
Alkuperäisessä testissä kokeilimme uutuusprosessoreiden ylikellottamista AMD:n omalla TDP-arvoa nostavalla Precision Boost Overdrive -ominaisuudella, joka säilyttää Boost-profiilin huomioiden kuinka monta ydintä on käytössä. Manuaalisesti ylikellottaessa kaikki prosessoriin sisäänrakennetut rajoittimet ja Boost-ominaisuus poistuvat käytöstä ja kellotaajuus on sama rasitettavien ytimien määrästä riippumatta. Asetimme Wraith Ripper -coolerin tuulettimen pyörimään täysillä kierroksilla ja lisäsimme kylkeen myös ylimääräisen 120 mm:n tuulettimen jäähdyttämään virransyöttöä.
Manuaalisesti ylikellotettuna 16-ytimisellä 2950X:llä saatiin ajettua Cinebench R15 -testi läpi 4,15 GHz:n kellotaajuudella ja 1,3 voltin käyttöjännitteellä, mutta pidempiaikaisessa Blender Gooseberry -testissä prosessori oli vakaa 4,1 GHz:n kellotaajuudella ja 1,325 voltin käyttöjännitteellä. Prosessorin lämpötila nousi 76 asteeseen (+11 astetta) ja kokoonpanon tehonkulutus 334 wattiin (+98W).
Manuaalisesti ylikellotettuna 32-ytimisellä 2990WX:llä saatiin ajettua Cinebench R15 -testi läpi myös 4,15 GHz:n kellotaajuudella, mutta 1,4 voltin käyttöjännitteellä. Pidempiaikaisessa Blender Gooseberry -testissä prosessori oli vakaa 4,05 GHz:n kellotaajuudella ja 1,35 voltin käyttöjännitteellä. Prosessorin lämpötila nousi 87 asteeseen (+21 astetta) ja kokoonpanon tehonkulutus 593 wattiin (+250W).
Molemmille prosessoreille voi ylikellotettaessa suositella järeää custom-vesijäähdytystä ja hyvää ilmavirtausta kotelon sisälle, jotta lämmöt pysyisivät niin prosessorin kuin emolevyn virransyötön osalta kurissa.
Precision Boost Overdrive -ominaisuudella 32-ytimisen 2990WX:n suorituskyky parani kaikkia ytimiä tukevissa testeissä noin 12-15 % ja 2950X:n 3-9 %. Manuaalisesti ylikellottaessa 2990WX:n suorituskyky parani noin 15-22 % ja 2950X:n 10-13 %.
Cinebenchin 1T-testi näyttää hyvin, mitä hyötyä PBO-ominaisuudesta ja Boost-profiilista on manuaaliseen ylikellottamiseen verrattuna, kun kaikki ytimet eivät ole käytössä. Manuaalisesti ylikellottaessa 2950X:llä 4,05 GHz jää yhden ytimen rasituksessa 350 MHz alhaisemmaksi kuin Boost-profiilin teoreettinen 4,4 GHz:n yhden ytimen kellotaajuus.
DaVinci Resolve 15 on suosittu videoeditointiohjelma, josta on saatavilla ilmainen ja maksullinen Studio-versio. Testasimme editoidun videon renderöintiä kahdella eri koodekilla. Ensimmäisessä testissä renderöimme editoidun videon mp4-formaattiin H.264-koodekilla ja toisessa testissä RED Weapon -kameralla kuvattua 8k-materiaalia IMF-formaattiin Kakadu JPEG 2000 Dolby Vision UHD -koodekilla.
Lopuksi ajoimme Handbrake-testit uusiksi uusimmalla 1.1.0-versiolla ja enkoodasimme 4k-videon 1080p-resoluutiolle x264- ja x265-koodekeilla.
Kuten tuloksista näkyy, 32-ytiminen Ryzen Threadripper 2990WX ei kykene tällä hetkellä hyödyntämään täysin ytimiään videoenkoodauksessa ja 16-ytimiset Threadripper-mallit ovat suorituskykyisempiä. DaVinci Resolvella Kakadu JPEG 2000 Dolby Vision UHD -koodekillakin etu jäi varsin pieneksi. Toistamme edelleen, että 32-ytimistä Threadripperiä hankittaessa on syytä selvittää etukäteen, hyötyykö oma työskentely-ympäristö tarjolla olevista ytimistä ja säikeistä.
Lue koko artikkeli: Testissä AMD Ryzen Threadripper 2950X & 2990WX
Joo mutta eiköhän noi testit ole vedetty ihan sillä ohjelman sisäisellä bencmarkilla tyyliin:
Hämäsi kun toinen sanoo Score ja toinen MIPS (Phoronix ja Anandtech). Taitavat lopulta tarkoittaa samaa asiaa sittenkin.
Jäätäviä eroja kyllä Windowsin ja Linuxin eri versioden välillä. Testeissä näkyy selvästi että Linux tukee monisäikeistyvyyttä selvästi paremmin, mutta sielläkin on eri versioden välillä isohkoja eroja.
A Look At The Windows 10 vs. Linux Performance On AMD Threadripper 2990WX – Phoronix
Windows käyttöön prossu näyttää kyllä olevan ainakin toistaiseksi aivan liian epävakaa suorituskyvyn osalta. Tähän tosin varmasti tulee parannusta myöhemmin.
Varmaan vakio käytettävä scheduler tekee ne suuret erot. On useampia mitä valita task scheduleriksi samoin kuin IO:lle.
Aika isot erot tosiaan. 7zip pakkaus tuplasti nopeampaa. 🙂
Kiitos V-ray ja Corona testeistä! V-ray testiä olen näihin työprossuihin kaivannut. Kumminkin todella monet studiot ajavat rendinsä V-rayn avulla.
En löytänyt pikaisesti Googlettamalla tukea väitteelle, että serverissä olisi eri skeduleri. Serveri kylläkin priorisoi taustasovellukset, mutta onko suorituskyvyssä eroa jos asetukset ovat kutakuinkin sama?
Jep olisi ihan kiva nähdä miten tulokset muuttuisivat. Pelitesteistä huomaa, että vakiona homma ei ainakaan oikein toimi.
Tosin käynnistys kannattaa varmaan laittaa /NODE 0, koska eiköhän näytönohjaimen ajuritkin majaile siellä. Lisäksi GPU:n tulee tietysti olla fyysisesti kiinni tässä samassa sirussa:
Architecture, NUMA & Game Mode – Ryzen Threadripper 2 (2990WX and 2950X) Review: AMD Unleashes 32 Cores
edit: en olettaisi, että Windowsin NODE 0 on pakosta sama, kuin tuon käyttöohjeen DIE0
@Sampsa Voisitko päivittää Handbraken? 1.0.7 ei ymmärrä NUMA:n päälle mitään.
Feature Request: NUMA enabled windows build · Issue #539 · HandBrake/HandBrake
Kyllä, ajan uusiksi :tup:
Kaikki Ryzenit kärsii Adobe testeissä. Ne on optimoitu niin tarkasti Intelin prossille. Kattelin eilen juuri videota, jossa kaveri oli laittanut Ryzenin renderointi työasemaansa ja oli kovasti tyytyväinen, paitsi Adoben osalta.
Oiskohan mitään järkevää 1 säen/ytimen tehon mittaus ohjelmaa? Saadaan se onko prossusta mihinkään yks säe käytössä. Koskaan oikein mielestäni missään testata kyseistä asiaa. Intelihän yleensä aina ollut kärjessä siinä asiassa.
Miten määrittelet "järkevän"? Periaatteessahan voit ottaa lähes minkä tahansa ohjelman ja säätää sen toimimaan yhdellä prosessoriytimellä. Ei onnistu ihan jokaisella ohjelmalla tietenkään.
Sitten on esim. pakkausohjelmia joissa voi laittaa käyttöön vain 1 ytimen. Tai ohjelmia joissa vastaavasti voi säätää kuormitusta laittamalla x ydintä käyttöön ohjelmalle jne.
Aina kärjessä -väitteesi ei päde edes 2000-lukuun kokonaan.
Kirjoitin "yleensä" siihen ettei se ole "aina" kaiken aikaa. Miksi vääristelet tekstiä?
Ongelma siis se että mun läppärin 2 ydin i5 pieksee 4 ydin AMD A10 APU prosessoria helposti monessa asiassa ydin tehokkuuden takia.. vaikka AMD APU tuli vuosi myöhemmin.
Ja Ryzen vie Celeronia, Intel aivan surkea nykyään? Takki vaan kainaloon ja toiseen ketjuun.
Olenko minä ymmärtänyt jotain väärin, vai onko tuo PBO ainoa tapa ylikellottaa näitä prosessoreita? Jotenkin 68 astetta ei vaikuta siltä että oltaisiin edes liki maksimia.
Mitä ihmettä onko ihmisten ÄÖ taso laskenut? Tämähän on huolestuttavaa.
Itse tulet trollaamaan jollain kivikautisella amd-apulla ketjuun? Googleta threadripper 2990WX ja löytyy helposti yhden säikeen tulos. Nykyään toki turhaa kuvitella, että joku jaksaisi googlettaa asian ennen kuin paskoo ketjun typerillä kysymyksillä. Taino, typeriä kysymyksiähän ei ole olemassa, vain tyhmiä ihmisiä.
No manuaalisesti pystyy ylikellottamaan, mutta silloin ylikellotetaan aina kaikkia ytimiä. Kuvitellaan että saat tuon 16-ytimisen 2950X:n toimimaan esim. kaikkien ytimien osalta vakaasti 3,9 GHz:n kellotaajuudella niin silloin myös 1-15 ytimen rasituksessa kellotaajuus on 3,9 GHz, vaikka jo vakiona 1 ytimellä se on 4,4 GHz. Manuaalisesti ylikellottamalla voidaan siis saavuttaa parempi suorituskyky kaikkien ytimien rasituksessa, mutta silloin pienemmällä ydinkäytössä todennäköisesti uhrataan suorituskykyä monta sataa megahertsiä.
Harva ohjelma nykyään enää käyttää tiukasti yhtä ydintä/säiettä. Cinebench R15:ssa on 1T testi ja tulokset on mukana myös tässä artikkelissa, mielestäni sen antamat tulokset ovat kohtuu hyvin linjassa IPC-suorituskyvyn kanssa.
Esimerkki ei välttämättä sisällä alkuperäistä asiaa vaan vain viittavat asiaan kysymyksen muodossa, joka meni sinulta täysin ohi mitä ilmeimmin. Ja lopputulos arvostelet ihmistä henkilökohtaisesti suoraan vain tyhmäksi loukaten häntä.
Pitää katsoa löytyykö kyseisellä testillä vedettyjä tuloksia enempikin. Itse joutunut vilkaisemaan random cpu passmark vertailutuloksia aikaisemmin. Mut hyvä kiitos selkeytyksestä!
Sinähän ikävyydet aloitit sen jälkeen, kun osoitin esimerkin typeryyden vertaamalla Ryzenia Intelin Celeroniin samassa hengessä. Ja testin lukeneelle ei voi jäädä epäselväksi se yhden säikeen ero.
Ei kai siinä suorituskykyä uhrata? Tai jos urhataan niin se ei kyllä testeistä vielä ole käynyt ilmi. Toki siinä turhaan nostetaan silloin monen coren kellotaajuuksia ja sähköä haaskautuu, mutta eikö ensin tuon PBO:n pitäisi pystyä parempaan kuin se kaikkien maksimi, ennen kuin se hyöty kaikkien corejen kellottamisesta katoaa?
Nyt ainakin allekirjoittaneen mielestä se jäi joko testissä näyttämättä, mikä tokikin on ymmärrettävää ajan yms. suhteen, mutta toisaalta myös koko juttu vaikuttaa enemmänkin höpö pöpöltä. Teoriassa siis muutaman ytimen suorituskyky voi ylittää vakaan maksimin kaikkia kellottaessa, mutta faktaa meillä ei ole? Tokikin siis yhden ytimen osalta on, mutta tuosta skaalautuvuudesta ei ole, ellei sitä testata että mitkä ne maksimi kellot on kaikille vs. se missä vaiheessa PBO alkaa kusta.
Yhden säikeen suorituskyky voi olla ihan merkittävä latenssin kannalta, vaikka softa sinänsä rinnakkaistuisi äärettömästi work-unittien määrän takia.
Tällöin tosin serverimaailmassa yleensä tehdään mittauksia load vs. latenssi mittarilla, eikä niinkään yksittäisellä täysiä runksuttavalla säikeellä.
Ts. mittaus on mallia "Mikä on average response time rest-api queryyn kun requestejä tulee 10 sekunnissa, 50 sekunnissa, 200 sekunnissa, 1000 sekunnissa" jne. Sen jälkeen järjestelmäarkkitehti laskee, että haluttuun käyttäjäkokemukseen tarvitaan näin ja näin paljon rautaa jne. Oletettu käyttäjämäärämme on 1000 yhtäaikaista käyttäjää ja mittauksien mukaan requesteja tulee maksimissaan 200 sekunnissa ja haluamme että 99.99% requesteista kestää maksimissaan sekunnin -> montako front-end serveriä tarvitaan…
Mutta tämä on tietysti aivan eri asia kuin 1T cinebench, vaikka sinänsä yksittäinen requesti voikin sisäisesti olla yksi ainoa threadi joka pyörii front-endillä.
Sanon kun ymmärrät kyseisen vertauksen tavoitteen eli pääpointin. Saat yrittää uudelleen. Alempana miksi koin viestisi trollaukseksi enemmän kuin vastaukseksi ja vastaus oli sen mukainen (myös sen että minun pitäisi jonkun pojan kutsusta etsiä ketjun ovi poistuakseni)
Vertaat Ryzenia Celeroniin kun minä vertasin kaksi iGPU:lla varustettua prosessoria, jotka painii samassa luokassa keskenään vaikkakin toisessa vähemmän ytimia joten joko olet hakoteillä tai sit liian viisas minun ymmärrykseeni tuomalla järjettömän parin prosessoreita ja yrittämällä vertailla niitä keskenään kun ei ne kilpaile ees keskenään.
P.S. Sampsa ja mode kumppanit jätän tähän tämän ketjun osalta rauhaan eikä tarkoitukseni ollut alunperin trollata. Pahoittelen sitä omalta osaltani. Kaikkia ihmisiä ei voi miellyttää koskaan. :):facepalm:
A10 ei kilpaillut samoista asioista i5:n kanssa kannettavissa. Amd:ssa 4 laiskaa ydintä ja hyvä gpu. Intelissä 2 nopeaa (ja ht?), sekä surkea gpu. Eli jos yhden ytimen tehoja verrataan, oli tuo celeron-ryzen vertaus, melko kärjistetysti, samaa luokkaa. Kukaan ei pakota asiaa ymmärtämään.
Ja eiköhän näiden leikkikalujen pääpointti ole aivan jossain muualla, kuin yhden ytimen suorituskyvyssä. Pääpiirteittäin ipc suorituskyky on sama kuin normaali ryzeneissä, ehkä pari prosenttia heikompi. Eli häviää Intelille 7-10%. Eli aivan riittävä. Kukaan tuskin hankkii tätä cs:n tai minecraftin pelaamiseen.
Muuten, kukaan testannut 16corella useamman pelaajan setuppia? 2:n pelaajan, + serveri kiinnostaisi itseä kokeilla.
Mutta lightroom testissä Intel 84 sekuntia, tr1950 91s ja tr2990wx 220 sekuntia. Olisi ymmärrettävää jos tr1950 olisi vähintään tuplakellot. Ja kummatkin on AMD zen prossuja.
Korjaus. linjassa yhden säikeen suorituskyvyn kanssa. Jos verrattavilla prossuilla kellot samat, niin silloin IPC:n osalta hyvin linjassa.
https://www.hardocp.com/news/2018/0…g_benchmarks_stunted_by_faulty_nvidia_driver/
Saksalaiset väittävät, että nVidian ajureissa on joku käpy jonka takia 2990WX saa luonnottoman alhaisia lukemia osassa peleistä. Kun Ryzen aikoinaan tuli niin silloin kiersi pitkään juttua, että Ryzenin kanssa nVidian ajurit antavat jostain syystä omituisen alhaisia tuloksia vastaavaan Inteliin verrattuna.
Onkohan noissa ajureissa oikeasti joku bugi, joka ilmenee Ryzenillä / Threadripperillä, mutta ei Intelin tuotteilla?
Ei X265:ssä pitäisi olla mitään ongelmaa NUMA:n kanssa vakioasetuksilla.
X265 suorituskyky on nykyisillä Zeneillä heikko verrattuna Inteliin ytimen rakenteen (AVX2 + AVX512 TP) takia.
Lisäksi alle 4K resoluutiolla ongelmaksi tulee skaalautuvuus. 1080 teoriassa antaa riittävästi duunia 16.875 threadille, mutta käytännössä skaalautuvuus alkaa kärsimään jo 8 threadin jälkeen.
Kun itse enkoodaan 7960X prosessorilla =< 1080 resoluution videoita HEVC:llä, niin jaan lähdemateriaalin useammaksi pätkäksi ja enkoodaan ne kahdessa erillisessä instanssissa (8C/16T per instanssi).
Handbrake ei tietääkseni tue tuollaisen suorittamista automaattisesti ja monesti se on käsinkin tehtynä suhteellisen haastavaa (lähdemateriaalista on etsittävä leikkaukseen soveltuva "nollafreimi" kohta).
X264:llä ongelmaa ei juurikaan ole, koska CTU:n koko on puolet HEVC:n CTU:sta (32 vs 64) mahdollistaen siten työtä tuplamäärälle threadejä samalla resoluutiolla.
Modernimmat koodekit käyttää pääsääntöisesti isompaa "ryhmäkokoa", pakkaustehokkuuden parantamiseksi.
Eli kuvan otsikkoon on jäänyt vaan väärä versio?
Mutta joo tuossa lueskelin hiukan interwebistä niin kyllä se taitaa vaan olla niin että x264 skaalautuu hyvin johonkin 16 säikeeseen ja x265 on sitäkin huonompi skaalautumaan.
Eli ei sitä ilmeisesti huvikseen olla virittelemässä sitä ominaisuutta että voi useampaa pätkää pakata samanaikaisesti. Joku totesi että jos vaan matskua riittää niin paras tulos tulee sillä kun laittaa videon per säie. 😛
Satuitko yhtään seuraamaan taskmanagerista että mitä oli prossun käyttö noiden testien aikana? Ja että pysyikö se NUMA:n sisälllä vai hyppikö mielivaltaisesti kaikilla säikeillä?
Teoriassa kun toi handbrake pitäisi olla NUMA tietoinen nykyisin, niin sen kaiketi pitäisi pysyä yhden zeppelinin sisällä eli 8c/16t. Eikös tuossa 2990WX:ssä ole 4 NUMA nodea?
Niin ei pitäisi mutta tuossa testin otsikossa on handbrake versiona 1.0.7 jossa ei x265 ollut vielä käännetty NUMA tuella kuten tuosta linkkaamastani github rapostista käy ilmi. Jotain tekemistä WinXP tuen kanssa joka tiputettiin pois ilmeisesti 1.1.0 versiossa ja mahdollisti tuon NUMA tuen lisäämisen.
Ja juu tullut tässä lueskeltua esim. tätä 🙂
Threading — x265 documentation
Eikös se nvidialla ole softa scheduler? Eli pyörii CPU:lla? Jos se hyppii mielivaltaisesti ympäriinsä milloin millekin corelle niin onko mikään ihme jos jökkii.
Handbrake 1.0.7 sisältää X265 2.1 version, jossa poolit on tuettuna ihan siinä missä nykyisessäkin versiossa.
NUMA:a ei voi edes disabloida mitenkään erikseen kirjastossa.
Kun mitään "pools" optiota ei speksaa, enkooderi käyttää kaikkia threadejä mitä koneesta löytyy.
Oli kyseessä sitten MCM2 / MCM4 Threadripper tai joku muu.
Handbraken käyttämät asetukset (X265) tapauksessa näkyy enkoodatun tiedoston headeristä.
Kyllähän sen käyttiksen pitäisi tajuta, ettei hypitä tuollaisella prossulla threadeja miten sattuu tai AUTS on melko lievä ilmaisu..
No en tiedä muuta kuin sen mitä tuosta github reportista tavasin ja sen käsityksen sain että ei ollut tuettuna
contrib: Remove x265 Windows XP support. · jstebbins/HandBrake@e2b4273
EDIT: Jaa ilmeisesti se NUMA ei sitten ole edelleenkään käytössä vaan on disabloitu.
NUMA for high core count CPUs. · Issue #1142 · HandBrake/HandBrake
Siis tuossahan Intelin 18 ytiminen pärjäsi paremmin kuin AMD:n 16 ytimiset. Luonnollisesti sitten hävisi AMD:n 32 ytimiselle. Vertailussahan ei ollut Intelin 32 ytimisiä.
Intelillä ei sellaista ole. LGA3647 kantaan on 28 ytiminen, joka maksaa kymppitonnin. Se ei ole ihan kuluttajakivi. 2990WX ja 7980XE ovat samassa hintaluokassa, 2990WX satasen halvempana.
Tapahtunut jo, vaikkei ehkä perus käyttäjän deskarilla. Valtaosa palveluista pyörii Linux/Unix servereillä.
https://w3techs.com/technologies/comparison/os-linux,os-windows
Komppaan tätä. Linuxilla on korvattu todella paljon palveluita mitkä aiemmin on pyörinyt mikkihiirisoftan päällä. Jo pelkästään kustannustehokkuuden takia.
ot: Edellisessä työpaikassa olin mukana tekemässä migraatiota jossa vaihdettiin ms:n sql:t linuxiin ja mongoon.
Sekä lukuisia muita järjestelmiä vaihdettiin MS -> Linux. Linux vie vähemmän resursseja sekä se on halvempi ylläpitää.
En voi tässä nda:n takia enempää avata.
Höpö höpö… Ehkä Desktop puolelle ei ole mullistusta tapahtunut mutta silti Linux(sekä johdannaiset) on kuningas Server puolella.
4,1 saatiin naapurisivustolla heidän testissä..
katso liitettä 127089katso liitettä 127090
AMD Ryzen Threadripper 2990WX och 2950X – Test – Överklockning
Ja tässä tulokset ylikellotettuna:
AMD Ryzen Threadripper 2990WX och 2950X – Test – Test: Prestanda vid överklockning
E: joku vissiin laittanut vähän paremmaksi ja kellottanut 6Ghz asti :vihellys:
32-kärniga Threadripper 2990WX överklockad till 6 GHz – nya världsrekord
Desktop-käytöstä varmaan oli kyse. Viime vuosina linuxin desktop-maailmanvalloituksesta ei enää olekaan juuri puhuttu.
Linux & SteamOS gaming community | GamingOnLinux
Ei välttämättä puhuttu mutta asiasta kiinnostuneita on paljon mm. allekirjoittanut.
GPU ajurituki mm. on ottanut huimia harppauksia eteenpäin. 🙂
Edit. Parhaat maailmanvalloitukset tehdään yllättäen ja itse odotan päivää että Mikkihiirisofta häipyy Linuxin rinnalta pois.
Yhden ytimen 6GHz LN2 kullitus on varmaan jollekin hieno juttu. Tuosta monet uutisoinu että kaikilla ytimillä 6GHz mikä ei varmaan tule tapahtumaan.
Linuksin desktoppeja on niin montaa että se jarruttaa kun joka distro käyttää eri desktoppia. Jos eri distrot saisi päätettyä yhdessä jonkun desktopin defaultiksi niin sitten..
Yksi ongelma tosin taitaa olla nää DRM jutut mitkä jarruttaa pahasti desktop puolta.
Tuossa sanotaan että kaikki ytimet olivat käytössa joten ei se ole yhden ytimen saanti 6GHz.. Se ei vissiin ollut kovin vakaa kuin ainoastaan pystyi windows käynnistää ja otta kuvan mutta kuitenkin kovin lukema 32 ytimen prossulle. Karkeasti suomennettuna..
"Den indonesiske överklockaren Ivan Cupa har med hjälp av flytande kväve pressat AMD:s processor till närmare 6 gigahertz med alla 32 kärnor aktiva. Medan den slutgiltiga klockfrekvensen på exakt 5 955,4 megahertz endast var stabil nog för en skärmdump i Windows är det den i särklass snabbaste 32-kärniga processorn vi skådat."
Miten tuonkin ottaa. 6 GHz absoluuttisena lukemana on aika kevyttä kamaa LN2:lla, oikeastaan surkeaa. Huomioiden valmistustekniikka se on aika hyvä lukema.
No ei ole pojat paljoa kuvia katselleet kun ovat vaahtosuussa tekstiä tuottaneed jos väittäävät että kaikilla ytimillä.
Siinä näkyy rysämasterissa selvästi että yksi core on 6GHz:ssä ja kaikki muut 600Mhz.
Mun moka siinä sanotaan että kaikki ytimet ovat aktiivisia ei kellotettu :facepalm::sori:
Tosin noin monella corella virransyöttö tulee auttamatta ongelmaksi, olipa jäähy millainen tahansa.
Sama core X4, kuin normi ryzeneissä hotkii kuudella gigalla 4X määrän myöskin sitä sähköä..
Jep, noissa 5,3GHz LN2 kellotuksissa mentiin jo 1200W muistaakseni niin 6GHz mentäisiin varmaan yli 2kW johon nää treadripper emot ei kykene.