Intel esitteli viime vuonna uuden ATX12VO-standardin virtalähteille. ATX12VO-standardissa virtalähteestä syötetään laitteille vain 12 voltin jännitettä ja joidenkin laitteiden kaipaamat 5 ja 3,3 voltin jännitteet muunnetaan vasta emolevyllä.
Virtalähdemalleistaan tuttu FSP Group on nyt julkaissut maailman ensimmäisen SFX-kokoluokan 750 watin 12VO-virtalähteen (FSP750-27SCB). Virtalähteestä uupuu luonnollisesti 24-pinninen ATX-virtaliitin ja se on korvattu 10-pinnisellä 12VO-virtaliittimellä. Päävirtaliittimen lisäksi virtalähteestä löytyy 4+4-pinninen prosessorin lisävirtaliitin sekä kaksi 8- ja yksi 6-pinninen PCIe-lisävirtaliitin näytönohjainten tai muiden vastaavien tarpeisiin. Virtalähteestä tulee saataville lisäksi 650 watin versio (FSP650-27SCB).
FSP lupaa virtalähteelleen 80Plus Gold -sertifioinnin ja siinä käytetään japanilaisia kondensaattoreita. Virtalähdettä ei olla tuomassa myyntiin ainakaan välittömästi yhtiön omalla brändillä, vaan se on suunnattu toistaiseksi OEM-markkinoille. Yhtiön mukaan virtalähde on loistava valinta esimerkiksi esports-kokoonpanoihin.
Lähde: FSP Group, Tom’s Hardware
Ihan mielenkiinnosta; Mitä etua saavutetaan sillä, että siirretään jännitetason muunnos emolevylle?
Tarkoittaakohan tuo ”loistava valinta esimerkiksi esports-kokoonpanoihin” sitä että hinnat alkaen mallit lähtee tonnista… Toisaalta kun kattoo mitä kuraa noi valmis(peli)koneet on, se saattaa olla ihan hinnat alkaen 15e (niitten konkkien hinta)…
Aika harva enää käyttää täyttä sarjaa kovalevyjä sun muuta mille noi perus ATX virtalähteet suunnitellaan. Käytännössä siis voidaan saada kokoonpanon tuotantokuluja laskettua hieman nykyisestä ja nostettua järjestelmän hyötysuhdetta. Mistään kovin mullistavasta ei ole kyse.
Itse näen tuossa vain uhkakuvia. Emolevyvalmistaja päättää säästää tuossa ja lyö paskaa komponenttia niin jotain kärähtää. Toki virtalähteissäkin voidaan säästää mutta vähemmän muuttujia ostospäätöksiä tehdessä.
Alkuvaiheessa voi ollakkin vähän villi länsi, olettaen että tuo yleistyy, mutta eiköhän emoarvosteluja kirjottavat tahot jotkut testilaitteet noitakin varten osaa hommata.
Todennäköisemmin emolevyvalmistaja vähentää niitä liittimiä. Ts. saat emolevyn, jossa on 0 SATA-liitintä ja 2 USB-liitintä. Halvatkin komponentit toimii, jos virrantarve on vähäinen.
Varmaan jokaikisessä emolevyssä viimeinen vuosikymmen on säädelty muistijännitettä (prosessorijännitteen lisäksi), kun se ei ole enää 3.3V ollut pitkääään aikaan, niin ei tämä sinänsä ole uusi ja mullistava asia.
Hyvä vaan, että virtalähteet yksinkertaistuvat ja tulevaisuudessa voisi olla vaan kovan suhteen 230VAC => 12VDC konvertteri yhdellä linjalla. Myös johdotus helpottuu ja kuten sanottu, hyötysuhde paranee.
Todennäköisemmin emolevyvalmistaja vähentää niitä liittimiä. Ts. saat emolevyn, jossa on 0 SATA-liitintä ja 2 USB-liitintä. Halvatkin komponentit toimii, jos virrantarve on vähäinen.
Varmaan jokaikisessä emolevyssä viimeinen vuosikymmen on säädelty muistijännitettä (prosessorijännitteen lisäksi), kun se ei ole enää 3.3V ollut pitkääään aikaan, niin ei tämä sinänsä ole uusi ja mullistava asia.
Hyvä vaan, että virtalähteet yksinkertaistuvat ja tulevaisuudessa voisi olla vaan kovan suhteen 230VAC => 12VDC konvertteri yhdellä linjalla. Myös johdotus helpottuu ja kuten sanottu, hyötysuhde paranee.
Eli sitten pitää ruveta valitsemaan emolevy sen mukaan että saako kaikille koneen komponenteille virtaa
Saadaan virtalähteistä halvempia ja emolevyistä kalliimpia!
Voi kyllä mennä aikaa että 12VO alkaa yleistyä… tai sitten ei. Mistäs sitä koskaan tietää. Jos emovalmistajat alkaa tehdä emoja niin powereita alkaa tulla varmasti markkinoille nopealla tahdilla (jätetään vain ne turhat DC-DC muuntimet pois).
Onko muuten mitään syytä miksei 12VO emoa voisi käyttää perinteisen ATX virtalähteen kanssa? Tuskin? Sekin lisää emovalmistajien intressiä jos voidaan samalla levyllä palvella sekä vanhaa että uutta.
Tiedän että vähemmistötarve nykyään mutta miten tuossa tilanteessa sitten mennään jos käytössä on enemmän tuota virtaa vaativia laitteita kuin emolevyllä SATA-liittimiä?
Fyysisesti erilaiset liittimet ihan ensimmäiseksi.
Jouduthan sä nytkin valitsemaan emolevyn sen mukaan että montako kovalevyä siihen meinaat liittää. Tilanne pysyy siis suurelta osin samana. Muita laitteita tämä uudistus aika harvoin koskee, mitä nyt USB pikalataus sun muut vaatii vähän lisäpohdintaa emovalmistajalta vs. aikaisemmat toteutukset.
Ja mitäs jännitettä ne käyttää? Ei ainakaan 3.3V ja 5V kautta et monta ampeeria ota.
USB-PD maksimit tais olla 5A per liitin, eli ei mitään kovin kummoista. Pikalatausliittmet käyttänee jotain 12V yhteensopivia piirejä jotka sit tekee jännitemuunnoksen liitetyn laitteen mukaan.
Oisko sulla jotain esimerkkejä? Itselle ei ole tullut mieleen kuin RGB valot ja kovalevyt.
No ne nyt ainakin tosiaan. SATA-virtaliittimistähän nuo RGB-ohjaimet taitaa nykyään virtansa ottaa.
Ja varmaan käyttävät suoraan 5V jännitelinjaa, eli täytyy tulla markkinoille RGB ohjaimia jotka käyttävät 12V jännitettä, tai sit aktiivisia adapterikaapeleita (ei kätevää).
Noh noh XD
Eiköhän tuostakin tule aikanaan versio markkinoille jossa on pari sata virtakaapelia mukana, joihin napataan virta tosta pcie liittimestä.
Juu eiköhän sitä vähitellen ala tulemaan adaptereita ja uusia komponentteja jos tämä nyt missään kohtaa tulee ottamaan tuulta allensa. Alustavasti oma kutina on että tulee jäämään pakettikoneiden erikoisuudeksi.
Jep. Ennen kuin valmistajat siirtävät tekniikan mahdollistamat säästöt tuotteisiin asti, niin en näe mitään syytä noiden hankkimiseen.
Eiköhän joku rupea tekemään erillisiä 12V -> 5/3.3/-5/-12 V konverttereita niille, jotka sellaista tarvitsevat. Useimmat varmaan eivät tarvitse.
SATA-kovalevyjen ja harvinaistuvien optisten asemien lisäksi erillisille jännitelinjoille ei enää juuri käyttöä ole. Kaikki emolevyllä olevien liitäntöjen ja lisäkorttien virransyöttö on helppo tehdä emolevyllä, kuten prosessorin käyttöjännite on tehty jo vuosikaudet.
SATA-kovalevyt vaativat joka tapauksessa datajohdon emolevyltä, ja siinä kyljessä menee virransyöttökin siististi.
Toivoisin, että tuo tarkoittaa sitä, että jos tarkoituksena on rakentaa kone jonka ainoa käyttötarkoitus on pääasiassa yhden esport pelin pelaaminen, niin pärjää vähän yksinkertaisemmalla virrtansyötöllä kun koneen ei tarvitse tukea suurta määrää eri jännitetasoja. Tällöin myös koneen hintaa voidaan tiputtaa kun ei tarvitse maksaa niistä tarpeettomista jännitetasojen tukemisesta. Ainakin toivossa on hyvä elää voi myös olla, että hinta pidetään ennallaan vaikka valmistaja säästää näillä ratkaisuilla, jolloin valmistajalle jää paremmat voitot viivan alle.
Koneessani oleva Bluray-asema ja kolme kovalevyä on eri mieltä.
Aivan varmasti mahdolliset rahan säästöt menee valmistajan oman voiton parantamiseen eikä näy kuluttajalle.
Hieno juttu. Toivottavasti yleistyy nopeasti. Huomattavasti parempi hyötysuhde on jo sellainen etu, jonka takia tämä muutos tarvitsee tehdä. Jos katsotaan kaikkia käyttäjiä, niin S-ATA:n tarve uusissa koneissa on jo käytännössä menneiden talvien lumia ja hyvin pienen porukan touhua. Emolevyn valmistaja voi legacy-tukena tarjota 1/2 liitintä ja tietysti sitten myös ne virtaliittimet, mutta suurimmasta osasta emolevyjä voidaan tuollaiset esihistorialliset reliikit jättää tykkänään pois. Itse käytän yhä vanhaa SSD:täni varastolevynä S-ATA:n kautta, mutta jos ostaisin uuden koneen, niin ei olisi enää tarvetta. Oma koneeni on ATX12VO. NAS on erikseen.
Siirtymän helpotukseksi pitäisi kyllä olla mahdollista ostaa kaapelointi, jolla nykyvirtalähteet saisi liitettyä moderniin emolevyyn. Virtalähteet kuitenkin ovat huomattavasti pitkäikäisempiä kuin emolevyt, ja siirtymä hidastuu jos joudutaan rinnalla myymään yhä perinteisiä emolevyjä.
Enemmänkin näkisin että tämä muutos toisi myös suuria säästöjä pidemmän päälle. Toki alussa kaikki uusi on vähän kalliimpaa, kun volyymit on pienempiä. Onneksi pakettikoneiden valmistajat ovat jo ottaneet käyttöön tämän hyvin aggressiivisesti, joten laitteita valmistetaan jo suurilla volyymeilla ja tähän ollaan nimenomaan siirrytty, koska ratkaisu on kustannustehokkaampi ja kaikin puolin parempi.
Korkeampi hyötysuhde ja vähemmän kaapeleita.
Johtomäärä monella laskee 24:stä kymmeneen. Jos virtaliitin levyille on emolevyn reunassa, samalla tavalla siitä vedetään johdot reiästä toiselle puolelle koteloa. Vaikea ainakaan suoriltaan sanoa, paheneeko sotku mitenkään. Osalla on esim. 2x2TB NVMe-levyt eikä SATA-levyjä. Jos on vaikka 1-2 SATA-levyä, emolevyllä voi olla vierekkäin 10pin liitin powerilta ja yksi 4pin liitin näille levyille, kun aiemmin oli yksi 24pin liitin. Se emolevyltä lähtevä virtajohto voi olla pituudeltaan puolet lyhempi kun lähtee läheltä sata-liitintä eikä powerilta asti.
Millä logiikalla se johtomäärä vähenee? Valtaosassa nykykoteloissa virtalähde on alhalla missä myös levytkin asustaa.
Sata ssd levyt menee monesti esim emon taakse.
Johtomäärä pienenee siksi että powerilta ei viedä 3.3v ja 5v linjoja moninkertaisina sinne emolle.
Ihan yhtä monta piuhaa sinne emolle powerista vedetään ATX12VO standardissakin. Emolevyn virta ja CPU.
Mutta dramaattisesti vähemmän johtimia.
Mitä piuha edes tarkoittaa, onko se johdin, johto, lanka, veto vai mitä ihmettä.
Johdin on metalliosa. Johto johdin + eriste. Ja johtonippu = monta johtoa yhdessä (esim johtosukassa). Imo.
E: voidaan toki puhua myös liittimien määrästä. Ero tulee niiden koosta.
Itse lasken yhdeksi piuhaksi kun menee liittimestä liittimeen. Onhan sitä USB-C kaapelissakin parisen kymmentä johdinta mutta yhdestä piuhasta puhutaan
Noissa powerien virtakaapeleissa ei vaan ole mitään hienoa kaikki johtimet sisäänsä niputtavaa muovipäällystettä.
Monesti powerin johdoista jokainen piuha on erikseen irroitettavissa ja uudelleenkiinnitettävissä. Siksi näen ne itse johtonippuna enemmän kuin yhtenä johtona.
Ellet osaa paremmin sanoa paksuuksista, mittaat sitten johtimien kuparisäikeitä, muovitettuja johtimia, pinnejä tai liittimen pinta-alaa, uudessa on vähemmän. Noista sata-levyistä, niin esim. omassa koneessa on 2.5" paikkoja kolme emolevyn takana suoraan. Jossain aiemmissa kun oli 3,5" levyjä, se kelkka oli ihan siinä sata-liitinten vieressä. Sinänsä olisi kyllä kätevä jos levyihin menisi joku eSATA-kaapeli, niin yksinkertaistaisi lisää, mutta ei taida enää yhteensopivuussyistä tulla.
Tai yksi paikka jossa tästä voisi hyötyä olla on ITX-kokoonpanot (kun tuo muutenkin jo oli SFX virtalähde tässä uutisessa), tosin miten saavat tungettua siihen muutenkin pieneen emoon riittävän virranjakelun niin enpä tiedä.
Onhan ITX-emolevyissä variaatiota jo nyt esim. CPU:n virransyötön suhteen niin, että Z/X-sarjan emolevyt tukevat isoimman kulutuksen prosessoreita (ainakin ilman kellotusta). Nykyaikaiset hakkurit ovat varsin pieniä ja se 3,3/5V muunnin voi olla powerin sisälläkin pieni läpyskä. Hyvä myös huomioida, että powerit joudutaan ylimitoittamaan varmuuden vuoksi ja esim. 3.3V linjassa voi isoilla powereilla maksimitehoilla 20% tehosta mennä pelkkään kaapelin häviöihin, jos on jotain ohutta 1mm2/AWG20-narua. Teollisuuspuolella nimenomaan on enemmänkin valikoimassa 12V-malleja pienistä emolevyistä.
Estetiikan takiahan tätä ei olla oltu tuomassa markkinoille.
Hyötysuhde paranee kun emo tekee muunnoksen, miten?
Korkeamman hyötysuhteen takia pakettimikroissa nuo nimenomaan on 12VO. Jännitemuunnokset voidaan tehdä paremmin tarpeen mukaan ja vedot on lyhyemmät, joka laskee siirtohäviötä.
Kovalevyjen kohdalla ero lienee mitätön.
Ohmin laki. Mitä pidemmän matkaa jännite menee 12V:nä, sitä parempi. Tietenkin jossain tilanteissa emolevyltäkin tarvitaan pitkä veto, mutta osa niistä 3.3/5V linjoista menee emolevylle itselleen.