
Tunnettu saksalainen ylikellottaja Roman ’der8auer’ Hartung on julkaissut tänään videon Intelin uuden Core i9-9900K:sta. Videolla tutkitaan prosessorin rakenteellisia muutoksia edeltäjiinsä nähden ja etsitään syytä prosessorin nopealle kuumenemiselle.
Hartungin paitsi hän itse, myös useat muut median edustajat ovat todenneet Core i9-9900K -prosessoreiden kuumenevan todella helposti etenkin ylikellotettaessa. Prosessorin käytös oli toisaalta odotettu, toisaalta yllätys. Intelin uusi 8-ytiminen prosessori kuluttaa Hartungin testien mukaan 180 – 220 wattia 5 gigahertsin kellotaajuuksilla ja sen lämpötilat nousevat tällöin jopa 95 asteeseen huolimatta järeästä AiO-jäähdytysratkaisusta, mikä oli selvästi korkeampi lämpötila kuin mitä Hartung prosessorilta odotti.
Hartung tutki lämpötilojen syitä muun muassa deliddaamalla prosessorin. Huolimatta juotetusta lämmönlevittäjästä prosessorin korkkaus onnistui ilman lämmittämistä. Koska lämmönlevittäjän ja prosessorin välissä juotosmetallina käytettävän indiumin lämmönjohtavuus on piitä ja kuparia heikompi, olisi yksi mahdollinen syyllinen indiumkerroksen 0,5 millimetrin paksuus.
Indium-kerroksen ohentaminen ja uudelleen juottaminen ei kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta, joten Hartung selvitti muita tapoja parantaa prosessorin lämpötiloja. 4,8 GHz:n kellotaajuudella 1,25 voltin jännitteellä toimiva prosessori kuumeni ennen deliddaamista 93 asteiseksi Prime95-rasituksessa. Deliddaus ja indiumin korvaaminen Conductonaut-nestemetallilla riitti yksinään laskeaan lämpötiloja noin 8 – 9 asteella.
Hartung oli kuitenkin pistänyt merkille myös prosessorin fyysiset erot edeltävään sukupolveen nähden ja sieltä löytyi seuraava parannuksen kohde. Siinä missä Core i7-8700K:ssa orgaanisen alustan paksuus oli 0,87 mm, on Core i9-9900K:n alusta 1,15 millimetriä paksu. Tällä ei ole lämpötilojen kannalta merkitystä, mutta itse piisirun korkeudella on. Hartungin mittausten mukaan Core i7-8700K:n piisiru on 0,42 mm:n korkeudellaan alle puolet uuden i9-9900K:n 0,87 millimetrin korkeudesta. Itse transistorit ovat piisirun pohjalla, joten mitä korkeampi siru on, sitä pidempi matka lämmön on johduttava ennen kontaktia lämmönlevittäjään ja jäähdyttimeen.
Jostain syystä Hartung vaihtoi videossa testattavan prosessorin kesken kaiken Core i5-9600K -malliin, mutta koska se käyttää täysin samaa 8-ytimistä piisirua, pitäisi sen käyttäytyä lämpöjen suhteen vastaavaan tapaan vaikkakin lämmöntuotto on kahden käytöstä poistetun ytimen vuoksi jonkin verran pienempi. 5 GHz:n kellotaajuudella ja 1,35 voltin käyttöjännitteellä Core i5-9600K:n lämpötila nousi juotetulla lämmönlevittäjällä 96,5 asteeseen ja delidattuna Conductonautilla päästiin 8 astetta alhaisempaan 88,5 asteeseen. Piisirua hiomalla 0,15 mm:n edestä lämpötila laski entisestään 84,7 asteeseen ja 0,20 millimetrin hionnalla 83 asteeseen.
Testien perusteella on siis turvallista sanoa, että Intelin paluu juotettuihin lämmönlevittäjiin ei mennyt niin kuin Strömsössä. Toistaiseksi on vain spekulaation varassa, miksi Intel on kasvattanut piisirun korkeutta yli kaksinkertaiseksi ja olisiko indiumkerros voinut olla nykyistä noin 0,5 millimetriä ohuempi. Mikäli piisirun korkeutta on kasvatettu juotoksen piiriin aiheuttaman jännitteen vuoksi, saattaa Intelin ratkaisu siirtyä takaisin juotettuihin lämmönl olla ainakin ylikellottavan loppukäyttäjän kannalta jopa entistä heikompi.
Tosiaan saisi varmasti selvästi nostaa hintaa lisää deliddaukseen nähden, että hiomisesta tulisi kannattavaa.
Ja se deliddauskin on nyt hankalampaa.
Puhumattakaan siitä jos antaa jonkinlaisen takuun.
Tosiaan ennen kuin alkaa pitemmän ajan kokemuksia kertyä kyseisestä kokonaisuudesta, siinä on olemassa epävarmuuksia.
Johan tuo puolijohdelaatuinen pii sen verran paljon maksaa, että tuskin Intel sitä on huvikseen paksummalti laittanut.
Mutta onko kyseessä puhdas kestävyysseikka, vai valmistustekninen asia…
Ekös Intel aikoinaan perustellut juottamisen lopettamista, sillä että piilastut murtuu lämpölaajenemisesta jos on juotettu. Meinaan kun miettii noita pre-purkkatahnaprossuja olihan niissäkin aika paksu siru vrt 3000-8000 sarjalaisiin
Onhan se tosiaan aika rankkaa kun lämpötila voi nousta 30 -> 90 alle sekunnissa. Siinä alkaa lämpölaajenemiserot olla aika isoja ja murtuminen tosiaan riskinä. Voi hyvin olla ettei juotos olisi toiminut ohuemman dien kanssa… mistä tuleekin mieleen että auttaisikohan ryzenin lämpöihin hiominen? Toki siellä ongelmat on muualla kuin lämmöissä jo alkujaan, joten turhaa. Voisi kuitenkin antaa viitteitä siitä miksi intel käyttää paksuja piirejä näissä uusissa juotetuissa.
Jaa että 500€ prossu tarkoitettu pelikäyttöön? Mitäs jos nyt kuitenkin otettaisiin yhteys takaisin maahan. Se että Intel sanoo ja markkinoi tuota prossua parhaana peliprossuna ei tarkoita että se sitä olisi. Toki jos budjetti on unlimited niin silloin se varmasti sitä on mutta mietitääs nyt että 9900K + RTX2080Ti yhdistelmä yksistään on jo sen hintainen että sillä rahalla saa jo todella hyvän koko koneen kasattua.
Höpö höpö. Kun pelataan 1440p ja 4K resoilla niin niitä pyörittää ihan riittävän hyvin monikin CPU 9900K:n lisäksi, mukaan lukien ryzenit.
Aina pitää muistaa näitä vertailuja tehdessä että mikä se todellinen käyttökohde on. Porukka siirtyy kovaa vauhtia 1080p resosta pois (eli resosta jossa vielä suuriakin eroja syntyy) niin se lykkää taas sitä pullonkaulaa takas sinne näytönohjaimiin. Nyt on vasta äskettäin julkaistu ensimmäinen näytönohjain joka alkaa oikeasti riittämään 4K resolle, toki enemmänkin saisi puhtia olla.
TV bisness ajaa ihmisiä kovaa vauhtia kohti 4K aikaa ja kunhan ne olohuoneet on täytetty 4K näytöillä, niin ei siihen jäädä ihmettelemään vaan seuraava hyppy on sitten 8K. ATK puolella voi olla että 8K hyppyä saadaan odottaa ja voi olla että tulee joku välimalli, esim. 5K (1440p tuplana) niin kyllä tämä kehitys pitää huolen siitä että se pullonkaula pysyy jatkossakin siellä GPU:n puolella.
Lisäksi peliteollisuus on selvästi ottanut vinkin vastaan että coreja on nyt lisää käytettäväksi niin tulevaisuudessa yhä vähemmän se yhden coren suorityskyky korostuu. Ja siihen yhden coren suorituskykyyn löytyi tuotteita jo ENNEN 9900K:n julkaisua.
Kyllä tälle kivelle silti markkinoita löytyy, streamaajat ja sitten tiettyihin oikeisiin töihin tämä on myös oikein hyvä tuote. Lisäksi toki se yksi kohderyhmä jota en nyt sen paremmin ala nimeämään ostaa tätä.
Se on paras. Ei kukaan sanonut halvin, tai parhaan hinta-nopeus suhteen prossu.
Olisihan se nyt aika kummallista jos parhaan saisi kovin halvalla.
Heti kun AMD:llä on heittää jotain edes auttavasti kilpailukykyistä kellotaajuuksien osalta kehiin, niin ehkä hintoja saadaan alaspäin (mutta ei paljon, AMD todennäköisesti nostaisi mieluusti omia hintojaan jos se pystyisi).
Jep, mutta silti luulin että pelkkä rebrand. Vähän kuin esim. 8350K on 7700K ilman HT:tä ja turboa.
Kannattaa myös muistaa että näillä huippu
Jotain vikaa näissä tuloksissa on ja pahasti, esim. Anandtech on kämmännyt testissään alkuperäiset lämpötilamittaukset:
Ainakin ARK sanoo Tjmaxiksi 100C kuten aiemmissakin -lake prossuissa.
Miksei Intel käytä nestemmäistä metallia?
Jos pitää saada nopein vaihtoehto, niin se on maassa tuo 9900K ja rtx2080Ti. Se vaatii suuren budjetin, muttei mitenkään ääretöntä budjettia.
9900K on prossu, joka asennetaan Intelin kevytalustalle, joka on tarkoitettu toimistokäyttöön ja pelaamiseen.
Raskaammassa käytössä on sitten ihan muut alustat ja siellä ei siis tuota prossua käytetä, vaan jotain vastaavaa tai enemmän threadeja suorittavaa..
Eikö niitä tarvi jokatapauksessa hioa jonkinverran että sen prosessorin pinnan saa siedettävän näköiseksi sen juotteen poston jäljiltä.
Ei tuolla kivellä mitään korkeita lämpöjä ole, kunhan vain ajellaan 95W tdp:llä. 😀
Ompa mielenkiintoinen pikku hupsis. Että TDP:tä kunnioittamalla all core turbo jää tosi kauas siitä mitä se voisi olla. Ja sitä kautta watit ja lämmöt.
Pikku hupsis minkä kannalta? Tommonenhan se on ollut pitkään. Minkään firman tuotteet ei pysy tdp:ssä jos niistä haluaa maksimikello lämpöjen ja/tai stabiilisuuden puitteissa.
Hupsis revikoijalla siis jos ei huomaa että all core turbo lahaa jossain pohjamudissa.
Kyllä 9900K:ta on niin perkeleen kovasti rummutettu 95W tdp 5 GHz prosessoriksi ettei hyvä tosikaan.
5GHz juu mutta se on sitten lähempänä 250W kuin 95W
Ei ole ihan yhtään missään rummutettu. Ja pysyy se 95W TDP:ssa yhdellä ytimellä, jonka luku 5GHz kertoo. Tämäkään ei ole muuttunut yhtään miksikään vuosikausiin.
Kannattaa vähän katsoa kauempaa mitä näiltä odotetaan. Nimenomaan kaikkien ytimien kelloja foorumeilla sun muualla hehkutetaan.
Yleinen narratiivi olikin hetken että nämä pitkästi yli 200W mitanneet ja 100C lämpöjä raportineet on testanneet väärin ja totuus on siellä missä Linus ja se joku toinen testasi 95W capatulla emolevyllä 😀
Ei se sit ihan niin mennytkään..
Pystyt varmaankin todistamaan tämän yleisen narratiivin jotenkin? Tasan samat show oli 8700k kohdalla. Yleinen sitä ja tätä.
8700k:n ainut ongelma oli se että emot ylikellotti CPU:n kyselemättä. Sekin korjattiin kyllä firmisupdateilla, mutta väärinhän se meni.
Lue vain mitä tahansa coffeelake-r threadia.
Ja siksi toisekseen, jos vaikka 7700K tai 8700K sallitaan turbottua samoille wateille, lämmöille ja kelloille kuin 9900K niin kuinka paljon parempi peli prossu se 9900K nyt oikeasti on.
Meinaan ero on melko olematon.
No se TDP-kikkailu 8700K kanssa multicore enhancementin kanssa oli tarkoituksellista ja tavoitteena ainoastaan myydä mielikuvia siitä, että kun ostat pakettikoneeseen sen vastaavan 8700 (65W TDP:llä btw) niin on muuten nopea suoritin, paljon nopeampi kuin kilpailijan. Totuus onkin lähempänä että tasoissa mennään.
Paljon parempi kun syytää sen powerlimitin sinne mihin se kuuluu. Eli roskiin. Yksi click ja silleen.
Eiköhän se TDP-kikkailu vakiona päälle olevien "multicore enhancementtien" (tai vastaavien) tarkoitus ole vain saada asiakkaille mielikuva että tämähän onkin nopeampi emolevy kuin kilpailijan, sitten kun tämä "vilunki" huomattiin niin taisi tulla biosit joissa se oli vakiona poissa käytöstä.
Tähän onkin hyvä lopettaa puheet siitä että Intelin TDP:llä voi heittää vesilintua, kulutus on about TDP:n mukainen mikäli emolevy noudattaa Intelin asettamia speksejä. On taas testaajan vastuulla tarjota tulokset jotka on ajettu valmistajan asettamien speksien mukaisesti.
Intel® Core™ i9-9900K Processor (16M Cache, up to 5.00 GHz)
Tuolta kun klikkaat max turbo frequency niin tulee popup jossa kerrotaan aika oleellinen asia. Eli se 5GHz on yhden ytimen kello, ei kaikkien ytimien.
Jos joku olettaa että se on kaikkien ytimien turbo, niin sellainen henkilö on pahasti hatseissa.
Juu tiedän kyllä, mutta nyt tarkoitinkin yleistä tuotteen fanitusta.
Intel muuten jätti all-core maksimikellojen kertomisen pois aika hiljattain.
On Intel's Decision to no Longer Disclose All-core Turbo
Todennäköisesti ei tuota kukaan tajua klikkailla ja levittää sitten ihan väärää fudia /mutua.
Näinhän se valitettavasti on.
En nyt huomannut oliko näitä jo mainittu, mutta siis Intelin määritelmä TDP:lle (95W) on:
Thermal Design Power (TDP) represents the average power, in watts, the processor dissipates when operating at Base Frequency with all cores active under an Intel-defined, high-complexity workload. Refer to Datasheet for thermal solution requirements.
Eli 95W 3,6 GHz:n peruskellotaajuudella kaikkien ytimien rasituksessa.
Turbo-ominaisuudella on sitten omat speksinsä, jotka löytyvät tarkemmin datasheetistä, joka ei vielä taida olla julki(?) eli siinä määritellään muistaakseni Power Limit 1 = x sekuntia y wattia ja Power Limit 2 = z sekuntia w wattia:
*Power Limit 1(PL1): A threshold for average power that will not exceed – recommend to set to equal TDP. PL1 should not be set higher than thermal solution cooling limits.
*Power Limit 2(PL2): A threshold that if exceeded, the PL2 rapid power limiting algorithms will attempt to limit the spike above PL2.
Emolevytasolla esim. Asuksella nämä ominaisuudet on nimetty näin:
katso liitettä 150483
Lämpötila- ja tehonkulutustesteissä tulevat siitä, mitä emolevyä on käytetty ja miten BIOS-versiossa on nämä arvot asetettu + Auto-käyttöjännitteet konfiguroitu.
Niissä testeissä, missä on korkeimmat lämmöt niin emolevyllä on todennäköisesti nämä kaikki asetukset säädetty maksimiin eli prosessori toimii rajoittamattomalla tehonkulutuksella rajoittamattoman ajan eli 4,7 GHz koko ajan kaikilla ytimillä.
Näinhän Intelin speksi ei tosiaan määrittele, mutta näitä sitten säädetään seuraavan 6kk kuluessa uudemmissa BIOS-versioissa vastaamaan Intelin speksiä, mutta julkaisun yhteydessä näin saadaan näytetty paras suorituskyky.
Mitään 5 GHz kaikilla ytimillä 95W ei tosiaan ole rummutettu ja mitään sellaista ei sieltä ole odotettu, menee turhan flamettamisen ja trollaamisen puolelle.
Riittää että lukee yhden io-techin uutisen / testin, jossa on kellotaajuuksia käsitelty jollain tasolla niin on mainittu aina kaikkien ytimien kellotaajuus ja yhden ytimen taajuus.
Niin siis minä en tarkoittanut virallista mainosmateriaalia jos se nyt jäi epäselväksi. Vaan ihan rivikäyttäjien välisiä keskusteluja siitä asti kun Coffeelake-r speksit julkaistiin.
Anteeksi jos ilmaisin itseni jotenkin kehnosti.
"Paras" on niin laaja ilmaisu joka on oikeastaan surkea sana valinta.
Kun kaikille paras pelikäyttöön cpu ei tarkoita sitä nopeinta ja kalleinta.
Vaan paras voi myös tarkoittaa paras hinta-laatu suhteeltaan, paras saatavuus, paras kokoonpano kokonaisuutena.
Tässäpä nyt vielä kesken omien testien:
Core i9-9900K default
Asus ROG Strix Z390-E
Noctua NH-D15
katso liitettä 150510
Asuksella biosissa Auto-arvot:
Power Limit 1 Time: 28 sekuntia
Power Limit 1: 95W
Power Limit 2: 210W
Jos nyt oikein tulkitsin niin Intelin speksien mukaan pitäisi olla 8 sekuntia ja 118,75 wattia, mutta niitä nyt ei taida kirjaimellisesti yksikään valmistaja noudattaa.
Nämä Asuksen säädöt on mielestäni konservatiivisimmasta päästä eli kuten Extreme Tuning Utilitystä voidaan tulkita niin 28 sekuntia boostaa kaikilla ytimillä 4,7 GHz ja sen jälkeen kellot laskee 4,1-4,2 GHz ja TDP 95 wattiin.
Prosessorin lämmöt käy tuossa 28 sekunnin aikana 73 asteessa, mutta sen jälkee tasaantuu päälle 60 asteeseen.
Joissain testeissä z390-emolevyissä/varhaisissa BIOS-versioissa nuo kaikki ovat todenäköisesti unlimited, joten prosessori boostaa 4,7 GHz koko ajan ja lämmöt lähellä 100.
Sinänsä tuo 5 GHz yhdellä ytimellä kyllä kiinnostaa, voisi töissä saada etua erään vanhan ammattisoftan kanssa joka on raskas kuin saatana mutta ei hyödynnä kuin sen yhden säikeen. Ainakin 3,4 GHz xeonin vetää tappiin tuon tuosta 🙂
Ei sinulla olisi Sampsa mitään vähän huonompaa jäähdytintä käytettävissä? NH-D15 kuitenkin markkinoiden tehokkain. Voisi jollain perus coolerilla koittaa kun testit muuten tehtynä, että mitäs käy kun sellaisella pusketaan 28 sekuntia toi 210W sinne prosessorille.
Toinen testi, jossa Asuksen biosista säädetään manuaalisesti maksimiin:
katso liitettä 150519
Power Limit 1 Time: 127 sekuntia
Power Limit 1: 4095W
Power Limit 2: 4095W
Käytänössä tuolla 127 sekunnin ajalla ei ole merkitystä, koska 4095W Power Limit ei ylity koskaan.
katso liitettä 150520
Sama Handbrake-testi ja kellotaajuus pysyy 4,7 GHz, TDP n. 155W koko testin ajan n. 5 minuuttia. Lämmöt nousee maksimissaan 75 asteeseen (ytimet 70-76 astetta).
Prosessori maksaa sen 550-600€, Noctuan NH-D15 tai S15 maksaa 75-85€ .. kannnattaako tuossa säästää 20-30€ ja ostaa joku 40€ rimpula? :confused:
Tuossa alemmassa kuvassa näkyy "Sil quality: 87%" ja "Cooler 172pts". Mitä nämä tarkoittavat?
Ihan siis mielenkiinnosta kun en ole aiemmin moisia nähnyt.
Asukselta löytyy tommonen feature biosista, joka pohjautuu niiden omaan dataan (piisirun laatu ja jäähdytyksen tehokkuus) eli joka prossulla oma arvonsa. 90% laadut kaiketi yläpäätä.
No joskus tulee tilanteista kun vaikka juuri Noctuaa ei ole saatavilla ja kyllähän tuo toimisikin 95W TDP:llä ihan normaalisti jollain kevyemmälläkin coolerilla. Nythän on nimen omaan kyse siitä että emolevyn valmistaja on mennyt, kertomatta, muokkailemaan noita asetuksia ohi sen prosessorin ohjearvojen. Kyllä minä uskon että hyvinkin voi joku olla saanut vaikka prossun ja emon ensin ja jäähy tulee vaikka myöhässä ja ajaa sitä jollain muulla, voi olla ikävä yllätys moinen. Eikös noi tuolla maailmalla juurikin puhu siitä että joillain on lämmöt lyöneet yli 100C koska noi emolevyt kellotelleet kertomattaan? Joku H110 tms. voi olla vaikeuksissa tuollaisen kanssa kun se lämpötila muuttuu äkisti ja vesi ei kerkee mukaan.
@Sampsa Pystytkö mittaamaan emolevyn haukkaamaa virtaa 12V syötöstä noiden testien aikana, kiinnostaa että missä jiirissä se on softien ilmoittamiin lukemiin tehosta.
Ei nuo lämmöt nyt mitenkään niin poikkeukselliset ole vs miten Intelin prosessorit ovat käyttäytyneet viimeiset 10 vuotta, etteikö normaali ilmajäähdytys pysyisi perässä, enkä nyt kyllä ihan hahmota miten vesi "ei kerkee mukaan".
Periaatteessa näin, mutta jos sen prossun pulttaa esim. mini-itx lankkuun ja koteloon, niin ahdasta tulee tuon noctuan kanssa.
Eikähän sieltä tule 230v teholukemat pistorasialta. Yleensä ihan riittävä näissä, vaikka olisihan ne ampeerit mukava nähdä (savua).
Intelin speksit tehonhallinnalle on 9000-sarjan prosessoreille edelleen samat, kuin ne jotka otettiin käyttöön jo Haswellin kanssa.
Intelin omien speksien mukaan:
PL1 (jatkuva tehoraja) = ilmoitettu TDP
PL2 (hetkellinen tehoraja) = PL1 * 1.25
Tau1 (suurin sallittu kesto PL2 tehorajalle) = 1 sekunti
Tau2 (suurin sallittu kesto PL2 tehorajan ylitykselle) = 0.001953125 sekuntia
Käytännössä kaikki valmistajat tuntuvat laittavan PL2 arvon automaattisesti 210W arvoon ja nostavan sen aikarajan johonkin 16 – 112 sekunnin välille.
Homma on sen verran yhdenmukaista, etten yllättyisi vaikka nuo emolevyvalmistajien käyttämät arvot olisi joku Intelin antama epävirallinen suositus :vihellys:
Normaaleissa työkuormissa 9900K on kyllä suorituskykyynsä nähden todella virtapihi.
Esim. Cinebench R15 testissä prosessorin tehonkulutus vakiona on watin tarkkuudella samaa tasoa kuin myös vakiona toimivalla 2700X prosessorilla (eli n. 128W).
Siinä vaiheessa kun prosessori ottaa käyttöön toisen, normaalisti sammutetun puolikkaan ytimen resursseista (ts. 256-bit kuormat) niin tilanne muuttuu melko radikaalisti ja aletaan hätyyttelemään 180-190W tehonkulutusta.
EPS12V liitännästä suoritetut mittaukset ei anna tällä alustalla kovin hyvää kuvaa prosessorin todellisesta tehonkulutuksesta, koska virransyötön hyötysuhteet vaihtelee näillä poikkeuksellisen paljon.
Yleisesti 9000-sarjan prosessoreilla virransyöttöjen hyötysuhteet on melkoista roskaa, koska pulssisuhde on matalan jännitteen takia liian pieni ja prosessorin vetämät virtamäärät on todella isoja.
Normaalisti samalla rakenteella oleva virransyöttö antaisi noin 82 – 85% hyötysuhteen, mutta 9000-sarjan prosessoreilla hyötysuhde on parhaillakin emoilla vain < 75% luokkaa. Täsmälleen sama ongelma vaivaa TR4 alustaa, kun sitä käytetään yhdessä 24 – 32 ytimisten prosessorien kanssa.
Intelin SVID telemetria on periaatteessa erittäin tarkka, mutta vain jos prosessori toimii täysin vakiona.
Siinä vaiheessa kun jännitteitä aletaan säätämään offseteilla tai millään muulla tavalla poiketaan alkuperäisestä V/F käyrästä, niin tarkkuudesta ei voida enää puhua.
Tarkkuus vaatii myös, ettei Intelin load-line speksistä poiketa.
Luotettavat softalukemat saa ulos ainoastaan emoilla, joissa on IR:n DCR tai RdsOn mittausta tukeva virransyötön ohjainpiiri.
Johtuisikohan isompi ero virransyötön ottaman tehon ja prossun kuluttaman tehon välillä myös ihan siitäkin, että se erittäin korkea virta aiheuttaa enemmän häviöitä matkan varralla prossulle mennessään…
Johtimien tehohäviö mokoma kun kasvaa virran neliöön.
Lienee aika optimistista olettaa valtaosan suomalaisista PC-käyttäjistä lukevan io-techiä.
Vai joko sivuston lukijoiden IP-osoitteiden määrä alkaa olla sillä tasolla?
Siitäkin.
Tämän takia osassa emoissa on kerrosmäärää lisätty, tai kerrosten paksuutta kasvatettu.
Tietyissä tapauksissa ainoa mahdollinen tapa saada virransyötön lämmöt järkevälle tasolle.
Testaa ihmeessä, että paljon on eroa vedellä (n. 50g bloggi) ja ilmalla ( n.500g metallia) siinä kuinka nopeasti järjestelmä sopeutuu kun tehot kasvaa sen 100%
Peak lämmöt on ihan erilaiset.
Vesi on helvetin hyvä jäähdytyskeino, kaikkeen muuhun kuin siihen, että rasitus yhtäkkiä nousee moninkertaiseksi. Ei vai ole sitä pinta-alaa mihin sitä lämpöä levittää.
Ymmärsinkö oikein, välität että veden kanssa hetkellinen piikkirasitus nostaa lämpöjä enemmän kuin ilmajäähyllä?
Siis oikeasti vertaat blokissa olevaa nestettä vs. koko tornicoolerin paino?
Vesijäähy nimenomaan tasaa piikit tehokkaasti sen takia että se vesi ei seiso. Blokin sisältö kun vaihtuu monta kertaa sekunnissa ja sitoo hyvin kaiken lämmön itseensä. Vesijäähyn raja tulee sitten kun veden lämpö, joka on siis koko loopissa asteen tai kahden sisällä, nousee ylemmäs.
Oikea syy lämpöjen piiksukseen on se että sen lämmön pitäisi johtua pois sieltä ytimestä. Intel on juuri kasvattanut piin paksuutta. Sen jälkeen on paksu juotos ja lämmönlevittäjä ja vasta sitten tahnan jälkeen se jäähy. Ongelma siis ei ole jäähy vaan miten saada noin iso hetkellinen lämpöteho johdettua pois niin pieneltä alueelta. Kuten moni arvostelu totesi, nämä käy pirun kuumina kun ajetaan kovemmilla kelloilla ja tehoilla. Näin siis riippumatta jäähdytyksestä.
Veikkaisin ite, että sieltä tulee 230v jännitelukemat 😉
[QUOTE="The Stilt, post: 3770809, member: 4604"
EPS12V liitännästä suoritetut mittaukset ei anna tällä alustalla kovin hyvää kuvaa prosessorin todellisesta tehonkulutuksesta, koska virransyötön hyötysuhteet vaihtelee näillä poikkeuksellisen paljon.
Yleisesti 9000-sarjan prosessoreilla virransyöttöjen hyötysuhteet on melkoista roskaa, koska pulssisuhde on matalan jännitteen takia liian pieni ja prosessorin vetämät virtamäärät on todella isoja.
Normaalisti samalla rakenteella oleva virransyöttö antaisi noin 82 – 85% hyötysuhteen, mutta 9000-sarjan prosessoreilla hyötysuhde on parhaillakin emoilla vain < 75% luokkaa. Täsmälleen sama ongelma vaivaa TR4 alustaa, kun sitä käytetään yhdessä 24 – 32 ytimisten prosessorien kanssa.
Intelin SVID telemetria on periaatteessa erittäin tarkka, mutta vain jos prosessori toimii täysin vakiona.
Siinä vaiheessa kun jännitteitä aletaan säätämään offseteilla tai millään muulla tavalla poiketaan alkuperäisestä V/F käyrästä, niin tarkkuudesta ei voida enää puhua.
Tarkkuus vaatii myös, ettei Intelin load-line speksistä poiketa.
[/QUOTE]
Minä taas olen aina ollut vähän sitä mieltä että prosessorin tehonkulutus on juuri se 12V syötön input teho koska noin jäähdytystarpeen näkökulmasta lämmöksi jokainen watti palaa sinne prosessoriin tai kannan läheisyyteen jolloin se on ongelma.
En nyt jouda googlettamaan mutta noiden kanssa on tullut puljattua harrastuksien parissa ja en alkaisi fettien DCR mittaus takaan väittämään kauhean tarkaksi ellei siellä ole tarkkaa lämpötilakompensointia mukana
Kyllähän tuo tieto löytyy varmaan monesta muustakin paikasta. Pointti lienee että tiedon saa helposti eikä tartte sitä (väärää) mutua huudella foorumeilla