CSC eli Tieteen Tietotekniikan Keskus tuo Suomeen järeää laskuvoimaa Atoksen toteuttamalla BullSequana-supertietokoneella. Supertietokone tulee palvelemaan paitsi CSC:tä itseään, myös Ilmatieteenlaitosta, jonka käyttöön pyhitetään osuus supertietokoneen ensimmäisestä vaiheesta.
Ensi kesänä valmistuvassa ensimmäisessä vaiheessa supertietokone tulee sisältämään yleiseen käyttöön 30480 prosessoriydintä ja 9600 Ilmatieteenlaitokselle pyhitettyä prosessoriydintä. Ensimmäinen vaihe toteutetaan Intelin Cascade Lake -arkkitehtuurin Xeon-prosessoreilla. Prosessoreiden tukena 96 Gt – 1,5 Tt muistia per noodi ja Mellanoxin HDR-kytkentäverkko ja tallennustila toteutetaan DDN:n toimittamalla Lustre-rinnakkaislevyjärjestelmällä, jossa on tallennustilaa yhteensä 4,9 petatavua, josta 0,75 Pt pyhitetään Ilmatieteenlaitokselle.
Lisäksi ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu erillinen tekoälysovelluksiin tarkoitettu osio, joka sisältää 320 NVIDIAn Tesla V100 -laskentakorttia. Tesla V100:t on jaettu 4 GPU:n noodeihin, jotka hyödyntävät NVLINK-kytkentää.
Supertietokoneen ensimmäinen vaihe toteutetaan täysin ilmajäähdytettynä. Sen prosessoreiden teoreettinen laskentakyky on yhteensä 2,7 petaFLOPSia, josta 0,7 PFLOPSia on pyhitetty Ilmatieteenlaitokselle. Tekoälyosio tarjoilee puolestaan 2,5 PFLOPSia teoreettista numeronmurskausvoimaa.
Supertietokoneen toinen vaihe tulee valmistumaan loppukeväällä 2020. Nestejäähdytteinen toinen osuus tulee sisältämään noin 200 000 AMD:n Zen 2 -ydintä toteutettuna Rome-koodinimellisillä Epyc-prosessoreilla. Prosessorien tukena tulee olemaan 256 Gt muistia per noodi ja yhteensä 8 Pt tallennustilaa tarjoava Lustre-rinnakkaislevyjärjestelmä. Myös toinen osio hyödyntää Mellanoxin HDR-kytkentäverkkoa.
AMD:n Rome-prosessorit tulevat tarjoamaan teoreettista laskentavoimaa 6,4 PFLOPSia, eli kokonaisuudessaan tulevan supertietokoneen laskentavoima tulee yltämään noin 11,6 PFLOPSiin.
Uuden supertietokoneen mukana asennetaan myös uusi datanhallintaympäristö, joka palvelee uutuuden lisäksi CSC:n vanhempia supertietokoneita. CEPH-obektitallennusteknologiaa hyödyntävässä datanhallintaympäristössä on tallennustilaa 12 petatavua.
Ensi kesänä valmistuvassa ensimmäisessä vaiheessa supertietokone tulee sisältämään yleiseen käyttöön 30480 prosessoriydintä ja 9600 Ilmatieteenlaitokselle pyhitettyä prosessoriydintä. Ensimmäinen vaihe toteutetaan Intelin Cascade Lake -arkkitehtuurin Xeon-prosessoreilla.
toinen osuus tulee sisältämään noin 200 000 AMD:n Zen 2 -ydintä toteutettuna Rome-koodinimellisillä Epyc-prosessoreilla.
Jaettu kahteen vaiheeseen, jotta säästetään rahaa? Zen2 ytimiä taitaa saada aika paljon halvemmalla kuin Inteliä. 🙂
Hienoa että Suomessa riittää panoksia tälläiseen investointiin. Kuinkahan suuri parannus tämä on edelliseen järjestelmään. Ainakin ilmatieteenlaitos todella tarvisi päivitettyä rautaa että se talvi ei aina pääsisi yllättämään autoilijoita.
Hah. Noinhan sen luvuista voisi päätellä melko helposti. 30480vs 200000
Eiköhän noita Zen2 ytimiä AMD:ltä irtoa huomattavasti edukkaammmin, kun haluavat ottaa osuutensa supertietokoneista ja noissa ammattilaispuolella on katetta, josta voi helpohkosti kaiketi tinkiä melko reilustikin säilyen kannattavana, mikäli valmistajalla riittää tahtotilaa.
Tosin se oli noin 200 000, ei tasan 🙂
Totta, mutta suuruusluokassa yli 3000 huippuprossua varmasti AMD:n kaltainen valmistaja on valmis olemaan agressiivinen hintakilpailussa. Sitä lähinnä ajattelin:D
Siinä vaiheessa kun kiveä lähtee poistoon käytöstä, saisikohan niitä ostettua?
Aikaisemman teoreettinen laskentakyky oli 1.688 PFLOPS: Supercomputing in Europe – Wikipedia
'~5 kertainen määrä Zen2 ytimiä tarjoaa vajaa 2.4 kertaisen flops suorituskyvyn noihin Intteleihin nähden. Johtuuko tuo leveämmästä AVX tuesta vai miten noita flopseja mitataan?
Huomaa nVidiat:
Oisiko niin että Intelit on ns. korkean taajuuden malleja ja AMD:t taas matalan taajuuden halvempia prossuja?
AMD 64-Core Rome Deployment: HLRS ‘Hawk’ at 2.35 GHz ainakin tuon 64 core Epyc pääsisi parempiin tuloksiin kuin csc speksit.
Kerta AMD Epyc osa toteutetaan vesijäähyllä olisi vähäwattisten matalan kellotaajuuden Epyc versioiden käyttö vähän outo ratkaisu ts todennäköisintä on että siihen tulee tehokaimpia saatavissa olevia Epyc malleja riipumatta siitä paljonko Watteja tarvitaan.
Ei mikään määrä tietokoneiden laskentatehoa auta modernin ihmisen korvien välin ongelmiin.
Koko aika uusitaan noita supertietokoneita, mutta mitäs vanhoille tapahtuu?
Eiköhän ne säilö opetuskäutössä ainakin näin Suomessa melko pitkään, sitten poistavat vanhemmasta päästä. Luulisin useamman sukupolven olevan käytössä ainakin.
Jep, kyllä sitä vanhemmallekin koneelle varmasti käyttöä löytyy vähemmän "arvokkaassa"/kiireellisessä laskennassa.
Tuskin sitä Suomessa noiden kapasiteettia niin paljoa rakennetaan, että ainakaan toimintakuntoiset ja järkevää käyttöikää omaavat laitteistot oltaisiin heti heittämässä menemään.
Tietenkin jos vanhan laitteiston kulut (sähkö jne) alkavat nousta laskentatehoon nähden korkeiksi, niin se varmasti jouduttaa korvaamista/romutusta.
Samoin jossain vaiheessahan sitten esim. virransyötöt jne alkavat olla kuluneet ja vikaantumismäärät varmasti alkavat kasvaa rajusti.
Tähän on ihan tekninen syy. Tällä hetkellä on käytössä Taito superklusteri ja Sisu supertietokone. Uuden koneen ensimmäisen vaiheen pitäisi korvata Taito ja toisen vaiheen Sisu, joka otetaan alas ensimmäisen vaiheen valmistuttua. Huomioitavaahan tässä on että ensimmäisessä vaiheessa on enemmän laskentatehoa kuin Taidossa ja Sisussa yhteensä. Joten sen valmistuttua nykyisessä työskentelyssä ei pitäisi tapahtua muutoksia.
Sitä miksi ensimmäinen vaihe on Cascade Lake ja toinen Rome en tiedä tarkalleen. Mutta valistunut arvaus on että ne ovat optimointeja erilaiseen resurssien tarpeeseen.
Taidossa ajetaan tällä hetkellä asioita jotka eivät skaalaudu "kovinkaan paljoa", maksimin ollessa 28 laskentasolmua (=672 ydintä). Toisin sanottuna sellaisia ohjelmia joiden suorituskykyä ei rajoita solmujen välinen kommunikaatio.
Sisulla taas ajetaan ohjelmia jotka skaalautuvat erittäin hyvin, maksimissaan 400 laskentasolumua (=9600 ydintä). Sisussa on erikseen suunniteltu verkon topologia (Cray Aries), jonka tarkoituksena on optimoida solmujen välistä kommunikointia. Tämä tarkoittaa että Sisulla ajetaan ohjelmia joiden suoritusta rajoittaa solmujen välinen kommunikointi eikä prosessorien suorituskyky.
Nämä tiedot mielessä pitäen sanoisin, että uuden koneen ensimmäinen vaihe on suunniteltu optimoimaan suorituskyky vähän skaalautuvissa ohjelmissa ja toinen vaihe puolestaan optimoimaan kommunikaatiorajoitteiset ohjelmat.
Tuo kuulostaa minun korviin niin sanotulta valistuneelta arvaukselta. Eli kuulostaa kovinkin uskottavalta.
Kiitos valaisevasta kommentista!
Ne ovat teoreettisia lukuja.
Intel: 30480 ydintä ja 2,7 Pflops yhteensä tarkoittaa 88 Gflops per ydin ja kun teoriassa saadaan 32 flopsia per kellojakso, se tekee 2,7 GHz kellotaajuutta.
AMD: 200 000 ydintä ja 6,4 Pflops yhteensä tarkoittaa 32 Gflops per ydin ja kun teoriassa saadaan 16 flopsia per kellojakso, se tekee 2 GHz kellotaajuutta.
Eli tuossapa se. Intelissä enemmän kelloja ja tuplasti teoreettista laskentatehoa per ydin.
Mistä hatusta toi Zen2 16 flopsia/kellojakso tuli, vai onko se kerrottu jo jossain?
Intelillä on 40080 ydintä tuossa 2.7 PFLOPSissa, siinä on mukana myös tuo ilmatieteenlaitoksen osuus. Taitavat tosin olla eri prossuja kun FLOPSeja per ydin näyttää olevan vähemmän kuin noissa muissa Intteleissä.
Tuollainen kone saa varmaan sähkömittarin kiertämään suht rivakasti. Paljonko tuollainen kone kuluttaa sähköä täydellä teholla toimiessaan?
Jos koodi vektoroituu AMD:llä täyteen AVX leveyteen, se vektoroituu lähes varmasti myös intelillä täyteen leveyteen, ellei muistikaista tule rajoitteeksi. Aivan yhtä teoreettiset suorituskyvyt nähdäkseni esillä.
Olisi mukava tietää tuon arvioidun sähkökulutuksen kun jo pelkästään jäähdytykseen menee varman aika paljon.
Onko tietoja käytetäänkö jotain uusiutuvaa energiaa pyörittämiseen?
Itseä kiinnostaa enemmän hyödynnetäänkö hukkalämpö kaukolämpöverkossa
Eikö se asennuspaikka ole Kajaanin, ts ei taidan Kajaanin kaukolämpöverkossa olla niin paljon asiakkaita että noiden koneiden koko lämpökuorman saisi täysin hyödynnettyö kaukolämmöksi.
Kyllä siihenkin on mahdollistä hyödyntää jos on sopivalla rakennuspaikalla ja jos on kannattavaa.
Tuplat mitä Zen1 vetää. AMD kertoi tuplanneensa SIMD yksiköiden leveyden, ei lisänneen niiden määrää. Siitä tuo 2x.
Teoreettiset siinä mielessä ettei kummastakaan käytännön tilanteessa välttämättä saa kaikkea irti. Näyttää tietenkin paperilla hyvältä.
Se menee Kajaaniin, jonne nykyiset Taito ja Sisukin rakentuivat 2012-2014. Konesali on entinen paperitehdas. Sähköä tulee ainakin kolmesta suunnasta[1] (vesivoimaloita).
Vuoden keskilämpötila Kajaanissa +3C. Laskennan käyttämän sähkön päälle menee noin 6%[2] jäähdytykseen ym.
Espoossa jäähdytys syö +70%, Keski-Euroopassa yli +100%. Sisu on Crayn rakentama ja nestejäähdytteinen. Taito on HP.
"Superklusteri" ja "superkone" ovat erillisiä, erilaiselle käyttöprofiilille. Nykyisestä Taidosta on osa pyhitetty pilvialustaksi ja jonkin verran sillä voi tehdä myös interaktiivisesti. GPGPU taitaa kaikki olla Taidon puolella.
Superkone on mahdollisimman homogeeninen massiiviympäristö rinnakkaistuville erätöille. (Tosin Sisukin valmistui kahdessa vaiheessa, jälkimmäinen uusimmalla mahdollisella Intel-sukupolvella.)
2012-2014 hankinnan budjetti oli 25Me.
[1] CSC: konesalien energiankulutus 2011 (ennen Kajaania) ~9,5 GWh. Kajaanin sähköverkko vähintään 240 MW. CSC Datakeskus Kajaani. Jukka-Pekka Partanen. Head of Datacenters, CSC – PDF
[2] PUE 1,06. PUE = Power Usage Efficiency, datakeskuksen energiankulutuksen suhde jäähdytyksen yms. toimintojen aiheuttamaan kulutukseen. CSC – Maailman ekotehokkaimpiin kuuluva konesali Kajaanissa laajennettu – Uutiset
Tieteen Tietotekniikan Keskus? :confused2:
Vähän voisi harkita nimiä laitoksille. Mikähän tämä Tiede / Tiete on? Onko se jokin laitos?
Kyseinen nimi on syntynyt 1970 luvulla, jos muistan oikein.
Nykyinen koko nimi on CSC – Tieteen Tietotekniikan Laitos Oy eli CSC – IT Center for Science Ltd.
Valtion omistama ja alun perin osa Valtion tietokonekeskusta ja siitä eri vaiheiden kautta tuohon nimeen.
Asentavat F-securen niin kyyhkähtää.
Itseassa F-Secure voi hyvinkin olla yksi noita koneita käyttävistä asikakista.
Enkä yllättyisi yhtään siitä että F-secure toimittaisi osan CSC:n tietoturvaratkaisuista noihen koniden käytöön liityen.
En tiedä tämän koneen kulutusta, mutta suuruusluokka on isoilla supertietokoneilla megawatteja. Tämän hetken TOP500-ykkönen eli IBM Summit kuluttaa 13MW.
Omani oli vitsi vaan yli kymmenen vuoden takaisista trolli kommenteista.
Tosissaan F-secure ois hyvä lisä koska kyllä heillä on taitoa ja yhteyksiä muihinkin asiantuntijoihin jota arvostan henkilökohtaisesti.
Noita vanhoja supertietokoneita annetaan usein ilmaiseksi pois koska niissä ei siinä vaiheessa ole mitään järkeä, virrankulutus suhteessa tehoon on niin huono.
Kainuun alueen kaukolämpölaitosten yhteenlaskettu teho oli vuonna 2015 343 MW. Eikö tuohon mahdu parin supertietokoneen lämpökuorma helposti?
Juu sen verran kulutus saattaa olla talvella kovimmilla pakkasilla mutta nuo Superit paahtaa täydellätehola 365pv vuodessa myös kesällä jolloin kaukolämmössä on vain kuumankäyttöveden teko kuorma.
Kajaanin kaukolämpölaitos ei pysty pyörimään niin pienellä kuormalla kun mitä kesällä menee asukkaiden suihkuvesien lämmittämiseen, joten siitä minimituotosta suurin osa ajetaan lauhdutusputkilla siihen vieressä virtaavaan jokeen kalojen iloksi. Jos nyt jotain positiivista, niin se sama laitos tuottaa myös sähköä eli kaikki tuotettu energia ei mene jortsuun. (Ja tämän tiedän kun kävin siellä sukulaisen järjestelmällä tutustumiskierroksella huoltoseisokin aikana).
Ja näin se on valtaosassa kuntia ja kaupunkeja. Jostain on pakko tehdä sen verran lämmintä, ettei kansa nouse kapinaan kun suihkuvesi on kylmää. Ja isoissa useiden satojen megawattien lämpölaitoksissa se minimi tuotto on isompi kuin mitä käytetään. Se on silti halvempaa kun ottaa joltain höyrytysfirmalta 10MW diesel käyttöinen höyrygeneraattori vuokralle ja liittää se lämmittämään verkkoa. (Tuollainen oli siellä ko. huoltoseisokin aikana käytössä, jotta verkkoon satiin lämmintä).
<ot>Energiamäärät on aika hupaisia. Esim kyseisen pöntön leijutuskattilan puhaltimet (siis tuuletin joka leijuttaa polttoaine ja hiekka pölyä ilmassa) on teholtaan 1MW. Niitä on useita, olikohan 4 kpl.</ot>
Siinä mielessä CSCn laskentamyllyjen kulutus on oikeasti mallia pisara meressä. Varsinkin jos mennään ihmettelmään jotain prosessi tieollisuuden oikeata tuotantolaitosta. 🙂
Tosin teoriassa ainakin tuolla CSC:n myllyllä voisi hoittaa käyttöveden lämmityksen kesällä ja ajaa sen kattilan alas (jos sitä ei tarvita sähkön tekemiseen / ei ole kannattavaa ajaa).
Myös useat haketta käyttävistä kaukolämpölaitoksissa on sama ongelma eli käyttävät osassa öljyä hakkeen sijaista(tai sammuttavat ja siirtää kuorman muualle)kesällä kun ei toimi niin pienellä teholla
Mites olis semmonen häkäpönttö sinne maanpinnalle noin hämäyksen vuoksi? Tietysti suoraan päälle.
Toivottavasti ristivät sen käyttöönotossa joksikin muuksi. Mitä tuo nimi edes tarkoittaa? HärkäJumalatar?
Tuo BS on Atos:n tuotemerkki.
CSC:n koneilla on ollut suomalaisia nimiä: CSC – Tieteen tietotekniikan keskus – Wikipedia
Viimeisimmät nimiehdotukset taisivat tulla Kajaanin alueen koululaisilta.
Juu näin oletin olevan muuallakin. Aikalailla nuo voimalat on optimoitu sille talven tehontarpeelle ja yleensä siitä seuraa se että niitä ei voi ajaa kesän olemattoman kuorman teholla vaan aina on ylitehoa.
Harmi ettei konesalien pyörityskään ole ihan triviaalia, muutenhan noita kannattaisi perustaa joka ikiseen kaukolämpöä käyttävään ja tuottavaan kuntaan niin voisi ajaa kesällä huoletta kaikki kattilat kylmäksi ja lämmitellä käyttövedet siitä salista samalla kun vuokraa palvelimia. =)
Osaakohan kukaan sanoa onko CSC:n kokoisen puljun AMD asennuksella kummoista PR arvoa AMDlle, vai onko tuo kone vielä "liian pieni"?
Ties kuinka paljon tuosta vanhastakin voisi löytyä vielä lisäpotkua jos @Sampsa pääsisi sitä vähän kellottelemaan. 😉
:celeron:
Jos tuohon nyt työnnetään 3125 prossua ja jokainen on bulkkierässä varovaisesti arvioiden esim. 1500e per prossu alv0, niin tuo ihan minimissään viitisen miljoonaa AMD:lle liikevaihtoa + jotain muita piirejä mitä siellä emoilla on.
AMD:n enterprise yksikön myynnit ovat olleet luokkaa 500 miljoonaa euroa kvartaalissa viime aikoina, mutta siitä suurin osa on varmaankin Xbox one + PS4 prossuja ja muita vastaavia "erikoistuotteita". Käytännössä EPYC:ien ja Opteronien myynnit ovat todennäköisesti olleet luokkaa kymmeniä miljoonia kvartaalissa vuosien 2016-2017 vuoden ajan. Siihen verrattuna 5+ miljoonan satsi on hyvin tuntuva mälli, joskin tuo kone toimitetaan niin myöhään, että AMD varmasti on saanut jo EPYC-myynnit tulille muuallakin.
No nyt ollaan todella varovaisia. Tuosta vertailukohtaa Intel® Xeon® Platinum 8176 Processor (38.5M Cache, 2.10 GHz) Product Specifications
Eli varovaisesti arvioiden kymppitonni kappale jolloin tulee noin 30 miljoonaa liikevaihtoa pelkistä prosessoreista.
No, edellinen generaation 32-core 2.0GHZ EPYC:ejä irtoaa ~1900e:llä yksittäiskappaleina ALV0 verolla. 64-coreinen voi olla enemmän, mutta vaikea arvioida kun mitään hintatietoja ei ole käsittääkseni julkaistu. Minulla ei myöskään ole omakohtaista kokemusta siitä, että millä hinnalla OEM:t noita ostavat tuhansien erissä, mutta eiköhän se nyt ainakin jonkun verran edullisempi ole, kuin jonkun pienen webbikaupan yksittäiskappaleen sisäänostohinta.
—
Toisesta suunnasta tuleminen tarjoaa myös vähän vaihtoehtoja. Koko koneen kustannukset ovat n. 37 miljoonaa euroa, joka näyttäisi CSC:n mukaan koko projektin osat, sisältäen ensimmäisen vaiheen Intel + Nvidia osat, sekä toisen vaiheen AMD Rome palat. Jos kaikki muut vendorit lahjoittaisivat kaiken ja AMD saisi koko paketin, siitä tulisi vähän yli 10 000e per prossu. Pelkästään
Prosessorit ovat vain pieni osa kokonaiskustannuksista. Omien HW-kokemusteni mukaan on hyvin hyvin epätodennäköistä, että AMD saisi noilla spekseillä 10 miltsiä koko kakusta, lukema on väkisinkin alhaisempi, koska kaikki muutkin toimittajat meinaan haluavat osansa, eivätkä ne Xeonit ja sadat Nvidiat, petatavujen levyjärjestelmät, satojen terojen muistit, mellanox "verkkokortit", niiden tarvitsemat switchit jne. irtoa ilmaiseksi, puhumattakaan koko integraatiosta jne.
Nyt kun näen koko budjetin, niin Itseasiassa olen hämmästynyt siitä kuinka halvalla tuo rauta irtoaa. Romet on pakko irrota maksimissaan tuohon n. 2000e kappalehintaan, paljon enempää AMD ei niistä yksinkertaisesti voi mitenkään saada. Ja Intel ei myöskään voi mitenkään saada lähellekään listahintojaan noista Xeoneista.
Well, sepä se kun on kilpailua, niin pystyvät kilpailuttamaan molempia valmistajia!
Eli kilpailu on hyvästä myös supertietokonetta kootessa 😉
Tosin kun otetaan 2,2 GHz:n Epyc hinta tuplaantuu heti yli neljään tonniin. Ja totta kai noita voidaan massalla myydä jossain määrin halvemmalla.
Tuossa aiemminhan ei sanota suoraan koneen budjetin olevan tuo saati koko projektin kustannuksen. Ei olisi ensimmäinen kerta kun julkiselle hankinnalle tuotetaan lisää rahaa off the books.
Tuohon teoriaan AMD saa pari tonnia Epycistä on mahdoton uskoa seuraavista syistä:
– Intelillä on pulaa tuotantokapasiteetista, AMD:lla ei myöskään ole kapasiteettia loputtomasti. Joten molemmat voivat pyytää prosessoreistaan lähes täyden hinnan koska ostajia kyllä riittää.
– x86 hallitsee ylivoimaisesti tehoserveripuolella.
– Jos alettaisiin myymään isoja eriä prosessoreita polkuhinnalla, hyvin pian markkinoille alkaisi tulemaan
isojen erien prosessoreita merkittävästi listahintaa halvemmalla. Tyyliin: 3125 Epycciä kymppitonnin Epycciä myydään projektiin parilla tonnilla kappale, projektiin tulee "ongelmia", prosessorit laitetaan myyntiin puolelle listahinnasta (5000). Profittia tulee yli 9 miljoonaa :psmoke:
– Edellisen jälkeen herää kysymys miksi AMD:n listahinta on niin korkea kun samaa tuotetta saa käyttämättömänä puoleen hintaan.
AMD:lla ei ole mitään syytä myydä merkittävästi alle listahinnan (toistaiseksi tuntematon) mutta tuskin hirveästi alle kymppitonnin mennään. Samahan pätee käytännössä kaikkin muihinkin serverituotteisiin. Jos niitä myydään murto-osalla listahinnasta isoihin projekteihin, niitä alkaa satavarmasti ilmestymään markkinoille puolella listahinnasta. Ei ole pahemmin näkynyt.
Tjoo… Tuskin kovin paljon alle, mutta uskon että kilpailuttaminen silti kannattaa. Mutta ei se tee asioista ilmaisia. Olen muutamassa kilpailuttamistilanteessa ollut ja jokusen prosentin sillä voi nipistää ja isoissa erissä sekin tekee rahaa!
Totta kai kilpailutus laskee hintoja mutta tuskin puhutaan silti mistään 60-80% luokan alennuksista kun tuotantokustannuksiakin on :think:
No mistä se raha tulee kun ne Xeonitkin maksavat tonneja kappaleelta, Nvidian V100:set maksavat tonneja kappaleelta, itse räkkiserverit emoineen maksavat mansikoita, sadat terat muistia maksavat rahaa?
Ei siinä ilmoitetussa hankintabudjetissa yksinkertaisesti ole tarpeeksi rahaa, jotta rome-prossuista voisi mitenkään mennä 5000e kipaleelta AMD:lle asti.
Kukaan tuskin tietää paljonko 2019 lopulla tai 2020 alussa 7nm rome-kapasiteettia on olemassa, mitkä ovat valmistuskustannukset tai oikeastaan mitään muutakaan.
Ja mistä päättelet, että 64-core epycit ovat kymppitonnin vehkeitä? Johan ne nykyiset on hinnoiteltu about kolmasosaan top-end inteleistä. Miksei sama pätisi jatkossa?
Ilmoitettu hankintabudjetti voi olla pahastikin pielessä.
Eiköhän ne prosessorit toimiteta huomattavasti aikaisemmin koska tuollaista ei hetkessä pystytetä.
AMD:n 32-core huippumalli 7601 on hinnoiteltu noin 4000 euroon ja Intelin tämän hetken huippumalli (28 ydintä, 2.1 GHz) maksaa yli kymppitonnin. Kun AMD laittaa 64-ydintä per socket, niin Intelillä ei ole mitään tarjota sitä vastaan. Joten 7601:n hinta voidaan tuplata jo pelkästään ytimien määrän perusteella ja siihen kun lisätään kilpailun puute, uudempi arkkitehtuuri, parempi valmistustekniikka jne, niin kymppitonni voi olla jopa alakanttiin. Ja toisin päin: jos 32-core Epyc maksaa 4000 euroa, miksi 64-ytimistä pitäisi myydä viidellä tonnilla? Kuka enää ostaisi sitä 32-ytimistä kun vieläpä sopivat samaan kantaan :think:
Nuita lastuja ei liene kannata ihan listahinnalla laskea. Tuommoinen superkone valmistaja saattaa hyvinkin ensin closata diilit vaikka 10 saman arkkitehtuurin mutta erikokoisiin koneisiin. Ja läväyttää sitten valmistajalle tilauksen 10k+ CPU:sta. Täytyy olla susipaska ostaja talossa jos ei saa minkäänlaista alennusta puhuttua. Ei ne alennukset mitään mittavia toki ole kun ei ole pakko puoli-ilmaiseksi myydä.
Totta kai isommista diileistä annetaan alennusta (kuten myös saavat OEM valmistajat pöytäkoneisiin). Silti prosessorivalmistajilla ei ole mitään intressiä tarjota sen luokan alennuksia kuin tuossa aiemmin annettiin ymmärtää (Rome Epyc 64-core 2000 euroa)…