Venäjä on joutunut koko länsimaisen maailman eristämiseksi sen hyökättyä Ukrainaan. Sodan myötä esimerkiksi AMD, Intel ja NVIDIA ovat kaikki lopettaneet tuotteittensa toimittamisen maahan ja esimerkiksi TSMC on kieltäytynyt valmistamasta mitään venäläisyrityksille.
Nyt Venäjällä, Kiinassa, Liettuassa ja Turkissa toimiva valmistaja Dannie on lähtenyt pureutumaan puuttuvien prosessoreiden pulaan kiinalaisprosessoreilla. Zhaoxin on saanut kehitettyä omia KaiXian x86-prosessoreitaan VIAn lisenssin avulla.
Dannien BX-Z60A on mATX-kokoluokan emolevy, johon on integroitu Zhaoxin KaiXian KX-6640MA -järjestelmäpiiri. Järjestelmäpiirissä on kahdeksan LuJiaZui-arkkitehtuuriin perustuvaa x86-ydintä, 4 Mt L2-välimuistia ja se toimii 2,1-2,7 GHz:n kellotaajuuksilla. Prosessorin TDP-arvo on 25 wattia ja se tukee 16 PCIe 3.0 -linjaa ja DDR4-muisteja. Emolevyn liitinvalikoimasta löytyy muun muassa M.2-2280- ja M.2-2230-liittimet, kolme SATA-3-liitintä, USB-liittimiä, HMDI- ja VGA-littimet, gigabitin verkko-ohjain, PS/2-liittimet ja 3,5 mm:n ääniliittimet.
Toistaiseksi ei ole tiedossa, miten suorituskykyisiä KaiXian KX-6640MA -prosessorit käytännössä ovat, mutta varmaa on, että ne ovat vielä kaukana AMD:n ja Intelin nykyprosessoreiden takana.
Itse järjestelmäpiirin suunnitellut Zhaoxin on kommentoinut Tom’s Hardwarelle, että he aikovat jatkossakin keskittyä vain Kiinan markkinoihin. Viesti on tulkittavissa siten, ettei yhtiöllä ole suoraan ollut osaa tai arpaa Dannien toimiin.
Lähde: Tom’s Hardware
USB2-liittimiä on hirveästi (neljä?), sitten siellä on joku rivistö siinä, missä ääniliittimen pitäisi olla -> rinnakkaisportti? Sitten ääniliitin jää prossujäähyn ja näytönohjaimen väliin.. Huono design.
3+1 vaiheinen virransyöttö ja 8-pinninen lisävirta CPU:lle. Jompikumpi näistä on huono ratkaisu.
Sitten Wifi-kortti- ja NVME M.2-liitännät ovat päällekkäin, vaikka prosessorin vieressä olisi kai tilaa.
Terävimmät silmät huomaavat myös, että emolevylle on integroitu PC-piipperi.
Suuren valmistajan emolevynä tämä olisi 50-67€. Venäläiset taitaa pyytää yli satasen?
Debianista forkattua astralinuxia taitavat tällä pyöritellä. Venäjällähän on kovat suunnitelmat vaihtaa windowsista kaikki valtion järjestelmät linuxpohjaiseksi. Olisi mielenkiintoista kuulla miten vertautuu länsimaisiin prosessoreihin.
data-unfurl="true" data-result-id="305330" data-url="https://en.wikipedia.org/wiki/Astra_Linux" data-host="en.wikipedia.org" data-pending="false">
class="link link--external fauxBlockLink-blockLink"
target="_blank"
rel="nofollow noopener"
data-proxy-href="">
Astra Linux – Wikipedia
data-onerror="hide-parent"/>
en.wikipedia.org
Kommarit ovat tunnetusti kovia plagioimaan. Yritetyn Windows kopion kehitysnimi lienee Дыра в стене (Reikä seinässä).
Jäätävä laitos, ei voi muuta todeta.
Käyttis ei paljonkaan näy käyttäjälle – ongelma on enemmän ne loppukäyttäjän sovellukset ja työpöytä. Windowsissa tietenkin käyttöliittymä on kytketty tiukemmin käyttöjärjestelmään, mutta Linuxissa kyse on suhteellisen kevyt kerros kaiken muun päällä.
Länsimaissakin on näkynyt Linux- ja Office-migraatioita, mutta käyttöönotot vaatisivat paljon isompia resursseja kuin mitä on haluttu investoida. Suomessakin on kokemusta muusta kuin Windows/Office-kombosta. Esim. valtiolla on ollut OS/2-työpöytää ja Lotus Smart Suitea sekä OpenOfficea. Suomen kouluissa on ollut mm. Opinsys-firman Linux-jakelua ja Abitti-systeemi on ollut Linux-pohjainen. Myös korkeakouluissa ollut esim. Cubbli-pohjaista Linuxia. Näitä voisi analysoida lisääkin, mutta itse näen isoimmaksi ongelmaksi pienet hajanaiset hankkeet siellä täällä, kun asiaa pitäisi katsoa paljon laajemmin.
Höpöhöpö. Linux on ollut arkipäivää koko maailman massakäytössä jo n. 10 vuotta, ilman mitään huolto- tai tukiongelmia.
Android käyttää Linux-ydintä.
Nokkela heitto, mutta ei ne julkisen sektorin toimistot, voimalat, sairaalat yms. ja niissä rullaavat pöytäkoneet/läppäritä korvaannu millään älypuhelimilla.
Mitä ihmettä? Android on varmaan Windowsia lukuunottamatta maailman ongelmallisin systeemi. Jatkuvasti ympäri maailmaa puhelimia roudataan huoltoon ja tukeen ja ihmiset itse käyttävät tunteja ongelmien ratkaisuun. Toki sekään ei sitten varsinaiseen toimistokäytössä olevaan tietokoneeseen ole verrattavissa. Puhelimella kuitenkin tehdään pääosin vain kasuaaleja asioita joilla ei ole suurta merkistä.
Menee jo oftopikiksi, mutta olisiko lisätietoa tuosta valtion OS/2 työpöytäprojektista. Eikös München käytä hyvällä menestyksellä edelleen linuxia, muistaakseni muutama vuosi sitten microsoft yritti heitä painostaa takaisin windowsiin.
Voisit pysyä siellä digitodayllä trollaamassa näitä linux provojasi ja jättää sen asiallisen keskustelun tänne
Aika paljon palvelut on siirtynyt webbiselaimen taakse, joka nykyään pohjaa käytännössä yhteen engineen jonka saa joka paikkaan että siinä mielessä mennään eteenpäin. Mutta ei se auta jos käytetyt palvelut/softat on jotain 80-luvulta perittyjä windows-softia joita on purkattu eteenpäin 40 vuotta koska migraatio täysin uuteen on liian hankalaa.
Kyse ei ole jostain mystisestä vaikeudesta joka korjautuisi kunhan se Linux-desktopin vuosi vaan joskus sieltä tulisi… vaan ihan puhtaasti käytännön bisniksistä.
TDP näyttäisi olevan läppäritasoa ja vielä integroidulla näyttiksellä, jos näyttöliittimet on emolla. IO näyttäisi olevan ihan ok, joten kyllä näistä varmaan ihan käypiä peruskoneita tulee, jos käyttis ja ajurit on vielä hyvällä perustasolla.
Ties vaikka näillä onnistuttaisiin saamaan alku jollekin riippumattomuudelle länsimaista. Liekö uhka vai mahdollisuus. Ainakaan TDP:n puolesta ei vaikuta hirveältä ympäristökriisikoneelta. Jos näissä on pitkä elinkaari, niin sitten ympäristöriskit saattaa laskea vielä lisää.
Mistä tieto WinXP:lle? Kiinahan sai MS:n painostamisen jälkeen oman version Win10:stä:
data-unfurl="true" data-result-id="324088" data-url="https://blogs.windows.com/windowsexperience/2017/05/23/announcing-windows-10-china-government-edition-new-surface-pro/" data-host="blogs.windows.com" data-pending="false">
class="link link--external fauxBlockLink-blockLink"
target="_blank"
rel="nofollow noopener"
data-proxy-href="">
Announcing Windows 10 China Government Edition and the new Surface Pro
data-onerror="hide-parent"/>
blogs.windows.com
Mitä tulee Linuxiin, niin tahdosta ja rahoituksesta sen rakentaminen on kiinni.
On kuopattu jo aikaa sitten, olisiko suunnilleen vuonna 2000. OM:llä oli työasemissa ainakin OS/2 Warp jonkin aikaa. Muistaakseni toimi suhteellisen hyvin. Tilalle tuli kuitenkin aika pian Windows.
Ainakin oman testini pohjalta mm. Deepin toimi aika törkeän hyvin sekä suoraan raudalla että virtuaalikoneessa, väittäisin että paremmin kuin Windows 10. Koko kötöstys on QT-pohjainen, modernin oloinen ja hyvin vikkelä myös vähempitehoisella raudalla. Ainoa asia mistä sen perusteella jäisi homma kiinni on ikivanhojen ohjelmistojen porttaaminen. Myöskään ReactOS ei ole kauhean kaukana toimivasta windows kloonista, jolla pystyisi ainakin vanhempia ohjelmistoja ajamaan. Tuskin yhden kokoonpanon tuki on ongelma edes venäjälle, varsinkin jos raudan tarkempaan dokumentaatioon on pääsy. Oli miten oli en usko että Venäjän hallitus ihan oikeasti välittäisi mistään windowsin lisenssistä, mutta jos järjestelmät on kytketty internettiin tai edes intranettiin ja lopettavat toimintansa niin siinä kohtaa sitä aletaan ihmetellä ja etsimään syyllistä.
Mutta jos Linux ajetaan valtiolliselle tasolle ja käyttäjät aivan aloittelijoita, tarvitaan työryhmä valmistamaan oma distro ja repot eikä ilman koulutustakaan selvitä.
Asennusskriptin täytyisi asentaa käyttäjäoikeudet, tarvittavat ohjelmistot, etähallinnat it-tukea varten ja varmasti monia sellaisia juttuja, joita en osaa keksiä.
Näin se menee Windowsillakin yritystasolla. Sillä erotuksella, että se Windows on käyttäjälleen tuttu ja MS on sisällyttänyt paljon tarvittavia ominaisuuksia jo valmiiksi. Yritykset säätävät esiasennettavia ohjelmia ja rekisteriä käyttäjäoikeuksineen mieleisekseen. Tosin tietääkseni tämäkin on siirtymässä jo webbiin ikäänkuin GUI-repositorioksi.
On tähän olemassa ratkaisuja Linux maailmassakin, joskin ne eivät ole ihan samalla tasolla Windowsin kanssa. Esim. meillä töissä Linux koneiden konfiguraatio ja asennus on automatisoitu ansiblen ja puppetin avulla, ja keskitetty kirjautuminen tapahtuu active directoryn kautta. AD on toki myös mikkisoftan tuote, mutta sekin on jossain määrin korvattavissa open source ratkaisuilla.
Vaikka Linux onkin työpöytäjärjestelmänä vielä monella osa-alueella Windowsia jäljessä, niin ei sielläkään puolella nyt ihan kivikaudella olla.
En tiennyt, että tuollaisia _toimivia_ yritysratkaisujakin jo on. Hienoa. Eikä todellakaan Linux ole kivikautinen.
Joo kyllä tästä uutisen raudasta ja Linuxista saa sellaisen kokoonpanon, jolla voi hoitaa enimmät työt. Venäjä ei vaan voi ostaa miltään länsimaiselta Linux yritykseltäkään valmista tuotetta niin joutuvat sen distronkin kasamaan itse ja järjestämään tuohon taustalle jonkun organisaation mikä huolehtii sen kehittämisestä ja päivittämisestä. Mitenhän tuokin kaikelta korruptiolta ja aivovuodolta onnistuu siellä…
Windowsin itsensä korvaaminen ei varmaan ole se vaikein juttu, esim. Excel voi olla vaikeampi. Monia asioita on rakennettu Excel + VBA, Access, Access + MS SQL kombojen päälle. Jos noita pitäisi lähteä koodaamaan esim. omiksi ohjelmiksi niin moni voisi muuttua täysin kannattamattomaksi. Outlook sähköpostiohjelmana ei ole erityisen ihmeellinen, mutta sen kalenteri on sellainen mistä kukaan sitä aktiivisesti käyttävä ei hevillä luovu.
Näyttäisi piirin suorituskyky olevan halpisläppärin tasolla jos geekbenchin lukuihin on luottaminen:https://browser.geekbench.com/v5/cpu/search?utf8=%E2%9C%93&q=KX-6640MA
Parempi kuin ei mitään mutta helpompaa vois olla salakuljettaa niitä halpisläppäreitä.
Tuskin ajatus oli älypuhelimilla korvata.
Määrä on niin tolkuton ja kaikenlaista toteutusta, joten olisi hämmentävää jos ei myös haasteita.
Mutta siinä missä vinkkarin voi halita, niin myös Androidin.
Mutta en usko että kukaan ehdotti että kaikkiin venäjän tietokoineisiin asennettaisiin Android. Tai no miksei.
Mutta ongelmia tulee jos päätetään kieltää jokin alusta, joten tuskin jollekkin windossille totaalikieltoa tulee ja miksi edes niin tehtä.
Pointti oli että tuo Deepin on kiinalainen jakelu ja siksi sitä ei kannata just länsimaissa pyöritellä. Muiden palikoiden porttailu on se ongelma ylipäätään, mutta windowsin, varsinkin vanhan sellaisen korvaaminen ei varmasti ole ongelma.
Ja Windows CE phonehan oli suuri menestys Se mihin keskityt tuossa on käytännössä pääosin myös rautapuolen ongelmia joilla ei suoranaisesti ole softan kanssa mitään tekemistä.
Mutta eipä se annetaan windows trollien juhlia koska status quohan on se että windows on kuningas… not
Ainakin kahdesta uusimmasta generaatiosta oli Wikipediassa tiivistystä:
"The Zhaoxin ZX-C+ 4701 CPU was reviewed in 2020, and showed significantly worse performance against older Intel (i5 2500K) and AMD (Athlon 3000G) processors. The ZX-D was noted to have roughly the performance of the Intel Silvermont (Avoton) processors (which were launched in 2013). [huom vanhempi generaatio]
The ZX-E / KX-6000 is reported to have a 50% performance increase over the KX-5000, and comparable performance to a 7th generation Intel i5 core processor from 2016 (namely the Core i5-7400). The 8-core ZX-E U6780A was reviewed by Linus Tech Tips in August 2020. The review processor was benchmarked to be slightly slower than a 3rd generation Intel i5 quad-core processor (originally released in 2012-2013) using Cinebench. Gaming performance was noted to be poor, whilst the machine itself was noted to be expensive for its performance by 2020 standards. Tom’s Hardware also reviewed the U6780A and reported poor gaming performance in 2020."
CPUBenchmark-sivulta löytyy hakusanalla ’ZHAOXIN KaiXian’ 4 ja 8 coren variantit:
PassMark Software – List of Benchmarked CPUs
8 ytimen versio näyttäisi olevan ainakin osin tehoiltaan 2021 vuoden vähävirtaisimpien i3-laitteiden tasoa (vaatii tietenkin optimointia, että saa valjastettua kaikki coret tehokkaasti):
PassMark – Intel Core i3-10100Y @ 1.30GHz – Price performance comparison
Pahasti jäljessähän nuo ovat mikroarkkitehtuuriltaan, mutta kyllä core i3 -tason kone, mihin saa 4k-näytön ja 64 gigaa ddr4:ää on vielä ihan relevantti toimistossa. Tuo arkkitehtuurihan on kai vuodelta 2018 ja uusi tulossa jo.
Softapinolla on iso vaikutus suorituskykyyn. Esim. Chrome on paikoin 2-3 kertaa Firefoxia nopeampi benchmarkeissa. Toimisto-ohjelmiakin varmasti pystyisi optimoimaan – esim. itse olen huomannut gnumeric-ohjelmiston välillä moninkerroin LibreOfficea nopeammaksi taulukkodatan käsittelyssä. Työpöydistä on myös kevyempiä versioita kuin yleisesti käytetyt.
Mikä käyttö toimistossa tarvitsee 64 gigaa muistia? Omassa käytössä 32 gigaa ei ole loppunut töissä eikä harrastuksissa ja molemmat menevät aika paljon yli toimistokäytön.
16 gigaan muistia sopii jo aika kivasti selaimen välilehtiä, joku Teamsin tapainen, ja ohjelmat taulukkolaskentaan, tekstinkäsittelyyn ja esityksiin. Niillä varmaan valtaosa nykypäivän valkokaulushommista hoidetaan
Tulevaisuudessa aletaan varmaan mennä yhä enemmän pilvipohjaisiin ohjelmiin, joten selainten nopeus ja resurssienkäyttö tulee kyllä tärkeäksi. Nopeuden puolesta ehkä tärkein kehitys olisi saada rinnakkainen ajo toimimaan kunnolla selaimissa, mutta näissä aletaan ajautua jo kauas aiheesta. Voidaan varmaan tyytyä toteamaan, että uutisen rauta on luultavasti moneen vähemmän vaativaan käyttöön aivan fine… jos ajurituki on kunnossa
Kommentoi uutista tai artikkelia foorumilla (Kommentointi sivuston puolella toistakseksi pois käytöstä)
Lähetä palautetta / raportoi kirjoitusvirheestä