnassa säädettävät paikat kahdelle 140 mm tai kolmelle 120 mm tuulettimelle. Avoimella katolla menetetään luonnollisesti peitepaneelin ääntä vaimentava vaikutus.

Pure Base 600:n pohjan näkymä on pelkistetty. Kulmissa on muoviset kumitassuin varustetut korokejalat, jotka nostavat kotelon rungon noin 25 mm irti tasosta. Pohjan etuosa ja etupaneelin pohja ovat täysin umpinaiset. Ilmanottoaukko löytyy ainoastaan pohjan takapuoliskosta virtalähdepaikan kohdalta. Sen peittona on muovinen suodatinkasetti, jonka voi vetää ulos kotelon takapaneelin kautta.

Takapaneelin asettelu on hyvin perinteinen. Virtalähde sijaitsee alhaalla, korttipaikat sekä ilmanvaihtoaukko keskellä ja emolevyn liitinpaneeli sekä takatuuletinpaikka yläosassa. Lisäksi aivan kattopaneelin juureen on toteutettu kapea rivi ilmanvaihtoaukkoja.

Oikeanpuoleinen kylkipaneeli on siis peltiä ja se on kiinni takareunastaan kahdella sormiruuvilla. Nykytyylin mukaisesti ruuvit pysyvät myös avattuna näppärästi kiinni paneelissa. Kylkipaneeli irtoaa taakse päin liu’uttamalla ja takareunassa on irrottamista helpottava kahva. Kyljen sisäpinnassa on samaa ohutta tekstiilipintaista vaimennusmattoa kuin etu- ja kattopaneeleissa.

Window-version erikoisuus on viimeisintä huutoa edustava karkaistusta lasista valmistettu vasemmanpuoleinen kylkipaneeli. Paneelin materiaalivahvuus on neljä millimetriä ja lasi on väriltään savunharmaata. Lasin reunoilla on yhteensä neljä reikää, joiden avulla se kiinnitetään kotelon runkoon. Lasin reunat on hiottu pyöreiksi, mutta reikien viimeistely on jäänyt hieman karheaksi.

Kiinnitys on toteutettu kotelon runkoon kiinnitetyillä kierretapeilla, joiden ympärillä on kuminen suojaholkki. Tapit holkkeineen asettuvat lasin reikiin ja kylki kiinnitetään sormimuttereiden avulla. Lasin istuvuus runkoa vasten on hyvä.

Kotelo sisältä

Oikean kylkipaneelin takana odottaa melko lailla perinteinen näkymä. Prosessorikannan kohdalla väliseinässä on suurikokoinen asennusaukko, joka mahdollistaa prosessoricoolerin asentamisen ja irrottamisen emolevyn ollessa kiinni kotelossa.

Johtotilaa on kylkipaneelin takana mittauskohdasta riippuen 25–30 mm. Johtojen läpivientiaukkoja löytyy useita, mutta ne ovat kooltaan keskimääräistä pienempiä. Osassa aukoista on suojana kumiläpät, jotka kokemustemme mukaan irtoavat hieman turhan helposti kaapeleita läpi vedettäessä. Lisäksi maininnan arvoisena seikkana emolevyn pitkän sivun puoleiset kaksi läpivientiaukkoa jäävät täysikokoisen ATX-emolevyn alle, ollen siinä tapauksessa lähes käyttökelvottomia. Emolevyn yläreunasta löytyvät kaksi läpivientiaukkoa ovat hyvän kokoisia ja 12 voltin lisävirtaliittimen ujuttaminen niiden läpi on vaivatonta.

Kotelon johtosarja kulkee etupaneelista katon ylänurkkaa pitkin ja laskeutuu alas suunnilleen väliseinän puolivälissä. Johtosarjaan kuuluu perinteisten painike-, liitäntä- ja valojohtojen lisäksi tuuletinsäätimen SATA-tyyppinen virtajohto sekä kolme kolmepinnisellä liittimellä varustettua tuuletinjohtoa. Johtosarja on kiinnitetty kotelon runkoon metallisilla sidoksilla, vaikka kotelon mukana toimitetaankin irrallisena myös tarranauhat.

2,5 ja 3,5 tuuman levypaikkoihin pääsee käsiksi oikean kylkipaneelin puolelta. Kaksi 2,5 tuuman levykelkkaa sijaitsevat väliseinässä emolevyn taustapuolella. Ne ovat kiinni metallikynsillä sekä yhdellä sormiruuvilla, joka pysyy myös irrotettuna kelkan matkassa. Levyt kiinnitetään kelkkoihin perinteisesti tavallisilla ruuveilla.

Kotelon etuosassa sijaitsevat 3,5 tuuman levykelkat ovat toteutukseltaan positiivisesti massasta poikkeavat. Metalliset kelkat sijaitsevat omissa kotelon runkoon tehdyissä suorakaiteen muotoisissa aukoissa ja niiden irrottaminen tapahtuu oikean kyljen puolelta. Kiinnitys on toteutettu kolmella sormiruuvilla, jotka pysyvät avattunakin kiinni kelkassa. Harmillisesti ruuvit ovat ainakin uutena varsin tiukat ja vaativat vielä useammankin ruuvauskerran jälkeen työkalun käyttöä.

3,5 tuuman levykelkkoja on kolme kappaletta, mutta kotelon rungossa asennuspaikkoja on viisi, joten käyttäjä pääsee valitsemaan mille korkeudelle levynsä asentaa. 3,5 tuuman levy kiinnitetään kelkkaan kyljistä sormiruuvein värinänvaimennuskumien läpi. Vaihtoehtoisesti yhteen kelkkaan voi myös kiinnittää ruuvien avulla kaksi 2,5 tuuman levyä, jolloin koteloon on mahdollista kiinnittää kaikkiaan jopa kahdeksan 2,5-tuumaista levyä.

Lasisen vasemman kylkipaneelin takaa avautuu näkymä Pure Base 600:n emolevyosastolle. Yleisilme on varsin avara. Kotelon runko on satiininmustaksi maalattua terästä, jonka paksuus on mittaustemme mukaan 1,0 mm. Väännellessä ja kolistellessa kotelon rakenne tuntuu melko tukevalta, erityisesti hintaluokka huomioiden. Kattopaneelia kolistellessa emme havainneet räminöitä tai resonanssia rakenteista. Rungossa lähes kaikki metallin reunat ovat pyöristetty, joten sormiin ei osu teräviä kohtia. Sen sijaan kiintolevykelkoissa havaitsimme viimeistelemättömiä kohtia.

Pure Base 600:n sisäasettelu on perinteisen toimiva. Emolevy sijaitsee takana ylhäällä, virtalähde takana alhaalla, optisten asemien paikat edessä ylhäällä ja kiintolevypaikat edessä alhaalla. Mittaustemme mukaan kotelon sisämitta on korkeussuunnassa 435 mm ja pituussuunnassa 445 mm. Vakiojäähdytys perustuu keskeltä edestä sisään puhaltavaan 140 mm tuulettimeen sekä takapaneelin yläosasta ulos puhaltavaan 120 mm tuulettimeen. Tehostusta jäähdytykseen voi hakea kattopaneelin lisätuuletinpaikoilla.

Kotelon pohjan takaosassa sijaitsee ATX-virtalähdepaikka, johon sopii jopa 210 mm pitkä virtalähde. Mittaustemme mukaan takapaneelin sisäpinnasta kotelon etuosassa sijaitseviin levykelkkoihin on noin 300 mm, joten sen perusteella Pure Base 600:aan mahtuu myös valmistajan ilmoitusta pidemmät virtalähteet. Virtalähdettä varten kotelon pohjalla on neljä vaahtokumista valmistettua pehmustetassua. Oletusarvoisesti virtalähde ottaa jäähdytysilmansa kotelon pohjasta, mutta kiinnitysreiät mahdollistavat sen kiinnittämisen myös tuuletin ylöspäin suunnattuna.

Laajennuskorttipaikkoja löytyy takapaneelista seitsemän kappaletta ja niiden suojana on kevytrakenteiset rei’itetyt peitelevyt. Korttien kiinnitys on toteutettu sormiruuveilla, jotka ovat uutena niin tiukat, että niiden avaamiseen tarvitaan ruuvimeisseliä. Näytönohjaimen maksimipituus on levykelkkojen kohdalla 280 mm ja muussa tapauksessa 425 mm.

Emolevypaikan ympärillä on melko mukavasti tilaa, joten kokoonpanon asentamisen pitäisi sujua siltä osin luontevasti. Kiinnityskorokkeet ovat valmiiksi paikallaan ATX-emolevyjä varten ja keskimmäinen koroke on varustettu emolevyn kohdistamista helpottavalla tapilla. Prosessoricoolerin maksimikorkeudeksi valmistaja ilmoittaa 165 mm.

Takapaneelin tuuletinpaikkaan on asennettu 120 mm Pure Wings 2 –tuuletin, joka pyörii maksimissaan 1200 kierrosta minuutissa. Takapaneeliin ei valitettavasti ole mahdollista asentaa suurempaa 140 mm tuuletinta. Takatuuletinpaikan ympärillä on tilaa 126 x 180 mm, joka on tärkeää huomioida mahdollista jäähdytinkennoa valittaessa.

Ylhäällä kotelon etuosassa sijaitsevat nykypäivänä harvinaiseksi käyvät 5,25 tuuman ulkoiset asemapaikat, jotka Pure Base 600:ssa ovat fiksusti irrotettavaksi tehtyä mallia. Kehikon saa irti ruuvaamalla auki yhteensä kuusi ruuvia kotelon kolmelta eri sivulta. Kun kehikko on irrotettu, vapautuu kotelon ylä- ja etuosaan tilaa esimerkiksi suurille 360 mm jäähdytinkennoille. Huomion arvoisina seikkoina kotelon katosta on emolevyn yläreunaan noin 40 mm ja 120 mm tuulettimia käyttävän jäähdyttimen sisemmästä kyljestä emolevyn pintaan noin 30 mm matka, joten emolevyn yläosassa ei saa olla kovinkaan korkeita komponentteja nestejäähdytyskennoa kattoon asennettaessa.

Alhaalla kotelon etuosassa sijaitsevat 3,5 tuuman levykelkat, jotka sojottavat väliseinään kiinnitettyinä vapaina ilmassa. Ne asettuvat sopivasti suoraan etutuulettimien eteen, joten kiintolevyjen jäähdytys pitäisi olla kohtalaisen hyvää, etenkin kun levykelkkoihin on tehty asianmukaiset rei’itykset. Etupaneelin sisäpinnan ja levykelkkojen väliin jää runsas 30 mm:n tila, joten ohut jäähdytin mahtuu paikalleen levykelkkoja irrottamatta.

Levykelkat ja 5,25 tuuman asemapaikkojen kehikon irrottamalla kotelon etuosaan saa loihdittua suuren avoimen tilan. Tämä mahdollistaa esimerkiksi paksujen jäähdyttimien asentamisen kotelon etupaneeliin. Etupaneelissa on paikat kahdelle 120 tai 140 mm tuulettimelle ja vaihtoehtoisesti siihen voi kiinnittää myös jopa 280 tai 360 mm jäähdytinkennon.

Nestejäähdytysominaisuudet

Tutustuimme Pure Base 600 Window’n tarjoamiin nestejäähdytysmahdollisuuksiin sovittamalla koteloon Alphacoolin erikokoisia NexXxoS-sarjan kuparijäähdyttimiä (https://www.alphacool.com/shop/radiators/active-radiators/). Samalla arvioimme myös kiinnitysmahdollisuuksia muille nestejäähdytyskomponenteille.

Valmistajan ilmoittamien tietojen mukaan Pure Base 600 on yhteensopiva seuraavien jäähdytinkokojen kanssa:

  • Eteen:360, 280, 240, 140 ja 120 mm. Maksimileveys 144 mm
  • Kattoon:360, 240 ja  120 mm. Emolevyn komponenttien maksimikorkeus 30 mm.
  • Taakse: 120 mm. Maksimileveys 125 mm.

Vaikka Pure Base 600:n katossa on paikat sekä 120 että 140 mm tuulettimille, lupaa valmistaja yhteensopivuuden vain 120 mm tuulettimellisten jäähdyttimien kanssa. Syynä tähän on rajallinen tila kotelon leveyssuunnassa, joka aiheuttaa yhteentörmäyksen 140 mm leveiden jäähdyttimen ja emolevyn yläreunan välille, jos jäähdytin on yli 40 mm paksu. Toisin sanoen 140 mm leveä jäähdytin sekä tuulettimet eivät mahdu millään kotelon katon sisäpintaan.

Myöskään 120 mm tuulettimilla varustetun jäähdyttimen kyljen ja emolevyn väliin ei jää liiemmin ylimääräistä tilaa. Mittasimme välimatkaksi vain 30 mm, joka tekee tiukkaa jo standardikokoisten muistikampojenkin kanssa. Kuvassa kotelon kattoon on asennettuna 360 mm Alphacool NexXxos UT60 –jäähdytin, jonka asentamiseksi oli irrotettava 5,25 tuuman asemakehikko. Kyseisen paksuusluokan jäähdytin tuulettimineen aiheuttaisi myös jo potentiaalisesti ongelmia emolevyn yläosan komponenttien kanssa.

Etupaneeliin sopii samat jäähdyttimet kuin kattoon aina 360 mm:n kokoon saakka, jonka lisäksi myös 140 mm:n tuulettimille mitoitettujen jäähdyttimien asennus on mahdollista 280 mm:n kokoon asti.

Koska tuulettimille on tilaa rungon ulkopuolella, jää kotelon sisäpuolelle enemmän tilaa jäähdyttimelle. Etupaneelin sisäpinnasta täysikokoisen ATX-emolevyn etureunaan on mittauksiemme mukaan noin 180 mm, eli jos levykelkat otetaan irti, löytyy tilaa kaiken paksuisille jäähdyttimille push-pull-konfiguraatiossa. Myös levykelkkoja irrottamatta etupaneeliin mahtuu maksimissaan 34 mm paksu jäähdytin.

280 ja 360 mm jäähdyttimien kanssa 5,25 tuuman asemakehikko täytyy irrottaa. Lisäksi ainakin testaamamme 360 mm jäähdyttimen kanssa etupaneelin yläreunasta kotelon sisälle lähtevät USB 3.0 –liitäntöjen kaapelit vaativat hieman voimakkaampaa taivuttelua, joten jäähdytin saatiin istumaan nätisti paikalleen.

Nestejäähdytyksen pumpulle tai säiliölle Pure Base 600:ssa ei ole erityisiä kiinnityspisteitä, joten käyttäjän on toteutettava niiden kiinnitys joko jäähdytystuotevalmistajien tarvikkeita hyödyntäen tai koteloon tarvittavia lisäreikiä poraten.

Kokoonpanon asennus koteloon

Kotelon mukana toimitetaan 40-sivuinen asennusohjekirjanen, joka on kuvitettu mustavalkoisesti ja kirjoitettu kuudella eri kielellä (englanti, espanja, saksa, ranska, puola ja venäjä). Oppaan alussa esitellään kotelon tarvikkeet ja perusominaisuudet kielittäin, jonka jälkeen esitteillä on asennusvinkkejä ja käyttöohjeita viiden aukeaman verran. Toteutus on hieman sekava, sillä asennusohjeissa selitetekstit ovat kuudella eri kielellä. Havainnekuvat ovat onneksi kohtalaisen selkeitä.

Kokoonpanon asentaminen Pure Base 600:n sisään sujui io-techin toimistolla varsin vaivattomasti. Emolevyn ympärillä on melko mukavasti tilaa, eikä komponentteja asentaessa missään vaiheessa tuntunut siltä, että tila loppuisi kesken tai käsillä olisi liian ahdasta työskennellä.

Ilman ruuvimeisseliä ei pärjää, sillä emolevyn ohella myös SSD-levyt ja virtalähde on kiinnitettävä tavallisilla ruuveilla ja lisäksi monet kotelosta löytyvät sormiruuvit ovat ensimmäisillä käyttökerroilla todella jäykkiä. 3,5 tuuman levyjen kiinnityksessä käytettävistä matalakantaisista sormiruuveista be quiet! ansaitsee kehuja. Vastaavia olisi toivonut näkevänsä myös 2,5 tuuman levyjen kiinnityksessä.

Pure Base 600:n johdottaminen sujuu pääosin vaivatta, sillä tilaa on melko mukavasti. Oikean kylkipaneelin takana on riittävästi tilaa, eikä kyljen saaminen paikalleen tuota vaikeuksia, kunhan johdot on sijoiteltu vähänkin järkevästi. Pientä kritiikkiä tulee lähinnä läpivienteihin liittyen – ne ovat hieman turhan pieniä ja huonosti sijoitettuja. Virtalähteen takana sijaitsevat aukot saisivat olla tuplasti kookkaampia ja kaksi emolevyn pitkän sivun läpivientiä jäävät täysikokoisen ATX-emolevyn alle. Lisäksi läpivientiaukkojen suojakumit irtoavat hieman liian helposti johtoja läpi vedettäessä.

Kuten monessa muussakin miditornikotelossa, myös Pure Base 600:n kohdalla emolevyn yläreunan virtaliittimen kytkemistä kannattaa harkita ennen emolevyn tai prosessoricoolerin ruuvaamista paikalleen. Täytyy tosin myöntää, että kotelon yläosassa on tilaa enemmän, kuin osassa kilpailevista koteloista ja ainakin allekirjoittanut sai 12 V lisävirtakaapelin kytkettyä melko pienellä vaivalla emolevyn jo ollessa kotelossa.

Keskeiset huomiot kokoonpanon asennuksesta:

  • Komponenttien asentamiseen on hyvin tilaa
  • Ruuvimeisseliä tarvitaan emolevyn, 2,5 tuuman levyjen sekä virtalähteen kiinnittämiseen.
  • Sormiruuvit ovat tiukassa ja vaativat ruuvimeisselillä herkistelyä.
  • 3,5 tuuman levyjen matalakantaiset sormiruuvit ovat esimerkillisiä
  • Johdottaminen melko helppoa – läpivientien sijoituksesta ja koosta hieman miinusta
  • Läpivientien suojakumit irtoavat helpohkosti

Testikokoonpano

Io-techin koteloarvosteluihin on rakenteilla uusi testikokoonpano, jota tullaan käyttämään kaikissa tulevissa kotelotesteissä testitulosten yhtenäistämiseksi. Kyseistä kokoonpanoa ei kuitenkaan saatu yrityksistä huolimatta vieläkään valmiiksi tähän artikkeliin, joten teimme mittaukset edelleen vanhalla testikokoonpanolla. Ajamme testit myöhemmin uudelleen uudella kokoonpanolla ja päivitämme tulokset tähän artikkeliin. Uusi testikokoonpano on näillä näkymin käytössä ensimmäistä kertaa muutaman viikon päästä julkaistavassa kotelovertailussa.

Vielä tälläkin kertaa testikokoonpanona toimi siis monista aiemmin kirjoittamistani koteloartikkeleista tuttu Asus P6T Deluxe –emolevyyn sekä Intel Core i7-950 –prosessoriin pohjautuva laitteisto. Se on peräisin vuodelta 2009 ja sopii prosessorin korkean TDP-arvon (130 W) ansiosta hyvin lämmöntuottotarkoituksiin. Riittävän lämpökuorman varmistamiseksi prosessori kellotettiin 3,795 GHz kellotaajuudelle (165×23) 1,25 voltin käyttöjännitteen avustamana.

Testikokoonpanomme referenssicoolerina toimii Scythe Fuma, joka tarjoaa high-end-luokan jäähdytystehoa mahdollisimman matalassa ja siten useimpien koteloiden kanssa yhteensopivassa muodossa. Samaa cooleria käytetään io-techin kaikissa kotelotesteissä, jos kotelo sen vain mahdollistaa. Prosessoricooleri asennetaan kaikissa testattavissa koteloissa liikuttamaan ilmaa vaakasuunnassa, jos muuta ei mainita. Tuulettimet pyörivät täydellä 1400 RPM kierrosnopeudella.

Scythe Fuman tekniset tiedot:

  • Ulkomitat: 137 x 149 x 130 mm (L x K x S)
  • Paino: 930 grammaa
  • Kaksi alumiinista tornirivastoa
  • 6 kpl 6 mm kuparilämpöputkia
  • 2 kpl Slip Stream 120 PWM –tuulettimia
    • Pyörimisnopeus: 300 – 1400 RPM
    • Melutaso: 13 – 28 dBA
    • Ilmavirta: 5,6 – 79 CFM

Näytönohjaimena testikokoonpanossa käytettiin Gigabyten Radeon R9 285 –korttia, joka on varustettu Windforce 2X –jäähdytysratkaisulla. Kotelotestien kannalta on keskeistä, että näytönohjaimen cooleri ei puhalla lämmintä ilmaa kotelon ulkopuolelle, vaan puoliavoimena jättää ainakin osan lämmöstä kotelojäähdytyksen hoidettavaksi. Useimmat nykymarkkinoilta löytyvät näytönohjaimet käyttävät testinäytönohjaimemme kaltaista jäähdytysratkaisua. AMD ilmoittaa Radeon R9 285:n TBP-arvoksi (Typical Board Power) 190 wattia.

Verrokki- ja referenssikotelona käytämme suosittua, monipuolista ja hyväksi todettua Fractal Design Define R5 –mallia, jota tulemme käyttämään vertailukohtana myös io-techin tulevien koteloarvostelujen lämpötilamittauksissa. Define R5 on miditornikoteloksi varsin suurikokoinen ja sen muunneltava rakenne mahdollistaa monipuoliset jäähdytysratkaisut.

Define R5:n ulkomitat ovat 232 x 451 x 521mm (L x K x S) ja se painaa 10,7 kg. Kotelon vakiojäähdytys on toteutettu kahdella Fractal Design Dynamic GP14 –tuulettimella, jotka pyörivät 1000 kierrosta minuutissa ja tuottavat 18,9 dBA:n melutason sekä 68,4 CFM:n maksimi-ilmavirran. Tuulettimet ovat asennettu etu- ja takapaneeliin, jolloin ne muodostavat ilmavirtauksen vaakasuunnassa kotelon läpi. Kotelon kylki- ja kattopaneelissa on tuuletinpaikkoja, jotka ovat oletuksena peitettynä ModuVent-peitelevyillä äänenvaimennuksen parantamiseksi.

Noctuan tuulettimiin perustuvaa referenssijäähdytystä käytettäessä Define R5:een on asennettuna kolme NF-A14 PWM –tuuletinta 1200 RPM:n pyörimisnopeudella.

TechBBS:n käyttäjien kanssa käymämme vuoropuhelun pohjalta olemme päättäneet testata kotelot myös vakioidulla ”puolueettomalla” jäähdytysratkaisulla, jolla pyritään havainnollistamaan kotelon rakenneratkaisuiden vaikutusta jäähdytystehoon. Samalla yhteneväisiä tuulettimia käyttämällä saamme vertailukelpoisia tuloksia eri koteloiden välille.

Valitsimme tuulettimet Noctuan mallistosta, sillä kyseessä on tunnettu mutta ”puolueeton” valmistaja, jonka valikoimissa ei ole lainkaan koteloita. Noctuan mallistosta käyttöön valikoitui NF-S12A PWM– ja NF-A14 PWM -tuulettimet, joista ensin mainittua käytetään koteloiden 120 mm tuuletinpaikoissa ja jälkimmäistä siinä tapauksessa, jos kotelosta löytyy asennusmahdollisuus 140 mm tuulettimelle.

Asennamme jokaiseen testattavaan koteloon kolme Noctuan referenssituuletinta, jotka sijoitetaan oletusarvoisesti niin, että kaksi tuuletinta on puhaltamassa ilmaa etupaneelista sisään ja yksi poistamassa ilmaa kotelon takapaneelista. Tämä tavanomainen asettelu on mahdollista toteuttaa useimmissa markkinoilta löytyvissä koteloissa. Kotelon tuuletinpaikkoihin asennetaan suurimmat mahdolliset tuulettimet sen mukaan, miten kiinnityspisteet sen mahdollistavat.

Pure Base 600:n tapauksessa etupaneeliin asennettiin kaksi 140 mm NF-A14-mallia, kun taasen takapaneeliin oli asennettavissa ”vain” 120 mm:n NF-A12A-malli. Kaikkia tuulettimia ajettiin 1200 RPM:n kierrosnopeudella. NF-A14:n tapauksessa se vaati LNA-adapterin käytön kierrosnopeuden laskemiseksi 1500 RPM:n maksimilukemasta.

 

  • Windows 7 Professional 64-bit
  • Prime95 28.9 (8 worker threads, In-place large FFTs)
  • Furmark 1.18.2.0 (Burn-in mode)
  • CrystalDiskMark 5.2.1
  • Intel Extreme Tuning Utility 6.2.0.19
  • CPUID HWmonitor 1.30

Tuulettimien pyörimisnopeusmittaukset

Molemmat Pure Base 600:n mukana toimitettavat tuulettimet edustavat be quiet!:in edullisinta Pure Wings 2 –mallisarjaa. Moniin muihin koteloiden mukana toimitettaviin tuulettimiin verrattuna ne tuntuvat siitä huolimatta varsin laadukkaalta ja hyvin tehdyltä. Pure Wings 2 –tuulettimet käyttävät rihlalaakerointia (rifle bearing) ja valmistaja lupaa niille 80 000 tunnin kestoiän. Tuulettimet ottavat virtansa melko pitkän noin 55-senttisen johdon päässä sijaitsevan kolmepinnisen tuuletinliittimen kautta.

Etupaneeliin asennettu 140 mm malli pyörii täydellä 12 voltin jännitteellä 900 kierrosta minuutissa ja tuottaa 55,8 CFM:n ilmavirran sekä 17,1 dBA melutason. Pyörimisnopeus on hieman alhaisempi, kuin erikseen myytävässä vastaavassa tuulettimessa. Kotelon tuuletinsäätimen kolmella eri nopeusasetuksella mittasimme etutuulettimen pyörimisnopeudeksi 900, 720 ja 420 RPM.

Takapaneeliin asennettu 120 mm malli pyörii puolestaan täydellä 12 voltin jännitteellä 1200 kierrosta minuutissa. Täydellä nopeudella se tuottaa 16,8 dBA:n melutason sekä 41,7 CFM ilmavirran. Tuuletinsäätimen kolmella eri nopeusasetuksella mittasimme takatuulettimen pyörimisnopeudeksi 1200, 960 ja 580 kierrosta minuutissa.

Mittasimme lisäksi molempien tuulettimien alhaisimmaksi toimintajännitteeksi noin 2,6 volttia, jolloin pyörimisnopeudet liikkuivat alle 200 RPM:ssä. Kynnysjännite käynnistymiselle oli puolestaan noin 4,8 voltin tienoolla.

Mittasimme lisäksi tuulettimien pyörimisnopeuden niiden käyttöalueella 4 – 12 voltin jännitehaarukassa. Molemmat tuulettimet pyörivät täydellä 12 voltin jännitteellä valmistajan ilmoittamaa nopeutta. Pienempi 120 mm tuuletin laskee kierrosnopeuttaan hieman suurempaa mallia jyrkemmin käyttöjännitteen pudotessa. Kuvaajaan on merkitty tarkat pyörimisnopeuslukemat kotelon tuuletinsäätimen jänniteasetuksilla.

Tuulettimien käyttöjännitettä ja kierrosnopeutta kontrolloitiin Lamptronin kuusikanavaisella FC5v3-tuuletinsäätimellä, jonka on toimittanut io-techin käyttöön saksalainen CaseKing.

 

Melumittaukset ja melun arviointi korvakuulolta

Melumittaukset suoritettiin Velleman DVM805 –desibelimittarilla kotelon edestä, vasemmalta sivulta ja takaa. Mittari oli kiinnitettynä kamerajalkaan siten, että se osoitti kohtisuoraan koteloa kohti 30 cm etäisyydellä loivasti alaviistoon kohti kotelon ulkopaneeleita kohti suunnattuna.

Mittaukset toteutettiin ilta-aikaan hiljaisessa toimistotilassa. Taustamelun tasoksi mittasimme noin 34 dBA. Mittarin kymmenyksen tarkkuudella antamat mittaustulokset pyöristettiin kuvaajassa lähimpään puoleen desibeliin, mutta tuloksia tulkitessa kannattaa huomioida, että pienin luotettava mittaustarkkuus mittarimme ja mittausympäristömme olosuhteissa lienee noin yhden desibelin luokkaa.

Kotelossa ei ollut mittausten aikana tietokonekokoonpanoa, koska mittauksen tarkoituksena on selvittää kotelon jäähdytysratkaisun tuottama melutaso ja tietokonekokoonpano olisi vain häiriöksi mittaustulosten kannalta. Kotelon tuulettimille virtaa syöttämässä käytettiin Silverstonen täyspassiivista NightJar 520W -virtalähdettä, joka toimi itsenäisesti ATX-liittimeen asennetun diagnostiikkayksikön avulla.

Kotelon rakenteen vaimentavuusmittauksia emme kokeilujen perusteella nykyisillä mittavälineillä sekä vallitsevissa mittausolosuhteissa pysty järkevästi mittaamaan, sillä mittaustulosten erot jäävät virhemarginaaliin verrattuna liian pieniksi, jotta niiden perusteella voisi tehdä hyödyllisiä päätelmiä.

Pure Base 600:n mukana toimitetaan kaksi Pure Wings 2 –tuuletinta, joista takapaneelissa sijaitsevan koko on 120 ja etupaneelissa sijaitsevan 140 mm. Koteloon integroitu tuuletinsäädin mahdollistaa niiden käyttöjännitteen valitsemisen kolmesta eri vaihtoehdosta (12, 9 ja 5 volttia). Teimme melumittaukset kaikilla kolmella nopeusvaihtoehdolla sekä kotelon kattopaneelin ollessa avonaisena, raollaan sekä suljettuna.

Mittauksia tehdessä ei tullut yllätyksenä, että alhaisimmat äänenpaineet mitattiin kotelon etupuolelta ja suurimmat takapuolelta, jossa mittauspäällä on suora näkyvyys takatuulettimeen. Täydellä tuuletinnopeudella etu- ja takapuolen mittausten ero oli noin 2-3 desibeliä. Hieman yllättäen niukasti korkein takamelutaso mitattiin kattopaneelin ollessa kiinni, jolloin myös korvakuulolta saattoi havaita kotelon pitävän hieman kumisevampaa ääntä. Alhaisimmalla tuuletinnopeudella kattopaneelin asennolla ei ollut enää vaikutusta tuloksiin.

Jopa täydellä pyörimisnopeudella Pure Base 600:n tuulettimet ovat varsin hiljaisia. Niistä kantautuu lähinnä tasainen pieni humina, joka on korvalle varsin miellyttävän kuuloista. Läheltä parinkymmenen sentin päästä kuunnellessa takatuulettimesta on havaittavissa pieni tuulettimen lapojen ilmaa repivä ääni ja edestä pieni tasainen surina ilmeisesti tuulettimen moottorista.

Keskimmäisellä tuuletinnopeusasetuksella kotelo hiljenee korvin kuultavasti ja jäljelle jää enää vaimea tasainen humina, joka jo varmasti tyydyttää useimpia hiljaista koteloa kaipaavia. Aivan tuulettimien läheltä on havaittavissa pieni ilman väreilystä syntyvä ääni.

Tuuletinsäätimen alhaisimmalla asetuksella käyttöjännite laskee viiteen volttiin ja tuulettimien pyörimisnopeus laskee lähes kolmannekseen maksimista. Tällöin tuulettimista tulee lähes äänettömiä, eikä niitä voinut kuulla yrittämälläkään edes täysin hiljaisessa tilassa yli metrin päähän. Desibelimittarikin kykeni havaitsemaan tuulettimet 30 cm:n päästä vain muutaman desibelin kymmenyksen verran. Aivan vierestä kuulosteltaessa takatuulettimesta on havaittavissa erittäin pieni ”juriseva” ääni.

Kokonaisuutena tarkasteltuna Pure Base 600 yllätti hiljaisuudellaan erittäin positiivisesti. Tuuletinsäädin tekee kotelon vakiojäähdytyksestä käyttökelpoisen ja mahdollistaa sen mukauttamisen eri käyttötilanteisiin. Melutaso oli kaikilla tuuletinasetuksilla vähintäänkin siedettävä.

 

Lämpötilamittaukset vakiotuulettimilla

Prosessorin sekä kokoonpanon muiden komponenttien lämpötilan seuraamiseen käytimme ulkoisen Meterman TMD90 –lämpömittarin ja K-tyypin termoelementtien sekä Intel Extreme Tuning Utility- ja CPUID HWmonitor –ohjelmien yhdistelmää. Prosessorin lämpötilaksi kirjattiin sisäisen lämpötila-anturin neljälle ytimelle ilmoittama keskiarvo. Emolevyn piirisarjan jäähdytysprofiilin sekä muistikampojen lämpötila mitattiin ulkoisella mittarilla ja kiintolevyn ja näytönohjaimen lämpötilat puolestaan komponenttien omilla lämpöantureilla HWmonitorin avulla.

Kokoonpanon rasitus toteutettiin prosessorin osalta Prime 95 –testisovelluksen, näytönohjaimen osalta FurMark-testisovelluksen ja kiintolevyn osalta CrystalDiskMark-testisovelluksen avulla. Ympäristön lämpötila oli mittausten aikaan noin 22 astetta. Kuvaajissa lämpötilat on esitetty mitattujen lämpötilojen ja testiympäristön lämpötilan erotuksena (ΔT).

Lämpötilamittauksissa kirjasimme ainoastaan rasituslämpötilat, jolloin kotelon ilmanvaihtoa rasitetaan maksimaalisella lämpökuormalla ja siten kyvyt sekä rajat saadaan parhaiten esiin. Ensin suoritimme testit kotelon vakiojäähdytyksellä ja sen jälkeen Noctuan tuulettimilla toteutetulla referenssijäähdytyksellä, jonka tulokset on tietyissä määrin vertailukelpoinen muiden testaamiemme koteloiden kanssa.

Prime 95 –rasitussession jälkeen testikokoonpanon prosessorin lämpötila nousi korkeimmillaan 72 asteeseen, eli 50 astetta huoneen lämpötilan yläpuolelle. Tällöin kotelon kattopaneeli oli suljettuna ja tuulettimet pyörivät miniminopeudella. Alhaisin 64 asteen lämpötila mitattiin puolestaan vähemmän yllättäen avonaisella katolla ja tuulettimien maksiminopeudella.

Kattopaneelin raottamisesta on testitulosten perusteella eniten apua alhaisilla tuuletinnopeuksilla, jolloin prosessorin lämpö pääsee poistumaan kotelosta luonnollisesti myös yläkautta. Pienimmällä tuuletinnopeudella katon avaaminen raolleen pudottaa prosessorin lämpötilaa neljällä asteella ja kokonaan avoimeksi vielä yhden lisäasteen. Tuulettimien maksiminopeudella umpinaisen ja avonaisen katon ero on kolme astetta.

Verrokkikotelo Define R5:n vakiojäähdytystä ajettiin integroidun tuuletinsäätimen high-asennossa, eli tuulettimien maksiminopeudella. Jopa hieman yllättäen Pure Base 600 on sekä avoimella että suljetulla katolla ja tuulettimien maksiminopeudella prosessorin osalta pari astetta viileämpi kuin Define R5 vastaavilla asetelmilla.

Hieman yllättävänä huomiona alhaisin näytönohjaimen lämpötila mitattiin katon ollessa kiinni. Ilmeisesti kotelon sisäiset ilmavirtaukset kulkevat korkeammilla tuuletinnopeuksilla suljetulla katolla optimaalisimmin näytönohjaimen kannalta. Erot ovat kuitenkin vain parin asteen luokkaa – alhaisimmalla tuuletinnopeudella näytönohjaimen lämpötila on sama kaikilla kattopaneelin asetuksilla.

Emolevyn yläpuoliskon komponenttien, eli piirisarjan ja muistien, lämpötilan osalta avonaisesta katosta näyttäisi olevan eniten hyötyä alhaisemmilla tuuletinnopeuksilla, jolloin lämpötilahyöty oli viitisen astetta. Kattopaneelin raottaminen oli muistien ja piirisarjan lämpötilojen osalta melko merkityksetöntä umpinaiseen kattopaneeliin verrattuna. Erityinen poikkeama havaittiin piirisarjan lämpötilassa täydellä tuuletinnopeudella, jolloin se oli suljetulla katolla kaksi astetta raotettua kattoa alhaisempi. Erolla ei kuitenkaan ole juuri käytännön merkitystä.

Etutuulettimen edessä sijaitsevan kiintolevyn lämpötilaan kattopaneelin avoimuudella ei sen sijaan ollut mitään vaikutusta. Tuuletinnopeuden pudottaminen maksimista minimiin nosti kuitenkin kiintolevyn lämpötilaa neljällä asteella.

Verrokkikotelo Define R5 oli kokoonpanon lämpötilojen osalta aavistuksen Pure Base 600:aa parempi. Piirisarjan ja muistien lämpötilat olivat lähes identtiset, mutta Define R5 piti näytönohjaimen ja kiintolevyt hieman viileämpinä.

 

Lämpötilamittaukset referenssituulettimilla

Toisessa testivaiheessa vaihdoimme koteloihin Noctuan referenssituulettimet, joita käytämme kaikissa io-techin testissä vierailevissa koteloissa. NF-A14:n suoritusarvot 1200 RPM kierrosnopeudella ovat valmistajan mukaan 68 CFM ja 19,2 dBA. NF-S12A:n arvot vastaavalla nopeudella ovat puolestaan 63,3 CFM ja 17,8 dBA.

Pure Base 600:aan asennettiin etupaneeliin kaksi NF-A14-mallia ja taakse yksi NF-S12A-malli. Define R5:een asennettiin puolestaan kolme NF-A14-mallia, koska tuuletinpaikat sen mahdollistivat. Define R5 saa siis laajemmasta tuuletinyhteensopivuudestaan ainakin teoriassa pienen suorituskykyedun.

Mielenkiintoisena havaintona Pure Base 600:n prosessorilämpötilat olivat referenssituulettimilla 2-3 astetta vakiotuulettimia korkeampia, vaikka referenssituulettimia oli käytössä yksi enemmän ja kotelon sisään puhallettiin enemmän ilmaa. Aukinaisella katolla prosessorin lämpötila asettui samaan lukemaan verrokkikotelo Define R5:n kanssa, kun taasen katon ollessa suljettuna Pure Base 600 hävisi verrokilleen selvästi neljällä asteella.

Testikokoonpanon muiden komponenttien osalta referenssijäähdytyksellä mitatut lämpötilat olivat hyvin lähellä Pure Base 600:n vakiojäähdytyksen tuloksia suurimmilla kierrosnopeuksilla. Maininnan arvoisena seikkana myös referenssijäähdytyksellä Pure Base 600 kirjautti alhaisemman grafiikkapiirin lämpötilan kattopaneelin ollessa suljettuna.

Vertailukotelo Define R5 oli kaikkien kokoonpanon lämpötilojen osalta viileämpi kuin Pure Base 600. Erot eivät kuitenkaan ole kovinkaan merkittäviä kokonaisuuden kannalta. Prosentuaalisesti suurimmat erot mitattiin kiintolevyltä, joka pysyi Define R5:llä viisi astetta viileämpänä.

Yhteenveto

Noin 100 euron hintaluokassa miditornikoteloiden ostajat ovat olleet jo muutaman vuoden ajan varsin positiivisessa asemassa, sillä markkinoilta löytyy runsaasti valinnanvaraa ja useita hyviä vaihtoehtoja. Be quiet! parantaa tilannetta entisestään uudella Pure Base 600 –mallillaan, sillä kyseessä on tasapainoinen ja toimiva kokonaisuus, josta emme löytäneet suuria heikkouksia.

Ulkoisesti Pure Base 600 on varsin huomaamattoman näköinen kotelo, jota jotkut voivat pitää jopa tylsän näköisenä. Uusi Window-versio tuo hieman piristystä tälle saralle, sillä lasinen kylki on näyttävä ja tuo kotelon sisällä majailevat komponentit hyvin esiin. Maltillisemmasta ulkoasusta pitävät voivat toki edelleen valita umpikylkisen version. Laatuvaikutelman suhteen Window-versio tarjoaa hieman ristiriitaisen kokonaisuuden, sillä muovinen etupaneeli tuntuu ja näyttää lasikyljen vieressä erityisen vaatimattomalta ja halvalta. Rakenteeltaan Pure Base 600 on hintaluokassaan kohtalaisen tukeva ja asiallisen tuntuinen kotelo.

Etupaneelista löytyy myös muita heikkouksia, sillä kaksi USB-liitäntää on nykypäivänä hieman niukka määrä ja etupaneelin sekä pölysuodattimien irrottaminen on tehty turhan hankalaksi. Kattopaneelin peitelevyn idea on näppärä ja se mahdollistaa katon ilmanottoaukkojen osittaisen tai täyden peittämisen käytännölliseltä tuntuvalla tavalla. Etu-, katto- ja kylkipaneelin sisäpintaan liimattu ohut äänenvaimennusmateriaali vaikuttaa vaimennuskyvyltään heppoiselta ja sen tilalla olisikin toivonut näkevänsä raskaampaa bitumipohjaista mattoa.

Pure Base 600:n sisällä on mukavasti tilaa touhuta, eikä komponenttien asentamisessa havaittu mainittavia ongelmia. Johdoille on hyvin tilaa, vaikkakin läpivientiaukkojen sijoituksessa ja koossa olisi vielä parantamisen varaa. Positiivisena seikkana kotelosta löytyy 5,25 tuuman asemapaikat, joiden kehikko on tarvittaessa irrotettavissa nestejäähdytyskomponenttien tieltä. Nestejäähdytysmahdollisuudet ovat kohtalaisen hyvät, vaikka etenkin jäähdyttimen kattoasennuksessa paksuus on melko rajoittava tekijä, eivätkä 140 mm tuulettimelliset kennot ole tuettuja.

Kotelon mukana toimitettavat Pure Wings 2 –tuulettimet yllättivät positiivisesti hiljaisuudellaan ja jäähdytystehollaan. Etupaneeliin integroitu tuuletinsäädin mahdollistaa tuulettimien pyörimisnopeuden valitsemisen riittävän monipuolisesti ja melutaso ei nouse millään asetuksella häiritsevän korkeaksi. Vakiojäähdytyksen jäähdytysteho edustaa tässä kokoluokassa hyvää tasoa ja riittää myös sellaisenaan hieman tehokkaampienkin kokoonpanojen jäähdyttämiseen. Tarvittaessa koteloon on myös helppo lisätä tuuletin tai pari.

Testin päätteeksi be quiet! Pure Base 600 Window jätti positiivisen kokonaisvaikutelman. Kyseessä on toimiva ja käytännöllisillä yksityiskohdilla varustettu miditornikotelo, joka muokkautuu kohtalaisen hyvin erilaisten kokoonpanojen tarpeisiin. Kritiikkiä ansaitsevat seikat ovat pääosin melko pieniä, eivätkä aiheuta suuria säröjä kokonaisuuteen. Vaikka kyseessä on hyvä tuote, ei Pure Base 600 Window tule pääsemään helpolla, sillä kilpailu tässä luokassa on raakaa. Noin 100 euron miditornikoteloa etsivän kannattaa joka tapauksessa harkita myös tätä vaihtoehtoa vakavasti.

 

Plussaa:

  • Lasinen kylki tuo kokoonpanon näyttävästi esiin
  • Tukevahko rakenne
  • Hyvä jäähdytysteho
  • Hiljaiset tuulettimet
  • Kolmiasentoinen tuuletinsäädin
  • Hyvät muokattavat sisätilat
  • Kätevä säädettävä katon peitepaneeli
  • 3,5 tuuman levyjen näppärät matalaprofiiliset sormiruuvit
  • Kylkipaneelin ja levykelkkojen kätevät kiinni pysyvät sormiruuvit
  • Tarranauhat johtojen sitomiseen
  • Kohtalaisen hyvät mahdollisuudet siisteihin johdotuksiin
  • Kohtalaisen hyvät nestejäähdytysmahdollisuudet

 

Miinusta:

  • Muovisen tuntuinen ja näköinen etupaneeli
  • Vain kaksi USB-liitäntää etupaneelissa
  • Kotelon heppoiset äänenvaimennusmateriaalit
  • Uutena erittäin jäykät sormiruuvit
  • Johtoläpivientien sijoittelu ja koko, sekä helposti irtoavat suojakumit
  • Etupaneelin ja etuosan pölysuodattimien hankala irrotettavuus
  • Takapaneeliin sopii vain 120 mm tuulettimet
  • Kattoon ei mahdollista asentaa jäähdytintä 140 mm tuulettimilla

 

This site uses XenWord.