
Kaikki ei todellakaan ole mennyt Vegan suhteen kuin Strömsössä. Kyseessä on vuoden odotetuin näytönohjainjulkaisu ja AMD on järjestelmällisesti hehkuttanut Vegan olevan suunnattu enthusiast gamer -kohderyhmälle ja high-end-markkinoille. Tällä hetkellä kyseistä markkinasegmenttiä edustaa NVIDIAn GeForce GTX 1080 Ti, joten ennakkopuheiden perusteella on realistista odottaa Radeon RX Vegan suorituskyvyn sijoittuvan johonkin GeForce GTX 1080:n ja 1080 Ti:n välimaastoon.
Kaikki odottivat pelaamiseen tarkoitetun Radeon RX Vegan julkaisua jo kesäkuussa, mutta sen sijaan markkinoille lanseerattiin ensisijaisesti kehittäjille suunnattu 999 dollarin hintainen Radeon Vega Frontier Edition, joka saapui myyntiin 27. kesäkuuta.
AMD ei lähettänyt medialle ainuttakaan Radeon Vega Frontier Editionia kunnolla testattavaksi ennen sen saapumista myyntiin, joten ensimmäiset testitulokset olivat satunnaisia tavallisten kuluttajien omilla tietokoneillaan ajamia tuloksia. Tulokset aiheuttivat enimmäkseen hämmennystä, sillä toisin kuin medialla ja esimerkiksi io-techin testilabrassa, kuluttajilla harvemmin on käytössä näytönohjaimien testaamiseen pyhitettyä testikokoonpanoa tai useita vertailunäytönohjaimia.
Seuraavaksi Radeon Vega Frontier Editionin onnistuivat saamaan käsiinsä muutamat yhdysvaltalaiset mediat, kuten PC Perspective ja Gamers Nexus, jotka ostivat näytönohjaimen kaupasta, jotta saivat ajettua kunnolliset testit.
Ja ensimmäiset kunnolliset testit eivät todellakaan vakuuta. Radeon Vega Frontier Editionin suorituskyky sijoittuu molempien sivustojen testeissä pääasiassa 420 euron hintaisen GeForce GTX 1070:n ja 540 euron hintaisen GeForce GTX 1080:n välimaastoon. Kaiken lisäksi testeissä GeForce-näytönohjaimet ovat NVIDIAn referenssitaajuuksilla toimivia Founders Edition -malleja, kun tällä hetkellä myynnissä on käytännössä ainoastaan näytönohjainvalmistajien omiin jäähdytyksiin perustuvia tehdasylikellotettuja malleja, jotka nostavat rimaa pykälällä.
Tehonkulutuksen suhteen tilanne ei myöskään näytä kovin valoisalta. 300 watin TDP-arvolla varustetun Vega FE:n tehonkulutus on noin 50 wattia korkeampi kuin GeForce GTX 1080 Ti:llä ja 120 wattia korkeampi kuin GeForce GTX 1080:llä. Grafiikkapiirin lämpötila rasituksessa on noin 80 astetta, joka on normaali lämpötila AMD:n ja NVIDIAn omille jäähdytysratkaisuille. Melutaso on puolestaan rasituksessa samaa tasoa NVIDIAn 1080 Ti- ja Titan Xp -näytönohjaimien kanssa eli äänekäs.
Vaikka Radeon Vega Frontier Editionia ei ole suunnattu ensisijaisesti pelaamiseen, se on kuitenkin jo myynnissä ja AMD:n kotisivuilta on ladattavissa ajurit, joissa on käytössä pelaamiseen tarkoitettu gaming mode. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, kuinka hyvin kyseinen ajuri on optimoitu Vegalle ja peleille, mutta viralliset testitulokset nykypäivän tilassa ovat nyt julki, halusi AMD sitä tai ei. Todennäköisesti yrityksen oli pakko pitää kiinni helmikuussa sijoittajille tekemästään lupauksesta julkaista Vega Q2/2017 eli huhti-kesäkuussa ja lopputuloksena oli mahdollisimman paljon voittoa yritykselle tuottava Radeon Vega Frontier Edition.
AMD:lla menee nyt paremmin kuin vuosiin, joten on luonnollista, että yritys pyrkii maksimoimaan sen ympärillä olevan positiivisen ilmapiirin. Ryzen-, Threadripper- ja Epyc-prosessorit on otettu hyvin vastaan ja Vegaa odotetaan kuin kuuta nousevaa. Bisnesnäkökulmasta Vegan julkaisu Frontier Edition -mallina on todennäköisesti ollut onnistunut. Newegg-verkkokaupasta on myyty ensimmäinen erä 999 dollarin hintaisia näytönohjaimia loppuun ilman ensimmäistäkään virallista testitulosta. Valmistuserät ovat alkuun todennäköisesti hyvin rajallisia, joten myös loput erät tullaan luultavasti myymään loppuun. Tämänhetkiseen pelisuorituskykyyn peilaten Radeon RX Vegaa olisi täytynyt myydä puolella hinnalla.
Markkinoinnin näkökulmasta liikutaan kuitenkin vaarallisilla vesillä. Vegaa on hypetetty puolen vuoden ajan ja odotukset ovat korkealla. Kun media saa Radeon RX Vegat käsiinsä, sen jälkeen ei enää hype ja selittelyt auta, vaan edessä on karu todellisuus. Nähtäväksi jää, oliko 999 dollarin hintainen Radeon Vega Frontier Editionin julkaisu kuin housuihin kuseminen pakkasella. Ensin lämmittää, mutta sitten tulee kylmä.
Jotta Radeon RX Vega lunastaisi sille asetetut odotukset, pitäisi sen tuoda tuoreilla peliajureilla vähintään 10-25 % parannus Radeon Vega Frontier Editionilla ajettuihin tuloksiin verrattuna. Realistista? Kyllä. Jotta Radeon RX Vega pystyisi haastamaan GeForce GTX 1080 Ti:n, pitäisi suorituskyvyn parantua 40-60 %. Realistista? Tuskin. Tällä hetkellä suurimmat odotukset liittyvät Vegan Draw Stream Binning Rasterizer -rasterointitapaan, joka ei ilmeisesti ole vielä nykyisissä ajureissa käytössä ja voisi teoriassa tuoda merkittävänkin parannuksen suorituskykyyn. NVIDIA on käyttänyt samantapaista Tile-based-rasterointitapaa jo Maxwell- ja Pascal-arkkitehtuureissaan.
Jos Radeon RX Vegan suorituskyky jää GeForce GTX 1070:n ja 1080:n välimaastoon, on sen hinnan oltava enintään 499 dollaria ja odotuksiin nähden siitä tulee iso pannukakku. Jos sen suorituskyky saadaan nostettua GeForce GTX 1080:n ja 1080 Ti:n välimaastoon, hintataso voisi olla enintään jossain 599-699 dollarin tienoilla ja paluun high-end-markkinoille voisi sanoa onnistuneen.
Otsikon kysymykseen: ”Onko Radeon RX Vega floppi?”, voidaan vastata kun saamme näytönohjaimen käsiimme. Koska se tapahtuu, mikä on sen lopullinen suorituskyky ja hinta? En toistaiseksi tiedä. Tuorein virallinen tieto on, että AMD esittelee näytönohjaimen heinä-elokuun vaihteessa Siggraph-tapahtuman yhteydessä, mutta kyseessä tuskin on ns. kova julkaisu eli näytönohjain olisi myynnissä kauppojen hyllyillä. Henkilökohtaisesti en myöskään odota, että näytönohjaimet olisivat tuolloin jo median testattavana, vaan tapahtumassa todennäköisesti esitellään näytönohjain ja kerrotaan koska se varsinaisesti julkaistaan ja saapuu myyntiin.
Täällä on jo yksi spekulointiketju:
AMD-spekulaatioketju (Vega)
Lie turhaa jauhaa tässä samat asiat.
Kun tätä Vega FE:tä tituleerataan rahat pois tyhmiltä ja floppi versioksi niin ei nähdä totuutta
kun totuus on se että se on halvempi kuin Titan Xp
ja on monessa hyötykäyttö tarkoituksessa töysin kilapilukykyinen sen Titan Xp:n kanssa.
Eli Vega FE ei ole floppi siinä käyttötarkoituksessa mihin AMD on sen tarkpoittanut.
Mutta tuleeko RX Vega olemaan floppi onkin sitten toinen kysymys kun on täysin mahdollisuuksien rajoissa että se päätyisi flopiksi.
Puhe oli siitä kuinka Nvidia on kehittänyt GeForcea ja tehnyt suuria hyppäyksiä. Kumpaakaan ei ole tapahtunut vaan 90% kehityksestä on tullut siirryttäessä 28nm prosessista 16nm prosessiin. Kuluttajan kannalta olennaista on se ettei vastaavaa hyppyä tule tapahtumaan vuosiin, ehkä ei koskaan.
Siksi hyppy Maxwell -> Pascal on luokkaa olematon. Intelkin saisi todella kovan hyppäyksen valmistamalla Sandy Bridgen (32nm) nykyisellä 14nm prosessilla. Hirvittävä hyppäys tehoissa vaikkei mitään muuta olisi tehty kuin vaihdettu valmistusprosessia. Sama pätee Maxwell->Pascal vaihtoon.
Sillä erolla tietenkin että Intel valmistaa omat piirinsä, Nvidia ei. Maxwell->Pascal hyppäyksessä TSMC teki 90% kehityksestä.
Jos Pascalin kellotaajuudet ovat vain pienemmän prosessin tuotetta, miksi sama ei onnistu AMD:ltä?
Nyt kyllä tulee todella paksua höpö, höpö- juttua.:)
Jos pelkästään 32nm -> 16nm ja muuten täysin 1-1, siitä ei todellakaan tule yhtään mitään lisää lasketatehoon!
Paitsi että 32nm -> 16nm mahdollistaa teoriassa 4-kertaisen määrän komponentteja samankokoiseen ytimeen. Käytännössä kerroin ei ole noin suuri.
Ehkä ajatuksena hänellä oli se että pinemmällä valmistustekniikalla voidaan nostaa kelloja ja sitä kautta saada sitä tehoa lisää. Mutta jos sama piiri kutistetaan vaikka 22>14 ei piiri todellakaan nopeudu millään osa-alueella.
Fury X:n julkaisuhinta oli $649, Suomessa veroineen 729€
Sitä on mahdotonta arpoa millaisia Polarikset olisivat olleet TSMC:n prosessilla, nyt ne tehdään GloFon prosessilla, Vega tulee vissiin myös GloFolta
AMD muistaakseni osti GloFon sopimuksesta varsin kalliin vapauden tehdä piirejä myös TSMC:llä (konsolipuolta varten?). Jos olisi vain GloFon prosessista kiinni, luulisi, että tekisivät ainakin halokortin TSMC:llä.
Pascalia on myös Samsungin prosessilla valmistettuna (pitäisi vastata aika hyvin GF:n prosessia) ja varsin hyvinhän nekin kellottuvat. Että pelkää prosessia ei voi syyttää.
Niin no tämän hetkisten arvojen mukaisesti gp100 -> gv100 perf/W on parantunut 1,415 kertaiseksi vaikka gv100:nen on järkyttävän paljon isompi…
Oliko puhe siitä? Vai aloitinko minä puheen hyppäyksestä ja sinä tulkitsit sen miten tahdoit?
Koska AMD valmistetaan eri prosessilla eri tuotantolaitoksessa? GF:n 14nm prosessi ei ole kovin hyvä kellottumaan kuten nähdään Ryzenistä.
Jos lämmöntuotto pidetään samana, saadaan paljon lisää kellotaajuutta, ytimiä tai molempia. Siitä tulee melkoisesti lisää laskentatehoon.
Tuosta taitaa tulla jonkin verran maksua GF:n suuntaan.
Mopopiirejä joilla eivät tule lämpörajat ihan yhtä helposti vastaan.
Joo ja sama valmistusprosessi molemmissa. Eiku…
Älä viitti… Niitä pitää verrata tietenkin AMD:n mopopiirehin ja ero on silti selkeä. Kuluttavat vähemmän, kellotaajuus korkeampi.
Kyllä.
Ja myös Voltassa on "hyppäys" luokkaa pieni, valmistusprosessi ilmeisesti vähän parempi ja sillä saadaan tietysti jotain aikaan vaikkei muuhun koskettaisi.
AMD:n kortit pärjäävätkin paremmin myös pelaamisen ulkopuolella, pienempi virrankulutus ei tule ilmaiseksi. Kysy vaikka mainaajilta.
Joo, pitsa on parempaa kuin pasta. -_- Prosessista oli puhe. AMD:n ja NVIDIA:n kellotaajuudessa ja nopeus/W ei selity prosessilla pelkästään.
Ja mitä mainaamiseen tulee…
Kukaan ei oikeasti noiolla kummallakaan mainaile.
Vertaa AMD:n edellinen sukupolvi vs AMD:n nykyinen sukupolvi 14nm prosessilla ja Nvidian edellinen sukupolvi vs Nvidian nykyinen sukupolvi 14nm prosessilla. Erot eivät olekaan kovin suuret.
Hyvin otit vain yhden kryptovaluutan kuviin. Vieläpä sellaisen jolla kestää ikuisuuden maksaa kortti takaisin. Jostain syystä AMD:n kortit olivat ne jotka ensin myytiin loppuun koska kryptomainaajat halusivat ennen kaikkea niitä.
En tiedä mitä eroja tuolla tarkoita. Maxwell -> Pascal n. 600 MHz ero Pascalin hyväksi kellotaajuudessa kun verrataan vaikkapa tappiin asti kellotettua GTX 970 GTX 1070:aan. Samalla myös perf/W parani entisestään. En nyt muista mihin Hawaii taipui, mutta prosentiaalinen kellotaajuuden kasvu ei ole samalla tasolla. Eikä se perf/W myöskään käytännössä kovin paljoa parantunut.
Minä otin juuri sen vertailun, jossa on molemmat kortit valmistettu suurin piirtein samalla valmistusprosessilla. Niistä oli kokoajan myös puhe, joten käy järkeen? Tekee arkkitehtuurien vertailun helpoksi. Itse asiassa tällä hetkellä se paras mainauskortti taitaa olla GTX 1070.
Mikähän on ero Kepler -> Maxwell? Aiemmin oli 1.2GHz 780Ti ja kyllä tää 1.5GHz 970 tuntuu hitosti nopeammalta.
Vilkaisin (piip)paketin artikkeleista nopeasti maksimikellotuksia ilmalla. Nvidian puolelta GTX980 ja vastassa "suunnilleen vastaava" GTX1060:
GTX980 1466 MHz boost
GTX 1060 1884 MHz boost
Eroa: 28%
AMD puolelta löysin nopeammin R9 380X:n ja sitä vastaan RX480 (RX580 taitaa kellottua vähän paremmin)
R9 380X: 1125 MHz boost
RX 480 1355 MHz boost
Eroa: 20%
Tuo 8% menee helposti TSMC:n paremman prosessin piikkiin. En näe merkittävää eroa kellotaajuuksien suhteellisessa kasvussa edelliseen sukupolveen varsinkin kun Nvidialla on parempi prosessi.
Tuohon "suunnilleen samalla valmistusprosessilla" vertailuun pitäisi saada GTX 1030 ylikellotettuna. Oli vaikea löytää mutta yksi lähde sanoi kellottuvan noin 1600 MHz. Vertailuun nopeasti GTX750 Ti (piip)paketti taas: 1267 MHz
GT 1030:n lämmöntuotto on todella pieni joka tekee kellotuksen selvästi helpommaksi. Eroa on 26%.
Samalla valmistusprosessilla Pascal ei kellotu "selvästi paremmin" kuin AMD:n Polaris verrattuna edeltäjään. Tällä perusteella voisin väittää ettei AMD eikä Nvidia kumpikaan ole tehnyt erityisiä muutoksia piireihinsä jotta saisivat kellotettua paremmin. Kaikki näyttää tulevan paremmasta prosessista.
GTX1070 on paras mainauskortti koska RX-sarjan hinnat ovat pilvissä. "Normaalihinnoilla" RX-sarja vie helposti.
Vertaisin 1060:aa 970:aan ite. 980 voisi vastata kuviteltua 1065:aa.
Leikkirahapuoli nyt ei kuitenkaan kaikkia kiinnosta.
Tämänhetken leikkirahapyyntö feikkikortista https://www.mindfactory.de/product_…-Air–HBM2–HDMI–3x-DisplayPort_1180479.html
Mutta miten tuota keksintöä voi verrata NVidian vanhaan 970 kapulaan ?
Ihan suorituskyvyltään. Kaveri ainakin sanoi että lähinnä 1060:ssa muistimäärä plussana, omistanut molemmat.
AMD:n suosio mainaajien keskuudessa perustui lähinnä rx470/480:n alhaiseen hintaan, nykyhinnoilla niissä ei hirveästi ole järkeä. GTX1070 taitaa olla hieman nopeampi ja kuluttaa samalla vähemmän virtaa.
Oksettaa nuo hinnat. Olikohan 7800GTX jotain 600e 12v sitten ja tuntu jo karsealta. :btooth:
Geforce 7800 GTX 512MB-malli taisi kustantaa sen 700€ julkaisuhetkellä. Kun otetaan huomioon 12 vuoden inflaatio, niin tuo on ”nykyrahana” noin 845€. Halvimmat GTX 1080 ti-kortit Jimm’s:llä maksaa tällä hetkellä 830€.
GTX 1070 on vähän nopeampi mutta hinta/nopeus on selvästi heikompi. Nopealla googlettelulla GTX 1070:n ja RX 480:n kulutus vaikuttaisi olevan aika samaa luokkaa mainatessa.
Taisi sekin vaikutta että lievällä (10%) kellotaajuuden laskulla pystyi korttia alivoltittamaan hurjasti joka tietenkin vähentää kulutusta paljon ja siten tekee mainaamisesta kannattavampaa.
Tuon selittää se että AMD piirit tehdään sillä prossilla joka on alunperin tarkoitettu kännykkäpiiri tuotantoon kun taas ne Nvidia piirit tehdään prosessilla joka on takoitettu korkean kellotaajuuden piireille.
Eli se mitä GPU:n valmistusprosessia käytetäänn on yksitekijä joka selittää mainauskortin valintaa.
256-mallia meinasin mutta kallis sekin oli.
Eikös nuo kortit vakiotehoisina ole aikalailla tasoissa?
Onjoo. Eroa tulee kellottaessa ja tää 970 kulkee enemmän niin selittänee eroa.
Niissä ensimmäisissä Definen ajamissa Witcher 3 (1080P) pelitesteissä Vega FE oli samoissa lukemissa kuin GTX 1080 mutta kellotaajuus oli pakotettu 1600Mhz. Vakionahan Vega FE näyttää kulkevan testeissä 1440Mhz, kuten noissa PC Perspectiven ja Gamers Nexuksen testeissä. Tuon viilaamisesta varmaan löytyy ainakin vähän parannusta RX:ää ajatellen.
Lähtökohtaisesti klikkiotsikko on otsikko, jolle ei löydy sisällöstä katetta ja/tai joka jättää jotain olennaista kertomatta lukijalle (kuten esimerkiksi tunnetun ylikellottajan :rolleyes:). Klikkiotsikko on usein harhaanjohtava, missä huijataan lukija klikkaamaan uutinen (esim. Onko euroissa nykyään Tutankhamonin kuva? – Pankki kehottaa tarkkaavaisuuteen (kyseessä siis Egyptin punta)). Kysymyksen käyttäminen otsikossa ei yksinään vielä tee klikkiotsikkoa. Jokainen voi sitten tässä tapauksessa pohdiskella, että käsiteltiinkö otsikon kysymystä riittävästi :kahvi:.
Ennen kuin oksennat ota huomioon se että nykyään suhteessa tarvittavaan tehoon peleissä nuo toiseksi kalleimman luokan kortit vastaa sitä huippu korttia 7800GTX ajalta, ts siihen 7800GTX korttiin voisi verrata enemmmin GTX 1800 korttia kuin GTX 1800Ti kun puhutaan suhteellisesta pelitehosta.
Jollain GTX7800 ajalla sen kortin kokotehon pystyi hyödyntämään järkevästi pelissä ilman kikkailua mutta GTX 1800Ti kortin kohdalla on tilanne se että merkittävällä osalla peleistä edes 4K/VR tarkkuuksilla sen kortin täyttä tehoa ei saa järkevästi ulosmitattua (älytön virkistystaajus ei ole se järkevä tapa) eli se kallein pelikortti on nykyään suhteellisesti tehokaampi kuin aikaisemmin.
Ja nykyään pari-kolmekin vuotta vanha käytetty rauta on ihan toimivaa tavaraa toisinkuin ennenvanhaan.
Tarkoittanet 1080?
7800GT silloin oli fiksuin IMO.
Juuri näin! Oma 970 vääntää 1080p/60 ihan pirun hyvin!
Korjattu, jäin 7800 päälle ja vain ensimmäinen numero vaihtui.
Nyt en pysy yhtään kärryillä. Eri arkkitehtuurit sopivat eri asioihin hyvin, GCN on ollut perinteisesti mainaamisessa kustannustehokkaampi ratkaisu kuin NVIDIAn kilpailevat arkkitehtuurit, oli jo ennen GF:n prosessia.
Tosin nykyajan 1080p vastaan tuon ajan alle 1024×764 oisko jopa 800×600 sopiva vastike.
Jep. Silti kuitenki ns. peruspetterin resoluutio.
Pelattiinko tuohon aikaan oikeasti noin pienillä resoilla? Mikä resoluutio oli LCD näytöissa vuonna 2005?
Nyt menee vähän pitkälle jo kyllä, tuohon aikaan 1280×1024 ja 1600×1200 olivat ne resoluutiot mitä highend näyttiksillä (kuten se 7800GT) käytettiin, 1024×768 alin mitä testattiin eikä kaikki sivustot vaivautuneet edes sisällyttämään ko. resoa enää testeihin.
Itsellänikin sellainen muistikuva, että nuo 800×600 resot kuuluvat sinne 90-luvulle.
Ennen kaikkea ne kuuluvat kuvaputkiaikaan. Littunäytöt löivät itsensä kunnolla läpi juuri 1280×1024-resoluutioisina
1024×768 oli kuvaputkiajan lopulla sekin halpaluokan 17" monitorien resoluutio. Paremmissa oli 1280×1024/1600×1200.
Yep. Aluksi kuvaputkinäytöt oli reson suhteen ylivoimaisia LCD lintuihin verrattuna. Mutta se oli valovuosia sitten se. Itselläkin oli juuri tuollainen 1600*1200 kuvaputki eikä ollut mitään hinkua siirtyä lintuun, paitsi muutopäivinä…
Itellä 2000 luvun alussa (GeForce 2 ajoista lähtien) se reso oli 1280×960 (koska CRT), 1600×1200 oli jo hieman ikävä silmille silloisella CRT:llä (tais maksimi olla 85 Hz tuolla resolla).
Hyvät putket pääsivät 1600×1200@85 kuten Nokian 445XPro, itsellä 445XiPlus ylsi vain 75hz.
Riippuu hieman CRT pömplein laadusta. Kaverin duunissa vaihtoivat Eizon laadukkaita CRT näyttöjä paneeleihin, niin kävin sieltä halvalla lunastamassa pari jumppakuutiota. Ei sattunut silmään tai rasittanut katsoa, parempi kuva oli kun järkihintaisissa TFT näytössä, selkään kyllä sattui kanniskella 20" CRT pömpeleitä. 🙂
Noilla isoimmilla vaan saattoi olla painoa yli 50 kiloa, mikä teki niistä ihan pahuksenmoisia jumppakuutioita. Sellaisen pöydällenosto ja käyttökuntoonlaitto yksin tehtynä jäisi tekemättä monelta nykyajan hernekepiltä.
Kyllä noita 21" kolmanteen kerrokseen joskus laneille roudattiin. Portaita pitkin luonnollisesti. :comp:
Vuonna 2006 minulla oli käytössä 1600×1200 75Hz CRT (85Hz pienemmille tarkkuuksille). LCD:stä en välittänyt vielä tuolloin koska olivat teknisesti täyttä kuraa.
AMD julkaisee näytönohjaimen ja kuin itsestään keskustelu kääntyy 10-15 vuotta vanhaan tekniikkaan. :rofl: