Intel julkisti eilen uudet 10. sukupolven Core-työpöytäprosessorinsa ja sen myötä 400-sarjan piirisarjat LGA 1200 -emolevyille. ASRock nousi otsikoihin jo BFB-teknologiallaan, mutta Reddit-käyttäjä madn3ss795 löysi yhtiön valikoimasta myös muuta uutisoinnin arvoista.
ASRockin Z490 Phantom Gaming 4SR vaikuttaa ensisilmäyksellä täysin normaalilta emolevyltä, mutta sen virransyöttö poikkeaa valtavirrasta selvästi. Kyseessä on ensimmäinen ATX12VO-standardia käyttävä yleiseen myyntiin tuleva emolevy.
ATX12VO-standardi tukee nimensä mukaisesti vain 12 voltin jännitettä ja sen myötä emolevyn massiivinen ATX-liitin korvautuu 10-pinnisellä liittimellä. 3,3 ja 5 voltin jännitteet niitä tarvitseville laitteille muunnetaan virtalähteen sijasta vasta emolevyllä ja oletettavasti virransyötön alueelta löytyvät kaksi nelipinnistä liitäntää on tarkoitettu näiden laitteiden virtakaapeleille. Yhden 8-pinnisen 12 voltin lisävirtaliittimen, 10-pinnisen ATX12VO-liittimen ja kahden nelipinnisen virtaliittimen lisäksi emolevyltä löytyy vielä yksi 6-pinninen PCI Express -lisävirtaliitin, sekin 12 voltin virtaa syöttämässä.
Lähteet: ASRock, madn3ss795 @ Reddit
DC/DC-muunnos tulee aina sitä kalliimmaksi hyötysuhteen laskuna, mitä isompi jännite-ero. Eikä noita pieniä muuntimia ei välttämättä ole speksattu 48 volttiin asti input-puolella. Pitäisin sähköturvallisuussyistäkin alle 24 voltin jännitteet, koska lähemmäs 50V voi alkaa kutitella aavistuksen. 12 voltilla saavuttaa jo merkitykselliset edut tehohäviöissä. Esim. 4kpl 30cm AWG18-johtoa yht. 5V/50A spekseillä voi hukata tehoa johtoihin 8W ja vastaavan tehon välittämiseen 12V johdoilla tarvitsee vain 20A, kaikki osat huomioiden. Tässä vielä pitää huomata se, että 5V johdoilla häviötä tapahtuu myös powerin sisällä esim. 12W noilla tehoilla, kun taas 12v menee suoraan. Eli 250W tehoilla voi säästää reilut 20W. Sinänsä pieniä lukuja, mutta kun powereissa alkaa hyötysuhteet olla jo 95%, niin seuraava pullonkaula alkaa olla johdotus.
Näinpä. Hyvin käy ja kukkuu 12 vuotta vanha Corsair VX550W edelleen kakkoskoneessa ja ihan vakaa kone.
Ton 10pin 12VO liittimen toteuttaminen sata virtaliittimiä rakenteellisesti vastaavilla liittimillä vaatisi vaatimattomasti 68 pinnisen liittimen. Kuulostaa kalliilta etenkin johdotuksen puolesta.
Nykyisen 24 pinnisen jos noilla korvaisi muuttamatta virtarajoja niin pinnejä ja piuhoja olisi mykistävät 128.
Mulle on myös epäselvää että mitä hyötyä virtalähteen monitoroinnista on? Jännitearvot välittyvät jo niitä olemassaolevia piuhoja pitkin ja powerit sammuttavat itsensä jos sen tuuletin ei pyöri tai ylikuumetessaan. Ehkä jos haluaa työpöydälle jonkun mittarin jossa on tuulettimen pyörimisnopeus ja virtalähteen käyttöaika tunneissa tmv. täysin turhaa. Tuuletinta kuuluu ohjata sen virtalähteen lämpötilan mukaan ja en virtalähdevalmistajana missään tilassa antaisi jonnejen säätää sitä, sillä lopputulos on vain enemmän takuuaikana hajonneita virtalähteitä. Pelkkiä RGB valoja varten tuskin kannattaa uutta virtalähdestandardia kehitellä.
Itse en näkisi mitään ongelmaa siinä että virtalähteen tai emon hinta nousisi hieman jos sille vastineeksi saataisiin parempaa toiminnallisuutta. Lisäksi puhuin tuosta perus 24-pin atx liittimestä, en tästä uudesta. Pikaisella laskulla tuohon menisi 12v linjaan n. 9 pinniä, muihin linjoihin virtarajoja voisi ihan hyvin laskea reilusti käytön vähäisyyden vuoksi jolloin selvittäisiin jollain ~40-50 pinnisellä kun laitetaan maat ja datat mukaan. Jos ne isot liittimet on niin kalliita, niin käytetään vaikka 4-5 sata power liitintä, ei pitäisi paljoa maksaa. Johtoja ei ole mikään pakko vetää liittimelle saakka erillään.
Mitä tulee monitoroinnin ja hallinnan mahdollistamiseen, mielestäni edut ovat aika itsestäänselvät, suurimmassa osassa powereita on tosi surkea tuuletinkontrolleri ja profiili. Sen säätämisessä ei ole sen enempää vaaraa kuin missään järjellisesti tuotetussa powerissa yhtään sen enempää kuin prosessorissa tai näytönohjaimessakaa. Monitorointi, vian havaitseminen ja esim. volttien hienosäätö emolta tulevan datan mukaan olisivat myös ihan hyödyllisiä.
menee 22 pinniä. 24pin läpi saa laittaa 16A 12V, sata virtaliittimen yhden pinnin kesto on 1,5A. Tolla sun reilun sadan prosentin virhemarginaalilla päästään omien loppulaskujesi mukaan sitten rapiaan sataan pinniin. Varmasti kätevä laitella ne vähintään seitsemän sata virtaliitintä sinne ympäri ämpäri emolevyä…
Kerrotko vielä että mitä käytännön hyötyä tuosta monitoroinnista on? Tuuletinprofiilit on ihan kunnossa kaikissa järkevänhintaisissa virtalähteissä, eikä niistä kannata väkisin kalliimpia tehdä ilman syytä. Onko sulla heittää jotain esimerkkiä sellaisesta muuten järkevästä virtalähteestä, jonka jättäisit kauppaan tuuletinprofiilin takia? Siinä missä näytönohjaimen/prosessorin tuuletinta säätämällä se korkeintaan hieman alkaa throttlaamaan, niin virtalähteestä lähtisi toimintasavut ulos tai se sammuisi sillä se ei voi laskea lämmöntuottoaan oman lämpötilansa perusteella. Volttien hienosäätö kuorman mukaan toimii jo PCIE lisävirtapiuhojen ja ton intelin 12VO liittimen läpi. EPS taitaa olla ainoa liitin jonka läpi kulkee merkittäviä määriä virtaa johon tota ominaisuutta ei olla tuotu jostain syystä.
Pikaisella googlauksella löysin 12A ATX liittimen 12v speksiksi. Mutta jos otetaan tuo sinun 16A, niin se on 11 jännitepinniä ja maat, niin millä laskulla tuosta mitään sataa pinniä tulee?
Kaupasta löytyy aika kasa powereita jotka eivät vieläkään osaa esimerkiksi sammuttaa tuuletinta pienellä kuormalla, tai missä termistori on sijoitettu huonosti ja tuuletin huutaa ihan turhaan, tai tuulettimen minimikierrokset on laitettu ihan liian korkealle jotta se toimisi jossain suljetussa boksissa ilman ilmankiertoa, jne. Vai meinaatko nyt ihan tosissasi että virtalähteiden vertailu esim. äänen suhteen on täysin turhaa kun kaikissa se on ok? Tuntuu vähän että vänkäät ihan vaan vänkäämisen ilosta kun vastaukset suurinpaan osaan kysymyksistä on ihan itsestäänselviä kun miettii pari sekunttia. Jos poweri kuumenee liikaa niin se voi esim. tämän "hyödyttömän" monitoroinnin kautta ilmoittaa siitä emolle joka osaa sitten laskea kuormaa tarpeen mukaan prossun ja näyttiksen avustusella. Tai sitten täysin triviaali ratkaisu että jos lämmöt nousee liikaa niin custom tuuletinprofiili ignoroidaan.
24pin ATX on speksattu 8A per pinni ja nuo täydet 16A tulee käytettyä jos on edes pari PCIE lisäkorttia käytössä. ATX standardin mukaan noita lisäkortteja saa olla seitsemän kappaletta, joista periaatteessa jokaiselle tulisi olla annettavissa 6,25A 12V + 3A 3,3V. 144 ARGB lediä hörppää n. 9A 5V ja näitä liittimiä on monilla emolevyillä 2-3 kpl, 16 USB porttia vähintään 8A 5V, M2 SSD levyt kuluttaa pahimmillaan n. 4A 3,3V ja emolle näitä menee usein n. 3kpl, tuuletinliitäntöjä on usein n. 5 kpl ja näistä jokainen antaa tarvittaessa n. 1A 12V.
Nopeasti ynnäten joku perus ATX emolevy (vaikka x570 MEG ACE ja oletetaan että korkeintaan 3 lisäkorttipaikkaa on käytössä) kuluttaa siitä 24pin liittimestä potentiaalisesti:
23A 12V
21A 3,3V
35A 5V
= 100+ V+GND pinniparia.
Että kyllä se nykyinen 24pin liitinkin on aika tappiin vedetty antokyvyltään, jos puhutaan jostain ITX emolevyä isommista vehekeistä joihin käyttäjät oikeasti laittavat kiinni laitteita. Sille on syynsä että Intel speksasi ton uuden 12VO liittimensä 288 wattiin asti. Toki jos olet sitä mieltä että koneessa kuuluu olla yksi näytönohjain, yksi nvme asema ja virtanappi, niin onhan tuo laskelma vähän yliampuva ja voidaan ihan hyvin keskustella siitä että olisko ITX karvalakkikokoonpanoille hyvä olla joku oma standardinsa kuten mini-STX.
Tuuletinsäätöhimmeliisi vielä, että meinaatko sen powerin valmistajan laittavan termistorinsa jotenkin parempaan paikkaan kuin ennen uudesta standardista johtuen? Kyllä se ihan samalla tavalla toteaisi että paikat on liian kuumana ja ohittaisi sun säädöt. Korkeiden minimikierrosten ja tuulettimen sammuttamiseen tarvittavien ominaisuuksien korjaamiseen on helpompia ja halvempia tapoja kuin uuden virtalähdestandardin kehittäminen. Ideasi siitä että virtalähde pistäisi kokoonpanon throttlaamaan on kyllä mielenkiintoinen ja asia jota en ollut ajatellut yhtään tässä yhteydessä.
Voin olla toki väärässä, mutta eikö USB sun muut virrat aika isoilta osin tule 12v linjasta nykyään, varsinkin kun noissa uudemmissa standardeissa on vaihteleva jännite eikä se ole aina 5v. Muistakin taidetaan osa reguloida mistä linjasta sattuu emosta riippuen. Mutta jokatapauksessa kuten tämä artikkelin emo osoittaa, vaikkei niitä vielä 12v linjasta otettaisi, suurin osa on siirrettävissä suht helposti siihen. Tuossa sinun esimerkissäsikin, (joka ei ole lähelläkään realistista) menisi n. 60 pinniin virtojen osalta. Ja tämä tosiaan olettaa sen että käytetään noita sata poweria vastaavia pinnejä eikä jotan parempaa liitintä.
Joo, kuten jo aiemmin kirjoitin, itse olisin valmis maksamaan hyvästä ratkaisusta, halvaksi tai yksinkertaiseksi en ole tätämissään välissä esittänyt. Ja kuten todettu niin tuo dataväylä powerin ja emon välillä mahdollistaisi vaikka mitä, tarkemman jännitteiden monitoroinnin, paremman boottiprosessin kun emo ja poweri voisivat tietää mitä laitteita missäkin linjassa ja liittimessä on, jännitteiden säädön esim. kuorman mukaan, poweri voisi ilmoittaa mahdollisesta viasta emolle joka voisi sammuttaa koneen pehmeästi, virrankulutuksen monitorointi, vikatilanteissa olisi joskus tosi kätevää jos voisi logeista katsoa että nyt laukesi OCP powerista ja sentakia kone sammui jne. En vaan voi ymmärtää miten monitorointi muka olisi hyödytöntä.
Poweri yleensä ei edes itse tiedä viastaan yhtään emoa paremmin.
Ainut hyöty,mikä tulee mieleen olisi se, että poweri voisi ilmoittaa, että nyt on esim 90% kapasiteetistä käytössä, jolloin prossua ja näyttistä voitaisiin rajoittaa.
Muutoin ei ole tarvista millekään. Emolla oleva valvonta jännitteille on parempi, kuin powerissa tapahtuva valvonta. Sitä ei pidä tehdä, että nostettaisiin jännitettä yli standardin powerissa, jos emolle tuleva jännite on liian pieni.
Powerin tuuletin ei saa olla mielellään ollenkaan softaohjattu powerin ulkopuolelta, sillä jos tuuletin ei pyöri tarpeeksi, eikä poweri esim sammu, niin se tuhoutuu jossain vaiheessa luotettavasti.
Poweri tietää kyllä monissa vikatilanteissa mitä on tapahtunut, esim. jos joku suojaus on lauennut ja sammuttanut powerin, jos virta on katkennut ulkoisista syistä, esim. "brownout" jne.
Toivottavasti eivät tule 12V linjasta, sillä muuten on vakava riski siitä että noi kaksi 12V pinniä sulaa sen 24pin liittimen sisältä jos käytössä on edes pari laskentakorttia ja muutama USB laite. USB-PD yhteensopivia emolevyjä en ole vielä nähnyt, joten en näe syytä miksi emovalmistajat sinne nykytilanteessa laittaisivat mitään ylimääräisiä reguja. 5V linjan ollessa olemassa olisi todella typerää olla sitä käyttämättä laitteille jotka eivät vaadi erityisen tarkkaa jännitetasoa (esim. se USB ja ne RGB ledit). Miten sait laskettua että esimerkissäni pärjättäisiin 60 pinnillä? Se sata virtaliitin jota aluksi ehdoitit hyvänä kestää vain 1,5A per pinni ja esimerkissäni sähköä kulkee n. 80A. Se nykyinen mini-fit JR on ihan oikeasti hyvä liitin käyttöönsä. Merkittävästi sirompia, lukittuvia ja samalla tai paremmalla virransietokyvyllä varustettuja liittimiä ei ole ainakaan järkevässä hintaluokassa.
Mitä vikaa esimerkissäni oli? Olen nähnyt useita RGB koneita tälläkin foorumilla jossa ledejä vilkkuu kaikkien liittimien edestä. Samoin olen nähnyt kokoonpanoja joissa on kolme tai enemmän PCIE kortteja. Koska noi 5V ja 12V linjat on toisistaan erillään, niin nykyisen ATX speksin valossa täytyy molempiin tilanteisiin varautua erikseen. Jos käytössä olisi tämä uusi 12VO speksi, niin riittäisi jos varauduttaisiin johonkin realistiseen maksimikokoonpanoon, joka voitaisiin emolevyn manuaalissakin mainita. Esim. että RGB valoja saa laittaa määrän x jos käytössä on vain yksi lisäkortti ja määrän y jos kortteja on enemmän etc.
Jos olet kerran valmis maksamaan lisää, niin miksi et ostaisi heti? PMBus yhteensopivia virtalähteitä ja emolevyjä on markkinoilla paljon. Ne tarjoavat kaikki mainitsemasi ominaisuudet pl. tuuletinprofiilien muuttamisen (koska valmistajat eivät edelleenkään halua että heidän tuotteensa lämpenisivät eri tavalla kuin firman insinöörit on suunnitelleet).
Sun esimerkissä kone käyttää ~500w, joka saadaan siirrettyä ihan hyvin n. 60 sata power tasoisella pinnillä 12v jännitteellä.
No esimerkiksi sentakia että vähänkään paremmissa emoissa joihin oletetaan kytkettävän paljon 12v kuormaa on lisävirtaliittimiä eikä läheskään kaikkea virtaa oteta 24pin kautta, miksi pitää taas näin perusasioista vängätä?
Kerro toki mistä saa windows ajureilla, am4 kannalla, ylikellotuksella ja muilla pelikoneen perustarpeilla varustetun emon joka tuota tukee, niin voi olla että ostankin.
Esimerkkini oli vastaus tähän:
Eli 24-pin ATX liittimen korvaaminen noilla sata liittimillä tarvitsisi n. 100 pinniä sun 50 pinnin sijaan. Nyt ilmeisesti kuitenkin olet havainnut 12VO virtalähteiden hyvän puolen, kun pinnit tippuu sadasta kuuteenkymmeneen.
Linkkaappa yksi tälläinen, vaikka AM4 kantainen, emolevy jossa on lisävirtaliittimiä jotka on liitetty mihinkään muualle kuin prosessorin virransyöttöön. En nopealla katselulla löytänyt yhtäkään. Sen sijaan löytyy useita joissa on kolme täysmittaista PCIE väylää, osa jopa x8x8x8 konfiguraatiossa ja selvästi tarkoitettu laskentakorttien liittämiseen. Ja kuka tässä nyt oikein vänkää? Ilmeisesti ATX speksiin ja erilaisten laitteiden virrankulutukseen viittaaminen on sinusta vänkäämistä, kun olet ymmärtänyt täysin pieleen modernin kellotusemolevyn potentiaalisen virrantarpeen eri jännitteistä.
x299 alustalle löytyy natiivituella, AM4 alustalla pitää käyttää USB adapteria. Kannattaa kysyä esim. asrockilta jos toisivat markkinoille, luultavasti ovat vain arvioineet kiinnostuksen määrän alakanttiin kun eivät ole moista vielä tehneet.
Mutta hei vastaappa vielä, että mitä vikaa siinä intelin yhä uudelleen valitsemassa mini-fit JR liittimessä on ja miksi joku uusi monitorointiväylä pitäisi suunnitella kun on jo olemassa ihan toimivia laajalti käytössä olevia ratkaisuja.
Mainitset tässä että sen voisi korvata [jollain] pienemmällä liittimellä. Voisitko olla hieman spesifimpi? Suunnittelen erinäisiä elektroniikkahommia työkseni ja olisin erittäin kiinnostunut siitä jos olet löytänyt jonkun toiminnallisesti loistavan liittimen hyvällä virransiedolla ja pienellä PCB jalanjäljellä.
Sitten takaisin aiheeseen.
Hieno homma että lopulta tuodaan uusia virtalähdeinnovaatioita markkinoille! Toivottavasti tämä yleistyy nopeasti, niin saadaan niiden 10 vuotta kestävien hyvien virtalähteiden hinnat alemmas nykyisestä ja erityisesti ITX emolevyjen hintoja alaspäin. Kaapelitkin pienenee ja järjestelmien hyötysuhde kasvaa niin lähelle täydellistä kuin mitä on ikinä ollut.
Jos suojaus laukeaa, niin poweri on sammuttanut välittömästi virrat. Usko pois, emo huomaa asian samanaikaisesti.
Jos virta häviää, niin powerin elkot pysyvät ylläpitämään jännitteitä kuormasta riippuen keskimäärin muutaman kymmenesosasekunnin. Hyvin pienellä kuormalla ehkä yli puoli sekuntia. Siinä ajassa ei paljon ehdi tehdä ja jos käydään tekemään jotain, niin kone on jumissa jokatapuksessa.. Jos taas räpsy on lyhyempi, niin emon ei tarvitse tietää siitä. Sen tietämisestä ei ole mitään hyötyä.
Tätä tarkoitan juuri sillä vänkäämisellä, tähän (kuten noihin muihinkin kysymyksiisi) on tässäkin ketjussa vastattu moneen kertaan, mutta silti koet jostain syystä tarpeelliseksi vängätä siitä lisää, miksi? Nykyinen ratkaisu on liian iso, varsinkin itx emoilla tulee helposti tilan kanssa ongelmia, paksu kaapelinippu on hankala kaapelilayoutin kannalta ja häriitsee ilmankiertoa. Lisäksi itse liitin on hankala kiinnittää/irrottaa ja se lukituksen muoviklipsu on joidenkin valmistajien liittimissä helppo rikkoa. Ja kuten sanottu koko liitin nojaa antiikkiseen atx speksiin jossa olisi paljon parantamisen varaa, vertauskohtana vaikka joku uusi mac pro.
En ala mitään spesifiä liitintä sulle spesaamaan, se on pointtini kannalta täysin irrelevanttia ja minua ei asia liiemmin kiinnosta. Väitit että parempaa liitintä ei ole, mutta jo sata liittimellä oli helppo osoittaa että olet väärässä. Jopa tuo jänkkäämäsi 100 pinniä menisi pienempään tilaan kuin nykyinen 24pin, sata virtaliittimen pinnikoolla. Enkä usko hetkeäkään että sata powerikaan on mikään jumalaliitin mitä parempaa ei ole eikä tule.
Täydellisen tietämättömyyden suomalla täydellisellä itsevarmuudella sanelet näitä, oletan? Siihen miksi Intel päätyi liittimeksi valitsemaan tuon Mini-fit JR lienee ihan syynsä (eikä esimerkiksi pykälää pienempi Micro-fit JR), puhumattakaan tuohon käyttöön ihan järjettömältä kuulostavalta SATA-virtaliittimen väärinkäytöltä.
Aluksi ne laskemat, itse kanssa heittäisin hihasta tuon hieman alle 100 pinniä tuollaisia 1.5 A pinnejä korvaamaan tuon 24 isompaa pinniä, ihan koska 7/1.5*24…
Nykyinen ATX-standardi sanoo liittimestä voitavan ottaa huoletta vähintään:
3.3 V, 18 A = 12+12 uutta pinniä (12 jännitteelle, 12 maalle).
5 V, 30 A = 20+20 uutta pinniä
12 V, 12 A = 8+8 uutta pinniä (Tämä ei ole määritelty standardissa yhtä selvesti kuin kaksi aikaisempaa, mutta oletan sen olevan tuo 12 A.)
Kas noin, meillä on pääasialliseen tehon kuljettamiseen tässä jo tuo 80 pinniä. Sitten vielä siihen päälle nuo signaalit. Niin, joo sata-liitin ei mahdollista järkevästi tuota ’3.3 V sense’ yhdistämistä samaan pinniin (koska pinnit ovat niin pieniä).
3.3 V sense
power on
power good
-12 V (tämän voinee huoletta laittaa yhteen pinniin, noita uusiakin)
5 V standby (näitä tarvitsee vähintään 2, mutta nykyinen vastaa vähintään 4:ää, siis sillä väärällä matematiikalla, millä nykyisen standardissa käytetyn liittimen virta on standardin mukainen turvallisesti alle itse sen liittimen maksimin)
Tuosta taitaa tulla 1+1+1+1+2, ja siihen päälle noiden maat, kun nyt ei ole jätetty noihin tehopuolen pinneihin sitä isoa ylimääräistä pelivaraa. 12-16 pinniä lisää. Summana on nyt se 92-96 SATA-virtaliitinpinniä, eli 7 SATA-virtaliitintä. Kuulostaa melkoiselta viritelmältä korvata yksi 24-pinninen liitin tuolla kasalla. Taitaapa myös olla tuo kasa isompi kuin se yksi 24-pinninen. Puhumattakaan, että tuo toinen on kyseenalainen viritelmä (miten järjestät pinnit liittimen välillä siten, että tuo on turvallinen esim. yhden liittimen poiston suhteen, kuinka monta niistä 15 pinnistä per liitin hukataan tuon tarkistamiseen, tarvitaanko ehkä sittenkin 8. liitin).
Niin, joo, ja tämä olisi toki siis huononnus nykyiseen nähden. Jos lasketaan nykyisen liittimen keston mukaan, niin tuo tehopuoli vaatii jo pelkästään sen yli 100 pinniä. Ja, kuten ketjussa aikaisemmin laskettiin, niin sen myös saa käyttöön jos koneessa on todella paljon kortteja kiinni.
Puhumattakaan siitä, miten herkkä tuollainen monta pientä pinniä rinnan on vikaantumaan ja tuhoutumaan jos sitä virtaa sieltä kiskotaan läpi läheskään yksittäisten pinnien maksimin verran. Siihen on ihan syynsä miksi isommissa Mini-fit JR -liittimissä on pienempi pinnikohtainen maksimivirta. Jos siis pakkaisi tuon 90+ pinniä yhteen liittimeen tuota Mini-fit JR -liitintä selvästi pienempään liittimeen, niin taitaisi jäädä pinnikohtainen virtaraja aika paljon alle tuon 1.5 A.
Laskelmassa johtojen määrä on tuon 24=24+1-1, missä on mukana tuo yhdessä liittimessä oleva tuplajohdotus ja tuo yhdestä liittimestä nykyään puuttuva johdotus.
Tämä 90+ pinnin hirviö ei myöskään yhtään vähennä sitä johdotuksen määrää… sitä rajaa se tarvittava johdotuksen kuparin määrä (SATA-liitin syö 4 AWG18-johtoa, ihan syystä, ja tuolla itse asiassa johtojen määrä kasvaa aavistuksenomaisesti, koska seitsemän liitintä on 28 johtoa tuon nykyisen 24 sijaan).
—
Sama matematiikka toki pätee myös tuolle uudelle ATX12VO-standardiliittimelle. Sen kohdalla toki ei tarvita ihan niin tolkuttomasti sitä ylimäärää.
—
Miksi et saman tien ehdota myös noiden EPS12-liittimien pienentämistä. Se nykyinen Mini-fit JR -liitin korvautuu kätevästi melkein kahdella äärimmäisen väärinkäytetyllä SATA-virtaliittimellä, jos hieman tingitään maksimivirrasta. /s
Virtajohtokimpussa on toki edelleen samat 8 piuhaa, mutta nyt meillä on isompi liitinpinta-ala ja mahdollisuus saada aikaan eksoottisia hajoamistapoja.
Jos lukisit viestin uudelleen huolella läpi niin ehkä huomaisit että en missään välissä väittänyt että sata-virtaliitintä pitäisi käyttää mihinkään, vaan käytin sitä esimerkkina kompaktimmasta liittimestä joka siirtää enemmän virtaa suhteessa kokoonsa kuin tuo atx 24 pin, ja perustin nuo pinnilaskelmat sille että suurinosa (jollei kaikki) virta siirrettäisiin 12v linjaa käyttäen, mutta nämähän on sivuseikkoja kun pitää päästä pätemään…
Samaa mieltä. Toivottavasti tämä 12VO standardi ottaa tuulta alleen.
Koskaan käynyt ja oon kuitenkin satoja kertoja noita irrotellu ja liitelly. Mahdollisesti oot vängännyt sitä liitintä liikaa.
Väitteesi ei ole totta. Mini fit jr liittimessä pinniväli on 0.165”, sata virtaliittimessä 0.05”. Sata liittimessä pinnejä tarvitaan 5,3 kertaa niin monta kuin mini fit liittimessä samalle virralle. Keskimäärin siis leveyttä tulisi 0.27”, joka on 62% leveämpi kuin mini fit jr liittimellä. Pystysuunnassa molempien liittimien viemä tila on hyvin lähellä toisiaan.
Puhuit ainakin aluksi täysin eksplisiittisesti vain liittimen vaihdosta ja (täysin epärealistisesta) maksimivirtojen laskemisesta nykyisestä. Missään kohtaa et ole maininnut vaihtaneesi kantaa. Ks. alla.
Ei, joissain liittimissä käytetään muovia joka kovettuu/hapertuu iän (lämmön?) myötä ja tuo klipsi jää käteen kun sitä yrittää taivuttaa auki. mm. Joissain vanhoissa anteceissa tuota on ollut.
Joo, puhuin ATX 24pin liittimestä.
Niin, siis alkuperäisestä viestistä lähtien minä olen puhunut nimenomaan siitä että ATX speksiin pitäisi tehdä isompia muutoksia kuin tämä VO tekee.
Tuo on itseasiassa suht mielenkiintoinen, olenkin katsellut IPMI lankkua kotiservulle, eikä tuo ole edes kauhean pahan hintainen. Pöytäkoneeseen tuolla ei ole mitään asiaa kun liitinvalikoima niin vajavainen, mutta servulle tuo olisi ihan siisti, jos siinä olisi hdmi ja/tai nopeampi verkkokortti.
Se on mini-fit JR liitin 12×2 konfiguraatiossa. Sata virtaliittimillä (tai jollain teoreettisella samankaltaisella mutta useampipinnisellä liittimellä) et saa mitenkään edes samaan tilaan yhtä paljon virtaa kulkemaan emolevylle, vaan siitä tulee vähintään 62% isompi viritys.
OK. Onneksi valmistajat tekevät fiksuja valintoja sen sijaan että esimerkiksi kasvattaisivat virtaliittimen kokoa sen 62%.
Vastahan tälläinen julkaistiin seasonicilta.
Paljon kerää keskustelua tämä aihe näemmä.
Tuo Sata powerliitin olisi mekaanisesti aivan riittämätön siihen, mitä tehoja nykyisellä ja tulevalla emolevyliittimellä liikutellaan.
Ajatus oli ehkä kätevämpi kytkentämekanismi, kuin mitä tämä nykyinen on? Joka tapauksessa kaikkea historiaa ei voi kerralla heittää pois, kuten tuossakin 12VO on ajalteltu.
Joku kiinni ruuvattava kunnollinen liitin olis kyllä hieno, mutta kukaan tuskin olisi valmis tuplaamaan virtalähteen hintaa moisen turhakkeen takia. Vaikka joku Harwin M300 tai vastaava.
Joo, sekoilin noiden tuumien kanssa ja ajattelin että puhut jostain ihan muusta. Mutta näin ainakin itse laskin. 4.2 mm pinniväli 12*2 liitin: 4.2*2*4.2*12 = ~423 mm2
Jos nyt luotetaan sinun väitteeseesi että noita pieniä 1.27 mm pinnejä tarvitaan 5x enemmän, eli 120 pinniä samalla 2 rivin layoutilla: 1.27*2*1.27*60 = ~193 mm2
Kerro toki jos laskin jotain väärin, mutta kyllä tuo minusta aika selkästi pienemmältä näyttää. Toki molemmissa liittimissä on tavaraa pinnien ulkopuolella, mutta en näe miksi pienemmillä pinneillä sitä tulisi niinmoninkertainen määrä että se kompensoisi tuota eroa.
Muuten hyvä, mutta pinnejä tosiaan tarvitaan speksien mukaan 8/1,5 = 5,33 kertaa enemmän. Tämä ei ole mikään päästäni keksimä väittämä vaan osa liittimien speksejä. Noissa sun liittimissä oot laskenu toiseen suuntaan ihan oikein ton pinnien tiheyden, mutta toiseen suuntaan sata virtapiuhassa noita kontakteja saa ladottua vain 3,6mm välein (lukitusklipsillä n. 4mm).
Eli 1,27*12*5,33*3,6*2 = ~585 mm2
Sitten jos leikitään insinöörejä suunnittelemassa täysin uusia liittimiä ja otetaan tosta ylimääräiset muovit pois kahden rivin välistä, siten että pinnit on ikään kuin molemmin puolin tuota sata liittimen runkoa, niin kontaktit saisi ladottua n.3mm päähän toisistaan. Tällä jo täysin teoreettisella liittimellä päästäisiin jo aika lähelle tota 24pin liittimen pinta-alaa (487mm2). Liittimien ylimääräiset muovit tohon vielä päälle toki, mutta ne on toki mahdollista jättää nollaan kuten tossa hyväksi todetussa mini-fit JR liittimessä.
Seuraavaksi toki kerrot että tarkoitit että liittimessäsi pinnit olisivat merkittävästi tiheämmin kuin sata liittimessä, mutta se ei ole mahdollista jos haluat säilyttää liittimen tukevan rakenteen. Jo tuolla 3mm arviolla rakennettu liitin hölskyisi merkittävästi enemmän rungossaan, sillä se lepäisi käytännössä kahden metallijousen välissä, siinä missä sata virtaliitin on tukevasti muoveilla tuettu kolmesta suunnasta.
Tässä vaiheessa sinun pitäisi etsiä joku liitin joka edes etäisesti todistaisi väittämäsi todeksi, onnea yritykseen. Mitään 1,27mm tiheyden liitintä haluamillasi spekseillä ei ole. Joku ihan järkyttävän halvan tuntuinen amphenol minitek (joka muuten jaksaa siirtää vain 1A per pinni kaiken lisäksi) 2×60 konfiguraatiossa vie runkoineen 421mm2 tilaa ja siinä ei ole edes lukitusklipsejä. Alla vielä kuva tästä hirvityksestä.
Kaikki samaan tai pienempään tilaan mahtuvat liittimet joiden läpi saa enemmän virtaa sisältää vähemmän kontakteja kuin tuossa mini-fit JR liittimessä. Tälle on ihan selkeät elektromekaaniset syyt ja niitä et laukkaavalla mielikuvituksellasi kovin helposti ohita.
Ihan hyvä aloitus, mutta vaatisi pikemminkin emolevy-valmistajien puolelta (tai sitten 3. osapuolen tekemänä emolevyn päälle) jonkun muovisen suojan, johon upotettu sisävetoina kaapelit ja kaikille ulostulot esim. päältä katsottuna oikealta puolelta (kotelon etuosan puolelta). En ole koskaan ymmärtänyt, miksei esim. Sabertooth Mk. 1:n tyylisille suojille tullut mitään jatkoa.
Esim z490 dark emolevyllä näyttäisi olevan käytännössä kaikki liitännät viety tohon oikeaan laitaan ja sen saa varmasti todella siistin näköiseksi rakennettua. Valitettavasti noi kulmaliittimet on tyypillisesti kymmeniä prosentteja kalliimpia kuin suorat ja siksi valmistajat ei niihin oikein halua tarttua.
Tätä pääasiassa ajattelin, eli kielen paksuudeksi sama 1.27mm mitä pinnien väliin vaaditaan. Mekaanisia ominaisuuksia en näe kovin oleellisiksi, SATA-tyyliset metalliklipsut kyllä pystyvät pitämään littimen kiinni, pöytäkoneissa ATX liittimeen kohdistuvat mekaaniset rasitteet ovat aika minimaalisia. Tosin ihan hifistelyn mielessä tohon voisi heittää sormiruuvin tai iso metalliklipsi jolla liitin pysyisi aivan varmasti paikallaan. Ja jos se sijoitetaan sopivasti, kiinnitykseen menetetty pcb ala olisi aika minimaalinen.
Mutta kuten tuota amphenolin minitekkiä katsomalla huomaat, niin se runko on merkittävä osa itse liittimen koosta. Jos vaikka ajateltaisiin että siihen sata liittimen kielen toiselle puolelle saataisiin toinen pinnirivi 1,27mm päähän (jolloin kieli olisi kapeampi kuin nykytoteutuksessa), niin silloin liittimen paksuudeksi tulisi 3,6mm+1,27mm. Näillä arvoilla koko liittimen pinta-alaksi tulisi n. 420mm2 ja ollaan vasta hädin tuskin samassa tilanteessa tilan suhteen kuin nykyisellä systeemillä. Ainoa tapa saada emolevyn tilantarve pienemmäksi on käyttää vähempikontaktista siihen suunniteltua virtaliitintä, kuten toi mega-fit, jolla saataisiin pinta-ala tiputettua helposti alle puoleen. Jos suuri määrä kontakteja virtaliittimissä olisi hyvä idea, niin siihen löytyisi kaupallisia sovelluksia.
Tuossa pitäisi ola hieman tukevammat nuo pinnit ja GND_n ja +:n välissä isompi rako ja rakenne yleensäkin s.e. pinnien vääntyminen toisiaan vasten oliusi mahdoton.. Näköjään kun googlella katsoo, niin noita on palanut enemmän, kuin kuvittelinkaan.. Monet vielä ovat sitten turhaan vaihtaneet virtalähteenkin, vaikka pelkkä kaapeli poikki (ja eristys) tai uusi kaapeli (jos tarvis) olisi riittänyt.
Ehkäö nyt, kun 3V3 ja 5V ns nakataan hiuksista vittuun, tuo koko liitin voitaisiin samalla suunnitella uudestaan.
Samalla voitaisiin määriteellä, että SATA liitännät on suojattava esim 5A max ylivirtasuojilla (jos nopea) tai 3A,( jos hidas). En yhtään nimittäin ihmettelisi, vaikka noista lähtisi tulipalo..
Se on mielestäni yllättävää, että tuohon turvallisuusongelmaan ei olla puututtu. kuitenkin laadukas 750W:n poweri saataa antaa minuuttitolkulla esim 850-900W, ennenkuin pistää poikki. Se tekee 12V:n jännitteellä 75A. Se kun sitten menee yhteen SATA kaapeliin, niin kivasti lämpiää (hehkuu) koko kaapeli..
Kannattaa kuitenkin huomioida että myös ATX24 liittimeen tulee runko ympärille, jolloin se vie pikaisella laskulla jotain 600 mm2 pcb:ltä. Mutta eiköhän tästä ole väännetty ihan tarpeeksi offtopikkia tähän ketjuun, sovitaan että olet sitten oikeassa ja jätetään tähän.
Juu näköjään en ollut tohinoissani hoksannut että tossa 4,2mm pitchissä ei ole tietenkään toisen päädyn muoveja mukana, pahoittelut siitä. Pikainen laskusi on tosin perinteiseen tyyliin yli 20% yläkanttiin (9,6*51,6 = 495mm2).
Jooh, pikaset laskut oli näköjään vähän turhan pikaiset kun katoin vahingossa urosliittimen mittoja, joka on pari mm leveämpi leveimmästä kohtaa ilmeisesti.
Miten mahtaa olla emolevyjen speksaus, mitoitetaanko virransyöttöä ikinä kaikkien liitäntöjen samanaikaisen teoreettisen maksimin mukaan, kun voi aika suurella varmuudella sanoa, että kaikkia laitteita ei pysty juuri samalla hetkellä kuormittamaan täysillä? Ehkä serveripuolella, mutta kuluttajalaitteissa? Noilla luvuilla voimafantasiointi lähinnä pistää hymyilyttämään – ehkä siihen ITX:n ja kuvatun kokoonpanoon mahtuu kuitenkin noin 99.9% koneista. Esim. 9A/5V ledit x 3 = 135W valotehoa. Miksei, mutta itsellä katossa parit 60W ledilistat riittävät jo "labratyöhön" 15 neliön huoneessa, vaikka korkean CRI-luokituksen takia hyötysuhde on heikompi. SSD-levyissäkin maksimitehoja lähinnä tarvii kirjoituspurskeissa ja kuluttajatuotteissa EVO-SSD:t throttlaavat nopeasti. Hyvin äänekkäät ja isotehoiset tuulettimet syövät 500mA / kpl ja tavanomaiset luokkaa 250 mA. Toki niitäkin voi haaroittaa samaan liittimeen vaikka kuinka. Toisaalta johtojen pituus ja tuuletinpaikkojen sijainnit ovat sellaisia, että jos tuulettimia tarvii paljon, pitää lisävirtaa ehkä vetää suoraan powerilta. Silloin kun näytönohjaimet, levyt ja verkkokortit pauhaavat, miten todennäköistä on että 16 USB-porttia toimivat myös täydellä kuormalla?
SATA-liittimet on muutenkin ihan roskaa. SATA-dataliittimet ovat yllättävän hauraita ja vähän vinoon painamalla saa liittimet rikottua, kun se ohut kehikko muovia lohkeaa. Riippuu tietty muovilaadusta, miten heikkoa on. Lisäksi SATA-liitinten alkuaikoina näki emolevyjen mukanakin versioita, joissa ei ollut lukitusta, mikä aiheutti liitinten irtoamistakin tärinässä.
Noi WS28xx RGB ledit ja vastaavat mitä näissä atk vehkeissä käytetään ei oo kovin loistavalla energiatehokkuudella siunattu, en siis missään nimessä puhuisi 135W valotehosta. Lisäksi noita ledejä on ihan oikeasti täysin älyttömiä määriä erinäisissä tuotteissa. Esim. Corsairin ql120 tuulettimissa on 34 lediä kappaleelta. Noita kun laittaa lian li:n akvaarion täyteen niin ledejä menee jo 306 kpl. Tohon vielä pari ledinauhaa päälle ja ollaan hyvinkin helposti saavutettu toi ton x570 ace emolevyn kapasiteetti. Olisi kovin surullista jos se emolevy sulaisi tämmöisessä käytössä, lisäksi olisi outoa että sinne emolle oltaisiin laitettu noita liittimiä noin monta jos niitä ei saisi käyttää samanaikaisesti. Usb laitteiden osalta toi maksimikulutus ei ole ehkä ihan realistisimmasta päästä, mutta monilla on jopa kourallinen laitteita kiinni jotka tuon 500mA kuluttaa (rgb näppis, rgb hiiri, rgb hiirimatto, joku elgaton camlink etc. Monet emot kuten toi x570 ace osaa myös ladata puhelinta kolmella ampeerilla yhdestä liittimestä)
12V linjan osalta taas toi arvioni on mielestäni paljon realistisempi. Ne kolme laskentakorttia vetää jo enemmän sähköä kuin mitä speksin mukaan saisi nykyisestä 24pin liittimestä ottaa ja lisävirtaliittimillä varustetut emolevyt on todella harvassa.
Tässä uudessa 12VO speksissähän hienoa on se, että ei enää tarvitse varautua erikseen 5V linjan ja 12V linjan maksimikäyttöön, vaan voidaan ajatella että rgb valot (suurin 5V kuorma) ja kolme laskentakorttia (suurin 12V kuorma) tuskin kuuluvat samaan kokoonpanoon. Nykyisen speksin vallitessa 5V linja ja 12V linja on erillisiä ja niin kauan kun se emolevy ei noita päittäin osaa muuntaa niin noihin pitää valitettavasti varautua em. laskelmien mukaisesti.
Ei hyvää päivää. Ootko kattonu millasia laatikoita ne 12 adapterilähteet on? Siinä on erillinen tyyliin 330x65x28 mm palikka josta lähtee itsessään helvetisti enemmän liittimiä mitä ihmeellisimmissä kulmissa ja jäykillä liittimillä. En ymmärrä millä mielenvikaisuudessa kys ratkaisu ajaa "24pinnisen" atx-mötkö pötkön ohi.
Linus tech tips reviewas kys powerit ja ei voi muuta kuin ihmetellä miten jotkun ajattelee että tämä on "parempi ratkaisu"
Millä tavoin seasonic connect virtalähde liittyy atx12vo?