Vertasimme AMD:n uusien Ryzen-prosessoreiden suorituskykyä Intelin 9. sukupolven Core-prosessoreihin, kun kaikki olivat ilmajäähdytyksellä tappiin ylikellotettuja.
Ylikellotimme AMD:n uudet Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -prosessorit sekä Intelin suorituskykyisimmät Core i9-9900K -ja Core i7-9700K -prosessorit tehokkaalla ilmajäähdytyksellä eli kahdella 140 mm:n tuulettimella varustetulla Noctuan NH-D15-coolerilla maksimiin ja asetimme muistit toimimaan DDR4-4000-nopeudella CL16-latensseilla. Ajoimme läpi prosessori- ja pelitestirutiinimme sekä tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset.
Lue artikkeli: AMD vs Intel ylikellotettuna ilmajäähdytyksellä (2019)
AMD FTW!
Kiitos testistä. Tarvitaan uudet tulokset sitten kun biosit kunnossa ja saa ryzenit boostaamaan kunnolla.
Aika jännä että Ryzen @ 4.3Ghz pärjää noinkin hyvin 5GHz inteliä vasten. Siis myös noissa single coreissa. Jos amd saisi boostit toimimaan ja 4.6GHz tauluun niin tulokset voisi olla hieman toisenlaisia.
Aika kova luottamus siihen, että boostit ei nyt jo toimisi kunnolla.
No aika hiljaa AMD on itse noista Boosteista ja niiden toimivuudesta ollut eli vaikka myyntipakkauksissa lukee maksimi Boost-taajuutena 4,6 GHz niin todellisuudessa siellä suunnalla ei hirveästi välttämättä edes aikaa vietetä. AMD ei taida tuota Boostin toimivuutta tai mitään tasola määritellä sen tarkemmin, vaan käytännössä prosessorit toimivat algoritmien mukaan tehonkulutuksen, virrankulutuksen, lämpötilan ja emolevyn rajoittamana base clockin ja Boost-taajuuden välissä.
Lähinnä se että jos amd mainostaa max boosteja ja niihin ei päästä edes tehokkaalla custom loopilla niin ameerikoissa tulee äkkiä oikeusjuttuja.
Jostain ne nuo numerot on kuitenkin repineet. Noh tiedä sitten. Tulos olisi kuitenkin aika eri, jos boostaisi single threadissa sen 4.6 ja siitä sitten alaspäin.
9000 sarja vie peleissä, niinkuin arvatakin saattaa.
Kiitosta artikkelista. Olisi ollut kiva nähdä miten F1 2019 skaalautuu 2560×1440 resoluutiolla kun FullHD:lla erot noinkin isot, oisko kova homma?:hungry:
Onkos @Sampsa mitään sisäpiirin tietoa että mikä homma tämä 3800x oikein on? Onko se vaan ylihintainen 3700x?
Mitä nyt artikkeliin tulee niin yllättävän pienet erot. Luulin että kellotettu intel murskaisi järkyttävällä erolla.
Redditin puolella on muutamia 3800x 4.5 allcore OC benchmarkkeja pyörinyt, vaikka ehkä hieman korkeilla volteilla oli ajettu kuulosti ihan lupaavalta tulokset. Voltit taisi noissa pyöriä jossain 1.35-1.38 välillä ihan näin ulkomuistista heitettynä.
BIOS-tuki on hämmentävän heikolla tasolla, kun pelikäyttöä ajatellen tärkeimmät ominaisuudet eivät toimi. Vakiona uudet Ryzenit pärjäisivät Intelin prosessoreille hieman paremmin peleissä, jos luvatut boost taajuudet olisivat käytössä. Manuaalisessa ylikellotuksessa Ryzen prosessoreilla ei ole edelleenkään saumaa Intelin kiville. Nykyisen BIOS-tilanteen vuoksi pettyvät vakiona koneitaan ajelevat ja ylikellotuspotentiaalin puutteen vuoksi ylikellottajat.
PS. Täytyy nostaa hattua io-techille näistä artikkeleista. Yritin tuossa viikolla lueskella ulkomaalaisia Ryzen 5 3600 artikkeleita mutta ilmeisesti sitä on tottunut io-techiä lukiessa liian hyvään ;).
Palataan asiaan mahdollisesti 2-3 viikon kuluttua.
Mielenkiintoista nähdä mikä on tilanne vedellä ja muutaman BIOS päivityskierroksen jälkeen.
Aiemmin AMD tosin antoi videolla ymmärtää, että mainostetut boost taajuudet saavutettaisiin ihan ongelmitta eli siis normikokoonpanolla. Sen sijaan "200Mhz Automatic Overclocking" vaatisi kokoonpanolta ns. normaalia enemmän eli olisi panostettu tiettyihin asioihin.
Eihän ne puhelimetkaan toimi kuin vähän aikaa korkeimmilla taajuuksilla mutta kaikki kuitenkin saavuttavat max taajuudet ennen throttlausta.
Sanamuodoista voi viilata pilkkua. Maksimi ei ole sama asia kuin luvattu tai takuuvarma. Ihan samasta syystä intelikin lakkasi ajat sitten speksaamasta suoraan boost kellotaajuuksia kuten ennen.
Vähän kuten AMD:n Robert sen asian selitti että ryzenillä ei ole enää mitään kiveen hakattua boost kelloa vaan siihen toteutuvaan kelloon vaikutti yksi jos toinenkin asia.
On kai tuo 30% melkoinen murskaus peleissä joissa prosessori merkkaa, mutta toki tuokin ero kapenee kun resoluutiota nostetaan.
Tänään tuota omaa 2600x rääkännyt ja 4.3ghz 1.32v all core. 74c taisi olla lämpöisin mihin sen sain menemään noctuan nh-d14 jossa vain keskellä 140mm tuuletin. 1392 taisi olla cb r15 multicore pisteet
Huomenna ehkä lisää testejä. Harmittaa sinällään kun alle 2kk vanha setti ja nyt tuli noi uudet. Täytyy kai ootella stä 3950x
Odotetunkaltainen kokeilu tämä. AMD vie nT-testeissä ja Intel vie 1T-testeissä. Hinta/suorituskyky-suhteessa AMD vie kyllä voiton, ihan niin kaukana ei olla enää Inteliä.
Mielenkiintoista nähdä sitten, tuleeko Zen 3 jo tasoihin tai -5% päähän Intelistä 1T-testeissä.
Mutta paljonko siitä on pelin huonoutta ja paljonko AMDn hyvyyttä? 🙂
Minusta on hieman rikkinäistä vetää johtopäätöksiä yksittäisestä pelistä kun juuri kukaan ei voi tietää että miten se on ohjelmoitu.
Olisihan se, jos kyse olisi 40vs60 luvuista 😀
@Sampsa ihan mielenkiinnolla että miksi amd testit ajettu muistit 4000mhz? Edellisessä artikkelissa itsekin huomioit että 3600mhz on paras FPS:n kannalta?
Jännältä näyttää tuo cs:go:n tulos, koska peli on erittäin prosessoririippuvainen ja on tykännyt intelin korkeista kellotaajuuksista. Jotain eroa noissa uusissa peleissä on, kun tuo ryzen ei pärjää. Eli tehoa on rutkasti tietyssä tapauksessa, mutta taas uusimmissa peleissä ei saada tehoa irti.
Tai kun näytönohjainta halpuutetaan samalla 1080p resolla. 30% olisi muuten aika jäätävä tulos, mutta (AMD:n onneksi) kaikki testatut pelit on kuitenkin täysin pelattavia näillä prossulla, eli eipä tuota eroa huomaisi, vaikka prossua vaihtaisi.
Jep, olisi jännä tietää miksi just peleissä jää noinkin paljon. Onko syy latensseissa sit?
Niin no mikä selittää sitten tässä tietyssä pelissä tuon tehon? En usko noihin latensseihin liittyvän. Intel tarvitsee n~700 mhz korkeammat kellot samaan tulokseen csgo:ssa. Cs käyttää ilmeisesti avx käskyjä, joten voisiko tämä liittyä amd:n parannettuun avx tukeen?
On tuo aika jäätävää kyytiä Intelille. Hyötyohjelmissa 4,35GHz 3700X vie 5GHz kellotettua 9900K:ta. Vie vähemmän sähköä ja maksaa coolerin kanssa puolet vähemmän. Pari vuottako tässä nyt on mennyt kun AMD oli vielä yksi kiuasvitsi verrattuna Inteliin?
Pelitulokset kuitenkin hieman kummallisia. Bäfä, joka ymmärtääkseni skaalautuu parhaiten useammalle prossuytimelle on aika tasainen. Silti ylikellotetut AMD:t hitaampia kuin kellottamattomat? CS-GO:ssa 4,35GHz 3700X nopeampi kuin 5GHz 9900K? Tomb Raider aika samoissa, mutta Witcher 3 ja F1 taas Intelin selvää etumatkaa. Liekö pelimoottorit noissa huonommin useammalle ytimelle skaalautuvia…?
Tuskin CS:GO AVX:a merkittävästi käyttää. Hyvin pienessä määrin ehkä. Eiköhän tuohon CS:GO:n löydy suurin selitys Zen2:n L1 cachesta joka "sattumalta" on vastaava mitä Intel on käyttänyt Sandy Bridgestä saakka.
9700k on kyllä lämpöjen osalta ihan hyvä, kun kellotettuna alhaisemmat kuin 9900k ja pienemmät myös kuin kellotetuilla ryzeneillä.
Noh, lopulta kuluttajaa kiinnostaa todennäköisesti enemmän pelisuorituskyky kuin se miten peli on ohjelmoitu.
Nuo Battlefield V tulokset on hieman hämäriä, kellottaessa suorituskyky laskee? Oliko nuo vakiona ajetut tulokset kenties eri muistiasetuksilla? 4000MHz muistikellotaajuus taisi aiheuttaa sen, että fabricikin jakaja muuttuu epäoptimaaliseksi?
prosessori buustaa vakiona yksittäisiä ytimiä sen verran korkeammalle kellotaajuudelle että suorituskyky on parempi.
(katso myös Cinebench R15 ja R20 1T tulokset)
Ihmetyttää että miksi F1 2019 ja Witcher 3 noin merkittävä ero intelin ja amd:n välillä. Kuitekin tuossa CSGO toimii uudet 3000-rytsölät noin hyvin, huomattavasti paremmin kun em. 1000 tai 2000-sarjalaiset. Eikä tuo CSGO varmaan käytä montaa ydintä.
Tossa mun @5.0Ghz, yksi veto kumpaakin:
katso liitettä 249351
Peleissä kannattaa edelleen kovaa FPS:ää metsästävien ottaa SMT pois päältä.
Jännä että Anandtechin pelitesteissä 3900X ja 9900K ovat hyvin tasaväkisiä. Toki eri pelit ja 95 persentiili kun täällä käytetään 99:ksää.
https://www.anandtech.com/bench/product/2519?vs=2263
Niin luulisin. Synteettisissa testeissä kaikki muu skulaa lujaa, mutta latenssit ovat ison. Toisaalta osassa peleissä lyö Intelin prossat, joten voi olla vain sitä, että pelit on paremmin optimoitu Intelin prossille. Mutta riittävän lähelle nuo menee, joten Intel joutuu miettimään hinnoitteluaan uusiksi!
Ainakin Anandtech testaa perus GTX 1080:llä.
On taas hyvää suorittamista @Sampsa ja iotech!
Melkein alkaa 3800X kuumotteleen, jos näistä tuloksista voi vetää johtopäätöksiä, kunhan saadaan kiveä tarjolle kunnolla.
Testit tehty gtx1080 näytönohjaimella.
Pitäisköhän sitä laittaa muutama 9900k kivi vaihtoon kun 3900x näyttää olevan softissa reilusti nopeampi ja pelejä ei noilla pelailla kuin satunnaisesti.
Kellotuksen tuomalla hyödylläkin 9900K jää näemmä hiukan liikaa.
Voisitko jonkun pelin testata jommalla kummalla ryzenillä vielä ddr 3600 ja kireät latenssit, vaikka tuon witcher 3? @Sampsa
Jos haluaa harkita hyvää prosessoria myös keskipitkällä tähtäimellä muutaman vuoden päähän, pelien sisäisen mekaniikan tunteminen auttaa ymmärtämään, mitä on tulossa.
Kuten benchmarkeista näkyy, rinnakkaisuuden suuntaan on reippaasti suorituskykyä hyödynnettävissä, kun taas AMD:n siirtymisestä TSMC:n 7nm:ään ja korkeampiin kelloihin näkee, että yhden säikeen suorituskykyä ei ole odotettavissa kovinkaan paljon ehkä Intelillekään heidän 10nm prosessilla. Jos Intel aikoo käyttää 14nm-prosessia 6-7 vuotta, 10nm:n seuraajaa voi odotella mahdollisesti joskus 2020-luvun lopulla. Voi olla että vuoteen 2030 mennessä 1-2 coren varaan luottavat pelienginet hyötyvät prosessorikehityksestä esim. 10-15%:n suorituskykylisän verran kun taas useita säikeitä sujuvasti käyttävät tuplaavat tehonsa parikin kertaa ennen sitä. Eli esim. 200-400% lisää tehoa säikeisiin panostamalla ja 10-15% tehoa lisää kun perinteiseen tapaan ei kehitetä engineä prosessoritekniikan mukana. Näin kärjistettynä. Tl;dr: näistä luvuista ja trendeistä pitäisi tyhmimmänkin pelikoodarin tajuta, mistä sitä kilpailukykyä engineihin saadaan, jos haluaa entistä näyttävämpiä pelejä.
Mitäs tehdään jos tietyn ongelman ratkaisemiseksi tarvittava algoritmi ei rinnakkaistu mitenkään?
Adobe Lightroom Classicissa 9700k voittaa isoveljensä suht isolla erolla, eli häh? Hyperthreading jarruttaa menoa vissiin. Oli kyl mielenkiintoinen ja uusi info, että kannattaa peleissä jättää Rytsölät vakiokelloille niin saa tarvittavat ytimet boostata vapaasti.
Jolloin 1080 on jarruna eli AMD näyttää suhteessa paremmalta.
Pistäisivät myös niin nopsat muistit mitä ohjain kestää, no ainakin luokkaa 4500Mhz menee Inteleillä… ja sitten FPS testit… mut ei …
Mieluusti testiin 3600 jatkoksi. Olisi kiva nähdä ero 3600:n ja 80€:n emolevyn sekä 9900K/3900x + 200€-emolevy välillä.
Tai käyttää yksinkertaisesti Intelin prosessoreita. 😀
Kun näitä ennustuksia ja suunnitelmia on tullut luettua useammasta paikasta, niin tuntuisi olevan suhteellisen yhtenäinen käsitys siitä kuinka uudet pienemmän viivanleveyden prosessit tulevat ennemminkin parantamaan virrankulutusta kuin tuomaan lisää tehoa tai kelloja. Yhden ytimen suorituskyvystä ei niinkään enää puhuta vaan juurikin ytimien lisäämisestä, virrankulutuksen laskusta ja koon pienenemisestä. Samoin kun core-määrät kasvaa, niin maksimikellot pienenee ja pienemmällä viivanleveydellä etenkin pistemäisen lämpökuorman takia. Myös ylivuotoriskit kasvavat mitä pienempään muottiin noita transistoreja tungetaan.
Teknisestihän melkein kaikki on rinnakkaistettavissa esim. prossujen out of order excecution tekee sitä omalla tasollaan jo nyt täysin sarjallisellekin kuormalle. Itse ohjelmakoodissa tarpeeksi pilkkomalla ja suunnittelemalla voidaan näennäisesti hyvinkin peräkkäiset työt rinnakkaistaa, mutta aina se työ ei ole vaivan arvoista. Suorituskyvyn leviäminen yhä useammalle ytimelle on kuitenkin jo sen verran vahva trendi, että ohjelmistopuolella on pakko seurata perässä, myös peleissä. Osa moderneista peleistä/pelimoottoreista pystyy jo nyt utilisoimaan melko tasaisesti käytettävissä olevat säikeet käyttämällä esim. sisäistä job scheduleria kuorman tasaamiseen. Toki varmasti tullaan aina näkemään pelikohtaisia eroja, koska kaikkea ei voi aina jakaa herttaisen tasaisesti pitkin ytimiä, mutta vahva suunta rinakkaistukseen on käynnissä.
Toisekseen TSMC ja Samsung meuhkaavat jo nyt 7nm+ EUV-prosessistaan, joka tulisi TSMC:llä massatuotantoon vielä tämän vuoden aikana. Intelin 14nm++++ on myös monen vuoden virittelyn tulos että on päästy näihin 5GHz lukemiin. Mobiilipuolen sirut ovat nykyään myös se dominoiva markkinasegmentti eli kehitysrahat tuskin tulee Kauko-Idän firmoilta heti loppumaan. Jotain feelua sinisellä on nyt noiden valmistuprosessiensa kanssa kun ovat köhineet näin kauan ja kilpailijat ovat ottaneet kehityksessä monta vuotta kiinni ja menneet ohi.
Ei ole, joko piirien saannot suosii 3700X tai sitten oletettavasti niitä odotetaan myytävän enemmän kuin 3800X.
Ryzen 5 3600 ja 3600X matkalla, testaan loman jälkeen :tup:
Eli oliko tossa Rz3 kaikissa testeissä, eli että sen latennsien jakaja käytössä vai oliko joku custom bios joka sallii 1:1 käytön myös yli 3733 vai mikä se olikaan …
Joo tukee 8 ytimeen asti ja 8 aitoa ydintä on parempi kuin 8 ydintä sekoitus aitoja HT-ytimiä.