Saksalainen ylikellottaja Der8auer on julkaissut Facebook-sivuillaan kuvan korkatusta 12-ytimisestä Core i9-7920X -prosessorista.
Der8auer on saanut käsiinsä elokuun lopulla noin 1200 euron hinnalla myyntiin saapuneen 12-ytimisen Core i9-7920X -mallin ja vahvistaa Facebook-sivuillaan, että hänen uusi Delid-Die-Mate-X -korkkaustyökalu on yhteensopiva prosessorin kanssa. Kuva täysin puhtaasta piisirusta vahvistaa käytännössä, että myöskään 12-18-ytimisissä Core X -prosessoreissa lämmönlevittäjää ei ole juotettu piisiruun, vaan välissä on käytetty lämpötahnaa.
12-18-ytimiset Core X -prosessorit käyttävät High Core Count- eli HCC-piisirua, joka valmistetaan 14 nanometrin viivanleveydellä. Intel ei ole toistaiseksi kertonut HCC-piisirun transistorimäärää tai pinta-alaa.
Lähde: Facebook
Oli laite mikä tahansa mutta jos liimaus tekee siitä mahdottoman korjata niin taustalla on vain ahneus.
Ei pidä olla liian lapsellinen näiden Rockefellereiden kanssa. Kaikki on 100% yhdentekevää heille kunhan tulee rahaa. Ja intel fanittajat antaa sitä rahaa. Joten turha näistä on liikaa itkeä.
Mielestäni yhteen liimatuille korjaus/päivitys kelvottomille tietotekniikalle tulisi asettaa vähintään 25% lisäverot maapallolle ja taloudelle erittäin haitallisina tuotteina.
Ei noissa nyt käytetä materiaalina ihan mitä sattuu perusmetalleja, vaan pitkälle kehitettyjä yhdisteitä joilla on nimeomaan samantyyppinen lämpölaajeneminen, kuin itse piirilla. Jos tässä olisi huomattu jotain ongelmaa, olisi koostumuksia voitu viilata että saataisiin oikeampi kerroin ja todennäköisesti oltaisiin silti saatu parempi lämmönsiirtokyky tahnaan verrattuna.
Prossun kuoleminen emolevyn antamiin ylimääräisiin voltteihin ei oo yhteydessä esimerkiksi tahnan aiheuttamiin kuolemiin. Vaikka ylimääräinen lämpö kuinka olisi "huonoksi" niin siltikään mitään käytännön esimerkkiä prosessoreiden ennenaikaisesta hajoamisesta ei ole erityisesti lämpötilan aikaansaamana. En mitenkään yritä puolustella inteliä, mutta mun mielestä väitteet siitä, että tahna aiheuttaisi ennenaikaisia hajoamisia ovat turhia, sillä niitä ei voida mitenkään perustella. Esim heikentynyt vakaus prosessorilla pitkään kellotettuna käytössä oltuaan on toki ilmiö, jota on ainakin jossain määrin esiintynyt, mutta sekin koskee ylikellotuskäyttöä, eikä siltikään välttämättä estä tai rajoita toimintaa vakioasetuksilla.
Intelin tapa käyttää lämpötahnaa prosessoreissa, etenkin kalliissa ja kellotukseen tai muuten rasittavaan ja intensiiviseen käyttöön tarkoitetuissa tuotteissa on silt minun ja monen muun mielestä kyseenalaista ja kuluttajia kohtaan ikävää, mikäli esimerkiksi vakiospekseillä ajaminen on hankalaa ilman monsterijäähyjä. Jokainen voi äänestää jaloillaan ja nyt se käytännössä pitkästä aikaa on mahdollistakin, sillä kilpailijalla on kilpailukykyisiä tuotteita.
i9-sarjassa nämä "ylimääräiset" voltit tunnetaan myös nimellä "Intel Product Specifications", eli IPS. :rofl:
Voisikohan tohon Intelin purkkatahnan käyttöön liittyä ROHS.
Lyijytön tina halkeilee helpommin, niin laitettu suoraan tahnaa väliin.
Ylimääräiset voltit ovat eria asia, mikäli tiedetään sen hajoamisen johtuneen juuri ylivolteista. Käytännön esimerkkiä voi olla vaikea saada koska en usko kovinkaan monella olevan haluja alkaa irrottelemaan hajonneen prosessorin heatspreaderia ja katsomaan oliko tahnan vika. Rikki mikä rikki.
Elektroniikkakomponenttien hajoamisissa korkea lämpötila ja myös lämpötilan vaihtelut ovat suuressa roolissa. Koska tahna pahentaa molempia ongelmia, ei hajoamisriskin kasvamista tarvitse sen ihmeemmin perustella. Hankalintahan tuossa on se etteivät ongelmat näy kuin ehkä vasta vuosien päästä ja siksi asian todistaminen juuri nyt on mahdotonta. Toisaalta mikäli tahna ei lisää hajoamisriskiä, kannattaisi jättää se tahna kokonaan pois, enemmän ongelmia se tahna aiheuttaa kuin poistaa mikäi korkea lämpötila tai suuret lämpötilanvaihtelut eivät ole ongelma.
Tästä voi olla samaa mieltä.
Intel vaihtoi jo 2008 lyijyttömään https://www.slideshare.net/OmarBchir/renavikar-iattj-2008-green-materials-for-packaging
Eli tuskin tuo on syynä.
Aivan, sitten ei tuosta kiinni. Kiitos tiedosta.
Ja muutenkaan ole tinaa vaan indium pohjaista kamaa kun muu ei tartu piihin
Syy indiumin käyttöön taisi olla kylläkin se, että indium sulaa riitttävän matalassa lämmössä jottei prossu kärvenny juotettaessa pilalle
Tämän hintaisen prossun tilaa mieluummin satasen kalliimmalla Casekingingiltä.
Muistelisin, että taisi olla joitain 1366 huippuprossuja, joista porukat saivat corn hajalla rasittamalla voimakkaasti vain yhtä corea ja jäähdyttämällä piiriä, joten voi hyvinkin olla nuo mikromurtumat pidemmän päälle ongelma..
Jos ei kellota, niin silloinhan huononeva tahna aiheuttaa vain sen, että prossa throtlaa alhaisemmilla kelloilla eli prossa kyllä suojaa itseään vahinnoilta kunhan sitä ei vartavasten pistä käymään ylikelloilla…
Eli kyllä nämä kestäis kymmenen vuotta vaikka hammastahnalla. Throtlaisivat vain ihan mahdottomasti. Se ei nyt välttämättä tee asiasta parempaa, mutta kukaan tuskin laittaa viisi vuotta vanhoja prossia testeihin jotta tietäisi paljonko prossan kulku on heikentynyt, koskapa siitä ei juuri kukaan välitä enää siinä vaiheessa.
Itseasiassa oliskin kiva jos tänne saatais vaikka pikatestiin vanhoja prossuja joissa on purkka välissä. Loppuis tää vääntö ja olis vähän tuloksia.
Käyttäjä(t) ovat kertoneet näistä ensimmäisistä (main stream) ei juotetuista prossuistaan olisikohan nyt n. 3 vuotta käytössä olleita, etteivät ole huomanneet tehojen laskeneen ja lämpöjen nousua.
Kyllä se vaan siitä että indium on melkein ainut metalli, joka tarttuu piihin. Tina ei tartu, ei sitten yhtään.
Paitsi että on ollut, valituksia oli jo Ivyjen kanssa ensimmäisestä päivästä lähtien, kun joillain käyttäjistä lämmöt olivat 90C vakiona tornikuulerista riippumatta ja noita läheteltiin takuuseen. Samaan tapaan ei mene kymmentä minuuttia googlettaessa, kun löyttää ensimmäisen tapauksen jossa lämmöt ovat nousteet 15 celsiusta viimeisen puolentoista vuoden aikana ja coolerin tahnan vaihdosta ei ollut apua. Se että tapauksia ollut "vähän" on kuitenkin sivuseikka, voisin yleisesti sanoa että vähän on niitäkin tapauksia joissa muutaman vuoden vanhaan näyttikseen on tahnat joutunut vaihtamaan. Sen sijaan ongelmat lisääntyävät vuosi vuodelta enemmän ja vähän vanhemmissa vehkeissä harvemmin löytyy niitä jotka eivät tahnan vaihdosta hyötyisi, siitä huolimatta että ovat käyttäneet pääasiassa vakiokuulereita, kilon kuparimöhkäleiden sijaan.
Intelin kyllä sanotaan käyttäneen pitkäikäistä tahnaa, jonka pitäisi toimia pidempään kuin kaupasta saatava. Kuitenkin normaalit vaikiotahnatkin ovat lyeensä pitkäikäisempää sorttia ja kokemus on noista se, että lämmöt nousevat vakiolla nopeammin, mutta nousu hidastuu myöhemmin merkittävästi ja itse "pettäminen" (eli lämmöt karkaa täysin) tapahtuu myöhemmin. Sinänsä kummallista tuon suhteen, että juttua on pääassiassa olltu näistä "pettäneistä" enemmän ja tasaisesta lämmönnoususta ei juurikaan. Tosin lämmöt kun olivat Ivyn tahnoilla korkeammat heti kärkeen, kuin muilla vastaavilla, voi olla että tahnojen parhaat päivätä nähtiin monesti jo varastossa/kuljetuksessa, toisin kuin testejen vastavaihdettujen kanssa.
Tuo ei ollut kuitenkaan oma kokemukseni, vaan erään jolla oli edelleen muistaakseni i7-4770K (julkaistu 2/2013).
Ei tästä edes kauaa ole kun tuttu korkkasi 4690K:n ja kuulemma aivan kuivaa kökköä.