Minikokoisista tietokoneistaan tuttu Raspberry Pi Foundation on julkaissut täydennystä mallistoonsa. Uuden Raspberry Pi 3 Model A+:n luvataan tarjoavan Model B+:n suorituskyvyn aiempaa pienemmässä ja edullisemmassa paketissa.
Raspberry Pi 3 Model A+:n sydämenä sykkii Model B+ -isoveljestä tuttu Broadcom BCM2837B0 -järjestelmäpiiri. Järjestelmäpiiri on varustettu neljällä 1,4 GHz:n ARM Cortex-A53 -prosessoriytimellä ja sen rinnalta löytyy 512 Mt LPDDR2-muistia. Minitietokoneessa on lisäksi (Dual Band) WiFi 802.11ac- ja Bluetooth 4.2/BLE -tuet ja sen kykyä käynnistyä USB-massamedialta on paranneltu. Myös lämmönhallinnan kerrotaan olevan toteutettu aiempaa paremmin.
Minitietokoneen piirilevyltä löytyy 40-pinninen GPIO-liitinrivistö, microSD-korttipaikka, yksi täyden koon HDMI-liitäntä ja yksi USB 2.0 -liitäntä, MIPI DSI- ja CSI-liittimet näytölle ja kameralle sekä nelinapainen liitäntä stereoäänille ja komposiittivideolle. Virtaa Model A+:lle voi syöttää micro-USB-liittimen (5 V / 2,5 A DC) tai GPIO-pinnien (5 V DC) kautta. Minitietokoneen strategiset mitat ovat B+-mallia pienemmät 65 x 56 mm.
Raspberry Pi 3 Model A+ saapuu myyntiin välittömästi ja sen suositushinta on 25 dollaria. Suomeen tietokonetta toimittavat virallisesti RaspberryPi.dk ja Electrokit-verkkokaupat, joissa se on hinnoiteltu 32,09 ja 35,20 euroon ennen toimituskuluja.
Raspberry Pi Foundation kertoi samalla, että nyt julkaistu Model A+ on viimeinen ”perinteisen mallin Raspberry Pi”. Järjestön seuraava malli tulee uudistamaan konseptia ilmeisesti varsin merkittävästi, mutta mitään yksityiskohtia siitä ei ole toistaiseksi saatavilla.
Lähde: Raspberry Pi
Eikös tuota ram muistia ole turhan vähän? B mallissa sentää on 1GB ram muistia.
Juu tuo 512 Mt on nykyiselle tehokaalle 64bit prosessorille varsin vähän, mutta kun huomoi oi sen että aikaisemmissa A mallaissa on ollut vain 256 Mt musitia niin on se tilanne nyt sentään edes vähän parempi.
Raspberry on valitettavasti perinteisesti pihi muistimäärien suhteen kaikissa malleissaan.
Mielenkiintoinen tuo uusi pi, mitä lie.
Käteviä laitteita, kun kokonaista tietokonetta ei tarvitse asiaa hoitamaan.
2 raspia on omassakin taloudessa 24/7 hoitamassa erinäköisiä nykyajan askareita.
Ei se kyllä ole ollenkaan. Kilpailijoilla on nimittäin ollut jo pitkään ihan samantyylinen versio, joten en ihan suoraan tiedä, miksi ostaisi tämän paitsi merkkiuskollisuudesta. Varsinkin Orange Pi on oikein ekspertti varioimaan lautoja pienin muutoksin.
Tämä ennemminkin kielii siitä että RPi alkaa olla elinkaarensa päässä ja VC4-piiristä ei paljon kummempaa tuotetta saa ulos. Mielenkiintoiseksi juttu muuttuu, kun VC5 saadaan käyttöön ja ehkä siinä on teknisiä uudistuksia.
Saisivat vähitellen päivitellä tuota SOCia vähän modernimmaksi… Modernimpi arkkitehtuuri, vähän lisää muistia ja usb3 liitäntä avaisivat hurjasti uusia mahdollisuuksia mitä näillä voi tehdä.
Softatuki Raspberryn laudoille on ihan toisesta universumista kuin noilla kiinalaisilla kopioilla. Siinä se pääasiallinen syy miksi maksaa pari euroa enemmän noista. Toki jos tykkää lämpimikseen virittää kerneliä ja urheilemaan minkään toimimaan saamisen kanssa niin sittenhän noita kiinalaisia kannattaa tilata maksimit.
Sääli ettei armbian ole saanut vakaita käyttiksiä Orange Pi H5 ja H6 piireille. Jälkimmäisessä olisi esim. usb 3.0 tuki.
H3 piirille löytyy tukea ja näyttääpi eMMC muistillekin taipuvan.
RPi:n päivitykset olleet pelkkää näpertelyä viime aikoina.
Riippuu hyvin paljon mitä niillä tekee. Jos nyt puhutaan juuri tästä päivästä ja tuosta laudasta, niin tämä ei enää ole ihan totta. Kilpailijoilla on melko kattava tuki kaikelle:
Linux mainlining effort – linux-sunxi.org
start [linux-meson]
Status Matrix – Rockchip open source Document
Tällä hetkellä yhtä hyviä tai parempia muilla ovat: ääni, krypto, ethernet (sekä portteja että nopeutta), i2c, i2s, ir, nand/emmc, pcie, gpio, pwm, rtc, sata, sd, spdif, spi, usb 2/3 (sekä portteja että nopeutta), videotuki
Jos nyt pitäisi miettiä kolme pääsyytä valita raspi, ne olisivat 1) työpöytäkäyttö / pakko valita tietty distro, 2) mediasoittimena 3) ip-kamerakäyttö. Näissä se menee halvimpien kloonien ohi suoraan laatikosta -kokemuksessa. Itsellä oli raspi pitkään mediasoittimena, mutta nykyisin nuo syyt tuntuvat jo huonoilta, koska raspi on 1) heikompi työpöydällä kuin x86-pohjaiset vastaavat laudat (minulla on yhdessä info-tv:ssä raspin tilalla nyt up board 2) jäänyt videotekniikassa pahasti jälkeen (4k-tuki, 10bit värit, yli 2x pikakelaus videocoren hirttämättä itseään jumiin jne) ja myös 3) kamerakäytössä on jo paljon 1080p-vaihtoehtoja paremmalla kennolla ja halvemmalla. Lisäksi on noita halvempia esp32-tyylisiä kameramoduuleita.
Unohtui mainita näistä Rockchip piireistä, että esim. Armbianilla löytyy vakaata käyttistä sellaiselle ja porukka kussut hunajaa näistä laudoista foorumillaan ja en ihmettele, kun löytyy usb 3.0, eMMC tuki, drammia 1-4 gigaa, gigaethernettiä. Hintakin alkaa Pine64:ssa 25 dollarista, että Raspberry Pi 3 Model A+ kalpenee kyllä tuollaisen rinnalla.
Oikeasti kiinnostava lauta näyttää saavan äkkiä vakaan käyttiksen.
Pine64 taitaa vastata hyvin lähelle Raspberryä ja Rock64 on sitten varustettu yhdellä USB3 liittimellä. RockPro64 on kalliimpi ja tehokkaampi uutuus. Malleja on useita mistä valita.
Toivottavasti Raspberry luopuu nykyisestä layoutista ja laittaa liittimet esim. vain vastakkaisille sivuille + päälle, RockPro64:n tapaan. Prossu toiselle puolen Libre Computerin Renegade Eliten tyyliin olisi mielenkiintoinen ajatus, saisi johdettua lämmön helpommin metallikoteloon
Raspille on lisäkortteja ja koteloita yms aika paljon, niin miksi muuttamaan leiskaa, jos ei oikeasti ole syytä tähän. Ei nuo ulkoasu edellä tähänkään asti ole menneet, vaikka joskus se on itseäkin vähän eräässä tapauksesa haitannut.
Jep – unohdin itsekin mainita, että Armbian on melkoisen toimiva distro. Armbian on esim. H3 SoC:lla varustettuja SBC-alustoja tukenut pitkään.
Yksi oma suosikki ollut Orange Pi+2E. En tiedä saako sitä enää, mutta jossain kohtaa oli hinta ja ominaisuudet kohdallaan. Tuli noin 30 eurolla kotiinkuljetettuna Suomeen ja laudassa oli 2 gigaa muistia (uudempaa ddr-tekniikkaa kuin raspissa ja kaksikanavaisena), 16 gigaa flashia (nopeaa emmc:tä) ja gigabitin ethernet sekä 4xUSB (joista jokainen oma USB host, kun RPi:ssä on jaettu yksi USB-kaista sekä kaikkien USB:n että ethernetin välillä). Raspissa gigabitin ethernetti on ~350-400 Mbps half-duplex. Silleen tehokkuusmielessä tuo ei edes ole mitenkään reilua verrata noin eritasoisia laitteita keskenään.
Armbianiin kirjautuessa terminaalin kautta saa heti hyvin informaatiota toisin kuin Raspbianissa.
Sain tulemaan ilman alveja noin 20 eurolla postareineen Orange Pi PC + ja siinä oleva 8 gigan eMMC säästi microsd kortilta tai asennuksessa toki piti käyttää. PINE64 laudoissa pitää eMMC muisti ostaa erikseen ja se maksaa yhtä paljon kuin tuo OPI PC+ :facepalm:
Raspberry Pi 3 model B+ 1,4 GHz Broadcom BCM2837B0 4xCortex-A53
ROCK64 1,5 GHz RK3328 4xCortex A53
Orange Pi PC 2 1,0 GHz AllWinner H5 4xCortex A53
Eri nimiset lastut, mutta samaa sarjaa näyttäisi olevan eri kellotaajuuksilla. Valmistaako ne peräti nämä lastut samassa paikassa?
Tuubista katselin hieman vertailuja niin Rock64 USB 3.0 on kaksi kertaa nopeampi tiedonsiirto kuin Pi 3 B+ tavallisemmassa portissa. Se vain, että usb 3.0 pitäisi olla noin 10 kertaa nopeampi kuin usb 2.0.
Sääli vaan, että Rock64 pätkii Youtube käytössä ja ihan se eka Pi 3 pärjää paremmin.
Halvoissa ARM-laitteissa ei välttämättä päästä USB 3.0 – nopeuksiin yhden portin osalta. Kannattaa muistaa, että toinen valtava ero tulee siitä, onko porttien kaista jaettu. Esim. Orange Pi PC maksoi alunperin 15 euroa ja siinä oli 4 x 480 Mbps USB2-kaistaa sekä 100/100 Mbps full duplex LAN-kaistaa. Raspberryissä on 1 x 480 jaettuna USB-reikien JA ethernetin välille. Tämä on oikeasti ihan huikea ero. Jopa $9 Orange Pi Zerossa on moninkerroin USB-kaistaa RPi 3B+:hen verrattuna.
Nyt pitää vaan ihmetellä, miksi ajaisit Youtubea selaimessa tällaisella laitteella. Linuxin rautakiihdytys selaimen videokäytössä on yhä kesken. Esim. Firefox ei kykene tekemään selaimen tasojen yhdistelyä, dekoodausta ja muuta renderöintiä vielä pitkään VE/GPU-kiihdytettynä edes tehokkaalla x86-koneella. Näillä näkymin menee vielä hetki, että tämän asian saa kuntoon. Sillä välin Kodi, MPV ja VLC + youtube-dl ovat yksi vaihtoehto.
Minkälaisessa käytössä käytännössä tarvitsee paljon kaistaa?
Omassa käytössä Berryboot oikaisi microsd-kortin käyttöä, että sai asennettua käyttikset nopealle usb-tikulle ja toisella tikulla tavaraa. Sääli vaan, että Berryboot on vain näille Raspberry Pi laudoille yhteensopiva.
Kuitenkin kun ajoin sysbenchin RPI 3 Berrybootilla Sandisk Ultra 16Gb käyttistikkuna ja OPI PC+ pelkän 8Gb eMMC:n välillä niin RPI 3 heitti paremman tuloksen. Toki OPI PC+ oli toiseksi paras, että ei se eMMC nyt niin huono ollut. Näissäkin varmaan sama sääntö, että mitä isompi massamuisti sitä nopeampi.
Oikeastaan tuossa tutti frutti miehen testissä näyttäisi pyörivän RPI 3:lla 1080p Youtube pätkä ilman pätkimistä. On vaan pieni tovi, kun testailin RPI 2:lla selaimen kautta Youtubea niin ei edes sen perus 480p pätkät pyörinyt lagimatta. Toki erillisellä ohjelmalla onnistui 480p lagimatta, mutta käytettävyys oli hankalaa. Selvästikin kehitystä on tapahtunut.
Kodilla testailin youtuben lisäkilkettä ja kyllähän se toimi, mutta käytettävyys ei kaksista.
Tämä paljon mielenkiintoisempaa luettavaa kuin itse A+ julkaisu.
Siirtyisiköhän ne siihen täysin avoimeen (ei ARM) prosessoriin.
Juurikin tuo muistin määrä arvelluttaa tässä uudessa mallissa. Raspberry zero w:ssakin on puoli gigaa muistia ja testeissä muihin verrattuna yhden ytimen prossulla aina jumbona selvästi.
Varmaankin pelkällä raspbian litellä pärjäilee muistipihisti aivan hyvin.
Ei ole järkeä verrata Zeron tehoa ja yhdistää sitä 3 A+ malliin kun prosessorit on täysin erit ja aivan eri planeetoilta tehonsa suhteen.
No ottaen huomioon että moni laite jakaa tuon kaistan ja usean laitteen käytöstä tulee vielä lisää overheadia, niin esim. RPi on ainakin 1) melkoisen huono reititin tai 2) levypalvelin ja myös reaaliaikaiset vasteet huononevat USB-pakettiliikenteestä.
1) Esim. reitinkäyttöön jokin MIPS-boksi tai OPi Zero + gigabitin ethernet/usb3-dongle + TP-Linkin 8 portin gigabitin kytkin maksavat 35 eur ja tarjoavat paljon enemmän tehoja.
2) Testien mukaan se gigabitin ethernet on 200 Mbps ja sitten kun vielä kytket SATA-adapterin USB:hen kiinni ja jaat siitä tiedostoja, niin nopeuden voi puolittaa ellei materiaali tule cachesta (RAM) – tuossa ei toimi mikään RDMA vaan tieto siirretään SATA:lta USB:n yli SoC:lle ja siitä USB:n yli verkkoon. Vertailun vuoksi kun laitat RPI:n + muistikortin verran rahaa OPi+2e:hen, saat "täydet" gigabitit verkkoa ja eMMC:n sekä tuplasti uudemman generaation ddr-muistia. Lisäksi voit vielä USB:n yli jakaa vaikka RAID-0:sta ja kolmen USB-levyn kanssa pääsee jo yli 100 MB/s nopeuksiin, mikä saturoi gigabitin verkon. Varmastikin RPi voi riittää sinulle vähäisiin käyttötarkoituksiin, mutta joku fiksu voi miettiä, että samalla rahalla saa tähän käyttöön 10 kertaa nopeammankin koneen.
Juu kaikisssa raspeissa se Lan portti on kiinni samassa piirissä jossa on kiinni kaikki USB portit ja tuo piiri on yhteydessä prosessoriin yhden USB 2.0 kaistan tehoisella kaistalla ts kaikki liikenne rpiistä ulos kulkee tavallaan yhden USB 2.0 kaistan kautta.
Tämä on tilanne myös noissa Raspi 3 malleissa joissa on ns. GB Lan ts koska se on yhteydessä prosesoriin paljhon kapeammalla kaistalla se ei todellisuudessa kykene 1GB nopeuteen.
PiHole tyylisessä DNS käytössä tämä ei ole mikään ongelma mutta jos raspia yritää käyttää varsinaisena reitittimenä tai NAS:sina (pelkän DHCP/DNS resolverin sijasta) se on ongelma.
Kaikki Raspit on suuniteltu sellaiseen rakenteluun joissa käytetään niitä GPIO pinnejä nämän USB 2.0 ja Lan portit on vain toissijainen ilmiö raspeissa niitä ei ole alunperin ajateltu raspin varsinaisiksi käyttötarkoituksiksi joten raspin prosessorin kaistaa ei ole varatu niille täyttä tarvetta vastaavaa määrää.
Aloin miettimään, että miksi RPI tekijät laittavat väsynyttä rautaa lautoihinsa. Nehän tekee käsittääkseni näitä lautoja Englannissa niin kulutkin ovat sen mukaiset. Myöskin virallisissa myyntikanavilla parhaillaan esim. RPI Zerossa on 1 kappaleen myyntiraja eli samalla ostokerralla ei voi tilata RPI Zero 1.3:sta ja RPI Zero w:sta.
Nyt tämä uusin lauta näyttää tosi karsitulta. Tuotantokuluja varmaan yrittävät polkea mahdollisimman alas. Onko peräti RPI:llä peräti kaksi lehteä joita kuukausittain julkaisevat ja ovat ilmaisia ladattuna netistä. MagPi ainakin yksi tälläinen.
Niillä on varmaan tässä kaikessa aika paljon rahaa kiinni. Kiinalaiseen rautaan tuskin panostavat, että tuskin leuka loksahtaa paikoiltaan raudan suhteen, kun seuraavan laudan julkaisevat. Johan se on nyt nähty parina kertana.
Kiinalaisilla sitten näyttää rautapuoli loistavan, että on vaikka mitä. Lautaa tulee sellaista tahtia, että asennussoftakin voi puuttua joistakin kokonaan, ei edes kiinalaista sellaista.:facepalm:
Mitä sitten näitä kickstarter lautoja näkynyt niin monesti näyttää siltä, että pyörä keksitty uudelleen ja vieläkin kovemmalla hinnalla.
GPIO pinnit löytyy esim. esp8266 ja esp32 langattomista lastuista. Ekaksi mainittu ei maksa edes 2 euroa. Tokihan näitä ei käytetä millään perinteisellä linux distrolla, mutta arduino ide:llä ja micropythonilla.
Ei tartte RPI:ssä kuin ylimmät GPIO pinnit vahingossa yhdistää hetkeksi toisiinsa esim. yleismittarin koskettimilla niin lauta on entinen.
Kyse on paljon muustakin, kuin prosessoritehon tarpeesta.
Kuten tuossa aiemmin jo mainittiin GPIO hyödyntäminen ja mitä erilaisemmat sulautetut järjestelmät joissa halutaan myös vähän virtaa vaativa ihan syystä.
Tarkoitin RPI:n heikkoa ohjainpiiriä.
GPIO:sta mainitsin vaan sen takia, että RPI:kin on liian hieno peli naksuttelemaan pelkkää relettä. Sattuu vaan noitakin viritelmiä näkymään.
Tosiaan virtaa vie tosi vähän esim. RPI Zero w 0,13A idlenä ja kuitenkin linux pyörimässä. Esp:t syö melkein saman verran virtaa ja ei tod pyöri mikään terminaali linux sellaisessa.
No tämä juurikin.
Raspberry Pi Foundation:
Ei siellä ole ollut missään vaiheessa tarkoitus alkaa kilpailla erilaisten kiinalaisten tai muiden säätäjien kanssa kenellä on tehokkain alusta. Mutta Raspberryn ostamalla saa erittäin ison yhteisön tuen sekä vaikka minkälaista valmista rautaa lisäksi siihen Raspberryyn tarvittaessa, yms.
Ulkoistaisivat sitten Kiinaan noiden lautojen valmistuksen, että tulisi halvemmalla ja loppuisi nuo jatkuvat myyntirajoitteetkin. Myöskin laudat olleet monesti lopussa.
En näe hyväntekeväisyytenä tuollaista, että tahallaan jarrutellaan kehitystä ja ylläpidetään kovaa hintaa. Hyväntekeväisyytenä näen kyllä nuo MagPi e-lehdet ehkä niihin ne rahat meneekin. Samaa toistoa niissä näyttäisi olevan, mutta oikein hyvä juttu kuitenkin. Ei kyllä ilmaisia tietolehtiä pahemmin ole.
Tietysti jos RPI ei olisi koskaan aloittanut niin olisikohan näitä lautoja ollenkaan? Ei se kiinalainenkaan taida tyhjään tarttua.
Softapuolesta tuli mieleen–>
Armbian foorumilla oli tavallaan hauska triidi, kun kiinalainen oikein tälläinen laudankehittäjä ihmetteli, että miksi linux heittää herjaa ja postasi ne herjat. Yksi näkyvimmistä Armbian kehittäjästä tuli heittämään, että rahalla voisi onnistuakin.
Muutenkin se foorumi täyttyy valituksista, kun muiden tekemät distrot ei toimi tai testikäyttikset ei toimi mukisematta uusimmissa rautapuoleltaan hienoissa laudoissa ja kyllä niillä on myöskin hintaakin. Armbianin foorumi on selvästikin aktiivinen niin siellä on sitä kohinaakin. Orange Pi:n foorumi on sitä vastoin on kuollut jo varmaankin alusta asti. Mitään järkevää sisältöä ei ole.
Sillä työpaikkojen luonnilla ei tietenkään ole mitään merkitystä? Mulle vaan kaikki minimihintaan äkkiä nyt heti
Niitä tehdään englannissa Sonyn tehtaalla sekä joitakin kiinassa ja japanissa. Niin voihan siinä vähän kysynnän ollessa uskomatonta tulla tilanteita, että ovat lopussa, siksi rajoitteet. Eiköhän siihen ole omat kanavat olemassa jos tarvitsee saada isompaa erää kerralla.
Kehityksen jarrusta, öö häh? Maailma täynnä vaikka minkälaista lautaa ja rautaa tällä hetkellä, ei ole RPI ainoa vaihtoehto jos pitää saada tehoa maksimit. RPI on aina ollut niin, että tietty budjetti ja siihen ympärille rauta mitä saadaan sillä hetkellä. Siellähän myös Broadcom on mukana juurikin tämän hyväntekeväisyyden takia. Tuo yhteistyön olisi voinut unohtaa, jos tämä olisi jokin perus pikku firma. Sillä hyväntekeväisyydellä tehdään paljon muutakin kuin vain lehteä, siellä on esim. Raspberry Jam tapahtuma. Yhteistyötä koulujen kanssa ympäri maailmaa yms.
Armbianin tekijäporukka kehittää jos ei suoraan niin yhteistyössä esim. linux-suxin kanssa virallista Linux-tukea. Igor P., T. Kaiser, O. Jirman jne. löytyvät molemmista ympyröistä.. Orange ja Banana Pin foorumit ovat täynnä noobbeja, jotka osaavat korkeintaan asentaa valmiin imagen sd-kortille graafisella Windows-ohjelmalla.
RPi trading on käytännössä Broadcomin outlet-myymälä ja myydäään sitä, mitä Broadcom tarjoaa. Nyt VideoCore4 ja pian ehkä VideoCore5. Uptoneilta tulee positiivista pöhinää ja merkki myy. Nythän esim. uudessa puolitettiin muisti koska muistien hinnat on koholla. Ei noissa ole mitään muuta logiikkaa enää kuin myydä parin moottoriturvan säestyksellä Broadcomit varastot tyhjiksi legacy-kamasta.
Yksittäisen Pi Zeron hintaa subventoidaan PR-syistä, jotta voidaan julistaa olevan maailman halvin SBC. Isommat erät myydään normaalihinnalla.
Et ole tainnut huomata, että kaikki RPi:t ihan ekasta alkaen ovat perustuneet täysin samaan VideoCore4:ään. Ainoastaan ARM IP-blokki on vaihdettu piirillä. VC4 on se pääpiiri ja ARM apuprosessori. ARM-osan vaihdon lisäksi RPi-laudoissa on kehitystä tullut aika minimaalisesti. Ekat RPi:t reboottasivat kun kytki USB-laitteita. Myöhemmin on lisätty pari integroitua osaa piirilevylle ja SoC:n jäähdytys on parannettu kytkemällä levyn kuparikerroksia jäähdytyssiiliksi. Esim. Shenzhen Xunlong on tehnyt vastaavaa jo pitkään. Eli tämä "innovaatio" tuli kiinalaisilta raspiin.
Mulla oli selvästikin vanhaa tietoa.
Ei tästä kovin kauan ole, kun vilkaisin RPI lautaversioita –>
Raspberry Pi revision codes – Raspberry Pi Documentation
Sony UK
Egoman
Sony Japan
Embest
Stadium
Qisda
Sony UK ja Sony Japan helppo hokasta missä tehty. Embest viittaisi Kiinaan.
Pitikin tarkistaa tuenko länsimaalaisten riistoa, jos on valmistettu Kiinassa–>
OPI Zero 1.3 900093 Sony UK
OPI Zero w 9000c1 Sony UK
RPI 2 a01041 Sony UK
RPI 3 a02082 Sony UK
Hyvä fiilis. Kaikki omani ovat tehty Englannissa.
Totta kai. Nopeat pikavoitot voi vaan johtaa tuhoon loppupeleissä. Hyvä pitää sitä osaamista esim. tässä tapauksessa Englannissa ettei kaikki katoa halpuutettuna Kiinaan tai vastaavaan.
Huono homma niille jotka hankkivat isompia määriä, parempi taas niille jotka hankkivat yhden.
Enpä ole enää muutamaan vuoteen seurannut, kun sai kouluhommat tehdyksi ja kiinnostus lopahti. Tuommoinen boottaava RPI löytyy vieläkin hyllystä. Voinee vanhan käyttö liittyä tähän: A birthday present from Broadcom – Raspberry Pi
Tuommoisia tuskin kovin uusille SoC:lle luovutellaan käytettäväksi.
Sitten näissä H3:ssa oli pitkään vanha kerneli versio(3.14). Ei tästä kovin pitkä aika ollut, kun päivittyi Ubuntu/Debian 4.14. Vanhassa oli näitä ihan kivoja lisäkilkkeitä, mitä ei sitten uudempaan kerneliin tullut.
Aika hitaasti näyttäisi H5:lle ja H6:lle tulevan kunnon tukea. H5 lautoineen tainnut olla jo peräti 2 vuotta jo olemassa.
Luin vähän aikaa sitten juttua esim. sun siinä Orange Pi Plus 2E olevista napeista, että hiljaista on niiden tuen suhteen. Mulla on noita nappeja myöskin OPI PC+:ssa ja Orange Pi Lite:ssa. Eipä mulle väliä, kun saavat olla aina päällä ja saatavilla.
Entäs sitten Rpi on Rpii ja Arduino on Arduino.
Ja Arduino on vähän turhan köykäinen suht "älykkään" robotin tekoon johon Rpi sopii.
Rpii on Rpii ja Arduino on Arduino.
Se että Arduinolla ja Rpi:llä voi tehdä osittain samoja asioita ei tarkoita sitä että jompi kumpi olisi turha.
Ei edes se atmega328, vaikka kellotaajuudet pyörii maksimissaan 16 Mhz:ssa niin sen GPIO pinneissä on enemmän analogia pinnejä kuin näissä aikaisemmin mainituissa. Voisi olla hyvä lisä "älykkääseen" robottiin.;)
Mihin mahdat viitata? En edes muista koska viimeksi olisin käyttänyt vanhaa 3.x-sarjalaista kerneliä H3:n kanssa. Tai tarkistin gitistä, että viimeksi kesällä 2016, syyskuussa 2016 vaihtui 4.x alle. H3:n tuki alkaa olla melkein täysin valmis kernelissä. Vanhoja ominaisuuksia ei ole tietenkään voinut siirtää tietenkään valmistajan reippaasti paikkaamasta custom-kernelistä mainlineen noin vaan, koska koodi pitää mm. vertaisarvioida kernelin maililistalla. Krypto ja DVFS ovat nyt ikävässä limbossa, kun niiden kehittäjät ovat vapaaehtoisia, joilla on ollut heikosti aikaa iteroida patch settejä, mutta nämäkin löytyvät testattavaksi githubista ja taitaa armbianin mukanakin tulla..
Mikä konkreetti ominaisuus puuttuu? H5:n tukihan on tosi pitkällä.
Tarkoitatko tätä toiminnallisuutta?
Kitkuttelin varmaan liian pitkään vanhalla kernelillä, kun en ymmärtänyt katsella Armbianin sivuilta uudempaa niin jäänyt tälläinen mielikuva. Kuitenkin se 3.x oli aikanansa jo liian vanha, kun sitä oli vielä tarjolla. Kerneli päivitystä ei tullut suorilta apt update & apt upgrade loitsulla. Gittiä en ole pahemmin vilkuillut.
h3consumption siis tämä lisäkilke mikä toimi suorilta vanhassa kernelissä. Sai kytkettyä pois prossu ytimiä, ethernettiä, wifiä, hdmi jne. Näkyi sitten virrankulutuksessa. Hdmi:ssä oli jännä tämä virrankulutus ilman ohjelmaa, että OPI PC+ hdmi liitin kytkettynä meni 0,7A, mutta jos otti irti niin 0,35A. Joskus vaan meni solmuun systeemit ettei näkynyt terminaalin kautta niin piti töllön kautta katsella, että missä mennään.
Stable merkintä vaan puuttuu niistä toisin kuin H3:ssa Armbian sivuilta. Siellä lukee niiden kohdalla testing. Tuon pohjalta olen vältellyt näitä uudempia, että pääsee suorilta valmiiseen pöytään vakauden suhteen.
Esim. Rock64:llä on stable merkintä.
Juuri tuo. Ei ole listattu omia lautojani.
Aika jännä H3 lauta löytyi koteloituna ja hinnan puolesta –> Sunvell H3 2GB RAM + 16GB ROM TV Box – $22.99 Free Shipping|GearBest.com
Sitten kuitenkin –> Sunvell H3 2GB RAM + 16GB ROM TV Box
16 gigan eMMC ei ole mainoksista huolimatta kuin NAND ja wifi on surullinen XR819. Drammia kuitenkin 2 gigaa. Hdmi ei toimi Armbian distrolla, että sellainen tapaus.
Tämän perusteella toimii–>
Onko kellään haisua vastaavista multimedia soittimista, joilla voisi olla hyvä linux distro tuki?
Kysyn tässä koska keskustelu asiaa koskien käy kovana:
Pohjustan että omaan ihan ok Linux -taustan, mutta arvostan helppokäyttöisyyttä/toimivuutta kuitenkin, kaiken eteen en jaksa säätää loputtomasti, minulla on muutakin tekemistä.
Mikä olisi paras hinta-/laatusuhteen omaava, vastaava kuin Raspi? Vai onko ylipäätään turhaa katsoa muita, johtuen vaikka olemattomasta distrojen tuesta/toiminnasta?
Vähän ehkä hiertää Raspissa nuo muutamat raudan kompastuskivet, joita täällä on keskustelussa mainittukin. Ei ne maailmaa kaada, mutta olisi kiva tietää jos parempaakin olisi tarjolla ja olen näiden suhteen ihan aloittelija.
Tarkoitus on kuitenkin joku lähiaikoina hommata, talon reitittimen kylkeen eränäisiä verkkotoimintoja tekemään ympäri vuorokauden. Ehkä mahdollisesti talon automatisointiakin ym, jos oikein innostun.
Jos et hirveästi tehoja tarvitse niin RPI Zero ja RPI Zero w eivät ole kovin arvokkaita, jos silti pysyt Raspbianissa. Etenkään ekaksi mainittu ei ole arvokas ja sellaisen olen silti saanut langattomaksi 2€ donglella. Ainoa varjo puoli, että syö enemmän virtaa ja menee usb-paikka.
Ok, varmaan ihan kätevä ohjelma. Olen itse käyttänyt H3-lautoja pitkälti headless ja esim. videopuolen kulutusta on saanut laskettua kytkemällä video-ominaisuudet pois sekä U-Bootista että kernelistä. Nuo lukemat kuulostavat silti aika korkeilta. Allwinnerin BSP-kernelissä on kai oletuksena aika hillittömät ylikellotukset ja siksi kova kulutus. Esim. minulla OPi Zero kuluttaa idlenä 4.18-kernelillä 750 mW eli noin 150 mA. Ainoastaan HDMI ja Wifi kytketty pois. OPi PC muistaakseni noin 200 mA.
Oli se siinä mielessä, kun asentui valmiiksi ja ei hirveästi tarvinnut loitsuja kirjoitella.
Tässä OPI PC+ on vielä 60mm tuuletinkin jäähdyttämässä ja vie sekin jotain. OPI Lite vie 0,22A ja mitään en ole kytkenyt pois. Eipä siinä paljon mitään olekaan, mutta ainakin toimivampi wifi kuin OPI Zerossa niin ja siinä zerossa ei ole hdmi porttia ollenkaan ja muistelisin lukeneeni, että sen wifiä ei saisi kunnolla poistettua kuin vasta siten, että irroittaa tietyn vastuksen.
60mm tuuletin on hiukan ylimitoitettua. Minulla on UP Boardissa 60mm tuuletin ja ajan sitäkin 5V jännitteellä eli siinäkin se on hiukan ylimitoitettu. UP Board kuluttaa ihan eri tavalla sähköä kuin H3-laudat.
OPi Litessä ja Onessa on alkeellisempi jännitteen säätö kuin PC:ssä. Näissä on käytännössä vain binäärinen kahden volttitason välillä vaihtelu, kun PC:ssä voi vaihtaa portaattomammin. Tuo kahden arvon välillä vaihtelu johtaa siihen, että tietyt kellotaajuudet vaativat enemmän virtaa kuin olisi tarvetta, koska alemmalla tasolla ajaminen voi tehdä SoC:n epävakaaksi. Zerossa tosiaan voi kannattaa irrotella komponentteja piirilevyltä, jos oikeasti haluaa laskea kulutusta. SoC:n throttlaamisen kannalta sillä ei kuitenkaan ole väliä, kuluttaako Wifi jotain. Minusta toi 150 mA idlaus on jo ihan siedettävää, mutta kaipa se pienempikin voisi olla.
Läpällä tuli laitettua, kun Armbianin foorumilla valittavat välillä näistä, että käyvät liian kuumana ja Thingiversessä oli tarjolla tuollainen kotelo niin sillä sitten, myöskin siihen saa paremman antennin paikoilleen. Lämmöt oli OPI PC+:ssa yli 50 astetta niin tuolla tippui noin 30 asteeseen. GPIO pinneihin toki vaikea päästä, mutta ajattelinkin tämän olevan muussa käytössä ehkä mqtt viritelmissä.
Mitä nyt sitten tuo OPI Zero pyörii 50 asteessa ja en ole laittanut siihen mitään jäähdytyssiiliä niin en ole huomannut sen kaatuvan liikoihin lämpöihin. OPI Lite pyörii sellaisenaan viileänä jopa alle 30 astetta.
Ei nuo virtajutut nyt mikään iso juttu ole, kun pistorasiasta tulee sähköä muutenkin watti sinne tänne. Johonkin akkuviritelmään sitten ja sellaisessa OPI Lite onkin, että auton akku antaa sähköt. Nyt tähän vuodenaikaa ollut ongelmia, kun aurinkoa vähän niin aurinkopaneelit ei pahemmin lataa akkua. Laurisäädinkin herkkä, että potkaisee usb-ulostulot pois pelistä, jos jännitteet putoaa liikaa. Toisinaan Lite näyttäisi virtavalon perusteella olevan päällä, mutta ei sen terminaaliin saa yhteyttä, että pakko buutata se. Kesällä ei ollut mitään ongelmia.
Muistelisin, että OPI Zerossa oli ongelmia todellisen lämmön mittauksissa aikaisemmin ja tästä oli vielä sellaisia huonompia revikoitakin olemassa. Itsellä taisi olla tästä viimeisin.
Niin näissäkin laudoissa voi olla aika kehittyneitäkin jännitesäädinohjaimia. En pahemmin ole tutustunut, mutta kuitenkin.
"OPI PC+ hdmi liitin kytkettynä meni 0,7A, mutta jos otti irti niin 0,35A"
Tämä selvisikin. Se oli kytketty hdmi-vga adapteriin ja se näköjään vie siinä välissä aika paljon virtaa. Normi hdmi ei näyttäisi vievän mitään ylimääräistä.