Testissä AMD X470 -piirisarjaan perustuvat lippulaivaemolevyt Asukselta, Gigabyteltä ja MSI:ltä.
Tutustumme Asuksen, Gigabyten sekä MSI:n X470-emolevyjen lippulaivamalleihin, jotka sijoittuvat 250-300 euron hinnallaan emolevysegmenttien kovimpaan kärkeen eli ne on ensisijaisesti suunnattu tehokäyttäjille ja pelaajille.
Mukana on emolevyjen ominaisuuksien ja BIOS-asetusten esittely sekä vertailemme eroja muistien maksimikellotaajuuden, virransyötön rakenteen ja hyötysuhteen sekä XFR2-ominaisuuden toimintaan vaikuttavien rajoitinarvojen osalta kahdeksanytimisellä Ryzen 7 2700X -prosessorilla.
Lue artikkeli: Testissä AMD X470 -emolevyt (Asus, Gigabyte & MSI)
En tiedä mitä testikaljaa toimituksessa on ollut, mutta hankkikaa sitä lisää. Pitkästä aikaa hyvä emolevyarvostelu.
Plussaa erityisesti muistikellotustesteistä ja biossäätöjen läpikäynnistä.
Kiitokset todella kattavasta artikkelista.
Paras emolevyarvostelu mitä lukenut. Vielä kun laitatte graafiksi tuon muistikellojen ylikellotuksen, niin on helpompi lukea kuin tekstistä.
Saavutetut muistikellot nyt graafina päivitetty mukaan artikkeliin :tup:
Plussaa: Artikkelissa keskityttiin asioihin jotka turhan monissa artikkeleissa jäävät käsittelemättä, kuten kaikki muisteihin liittyvät asiat ja emolevyn toiminnallisuus asennuksen kannalta.
Miinusta: Spekseihin kiinnitettiin aivan liian vähän huomiota. Esim. M.2 paikoista sanottiin jokaisen emolevyn kohdalla "kaksi M.2 paikkaa". Paitsi että Asus ainoana tarjoaa kaksi 3.0 x4 M.2 paikkaa, Gigabyten ja MSI:n toinen paikka on 2.0 x4. Toisaalta Asuksen kahta paikkaa käyttäessä näytönohjaimille jää korkeintaan x8+x4.
Eri meininki kuin Intelin piirisarjoissa joihin saa helposti vaikka kolme x4 3.0 paikkaa, mutta joita kaikkia rajoittaa pahasti piirisarjan ja prosessorin välinen väylä. AMD:lla piirisarjan ja prosessorin välinen kaista on mahdollisuus saada ongelmaksi, vaikkakin aika vaikeaa se on. Eli liitäntöjen absoluuttinen määrä on AMD:lla pienempi mutta pullonkauloja on huomattavasti vähemmän. Rahaa kaatamalla HEDT alustat molemmilta ratkaisevat ongelmat.
.
Sama ongelma on myös MSI Command Center -ohjelmassa. Lisäksi tuon ohjelman käyttöarvoa vähentää se, ettei sillä tehtyä profiilia voi tallentaa BIOS:in/UEFI:n muistiin, vaan MSI Command Center on käynnistettävä jokaisen käynnistyksen jälkeen uudelleen, ja ladattava itse tehty profiili uudestaan.
Ja tämä vastaava ongelma vaivaa myös muutamia hiiriä ja näppäimistöjä. Ja pahimmassa tapauksessa tuota sammutusasetusta ei saa edes talletettua laitteen muistiin, jolloin tulee eteen sama operaatio kuin yllä.
Eipä tullut edes mieleen tarkistaa, kun toisen M.2:n paikan vieminen piirisarjan läpi on nykyisillä asemilla vähän hullu ratkaisu.
Korjataan.
Pronssi ei oo häppee tässä sarjassa.
Itsellä käytössä testin Gigabyten emolevy. Muiden ominaisuuksien ohella RGB oli yksi valintaperusteista. Tämä osio oli jätetty testissä vähemmälle ja plussaa sai lähinnä sen sammuttamisen mahdollistamisesta. Joulukuuset vilkkuvat iloisesti elokuun Assemblyssa, joten oma painoarvonsa silläkin.
Muuten kiitos arvostelusta! Näitä ei ole liikaa suomeksi.
Huhhuh, nyt nostettiin kyllä rima artikkelin laadussa, teknisessä sisällössä ja detailien ymmärtämyksessä erittäin korkealle tasolle. Olisipa tämän tason tietoa ollut tarjolla kun ensimmäisiä AM4 systeemejä oli hankkimassa. 6/5!
Erittäin hyvin tehty emolevy arvostelu! :tup:
Miksi ei ollut Asrockkia? Myy kuitenkin todella hyvin AM4-emoja (ehkä enemmän, kuin MSI ja Gigabyte).
Onko suorituskyvyn kannalta järkeviä hommata näitä kalliimpia AM4-emoja? Onkohan tulossa budjetti X470 arvosteluita (siihen jo toivoisi Asrockkia).
Hyvä artikkeli! 🙂 Erittäin taattua io-laatua! 😀
Tuleeko halvemmista X470 lankuistakin testi(max. 190e)? Voisi olla ihan mielenkiintoinen artikkeli varsinkin virransyöttöjen osalta.
No B450-emolevyt tulevat seuraavaksi, joten niistä on luvassa ainakin joku katsaus vs X470, joten tähän voisi ottaa mukaan edullisemman X470-lankun vertailukohdaksi tms.
Juuri näin tämmöiset artikkelit täytyy tehdä. Samaan malliin vaan tulevatkin emolevy arvostelut.
Tämä oli aika raskas artikkeli. Paljon sulateltavaa. Vähän semmoinen artikkeli, että täytyy lukea 2-3 kertaa, että saa kaiken irti.
Komppaan muita, nyt oli todella pro++ artikkeli. Näitä lisää kiitos.
Erittäin hieno artikkeli, mutta onko allekirjottaneen puusilmältä jäänyt jotakin relevanttia huomaamatta kun kirjoittajan nimi (Roger Tolppola) ei sytytä minkäänlaisia kynttilöitä ullakolle…?
Aijaa, katso vaikka googlella :rolleyes:
Artikkelin on tehnyt foorumilta tuttu @The Stilt
Ilmankos vaikuttihin huomattavasti ammattimaisemmin tehdyltä :joy:
Tälläisiä vain lisää :tup:
Nyt on kyllä todella rautainen artikkeli. Lisäpisteet siitä, että siinä keskitytään olennaiseen eikä ihastella puolta artikkelia jotain RGB-ledejä ja niiden miljoonia värisävyjä. Lisää tämän tasoisia artikkeleja, kiitos!
Tämä selittää :tup:
Tottunut enemmän nimimerkkeihin niin ns. oikea nimi tuntuu oudolta.
Mielenkiinnosta pakko kysyä onko tämä freelance artikkeli vai oletteko Stiltin rekrynnyt io:hon ? Kiinnostaa ihan sillä, että onko tämän tason tekniikka katsausta tiedossa tulevaisuudessakin? =)
Tämä oli nyt ensimmäinen ja yhdessä sovittu kokeilu molemmin puolin artikkelin tekemisestä ja siihen liittyvästä rutiinista. Pureskellaan palaute tästä artikkelista ja katsotaan sitten jatkoa :tup:
Kyllä ehdottomasti toivon Stiltin rekryämistä vakituiseksi toimittajaksi jos vain molemmilta osapuolilta toki tahtoa tähän löytyy. Selvästi osaa hommansa ja oli oikeasti mielenkiintoista lukea emolevyjä koskevaa artikkelia pitkästä aikaa. Niin ja en ole ikinä edes omistanut mitään muita kun intelin prossuja, silti luin tämän artikkelin kahteen kertaan.
Aivan törkeen kova artikkeli! Tätä jatkossa lisää :). Muutenkin Stiltin/Rogerin tekstejä on ainakin täällä päässä luettu suurella mielenkiinnolla, vaikken kaikkea ymmärräkkään 😀
Jos nyt näin voi edes sanoa, niin suorastaan liiankin hyvä artikkeli. Sen verran kattava testi, että menee itseltä jo puolet ohi. 😀
Erittäin hyvä artikkeli. Sisältää potentiaaliselle ostajalle paljon hyödyllistä informaatiota. Virransyötön hyötysuhdevertailu oli erittäin mielenkiintoinen, en muista nähneeni aikaisemmin vastaavaa(?).
En aluksi kiinnittänyt mitään huomiota kirjoittajan nimeen, mutta jo artikkelin alkupuolella – kun tekstissä mainittiin Asuksen lankun käyttämä muistisignaalitopologia(!) – piti keskeyttää lukeminen ja kelata takaisin yläreunaan tarkistamaan, kenestä olikaan kyse.
Loistava artikkeli. Toivottavasti saamme nauttia io-techin ja The Stiltin yhteistyöstä jatkossakin!
Oli niin painavaa tekstiä tällä kertaa että näyttö vajosi pöydän läpi. :tup:
Määhän en nykyemoista mitään tiedä, mut hämmästelen miten MSI:stä saa analogista ääntä ulos jos siinä ei ole DACcia?
Muakin nuo mittaukset vähän ihmetyttivät. Ajettiinko tässä digitaalista signaalia ulos ja toisesta liittimestä sisään ja mitattiin, että onko sitä mitä lähetettiinkin?
Googlasin vielä liitinpaneelinkin (ei muuten näkyny artikkelissa) ja kyllä sieltä ainaki kuutta kanavaa pitäs ulos tulla. Eli vielä ei ole dacitonta emoa tehty, sinänsä kelpais mulle, jos ois vaikka sen dollarin halvempikin.
Erittäin hyvä artikkeli. Tuli paljon uutta asiaa mitä ei muissa arvosteluissa kerrota. Lisää näitä. 🙂
Aika harva lähtee ajattelemaan äänipiirin toimintaa, sen sisäisellä funktiotasolla.
Luonnollisesti tilanteessa, jossa emolevylle integroitua erillistä DAC-muunninta ei ole vastaa äänipiiri analogimuunnoksesta. Korjataan kuitenkin erilliseksi, ulkoiseksi DAC-muunninpiiriksi.
Ihan mielenkiinnosta kysyin kun en ymmärtänyt oikeastaan yhtään mistä on kyse. Jotenkin sitä koko äänipiiriä (nykyään) pitää vaan 6- tai 8-kanavaisena DAC:na, ja muu hoituisi softalla sitten. Oikeastaan vähän edelleen epäilen että tossa on markkinointiosaston värikynää paljolti mukana. Mutta hyvä jos noi kehittyy.
Jees kiva kuulla. Toivon saman tyylistä tekniikka kattausta kaikkien emolevyjen (myös halvempien) kohdalla, jos se vaan on mahdollista. Mm. virransyötön ja sen jäähdytyksen suhde kiinnostaa ja samoin emolevylle rakennettujen jäähdyttymien rakenne, kuten tuon MSI:n ilkeä piirisarja-M2 paikkojen tunkki. Noista kun ei välttämättä kuvia katsomalla tule kovin viisaaksi.
Ymmärrän toki, että noin kattavasti lankkujen tutkiskelu ja niistä kirjoittaminen vie aikaa ja sitä kautta maksaa. Vaan ompahan muille artikkeleiden julkaisijoille laitettu taas rimaa korkeammalle. :tup:
Ääniratkaisut on olleet emolevyillä jo vuosia markkinointimiesten kohteena. Yleisesti sen ääniratkaisun kunnollinen suunnittelu / toteutus vaikuttaa edelleen eniten, enemmän kuin emolevyvalmistajien aktiivisesti mainostamat suojakilvet tai ulkoiset DAC-muuntimet. Ei pitäisi olla varsinainen yllätys kenellekkään. Esimerkiksi Asuksessa ja Gigabytessa on molemmissa sama äänipiiri, erillinen DAC samalta valmistajalta ja saman valmistajan operaatiovahvistimet. Asuksen ääniratkaisu on varustettu häiriösuojakilvellä, Gigabyten ei. Silti Gigabyten ääniratkaisu saa testissä paremman arvosanan, kuin Asuksen.
Kun emolevy on varustettu erillisellä, ulkoisella DAC-muuntimella niin äänipiiri käytännössä ainoastaan välittää digitaalisignaalin DAC:lle käyttäen I2S dataväylää.
DAC muuttaa vastaanotetun signaalin analogimuotoon ja pistää sen vahvistinkytkennän kautta normaalisti pihalle.
Hyvä artikkeli. Juuri tällaisia in-depth artikkeleita on kiva lukea.
Toisin kuin suurin osa arvostelijoista, jotka keskittyvät vaan ulkonäköön sekä RGB ledeihin :cigar2:
Tulevat näytönohjainartikkelitkin voisivat olla tätä luokkaa 😉
Tämmöstä syvällisempää artikkelia osasin odottaa, aivan loistavaa! Tämmöselle tavan tallaajalle asiaa oli kyllä paljon pureskeltavaks ja lukemisessakin meni tovi jos toinenkii. Ensin mietin, että olikohan vähän liiankin paljon asiaa. Mutta näin jälkikäteen rupes tuntumaan, että näitä tietoja kyllä tarviaa jos on hankkimassa jonkun noista emolevyistä. Helpottaa kovasti päätöksen tekoa.
Paras emolevyarvostelu mitä olen koskaan lukenut.
Aika nappi suoritus!:tup: Tämmöstä vaan lisää jos resurssit antavat myöten. Etenki isojen julkaisujen alle. Joku intel iän ikuinen refresh vaihdetaan chipsetin nimeä menee ehkä vähän ohi ainakin omalla kohdalla. Jos olisi lukenut x370 julkaisusta saman tason artikkelin olisi tämäkin ehkä vähän jäänyt varjoon.
@Sampsa
Olisko tällaisia valikoituja syväluotaavimpia artikkeleita mahdollista julkaista englanniksi (kannattavasti)?
Luulisi kansainvölisiä lukijoita ainakin löytyvän kirjoittajan maineen huomioiden.
Upea artikkeli @The Stilt ! :tup:
Erinomainen artikkeli. Olin tulossa samaa sanomaan et moni ulkomaalainensivusto jää toiseks tän rinnalla. Jos vaan mahdollista ja resurssit antaa myöden ni kannattaisi Lontooks kääntää.
Olisiko toimivissa muistinopeuksissa saatu eroja, jos muistien jännitettä oltaisiin nostettu ja ajoituksia kiristetty? Tai vastaavasti, jos oltaisiin koitettu saada 3600 nopeus saada toimimaan löysemmillä asetuksilla? Jos tälläisiä koitettiin, niin olisi ollut hyvä mainita, ja myös saatu lopputulos, esimerkiksi että "3600 asetus tuotti virheen 500% kohdalla". Muilta osin kommentoisin että :tup:
Itse epäilen että noita kyllä koetettiin, perustan epäilyni tälle kohdalle artikkelia:
"
Gigabyten kohdalla tilanne oli hieman erilainen, sillä muisteja ei saatu toimimaan vakaasti yli DDR4-3466-nopeudella, riippumatta miten paljon asetuksia löysättiin tai jännitteitä korotettiin.
"
Eli olen rivien välistä lukevinani että myös (hyvin luultavasti) muillakin lankuilla yritettiin nostaa jännitteitä ja löysentää / tiukentaa asetuksia.
Juu, mutta se jää nyt vähän arvailujen varaan.
Jos Asusksen biosin mukana tulevat muistipresetit ovat testaajan käsialaa, niin luulisi kaikki mahdollinen testatun..
Jos suurimmaksi vakaaksi taajuudeksi kerrotaan esim. 3533MHz, niin miten tuo on voitu määrittää korkeimmaksi vakaaksi taajuudeksi ilman testaamista :think:
3600MHz ei päässyt RAM Testissä 7% pidemmälle kummallakaan 3533MHz kykenevällä emolevyllä riippumatta asetuksista, GIGABYTE ei edes postannut tuolla taajuudella.
Rautainen artikkeli, kelasinkin että kuka on kirjoittaja. Kommenteista selvis että stilt, nyt ei enää ihmetytä tiedon määrä! Ilolla lukenut kommentteja bbs puolella, ja nyt artikkelikin, go iotech!