Monilta löytyy pelitietokoneestaan muutaman vuoden vanha näytönohjain, joten päätimme testata, miten vanhemmat näytönohjaimet suoriutuvat uusimmissa AAA- ja suosituissa esports-peleissä sekä vertasimme suorituskykyä uudempiin malleihin.
Tätä artikkelia varten testasimme suoraviivaisesti jopa 30 näytönohjainta sekä NVIDIAlta että AMD:ltä. Vanhimmat testin näytönohjaimet ovat jo yli 7 vuotta vanhoja ja uusimmat pari kuukautta sitten julkaistuja. Testien resoluutioiksi valitsimme tällä hetkellä kaksi yleisintä eli Full HD:n (1920×1080) ja Quad HD:n (2560×1440). Testipeleinä mukana ovat Shadow of the Tomb Raider ja Battlefield V edustamassa AAA-luokan pelejä sekä Player Unknown’s Battlegrounds, Fortnite Battle Royale ja Counter Strike: Global Offensive esports-näkökulmaa.
Taulukoissa näytönohjaimet jaettiin suorituskyvyn perusteella eri resoluutioille ja kuvanlaatuasetuksille. Pidimme jokaisella resoluutiolla ja kuvanlaatuasetuksilla kriteerinä 60 FPS:n keskimääräistä ruudunpäivitysnopeutta ja 55 FPS:n 99. persentiiliä.
Lue artikkeli: Suuri näytönohjaintesti GeForce vs Radeon (2019)
Itse kun en omista vanhoja lippulaivoja saatikka uusia lippulaivoja, niin lähinnä kiinnostaisi noin teoreettisena knoppitietona, että miten paljon se 2080Ti on oikeasti 780Ti:tä nopeampi, kun nuita kumpaakin on vuosien varrella tullut kuolattua. En ole kumpaakaan nuista ostamassakaan, mutta silti se tieto kiinnostaisi.
Tuo on melko ongelmallinen kysymys.
Kun näyttiksen muisti loppuu tai ominaisuudet, niin eri on käsittämättömän iso, vaikka muutern olisikin mitattavissa.
MUTTA katso toki suuntaa antavaa esim tuolta:
https://gpu.userbenchmark.com/Compare/Nvidia-RTX-2080-Ti-vs-Nvidia-GTX-780-Ti/4027vs2165
Noissa tuloksissa on melkoisesti Cpu pullonkaulaa, Csgo tulee 500-600fps, ja Gta5 lähes 200fps näin esimerkkinä kun käytössä 9900K
Osa ajaa 2080Ti hitaammalla prossulla jolloin Max fps jää selvästi joka osaaltaan vaikuttaa noihin tuloksiin laskevasti.
Erinomaista työtä. Toivottavasti tämä testi aukaisee silmiä sille, miten vähän vaikkapa 20% parempi laskentataho näytönohjaimessa oikeasti vaikuttaa fps lukemaan.
Ja kuten todettua niin noista valmiista low/med/high/very-high preset asetuksista löytyy usein muutama kriittinen asetus, jotka saattavat rankaista GPU:ta kohtuuttomasti (erityisesti jos on kyseessä jonkun valmistajan sponssaama peli). Joten jos jaksaa edes kerran googlata jotain tyyliin oma GPU + peli hakusanalla niin on todennäköistä, että löytää vinkkejä grafiikka-asetuksiin mistä ensimmäisenä karsia.
Ehkä @mehari voisi jatkoartikkelissa, jos sellasta tulee, vielä demonstroida kuvakaappauksin miten vähän (vai paljon?) nämä eri presetit sitten oikeasti näkyy ruudulla kuvanlaadussa. 😉
Ihan helvetin loistava testi, kiitos tästä! 🙂
Koska 144hz is ole lähelläkään mainstreamia. Se on high end kamaa, samalla tavalla kuin nvidian xx80 näytönohjaimet.
Huhuja liikkuu että tuossa kortissa ainoana maxwell ykkösenä on ollut jotain pieniä ongelmia jotka söivät pitkäikäisyyttä kun puhutaan yli viiden vuoden iästä. Voi olla hiukan hankala löytää toimivaa.
Ihan mielenkiinnosta, onko täällä kovin moni sitä mieltä että TAA on hyvä?
Itselle se näyttää siltä kuin olisi levittänyt vaseliinia näytölle. Ensimmäisiä asioita joita otan peleissä pois päältä motion blurin jälkeen on TAA ennen kuin peli alkaa näyttää siltä että sitä voisi jopa pelata.
Jonkun pitäisi tehdä tuon pohjalta laskuri, josta saisi peleittäin euroafps tuloksen syöttämällä korttien hinnat laskuriin.
Itse olen käyttänyt tätä tomsharwaren taulukkoa jo pidemmän aikaa:
GPU Performance Hierarchy 2019: Video Cards Ranked
Nuo ovat ehkä mielipide asioita, esim. 1440p pelaamisessa onko tarvetta AA:lle vai ei, huomaako edes eroa? Eli kyllä asetuksia voi karsia, monesti esim. varjoista ottaa hieman tai jopa kokonaan pois eikä sitä pelatessa huomaa (vaikka Total War: Warhammer I & II) ellei pysäytä peliä ja zoomaa lähelle nautiskelemaan.
IMO 1440p huomaa ihan selvästi AA:n tarpeen. 4k:llakin kuva muuttuu miellyttävämmäksi AA:lla.
Huoh taas vaan jokunen hassu peli testattavana ja se siitä 🙁
Tosin näytönohjain setti oli oikein kiva. Pitää katsoa jos saisin vihdoinkin kohta tehtyä sen oman vastaavan testini.
Jossa olisi mukana myös tupla gpu kortteja eli HD 7990 ja GTX 690.
Ja testi pelejä olisi ainakin puolet enemmän eli vähän laidasta laitaan (mutta kaikki tältä tai viimevuodelta) .
Nyt kun vaan osaisi päättä millä alustalla ja prossulla lähtisi noita testailemaan 😀
upea testi! näkee ainaki ettei tarvitse omaa korttia viel olla vaihtamassa.. 🙂
Näyttäis siltä että GTX 1080 on edelleen hyvä kortti 1080P pelaamiseen. Ei siis tarvetta vaihdolle.
Minustakin tämä oli aika epäselvä, eikä se tuo esille näytönohjaimien eroja. Eri pelien High ja Medium asetuksissa voi olla erilaisia eroja.
Käyttökokemus edellä – näin se näytönohjaintesti tulee tehdä. Hyvä hyvä!
Pelit olivat etupäässä on-line pelejä ja pelaajat tiputtavat "karkkiasetuksia" rankasti, joista mm. varjo ja ruoho lienevät ne turhimmat. nVidian leirissä vastaavasti RTX.
Se mitä tämäkään testi ei ota huomioon käyttömukavuudessa on pelin dynaamiset tapahtumat kuten jonkin ajoneuvon tai paikan isompi räjähdys. AMD:n leiristä on huonoja fiboja siitä, että tämä animaatio ladataan, prosessoidaan ja pistetään pelaajan ruudulle. Tästä tuleekin sitten 1 – 2 sekunnin lagipiikkejä. Testipenkeissä muistiväylä on paperilla nopea ja synteettisissä testeissä tulee kovat lukemat.
Mikä AMD:n näytönohjaimissa aiheuttaa tämän järjettömän lagipiikin?
Artikkeli on tosiaan io-techin omaa tuotantoa, eikä tässä ole tekemistä hirveästi lähdetty muualta kopioimaan, vaan mietitty alusta alkaen minkälainen testi palvelisi lukijoitamme, joilla on koneessa useamman vuoden vanha näytönohjain sekä yleisenä osto-oppaana selkeyttämään eri sukupolvien ja mallien välistä eroa käytännössä.
60 FPS:n keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 55 FPS:n 99. persentiili valittiin minimitasoksi siitä syystä, että halusimme näyttää millä asetuksilla peli pyörii ja sitä kannattaa pelata tosielämässä. Koska testattavia näytönohjaimia oli niin pitkältä ajalta ja eri teholuokista, pelkästään yhtä resoluutiota/kuvanlaatuasetusta käyttämällä tulokset olisivat olleet täysin irrelevantteja jommasta kummasta päästä riippuen siitä käytettäisiinkö liian alhaisia vai liian korkeita kuvanlaatuasetuksia.
Testipelejä voisi tietysti aina olla enemmän, mutta työmäärän järkevänä pitämisen nimissä mielestäni näistä testeistä saa kuitenkin hyvän kuvan AAA-luokan yksinpelien ja sitten taas kevyempien esports-verkkopelien voimasuhteista.
Lisäksi työmäärää piti hieman yrittää optimoida, jonka takia emme ajaneet kaikkia resoluutiota ja kuvanlaatuasetuksia kaikilla näytönohjaimilla, vaan taulukot osoittavat että siitä kohdasta mistä näytönohjain löytyy, pystyy sillä pyörittämään kaikkia alempia kuvanlaatuasetuksia vähintään 60 FPS ruudunpäivitysnopeudella. Lopputuloksesta tuli mielestäni ekalla yrityksellä varsin selkeä ja toimiva.
Kaikki palaute on tervetullutta niin hyvässä kuin pahassa. Päivitämme tulokset ainakin vielä Radeon 5700- ja GeForce Super -näytönohjaimien osalta kesän aikana ja jatkokehitämme konseptia kohti ensi vuotta. Prosessoreista voisi olla paikallaan vastaava artikkeli syksyn aikana?
Iso kiitos tosiaan @mehari joka toteutti testin, oli kova urakka mutta kyllä siellä testikoneella näytti PUBG- ja Fortnite-testiajot välillä venyvän työnantajan näkökulmasta liian pitkäksi 😀
Eihän sillä ole väliä, kun eri pelejä ei voi kuitenkaan verrata keskenään. Käsittääkseni tuossa artikkelissa on testattu ensin parhaimmilla asetuksilla ja sitten pudotettu alemmas jos keskimääräinen FPS ei ole vähintään 60. Eli jokaisessa pelissä erikseen haettu ne asetukset, joilla peli on pelattavissa.
Harvoin sitä mitään uutta enää rautatestaamisessa näkee, sitäkin harvemmin mitään näin käytännönläheistä.
Hyvä testiartikkeli ja hienoa nähdä, että tällaisia tulee iotechiltäkin. Ei tarvitse näytönohjain vertailussa käyttää niin paljoa ulkomaalaisia sivustoja, kun samat tulokset löytyy täältäkin. :tup:
Tuosta testimetodista nyt voi olla montaa eri mieltä. Mielestäni ihan järkevä lähestymistapa tuo, että millä resoluutiolla ja asetuksilla saadaan vähintään se 60fps.
Fortnitessä ja PUBG:ssa testin olisi voinut ehkä tehdä samalla tavalla kuin CSGO:ssa, koska kilpailullisissa peleissä on monesti tärkeämpää saavuttaa se mahdollisimman suuri ruudunpäivitys, varsinkin jos käytössä on esim. 144hz näyttö.
Loistava artikkeli. Dual GPU-kortit olisivat olleet mielenkiintoinen lisäys testiin.
Todella iso määrä työtä tuohon on mennyt.
Kuulun itse tosin tuohon leiriin, jonka mielestä kuvanlaatuasetukset pitäisi olla samat, jotta tuosta vertailusta saisi jotain irti.
Esimerkkinä GTX 980 vs. R9 390X: Tomb Raiderissa GTX:llä on ajettu High-asetuksilla 64 fps ja R9:llä Medium-asetuksilla 74 fps. Tuosta ei pysty päättelemään, kuinka suuri tehoero korteilla todellisuudessa on tuossa pelissä. Mistä sen tietää kuinka suuri ero High- ja Medium-asetuksilla on? Tämä vaihtelee joka pelin osalta.
Jos olisin päivittämässä vanhempaa korttia uuteen, haluaisin ennemmin tietää onko uusi kortti puolta nopeampi, tuplasti nopeampi tai jotain muuta, kuin että joku peli toimii kahta kuvanlaatuasetusta paremmilla seteillä ja joku toinen peli yhdellä. Etenkin jos en kyseistä peliä edes pelaa, en silloin tiedä kuinka paljon eroja asetuksilla on.
Tämä on tietenkin täysin subjektiivista mitä testiltä hakee. Ehkä tuosta voisi jonkun gallupin järjestää, aikoinaan taulukkomuotoinen esitystapa, mitä käytettiin HD 5870 -artikkelissa torpattiin ja siirryttiin takaisin palkkigraafiin.
Mitäs luulet että tuo olisi tehnyt nyt jo varsin massiiviseksi paisuneelle testiurakalle?:think: On kaksi täysin eri asiaa testailla näytönohjaimia harrastamisen ilosta tai työksi palkkakulujen juostessa. Aika hyvin itse artikkelissa nuo valinnat olikin jo perusteltu.
Olen tästä tavallaan samaa mieltä, ongelmaksi vaan muodostuu osittain se fakta, että valtaosa pelaa kyseisiä pelejä sekalaisilla kuvanlaatuasetuksilla. Näin ollen esimerkiksi kaikki Low:lla ei välttämättä olisi palvellut. Ehkä sitten Medium tai joku "hyväksi todettu" sekoitus. Nyt mentiin näillä.
Järkevä testihän tämä oli ja vähän vaihtelua niihin perinteisiin vertailuihin. Ja kyllä näissä testeissä joutuu aina kompromisseja tekemään ja sillä testi tehdään tai muuten olisi Niko vielä ensi vuonnakin ollut testailemassa. :btooth:
Ehkä tuossa olis myös voinut nostaa sen riman sieltä 60fps:stä vaikka 120 niin näkee sitten, että millä kuvanlaatuasetuksilla noihin korkeampiin lukemineen pääsee.
Olisin ehkä itse tehnyt niin että haetaan asetukset joilla hitain kortti pyörittää peliä 60fps ja sitten sillä ajaa kaikilla korteilla paitsi tehokkaammat isommalla resoluutiolla.
Samalla sitte näkis pyörittääkö joku kortti peliä esim 144fps jne.
Mutta hyvä testi kuitenkin
Puuttuuko tuosta artikkelista maininnat millaisilla näytöillä kuvaa katseltiin , selvitys sync ien vaikutuksesta testiin ja siitä tiedosta kyettiinkö kaikki kortit ajamaan samalla piuhalla vai vaihdeltiinko eri korteissa erilaisia lähtöjä
esim HDMI 1.0 -1.2-1.4 – 2.0 kortithan on eri aikakausilta ja uudemmissa on paremmat kytkentä vaihtoehdot
Istun juuri tässä kirjoittelemassa koneella töissä jossa on GTX 750 TI
Tosin nyt tavallaan kuitenkin jokainen voi itse sen tehdä ja katsoa "näistä näytönohjaimista 10 pääsi päälle 60fps:n, vain 3 päälle 144" tms. Tosin pahimmillaan olisi tullut aika jäätävää tulosta jos todettaisiin "ainoastaan yksi näytönohjain pääsi 100% ajasta 144fps tai päälle 1080p resoluutiolla maksimi asetuksilla. Muilla näytönohjaimilla ei voi pelata 1080p / täysillä asetuksilla pelejä."
Mielestäni tuo 60 fps miniminä AAA-peleissä on aivan perusteltu valinta. Monia pelejä pystyy pelaamaan vaikka minimi pyörisi 40 paikkeilla jos vaan keskimääräinen ruudun päivitys pyörii yli 60. Eri asia on sitten nämä esports-räiskinnät joissa haetaan maksimit suorituskykyä ja niissä se 144 freimiä tai korkeampi(cs:go) voi olla perusteltua. Niissä kuitenkin kuvanlaatuasetukset vedetään joka tapauksessa niin alas, että se ruudunpäivitys nousee jo sillä aika paljon.
Metro ilman RT oli kuin viikonloppu ilman alkoholia..
En todellakaan karsinut pois.
Eikä RT ole turha.
Hyvä testimetodi tällaiseen erilliseen artikkeliin. Absoluuttisia suorituskykytaulukkoja internetistä kuitenkin löytyy, joten mielenkiintoista nähdä myös tällainen enemmän tosielämän käyttöä vastaava testi.
Hyvä testi. Kieltämättä testimetodi palvelee paremmin käytännön tilannetta vaikka absoluuttisia eroja tällä testillä ei näekkään suoraan. Kovaa homma ollut ohjainten vaihtaminen :tup:
Loistavaa työtä, kiitoksia :tup: Itseä ei häirinnyt niin paljoa tuo asetusten eroavaisuus graafeissa, vaikka suhteellista suorituskykyä ei voikaan verrata niin ainakin tietää, että ylempänä on parempi kortti, sillä eihän se alempi selvinnyt ylempään kategoriaan. Jonkin verran käytettyjä CS:GO-koneita kasanneena tuo viimeinen graafi ainakin avittaa kummasti.
Onnittelut tuoreesta näkökulmasta GPU-testeihin !
Alan sivustojen testit kun ovat ikävän yleisesti keskittyneet pelien Ultra-asetuksiin, jotka väistämättä korostavat uusimpien korttien eroja vanhempiin. Mutta eivät samalla kerro sitä miten pelit pyörivät _käytännössä_ sellaisilla asetuksilla (medium/high) jotka riittävät ja joilla ruudunpäivityskin on vielä kohdallaan.
Medium-asetuksethan eivät kuvanlaadultaan juuri erotu Ultra-moisista koskei niitä ehdi pysähtyä ihmettelemään – siis jos on tarkoitus pelatakin kyseistä peliä eikä vain etsiä eroja renderöinti-efekteissä….
Nämä virheet on nyt korjattu. GTX 1660 Ti oli lipsahtanut väärän resoluution taulukkoon.
GTX 1660 Ti oli tosiaan lipsahtanut väärän resoluution taulukkoon Tomb Raiderin kohdalla. Taulukot nyt korjattu.
Mielestäni erittäin hyvä artikkeli, mutta silti pieni parannus ehdotus… Eli noissa taulukoissa voisi noiden eri asetuksien kanssa jättää yhden "palkin" välistä jotta olisi selkeempi ettei tarvi vasemmalta katsoa mitkä asetukset, vähän huonosti selitetty.
Todella hyvä artikkeli käytännön kannalta vertailuun miten joku käytetty tai ekaan koneeseen valittava näyttis pyörittää pelejä. Kuten edellä todettu monet sivustot keskittyy ultra asetuksiin ja niitä ei kukaan vanhemmilla/halvemilla näyttiksillä käytä kuitenkaan.
Todella iso homma ollut artikkelin teossa ja hyvin ymmärrän että pelien määrä on rajoitettu tähän, varmasti tälläkin määrällä ollut jo aivan riittävästi hommaa 🙂 Mukava nähdä uutta kulmaa näihin, eikä sitä perus taulukkoa mikä löytyy aikalailla mistä vaan isommalta hardware saitilta. Toki tuollainen yksi testi kaikki samalla viivalle asetettuna voisi toimia yhtenä taulukkona, niin voisi vertailla sitten ohjaimia toistensa kanssa "samalta viivalta" jos näin haluaa.
Nämä eivät vaikuta suorituskykyyn millään tavalla.
Nyt oli kyllä melkosen kattava testi, omasta näkökulmasta hienoo huomata et kakkoskoneen R9 390X on edelleen varsin pätevä työjuhta, etenkin kun oma Asus vielä alivoltittuu/ylikellottuu melkosen hyvin (-100mV/1120mhz). R9 390/X:t on budjetti-buildiin melko lyömätön vaihtoehto kun noita rupee oleen myynnissä jo parhaimmillaan alle sataseen, noitten kanssa voi jo puhua melko älyttömästä hinta/teho-suhteesta.
1080Ti on näemmä edelleen kärkikahinoissa mukana ja siellä tod näk pysyykin ennen nVidian seuraavaa sukupolvee, ei tarvetta siis päivitykselle ihan hetkeen aikaan.
Työmäärä olisi valtava 🙂 En välillä itsekään ymmärrä, mistä sinä saat revittyä ajan omiin testeihisi..
Edelleenkin tässä artikkelissa oli hieno innovaatio: ei laiteta kortteja järjestykseen absoluuttisen nopeuden mukaan, vaan pistetään ne kategoriaan, jossa niillä voi pelata ja vastataan samalla kysymykseen "pyörittääkö kortti X peliä Y grafiikka-asetuksilla Z". Tästä on paljon enemmän hyötyä, kuin että vaikka laittaa GTX 2080 Ti:n ja GTX 650:n samaan testiin ja toinen pyörittää peliä maksimeilla 1440p 200fps ja toinen 3fps. Ei sillä toisella luvulla tee mitään. Ei kukaan pelaa sitä peliä alle tietyn FPS-rajan. Tietenkin siitä, onko 55 fps hyvä minimi vai riittääkö esim. 30fps, siitä voi puhua..
Jälkikäteen ajateltuna tykkään tästä paljon enemmän. Siinä näkee suoraan, mitä pelejä voi pelata , eikä tarvitse keskittyä nipottamaan, mikä on parempi ja mikä on paras ja onko vihreä väreistä hienoin. Siinä on vaihtoehtoja, ostaa niistä sen, mikä itseä eniten miellyttää. Retrospektiivisesti: miksi meillä on yhtään taulukoita, jossa mikään näytönohjain on alle 20fps? Ei sitä peliä pelata sillä näytönohjaimella!
Tietenkin tämä kaikki olettaen, että oma peli on listalla. Itse haluaisin sinne uuden Metron, mutta vielä on odottelua jäljellä, ennenkuin sen saa Steamista, niin ei ole lähiaikojen päivitys.
—
Otetaan se tavallinen peruskäyttäjä, jolla ei ole aikaa ollut tutustua näytönohjaimiin (tekosyy) ja hän haluaisi ostaa 300€ näytönohjaimen, joka pyörittää PUBG:tä 1440p. Sitten taulukosta katsomaan, että vaikka Vega 56 ja GTX 1660 siihen pystyvät High:lla, mutta samalla huomaa helposti, että vähän lisää sijoitamalla saa Ultraa Vega 64:lla ja GTX 1660 Ti:llä. Myös voi samalla tarkistaa nuo 980 (Ti) ja GTX 1070 (Ti) käytettynä myyntipalstalta, kun tietää niiden olevan suunnilleen samantehoisia. Heti on kuusi vaihtoehtoa, ja kuva mitä suorituskykyä niillä saa.. Normaalisti vastataan budjetin rajoissa ja tuoreista näytönohjaimista, niin kysyessä olisi saanut pelkästään Vega 56:n ja ehkä GTX 1660:n vastaukseksi..Sitten olisi väitelty siitä, kumpi on parempi perf/W ja muista vääristä asioista (kylkiäspelit,jne), niin vaihtoehdot olisi olleet vain 2/6.
Jos taulukko olisi kaikki Ultralla, niin voi käydä niin, ettei tulisi ostetuksi noita "huonompia", mutta kuitenkin ihan hyviä näytönohjaimia.
Yleisemmin kyllä muiden taulukosta puuttuu nuo vanhemmat näytönohjaimet ja välimallit (vaikka GTX 1660 perus), niin ei ole helppoa vertailla samassa suorituskykyluokassa.
—
Kyllä tämä on vuoden parhaita artikkeleja toimitukselta. Tämän kanssa voi mennä kauppaan ja ostaa näytönohjaimen.
Yhdyn testin kehujoiden joukkoon, monen käyttäjän kannalta oikein hyödyllinen testi. Itse pelasin aikoinaan Dragon Age Inquistionin läpi 660GTX:llä ruudunpäivityksen huidellessa välillä 25-35 fps, mutta kieltämättä tässä käytetty raja on parempi 🙂
Näyttö ei vaikuta suorituskykyyn
Ensin ihmettelyä
Sitten harmittelua
Hankin juuri 1440p – 144Hz -freesync näytön kuvitelmalla että se toimisi tyehokkaammin
Nyt tuli pettynyt olo
Tämän vuoksi kannattaa tutustua sen koneen toimintaan ja mikä vaikuttaa mihinkin.
Näyttö vain näyttää niin hyvin kuin se kykenee näyttämään sen mitä kone käskee sen näyttää. Kokemus voi kuitenkin olla parempi kuin vanhalla näytölläsi riippuen monesta asiasta ja käyttämistäsi asetuksista. Esimerkiksi Freesyncin käyttö synkronisoi näytön virkistystaajuuden koneen ruudunpäivitysnopeuteen, jolloin lopputuloksena on repeilemätön ja sulavammalta tuntuva kuva kuin ilman sitä.
Tämä testiin valittu lähestymistapa tosiaan palvelee tiettyä käyttäjäkuntaa erinomaisesti (eli jos on ostamassa vanhaa näyttistä käytettynä ja haluaa nähdä mihin se vielä pystyy tai jos on vanha kortti niin minkälaista parannusta olisi luvassa resoluutioon/asetuksiin). Itse (ja varmasti moni muukin) lukee näitä testejä vähän samalla silmällä kuin katsoo esim. Top Gearia jossa laitetaan autot hot lapille ja katsotaan mikä oli nopein. Eli ei olla ostamassa kortteja ja muita osia itselle, vaan kuolataan ja spekuloidaan. Tästä testistä nyt oli helppo todeta että joo, kyllähän se 2080Ti on tosiaan nopein, mutta siihen ei tullut vastausta, että miten paljon tehoa on saatu lisää 6 vuodessa.
Jos juttu vinkkejä kaivattaan niin olisko sellainen mahdollista että 4k resoluutio ja sitten nvidia 2000 sarjan kärkikortit 1000 sarjan(amd vastaavat) kärkikorttien kanssa alkaen varmaan 1070 kortista.
Olisi mielenkiintoista nähdä että pääseekö jo medium-high kombolla miten lähelle 4k/60 pelaamista eri kortailla.
Tosi hyvä testi, mielestäni fiksusti laitettu eri luokkiin nuo asetukset. On se vaan ikävä yrittää pelata jotakin peliä alle 30fps, kun helposti asetuksia muuttamalla saa jo oikein hyvän kokemuksen aikaiseksi.
Monesti näkee junnujen hehkuttavan jotain 1070 -> korttia ja sitten siinä on vaan parina joku Prisman 60Hz näyttö. Tästä syystä myös hyvä laittaa vähän eri kategorioihin kortteja.
Aivan ja jos näyttö on virallisesti NVidia yhteensopiva se on sitten sellainen , mutta se minun ostoistani
Kuvittelin nähtävästi täysin väärin että näin laaja testi olisi tehty jollain todella laadukkaalla monitorilla esim sillä toimituksen Aurus vehkeellä joka olisi ollut uusi ja todella laadukas näyttö
Mutta tämä salailu ja kiertely saa väkisinkin uumoilemaan että testaajalle on työnnetty joku hälläväliä SER käteen
Miksi on niin vaikeaa julkaista näytön tiedot ?
Minulla ei ole mitään käryä mitä näyttöä @mehari käytti testeissä, mutta kuten totesin, näyttö ei vaikuta millään tapaa tuloksiin. Vaikka siellä olisi ollut mustavalkotelkkari suoraan 50-luvulta (no, sitä nyt ei ilman adaptereita voisi saada kytkettyä mutta pointti tullee selväksi) tulokset olisivat olleet täysin identtiset.
Ei ole mitään "virallisesti NVIDIA yhteensopivia" näyttöjä tai muita, näytöt ovat vain näyttöjä. Osa näytöistä tukee erilaisia vaihtelevan virkistystaajuuden mahdollistavia teknologioita, kuten Adaptive-sync (FreeSync, G-Sync Compatible) ja G-Sync, mutta ne eivät vaikuta suorituskykyyn mitenkään riippumatta siitä mikä näytönohjain sitä kuvaa sille näytölle pukkaa. Adaptive-sync/FreeSync/G-Sync mahdollistavat vain virkistystaajuuden synkronoinnin ruudunpäivitysnopeuteen, mutta edelleen, tulokset ei siitä muutu yhtään mihinkään.