Uutisoimme edellisviikolla vuodoista, joiden mukaan NVIDIA olisi kertonut jo virallisesti kumppaneilleen uusista GeForce RTX 30 ”LHR” -sarjan näytönohjaimista. Uudet näytönohjaimet ovat tiettävästi muutoin identtisiä nykyisten mallien kanssa, mutta niissä on mukana GeForce RTX 3060:sta tuttu Ethereum-louhintarajoitin ja ilmeisesti Resizable BAR -tuki valmiiksi päällä, eivätkä ne toimi vanhemmilla louhintarajoittimen kiertävillä ajureilla.
Nyt Galax on ensimmäisenä valmistajana varmistanut LHR-sarjan olemassaolon, joskin sen mukaan virallinen termi olisi Lower Hash Rate eikä aiemmin huhuttu Lite Hash Rate. Aiempien raporttien mukaan näytönohjaimia ei tultaisi myöskään erottelemaan mitenkään vanhemmista malleista, vaan ne vaihtuisivat kaikessa hiljaisuudessa sitä mukaa, kun uusia näytönohjaimia saadaan toimitettua. Galax on kuitenkin lisännyt omien malliensa nimiin ainakin verkkosivujen puolella [FG]-liitteen, jonka merkitystä ei ole avattu.
VideoCardzin nappaamista kuvankaappauksista on nähtävissä, että ennakkovuodot ovat pitäneet muutoin paikkansa. GeForce RTX 3080 ”LHR”:ssä on käytössä GA102-202-piiri, kun alkuperäisissä oli GA102-200. Vastaavasti RTX 3070 ”LHR”:ssä on käytössä GA104-302-piiri, kun alkuperäisissä oli GA104-300. Galaxin mukaan RTX 3080 ”LHR” kykenee louhimaan Ethereumia noin 43 MHash/s:n ja RTX 3070 ”LHR” noin 25 MHash/s:n nopeudella. Käytännössä louhintanopeus on siis rajoitettu noin puoleen alkuperäisestä.
Lähde: VideoCardz
Aiheeseen -> Taitaa nvidia ampua itseään jalkaan kun rajoitin pudottaa noin paljon louhintatehoa. Järkevintähän olisi ollut ottaa PR-hyöty ja asemoida noi megahäsh rajoitukset vastaamaan amd:n kilpailevien korttien tehoja (mielellään hieman päälle, ettei kuluttajat karkaa kilpailijalle).
Kyllä se varmaan siltä osin oli totta, että kortit vaatii allekirjoitetun tai muulla tavalla kortin mielestä validin ajurin, jolla se kortti suostuu toimimaan täydellä teholla. Tuota on todella paljon toisettu netissä mutta tämä on tulkintani, että se Nvidian väite siitä että se mainausesto perustui myös rautaan, tarkoittaa sitä että rauta hyväksyy ajurit ja kolmannen osapuolen estovapaita ajureita ei voi sen takia käyttää.
Joo varmaan näin, en kovin tarkkaan perehtynyt tähän, myönnetään.
Tuli kuitenkin heti ajatus, että periaatteessa ajuri mikä tahansa niin rajoittimen pitäisi toimia eli sekä ajuri, että firmware / rauta pitäisi kiertää.
Kultakantaan takaisin niin ei tarviis mietrriä, miks näytikset kalliita,
tai jossai vaa loppuu virta..
Hyvin todennäköisesti kaikki kortit menee kaupaksi mainausnopeudesta huolimatta. Pitkällä tähtäimellä Nvidialle on varmasti hyödyllisempää saada kortit pelaajien käsiin, kyllä tuota on varmasti aika tarkasti mietitty.
Ei ole mitään varmaa ja yleispätevää keinoa tunnistaa, että kyse on nimenomaan kryptovaluutan louhinnasta.
Tunnetun louhintasoftan tunnistaminen on kierrettävissä helposti niin, että muutetaan softan koodia. Jotain heuristiikkaa voisi lisätä mukaan, mutta se voi olla hyvinkin epävarmaa.
Joku arvioi aikaisemmin täälläkin, että nämä nykyiset rajoitukset perustuisivat näytönohjaimen kuorman tarkkailuun. Tietynlainen kuormittuminen olisi todennäköinen merkki siitä, että jauhetaan kryptovaluuttaa. Riskinä tässä on, että myös "hyödyllisemmät" näytönohjaimen laskentaresursseja käyttävät ohjelmat joutuvat rajoitusten kohteeksi. Esimerkiksi videonpakkaus, tekninen simulointi ja ehkä ei-reaaliaikainen 3D-mallinnus ja renderöinti. Mahtaako Nvidian vastaus olla "osta Quadro", vai onko kryptovaluutan louhinta niin helposti tunnistettavissa tai pelinäytönohjainten käyttö muuhun tarkoitukseen niin harvinaista, että ongelmat ovat harvinaisia. Tästä olisi mielenkiintoista kuulla käyttäjien kokemuksia.
Toistaiseksi ei ole tiettävästi ainuttakaan esimerkkiä, missä suorituskyky olisi laskenut Ethereum-rajoittimen vuoksi (louhinnan ulkopuolelta siis tietenkin)
Sen verran on louhijoilla tuossa tuloja kiinni, että uskon tuolle jonkun kiertotien löytyvän. Murtamatonta lukkoa on jos nyt ei mahdotonta niin ainakin melkein mahdotonta keksiä. Lähinnä voidaan skaalata sitä murtamiseen vaadittua vaivaa ja tietotaidon määrää.
Kokonaishyödyn kannalta ei ole. Pelaaminen tuottaa iloa pelaaville ihmisille. Louhinta ei oikeasti tuota yhtään mitään. Se on nollasummapeliä siitä, millaisen osan louhintapalkkiosta kukakin saa, ja sen louhintapallkion arvokin on täysin irrallaan kaikesta reaalitaloudesta ja perustuu pelkkään kuplaan.
Tekniikkafoorumilla on ihmisiä jotka oikeasti ymmärtävät asioita eivätkä lähde mukaan typerään hypeen ja efektiivisesti huijattavaksi, koska tajuavat, että keisarilla ei ole vaatteita.
Tämä selittää täällä nuivan asenteen virtuaalivaluuttoja kohtaan.
Sen sijaan ihmiset, joilla sitä teknistä ymmärrystä tai muutenkaan kykyä kriittiseen ajatteluun ole, eivät ymmärrä kryotovaluuttojen ongelmia ja sokeasti uskovat hypeä ja sulkevat korvansa kaikilta niiden ongelmilta.
Ei tässä kenelläkään muilla kuin kryptovaluuttafanaatikoilla ole kyse mistään "pitämisestä". Ja joko
1) Niillä kryptovaluutoilla on tulevaisuus ainoastaan historiankirjoissa yhdessä tulppaaninsipulien kanssa.
2) Tasan yhdellä (todennäköisesti vasta joskus tulevaisuudessa tulevalla) kryptovaluutalla on tulevaisuus ja tuhannet nykyiset kryptovaluutat menettävät käytännössä täysin arvonsa siinä vaiheessa kun se yksi lyö itsensä läpi.
Voisiko mitenkään olla mahdollista, että pelkällä teknisellä osaamisella ei voi tehdä kattavaa arvioita virtuaalivaluuttojen hyödyistä ja haitoista kaikkien maailman eri ihmisten ja organisaatioiden näkökulmasta?
—
Itse en pidä nykyisiä kryptoja missään määrin hyvinä, mutta kun ne nyt ovat selvinneet jo useista tulppaanikuplista ja porskuttavat aina vaan, niin pelkästään niiden olemassaolo nykymuodossaan minusta kertoo siitä, että jotain utiliteettia niillä on oltava.
Väärentämättömyys ja siirtojen perumattomuus, smart contractit jne. saattavat olla ihan hyödyllisiä ominaisuuksia. Minä en pysty arvioimaan tuollaisten seikkojen arvoa mitenkään objektiivisesti kaikkien vaihdantavälineen käyttäjien näkökulmasta. Epäilen vahvasti, ettet sinäkään pysty.
Kryptojen intrisiittinen arvottomuus on aivan samaa tasoa FIAT-valuuttojen intrisiittisen arvottomuuden suhteen. Muuten niillä sitten onkin paljon eroja. Törkeä energiankulutus on tietty valtava haitta, mutta selkeästikään se ei ole tarpeeksi iso haitta, jottei Iran jauhaisi valtavasti kryptoa kiertääkseen kauppasaartoa. Ja vastaavasti jotteivat muiden maiden kansalaiset oman etunsa nimissä myisi tavaraa Iranille niitä kryptoja vastaan yms.
Toisille cryptot merkitsee vapautta ja anonymiteettiä, toiset haluaa piilottaa varojaan. Osa on mukana tekniikan vuoksi, osa toiveena äkkirikastuminen.
Jälkimmäisen joukon ansiosta mukana on paljon keinottelijoitakin jotka pyrkii hyötymään muiden herkkäuskoisuudesta. Suurin osa pienen markkinan alt-coineista on vain julkaisijan keino pyrkiä rikastumaan (uusia ”coineja” voi perustaa aika pienelläkin tietämyksellä / lyhyellä googletuksella).
Koko kryptovaluutan demonisointi ympäristösyistä on kuitenkin tyhmää; kryptovaluutat ovat pohjimmiltaan tapa siirtää arvoa siinä missä fiat-valuutankin vaihto. Lohkoketjuteknologiaa hyödyntävät ratkaisut vain tekevät sen paljon tehokkaammin ja ilman välikäsiä. Joissain sovelluksissa siirroista perittävät palkkiotkin maksetaan käyttäjille ja ”cryptovaluutan” haltijoille sen sijaan että ne keräisi pankki tms.
On todella kapeakatseista puhua lohkotekniikkaan perustuvista ratkaisuista ”valuuttana”, kun ne ovat ennemminkin uuden teknologian sovelluksia. Uusia protokollia siinä missä tcp/ip tai imap/pop ovat olleet aikanaan.
Paljonko internet kuluttaa sähköä ja luonnovaroja? Olisiko ympäristöystävällisempää ilman sitä? Googlen palvelimet kuluttavat myös sähköä ja jokainen haku kuluttaa luonnonvaroja, olisiko ympäristöystävällisempää hakea se tieto ilman hakukoneita?
Proof of work cryptot eivät ole kaikkein ympäristöystävällisin sovellus, mutta mainausta tarvitaan protokollan ylläpitämiseen joten siitä täytyy maksaa korvaus jos halutaan että järjestelmä pysyy hajautettuna. Samalla tavalla laskentatehoa tarvitaan nykyisissä arvon siirtämiseen käytetyissä sovelluksissakin, mutta erona on se että ne palvelimet raksuttaa pankkien ym.toimesta – tästä ei kuitenkaan kukaan tunnu välittävän?
Pahoittelut täysi OT vastauksesta, mutta kun tuntuu että tässä langassa kommentoineilla ei oikein ole kunnollista kuvaa kryptomaailmasta.
ps. Arvon siirtämisen tai säilyttämisen lisäksi kryptoilla on muitakin käyttötarkoituksia. Paskapaperiksi tai sytykkeeksi se ei kyllä valitettavasti koskaan tulee kelpaamaan (jaa mutta eihän kellään enää muutenkaan oo kahisevaa taskussa)
Kryptolouhinta on ohittanut jo suomen kulutuksen ja meni kuulema juuri ruotsista ohi sähkönkulutuksessa. Se on aika pahuksenmoinen saastekuorma varsinkin kun iso osa louhinnasta tehdään kiinan ja iranin tapaisissa maissa jossa sähkö on halpaa eikä sitä tuoteta todellakaan millään ympäristöystävällisillä tavoilla.
Ja jos asiaan mennään, niin olen todellä tyytyväinen siitä, että nVidia otti järjen käteen ja iski rajoittimet kehiin. Nyt saattaa sen näytönohjaimen joskus jopa saadakin pelikoneeseen.
Taitaapi olla niin että siru ja komponenttipula jatkuu vielä vuoden pari (viitaten esim. intelin tulevien tehtaiden valmistumiseen), ja mainausbuumi ei tässä näyttis-sopassa ole kuin yksi mauste. Mutta ehkäpä tulevaisuudessa mainaukseen löytyy omat spesifit korttinsa, jos tällä pelikorttien pullonkaulalla olisi siihen vaikutusta.
Samalla tavalla "oikeaa" rahaa tehdään.
Ja näin. Tässä Iran ja sen kanssa kauppaa kryptoilla tekevät elävät markkinataloudessa, siinä missä kauppasaarto on osa kuolemankulttia nimeltä sosialismi. Markkinatalous löytää aina keinot, vaikka sosialisti yrittää sen tukahduttaa. Siellä missä on "pimeä markkina" niin siellä on markkinataloutta ja toivoa ja toistaiseksi sitä on onneksi onnistunut olemaan aivan jokaisessa maailmankolkassa ja -ajassa.
Kryptot pitäisi vaan suoraan sitoa aina jonkun oikean valuutan arvoon, ja sitten käyttäjä vaan vaihtaa sitä. Mutta jos semmoisen lohkoketjun tekeminen on mahdotonta, missä se uusien lohkojen muodostus ei vaadi jossain vaiheessa jumalatonta määrää laskutehoa, niin sitten idea kryptovaluutasta olisi syytä kuopasta kokonaan, ainakin toistaiseksi. Lohkoketjuja voi käyttää paljon muuhunkin, kun rahaliikenteeseen.
Edit. Toisaalta tuo valuutan arvoon sitominenkaan ei toimisi, koska sitten ketjun pitäisi olla suljettu ja eihän suljettu ketju taas toisi niitä avoimen ketjun etuja.
No uusien coinien tulo pitäisi ainakin saada lopetettua. Tai ainakin joku globaali laki, että uusia kryptoja ei hyväsyttäisi virallisia kaupan käynnin välineinä.
Kyllähän nuota valuuttaan sidottuja kryptopareja jo on, kultaankin sidottuja on. Valuuttaan sidottujen kryptojen ainut järkevä tarkoitus tosin on nopeuttaa vaihdantaa eri valuuttojen välillä eli siten pienentää kurssimuutoksesta tulevaa riskiä. Hyödyllinen etenkin pankeille. Mistään muusta syystä en niitä ostaisi kuin perinteisestä valuuttakurssien vaihtelusta hyötyäkseni. Tosin pankeille on kehitetty ihan omiakin kryptoja tähän tarkoitukseen (arvon siirto).
Kuten aiemmin mainitsin niin louhintaan vaativat proof-of-work cryptot eivät ole kaikkein ympäristöystävällisimpiä. Vaihtoehtona on kuitenkin myös ns.proof-of-stake kryptojakin, joissa palkkiot maksetaan verkon hajauttamiseksi tarvittujen ”nodejen” ylläpitäjille ilman louhintaa.
Jotenkin verkossa tapahtuvat siirrot pitää kuitenkin vahvistaa ja siihen vaaditaan laskentatehoa. En epäile hetkeäkään ettei tällainen hajautettu järjestelmä ole tässä tehokkaampi ja ympäristöystävällisempi kuin nykyinen, pankkeihin perustuva (louhintanryptot poislukien).
Mitä tulee kryptojen kieltämiseen lailla niin en usko että kukaan oikesti haluaa elää sellaisessa yhteiskunnassa missä se on mahdollista. Jos haluaa kokeilla niin Pohjois-Korea on varmaan lähimpänä sellaista.
Itse vertaan louhintaa nykypäivän yrittäjyydeksi – louhijat ottavat taloudellisen riskin kun investoivat laitteisiin ja ylläpitävät lohkoketjua. Louhinta vaatii myös jonkinverran erikoisosaamista eli asiantuntijuutta – miksei riskinotosta ja asiantuntijuudesta saisi saada korvausta?
Ps. Itse en ole tuota riskiä vielä ottanut enkä edes käyttänyt aikaani opetellakseni miten nykyisellä, pelikäytössä olevalla näytönohjaimella tekisin vähän rahaakin. Kannustan kuitenkin kaikkia nuoria tutustumaan lohkoteknolgiaan ja opettelemaan miten sillä voi ansaita rahaa. Perinteiset ansaintakeinot kun ovat kiven alla nykyään ja nuorten on hankala saada kohtuullista korvausta tekemästään työstä jos sellaisen löytävät (tarkoitan kohtuullisena sellaista korvausta että voi joskus ostaa oman asunnon).
Nyt en ihan käsittänyt.. Siis pitäisi saada muilta korvaus, vaikka ottaa riskin ja ei tuota mitään.. Eipä ole ennemmin tuollainen logikka toiminut.
Korvaus on perusteltu, kun tekee muille hyödyllisiä asioita. Esin Nvidia /AMD suunnittelee ja valmistuttaa monimutkaisia piirejä (GPU:t), joita voidaan käyttää pelaamiseen, tieteelliseen laskentaan ym hyödylliseen.
Jonkun roskacrypton / toimimattoman crypton lohkoketjun ylläpito taas vain ylläpitää kuplaa ja kuvitelmia, ei siis mitään hyödyllistä..
Cryptoista pitää huomioda, että kun niihin käytettyä energiaa ei saa takaisin, niin se on sitten käytännössä tuhlausta, kuten olisi ulkoilman lämpöpatterilla lämmittäminen.
Se on vielä hyväksyttävää energian kannalta, jos lämpöenergia otetaan talteen.. Kesällä se vain on hieman hakalaa..
Tiedoksesi että esim. Ethereumin smart conractit mahdollistavat esim. Mainitsemasi NVIDIA tai AMD:n osakkeen omistamisen ja vaihdannan. Saavathan pörssimeklarit ja pankkivirkailijatkin palkan tekemästään työstä?
Noiden sovellusten kautta esim. Ethereumilla on ihan oikea tarkoitus ja siten arvo – se ei tule tyhjästä eikä ole hukkaan heitettyä energiaa.
Onko kyseessä periaatteellinen ominaisuus (Mainospuhe), eli "Voi" käyttää vai helppokäyttöinen ominaisuus, joka on käytössä monessa paikassa ja joka vie esim vähemmän energiaa / suoritettu työ VS perinteinen tapa hoitaa asia?
Onko linkata tästä tieteellistä tutkimusta?
Kryptoihin kun on liittynyt paljonkin mainospuheita, jotka ovat luvanneet suurinpiirtein kuun taivaalta, mutta kun on katsonut käytäntöä, niin eipä ole näkynyt, kuin kuplien paisuttelua joka krypton kanssa. Etherinkin tärkeimpänä ominaisuutena pidettiin sen sopimatonta perinteisille ASICeille (Nyt tosin sillekin on ollut ASICceja käytössä jo jonkinaikaa ja jopa myynnissä, eli käytössä on valmistajilla varmasti melko reilusti.. (Miksi myydä " kultakaivosta" Kannattaa mainata sillä itse.. Paitsi jos malmi alkaa loppua..))
Kiitos asiallisesta vastauksesta, ymmärrän pointtisi joten yritin nopeasti löytää jotain vakuuttavaa. Käykö Forbesin artikkeli?
Googlettamalla esim: Smart contract, Defi, crypto trading pairs, etc. Löytyy paljon mielenkiintoista luettavaa.
Se on totta että lohkoketjuteknologia ja sen sovellukset on edelleen paljolti ”uskon asia”, ollaan todella aikaisessa vaiheessa ja siihen sijoittavat (louhimalla tai ostamalla) ottavat suuren riskin. Pitäydyn kuitenkin kannassani että se ei ole ”hukkaanheitettyä” energiaa.
Jokatapauksessa olen sitä mieltä että ennenkuin tuomitsee jotain olisi syytä perehtyä itse siihen kunnolla. Omatkaan tietoni eivät ole kovin kummoiset, ala kehittyy niin kovaa vauhtia että on vaikea pysyä perässä – ei ole aikaa lukea ja opetella kaikkea.
Valitettavasti kuva kryptoista muodostuukin suurelle osalle pelkästään sen perusteella mitä media siitä kirjoittaa.
Ja nyt mars ulkoilemaan, vaikka onkin mukava keskustella kryptoista ja näytönohjainten roolista osana teknologiaa.
Juuri näin. Täysin kieltävälle linjalle ei kannata hypätä. Muuten on vaarana tulla möläyttäneeksi kuten Gates 640k rammia tai Nokian eks johtaja 70-80 luvulla kännykän prototyypistä, että kuka hullu nyt kannettavaa puhelinta haluaisi.
Teknologia tosin on vasta melko kehitysvaiheessa, osalle kolikoista on jo fiksuja sovellutuksia osalle ei. Jotkut ovat teknisesti huomattavasti parempia kuin toiset. Eiköhän jossain vaiheeessa käydä kova kamppailu "elintilasta" kryptojen välillä ja suurin osa kuolee pois, silloin toki moni joka on niihin riskisijoittanut menettää rahaa.
Kryptojen täydelliseen kuolemiseen en usko, koska lohkoketjuun pohjautuvat maksu- ja/tai valuuttajärjestelmät kiinnostavat jo pankkeja ja jopa valtioita.
Jos jotain pitäisi veikata, niin PoW kolikot ovat tuossa tiputus pelissä huomattavasti heikommassa asemassa kuin PoS kolikot, ihan energia- ja ympäristösyistä.
Gigabyte pistänyt julki tuotesivut uusille "Lite Hash Rate" versioille 3060-sarjasta
Ei siellä taida mitään varastoja olla mitä myydä loppuun, mutta tuotanto- ja toimitusputkessa voi olla vielä jotain vanhaa. Se on toki arvailujen varassa milloin tarkalleen ne alkavat valumaan markkinoille.
Missäs NVIDIA on asiasta mitään kommentoinut?
data-unfurl="true" data-result-id="186311" data-url="https://blogs.nvidia.com/blog/2021/05/18/lhr/" data-host="blogs.nvidia.com" data-pending="false">
class="link link--external fauxBlockLink-blockLink"
target="_blank"
rel="nofollow noopener"
data-proxy-href="">
A Further Step to Getting GeForce Cards into the Hands of Gamers | The Official NVIDIA Blog
blogs.nvidia.com
Näyttää olevan nvidian blog:ssa
data-unfurl="true" data-result-id="186311" data-url="https://blogs.nvidia.com/blog/2021/05/18/lhr/" data-host="blogs.nvidia.com" data-pending="false">
class="link link--external fauxBlockLink-blockLink"
target="_blank"
rel="nofollow noopener"
data-proxy-href="">
A Further Step to Getting GeForce Cards into the Hands of Gamers | The Official NVIDIA Blog
blogs.nvidia.com
Tosin vaikka tuossa mainitaan vain 3060 Ti, 3070 ja 3080 niin samat rajoittimet tulevat löytymään 3070 Ti ja 3080 Ti:stä ja 3060:sta Gigabyte ehtikin jo julkaista omat LHR-versionsa, ehkä NVIDIA ei pidä siitä meteliä koska alkuperäisissäkin oli rajoitin.
Voisi kuvitella, että hinnat tulevat alaspäin, jos/kun louhijat lopettavat korttien ostamisen.
Näin käy vasta sitten kun tilausjonot purettu ja kortteja hyllyssä. Louhintakiiman rauhoittuminen toki nopeuttaa asiaa.
Tämä on se tosi mielenkiintoinen juttu. Kuinkahan paljon louhijat ostavat kortteja ja laskeeko kysyntä merkittävästi lukituksen myötä? Sehän olisi kamalinta, jos kysyntä ei olisikaan merkittävästi louhijoista johtuvaa ja mennään nykyisillä pelimerkeillä koko vuosi.
Niinpä, olisi kyllä mielenkiintoista tietää miten paljon näytönohjaimia mennyt puhtaasti mainaushommiin. Eihän tästä ole kuin villejä veikkauksia pohjautuen Nvidian hyvään alkuvuoden tulokseen, mainauksen suosioon ja tyhjiin hyllyihin. Toisaalta tiedossa on myös se, että näytönohjainten valmistaminen on sakannut, rtx3000-sarja kiinnosti enemmän kuin edellinen ja ihmisillä oli koronankin takia intoa satsata viihde-elektroniikkaan. Joskus linkkasin myös tämän vuoden about 50 prosentin pc-komponenttimyynnin kasvun alkuvuodesta verrattuna aiempiin, sähköautot tarvitsee komponentteja ynm.
Eli jos tehtäisiin sellainen "kouluruokampyrä", ehkei mainaajien osuus koko näyttispuutteessa olisi mikään älytön siivu, vain yksi reilu pala muiden tekijöiden joukossa.
Ulosmeneville näyttiksille on vain helvetinmoinen monensuuntainen paine, alkaen valmistushaasteista jatkuen hurjaan kysyntään. Mainaaja on tietysti helpoin vihattava…
Kommentoi uutista tai artikkelia foorumilla (Kommentointi sivuston puolella toistakseksi pois käytöstä)
Lähetä palautetta / raportoi kirjoitusvirheestä