Videokoodekkien rintamalla on tällä hetkellä käytännössä kaksi vaihtoehtoa: kallis mutta suosittu HEVC eli H.265 ja ilmainen, mutta pienemmälle suosiolle jäänyt VP9. Tappiolle taistelussa jäänyt VP9 tullaan korvaamaan pian uudella AV1-koodekilla.
Google on yrittänyt syöstä MPEG-LA:ta videokoodekkien valtaistuimelta jo pitkään, ensin VP8:n ja sittemmin VP9:n myötä. Kumpikin sai taakseen jonkin verran käyttäjiä, mutta esimerkiksi VP9 on käytännössä käytössä vain YouTube-palvelussa, josta löytyy samat videot myös MPEG-LA:n vanhemmalla H.264-koodekilla.
AV1 on avoimeen lähdekoodiin perustuva koodekki, joka lupaa vihdoin syöstä MPEG-LA:n lisenssisotkut ja kalliit hinnat historiaan. Koodekin takaa löytyy Alliance for Open Media -yhteenliittymä (AOMedia). Yhteenliittymän takaa löytyy pelkän Googlen ja muutaman pienemmän kumppanin sijasta käytännössä kaikki merkittävät rauta- ja ohjelmistotalot. Käytännössä kaikkien mukana olevien tahojen myötä koodekilla ei pitäisi olla muuta vaihtoehtoa kuin onnistua, mutta aika näyttää, miten taistelussa lopulta käy.
Modernina koodekkina AV1 on suunniteltu 4K-resoluutioille ja siitä ylöspäin ja se sisältää luonnollisesti tuet HDR-materiaalille laajoine väriavaruuksineen. AV1:n 1.0-versioon on sisällytetty yhteensä neljä profiilia, jotka tukevat 8- – 10- tai 12-bittistä väriavaruutta ja YUV 4:2:0-, 4:2:2- ja 4:4:4 kroman alinäytteistystä. Tekniseltä toteutukseltaan koodekissa luotetaan käytännössä samoihin tekniikoihin, joihin niin Googlen aiemmat VP-koodekit kuin MPEG-LA:n H.26x-koodekitkin ovat turvautuneet. AOMedian mukaan koodekki olisi parhaimmillaan noin 30 % tehokkaampi, kuin H.265, mutta tämän tueksi ei ole toistaiseksi kolmansien osapuolien testejä.
AOMedian tämän hetkisten suunnitelmien mukaan nyt tehtyä spesifikaatioiden julkaisua tulee vielä kuluvan vuoden aikana seuraamaan itse koodekin optimointi sekä tuki koodekille erilaisilla sisällöntuotantoalustoilla sekä nettiselaimissa. Ensi vuonna yhteenliittymä uskoo valmistajien tuovan ensimmäiset hybridikiihdytetyt ratkaisut, jossa esimerkiksi grafiikkaohjaimen mediablokki hoitaa osan purkutöistä ja osa suoritetaan tavallisella prosessorilla ”ohjelmistopohjaisesti”. Täyttä rautakiihdytystä niin pakkaukseen kuin purkuun AOMedia odottaa vuonna 2020.
Tämä on erittäin hyvä uutinen. 🙂
Peli on selvä, kun Youtube, Netflix ja Amazon vaihtavat tuohon.
”yhteensä kaksi neljä profiilia” montako niitä profiileja on ?
Oho, mistäs tuo ylimääräinen sana tuonne on ilmestynyt. Korjattu, jatkossa: https://io-tech.fi/palaute
Millä aikataululla tämä uusi kodekki on tulossa pakkereihin (esim. Handbrake) ja toisto-ohjelmiin?
2020 oli noitten nettisivuilla odotusarvo.
Eiköhän toisto-ohjelmiin tule tuki siinä kun selaimiinkin yms, eli tänä vuonna ehkä, enkoodereihin varmastikin jo ennen soittimias mutta itse ainakin odottelisin siihen asti että nuo saavat optimoitua tuon koodekin ennen kuin lähtisin säätämään
Aika paljon isoja nimiä mukana niin voi tulla tukea yllättävänkin nopeasti. Toivotaan että tuki gpu purku saadaan vielä nykykorteille. Ei tietystikään erillisrautana vaan uudelleenohjelmoimalla.
Täällä hyvin noista aikatauluista:
Alliance for Open Media Releases Royalty-Free AV1 1.0 Codec Spec
Linkattu myös itse uutisessa eikä se kyllä sen enempää kerro kuin tämäkään uutinen?
Niin? Ihan samat siis kuin tekstissäkin :confused:
2020 on siis tarkoitus saada täysi rautapurku "kaikkialle", ei tukea soittimiin ja työkaluihin mikä tapahtuu aiemmin
Mitäs oikeaa hyötyä tosta on eli onko pakkaus tiivimpää/kuva parempi yms vai onko kyseessä vain se että on ilmainen?.Mitäs toi vaatii prossulta?.
/edit
ilmeisesti tarkoitettu >4k kuvalle eli uusiin ja tuleviin systeemeihin?.
Tärkein on, että tämä on roalty free, mitä markkinoilla nyt olevat 4K koodekit eivät ole. Ilmeisesti 30% tiiviimpää kuin tämänhetkinen kaupallinen kilpailijansa.
Mutta tuo selvinnee oikeasti kun sivustot pääsevät testaamaan samalla materiaalilla pakkausta.
Royalty freekään ei ole oikeastaan ongelma. Ongelma on hinnan suuruus ja esim. H.265:sen tapauksessa patenttiportfolion leviäminen ympäriinsä. Ts. soppareita pitää tehdä tusinan tahon kanssa ja osa on osoittautunut aika vihamielisiksi (ts. verenimijöiksi jotka koittavat joka kerta kiristää lisää rahaa ja neuvottelu on työlästä ja hidasta jne.).
Jos H.265 olisi suht. edullinen lisensoida, patentit omistaisi yksi taho ja se myisi niitä selkeällä ja reilulla hinnoittelumallilla, ei VP9:sejä ja AV1:siä olisi koskaan lähdetty tekemään.
Tämä on ihan vaan patenttitrollien onnistunut omaan jalkaan ampuminen kun he eivät tyytyneet kohtuullisiin tuottoihin, vaan pumppasivat joka neuvottelurundilla lisää rahaa.
High Efficiency Video Coding – Wikipedia
Taitaa tulla paaljon halvemmaksi pistää noikin rahat patenttivapaan koodekin kehittämiseen.:D:kahvi:
Eikös tuosta x265:sta voi sitten käyttää kaupallisesti ilman maksuja?
x265 on "open source" kun taas h.265 kaupallinen.Noin olen asian tajunnut.
Toivottavasti tästä alkaa MPEG LA:n yleisempikin alamäki, joka johtaa yrityksen kaatumiseen. En toivotta yritystä luotsanneille mitään isompaa menestystä sen jälkeisissä hankkeissaan, elleivät he sitten kadu syvästi ja ala tehdä oikeaa työtä. Mrrr.
Meinaan vaan kun sitä aiempaakin x264:sta on muistaakseni käytetty ihan kaupallisissakin laitteissa, niin liekö noille sitten eri lisenssi jos meinaa rahoiks pistää.
Wikipedian mukaan mm VLC:ssä 3.0 versiosta alkaen ja Firerefox nightlyssa jo tuki.
x265 on opensource encoder kirjasto, ei itse codec. Sillä tehdään h.265 pakattuja videoita. Kaupallisissa tuotteissa on omat encoderinsa. Miten royaltit menee niin ei ole mitään hajua.
Väittäsin että VP9 olisi yleistynyt laajemmin jos google olisi tehnyt sille opencl decoderin joka oltaisiin tarjottu myös firefoxille. Porukka joilla oli vähän tuhnummat koneet käytti mieluummin kevyttä h264:sta kuin VP9 joka ei ollut sulava. Eikä prosessori muutenkaan ollut virransäästön kannalta esim läppäreissä se tehokkain tapa hoitaa decodausta.
Ainakin itselle jäi sellanen fiilis VP9:stä ettei googlea kauheati kiinnostanut, kun edes omalle selaimelle ei saanut rautatason decodausta opencl:llä toteutettuna, vaan google odotti että näytönohjain valmistajat tekisi decoderin codecille joka parin vuoden välein uusitaan. Tiedä sitten oliko koko VPx vaan beta vaihe tälle AVx:lle
Sanosin, että paljon desktoppia oleellisempaa on hardispurkutuki mobiililaitteissa. Jos 90% kännyköistä ja tableteista ei VP9:iä pysty pyörittämään ilman akkukeston romahdusta, ei siihen voi siirtyä. Eihän youtubekaan ole siirtynyt. VP9 on ainoastaan lisänä, eikä se ole korvannut mitään.
AV1:sen menestys ja yleistyminen riippuu nähdäkseni siitä, että kuinka nopeasti SOC-valmistajat implementoivat sen hardikseensa.
Suurin uhkakuva on se, että allianssista puuttuvat Quallcomi, Mediatek ja Huawei ilmoittavat, että emme tee.
Koko formaatti haudataan siihen paikkaan, koska ei siitä ole hyötyä kun ihmiset eivät voi katsella.
Vasta siinä vaiheessa kun kaikki uutena myytävät puhelimet ja luokkaa 90% kierrossa olevista legacy-luureista tukeee AV1:stä, voi whatsapp lähetellä videot AV1 enkoodattuna…
Henkilökohtaisesti en usko että mobiililaitteilla olisi oikeasti kauhean suurta merkitystä. Googlen (android chrome OS )käyttis taitaa olla yli 80%, eli olisivat ihan hyvin voineet tehdä opencl decoderin joka olisi toiminut kaikilla. Laiskuuttaan siirsivät sen työn valmistajille. Joku muistaakseni omille mobiili lastuilleen tuon opencl toteutuksen toikin, mutta jotenkin jäi mieleen että se oli aika pieni valmistaja.
Ei voi käyttää ilman maksuja. Jos olet yritys ja käytät x265:sta, voivat H.265 patenttien haltijat haastaa sinut oikeuteen ja he tulevat voittamaan varmuudella isot korvaukset sinulta siitä hyvästä, että käytät heidän keksimiään ja patentoimiaan keksintöjä ilman lisenssimaksujen maksamista.
Jos haluat toimia laillisesti, joudut ostamaan h.265 lisensoinnin mpeg la:lta.
MPEG LA – Wikipedia
Olikos Samsung mukana? Exynokset siis?
En kyllä usko että mobiili socien valmistajat haluaisivat jäädä pois jos/kun kaikki muut ovat liittymässä. Päinvastoin, kuka ehtii ensimmäisenä? Kuka saa sen PR voiton?
Yksikään kännykkä-SOC-valmistaja Applen lisäksi ei ole mukana tässä allianssissa vielä… että isot riskit epäonnistumisellekin ovat olemassa.
Samsung kyllä toteutti VP9 tuen joihinkin exynoxiin, mutta en tiedä kuinka hyvin sitä on tarjolla low-end malleissa. Samaten top-end snapdragoneissa on VP9, mutta tärkeämpää oikeastaan olisi keskiluokan ja low-end puhelimien tuki.
Broadcom sentään lupaa hyvää sen suhteen, että set-top-boxit tukisivat AV1:stä.
Mutta kun se opencl dekooderi kuluttaa moninkertaisesti enemmän akkua kuin fixed function dsp.
Ei google halua ihmisten surkeaa android-akkukestoa heikentää entisestään, tai he alkavat vältellä youtuben katselua ja täten googlen omat mainosrahat jäävät samaatta.
Kännyköiden HW avustettu purku on 110% vaatimus, jotta johonkin formaattiin voidaan oikeasti siirtyä.
Jep, mobiilissa näytettävien videoiden määrä on ottanut työpöytäluvut kiinni jo 2014. (Half of YouTube's views now come from phones and tablets | The Verge)
Sen jälkeen se osuus on vain kasvanut. Mobiili on todellakin se, missä ratkaistaan se mitkä codecit tulevat jäämään käyttöön, ja rautapurku on olennainen osa tuota kisaa.
Myös enkoodaus on ongelmallista… Jos sisäänpäin tulevasta materiaalisra joudutaan tuottamaan H264 joka tapauksessa yhteensopivuuden saavuttamiseksi, niin AV1 on ylimääräistä työtä siihen lisäksi.
Jos olet joku kotiharrastelija se on melkein se ja sama, että kestääkö se yksi enkoodaus 80% vai 120% videon kestosta quadcorella.
Jos olet google ja sinulle uploadataan 10 000 tuntia videota joka tunti, niin siinä saa olla yksi datacentterillinen prossuja jauhamassa niitä konversioita jotta kama on oikeasti saatavilla. Kun sampsa uppailee yhden 4K@60FPS klippinsä, niin siitä pitäisi veivata ainakin kymmenkunta eri bitratea ja resoa pelkkää H264:sta ja sama VP9 ja sitten AV1 päälle…
Käytännössä mietitään varmasti hyvin tarkkaan, että koska lisätään niitä ylimääräisiä enkoodauksia.
Kuinkahan helposti olisi toteutettavissa sellainen ratkaisu, että videosta koodattaisiin yksi hyvälaatuinen (resoluutio, pakkaustaso) versio, ja huonolaatuiset tehtäisiin lähettämällä vain tietyt osat hyvälaatuisen datasta?
Hyvin hämärästi muistelen, että aallokemuunnnosta (wavelet transform) käyttävällä koodekilla tällainen voisi ainakin onnistua? Nykyisistä koodekeista harva käyttää sitä.
H.264:llehän on olemassa tuollainen laajennus, mutta Wikipediassa ei suoraan sanota, vaatiiko se useamman koodauksen vai ei?
Scalable Video Coding – Wikipedia
En ole ainakaan kuullut, että kukaan tuollaisia käyttäisi.
Loppuviimeksi kun enkoodaat yhden 1080p version ja toisen 720p version, niin ne 480p, 360p ja 240p versiot ovat enää pyöristysvirhe prossutehovaatimuksessa. Se 4K-monsteri haukkaa ne prossutehot jos softalla enkoodataan ja jos hardiksella, niin usein hardis-enkooderi on kuitenkin bitrate-rajoitteinen tjsp. jolloin se voi tehdä 16x 720p:tä reaaliajassa tai 1x 4k…