io-techin testilaboratoriossa valmistaudutaan parhaillaan testaamaan NVIDIAn uusia GeForce RTX 30 -sarjan näytönohjaimia. Myöhemmin syksyllä odotettavissa on vielä AMD:n päivitettyyn RDNA2-arkkitehtuuriin perustuva Big Navi -grafiikkapiiri ja sitä käyttävät uudet Radeon-näytönohjaimet. Testikokoonpanoa suunnitellessa kysyimme TechBBS-keskustelufoorumilla lukijoiden kommentteja ja mielipiteitä kokoonpanoon liittyen ja Ryzen 9 3900XT -alusta keräsi enemmän suosiota Intelin 10-ytimiseen Core i9-10900K:hon verrattuna. Ajamme myöhemmin syksyn aikana kuitenkin erikseen vielä prosessoreihin keskittyvän Intel vs AMD -testin NVIDIAn uusilla näytönohjaimilla.
Näytönohjainten testikokoonpano kasattiin siis AMD:n 12-ytimisen Ryzen 9 3900XT -prosessorin, PCI Express 4.0 -standardia tukevan X570-emolevyn ja Corsairin 2 teratavun MP600 PCIe4 M.2 SSD:n ympärille. Suurin keskustelua herättänyt aihe oli yllättäen prosessori- ja emolevyvalinnan sijaan keskusmuistin määrä. Alunperin testikokoonpanoon oli tarkoitus asentaa 16 gigatavua keskusmuistia, mutta yllättävän moni toivoi tulevaisuutta ajatellen keskusmuistin määräksi 32 gigatavua.
16 vs 32 gigatavun hinta Suomessa
Tällä hetkellä kahden 8 gigatavun eli yhteensä 16 gigatavun muistikitti DDR4-3200-nopeudella ja CAS 16 -latensseilla maksaa Suomessa alkaen noin 60 eurosta ylöspäin. Kireämmillä CAS 14 -latensseilla varustetusta kitistä joutuu maksamaan reilu 100 euroa. 16 gigatavua DDR4-3600-nopeuden muistia irtoaa löysemmillä CAS 18-19 -latensseilla alkaen 70 eurosta ja kireämmillä CAS 16 -latensseilla noin 90 eurosta ylöspäin. Kannattaa huomioida, että useimmiten käytetyistä muistipiireistä riippuen DDR4-3600 CAS 16 -muistikiteissä aliajoitukset saattavat olla 18 tai 19 ja ainoastaan laadukkaimmissa piireissä kaikki ovat 16.
32 gigatavua DDR4-3200-muistia CAS 16 -latensseilla maksaa reilu 110 euroa ja DDR4-3600-muistit CAS 18 -latensseilla alkaen 135 euroa. DDR4-3600-muistit CAS 16 -latensseilla, mutta löysemmillä 19-aliajoituksilla maksavat alkaen 160 euroa ja tiukimmilla 16-16-16-latensseilla varustetuista DDR4-3600-muisteista joutuu maksamaan yli 200 euroa.
Ryzen 3000 -sarjan prosessoreilla optimaalinen suorituskyky suoraan ilman suurempaa manuaalista hienosäätöä saavutetaan DDR4-3600-nopeudella ja mahdollisimman alhaisilla muistilatensseilla. Kauppojen hyllytavarana jokseenkin järkevään hintaan tämä tarkoittaa CAS 16 -latenssia ja 16-16-36-aliajoituksia (sub timings).
Suorituskykytestit
Testasimme mielenkiinnosta nopeasti uuden näytönohjainten testikokoonpanon kasauksen yhteydessä, minkälainen vaikutus pelisuorituskykyyn 16 vs 32 gigatavun keskusmuistin määrällä nykypäivänä on. Testit ajettiin kahdella G.Skillin 8 gigatavun Trident Z- (2 x 8 Gt) ja kahdella Corsairin 16 gigatavun Dominator Platinum RGB -muistikammalla (2 x 16 Gt).
Keskusmuistin määrän lisäksi G.Skillin 8 gigatavun muistikammat ovat rakenteeltaan single rank, eli muistipiirit ovat yhdellä puolella muistikampaa. Corsairin 16 gigatavun muistikammat ovat rakenteeltaan dual rank, eli muistipiirit sijaitsevat molemmilla puolilla muistikampaa. Käytännössä yhdessä 16 gigatavun dual rank -muistikammassa on yhdistettynä kaksi 8 gigatavun single rank -muistikampaa. Lähtökohtaisesti dual rank -muisteissa suorituskykyetu tulee suuremmasta määrästä avoimena olevia rivejä (row) kuin single rank -muistissa, tarjoten sovelluksesta riippuen paremman mahdollisuuden osumaan avoimessa riviosoitteessa.
Molemmat muistit asetettiin Asuksen ROG Crosshair VIII Hero WiFi -emolevyn biosista toimimaan DDR4-3600-nopeudella ja 16-16-16-36-latensseilla.
Full HD -resoluutiolla suurin ero nähtiin vuonna 2015 julkaistussa The Witcher 3 -pelissä, jossa 32 gigatavun muistimäärä ja dual rank -muistit saavuttivat 10 % paremman ruudunpäivitysnopeuden kuin 16 gigatavun single rank -muistit. Kyseinen peli valittiin varta vasten testeihin mukaan sillä prosessori ja keskusmuisti vaikuttavat sen ruudunpäivitysnopeuteen enemmän, kuin millään muulla testaamallamme pelillä. Battlefield V:ssä eroa syntyi 32 gigatavun eduksi 3 %, mutta muissa peleissä ero jäi 0-2 %:iin. Erittäin näytönohjainriippuvaisessa The Shadow of the Tomb Raiderissa eroa syntyi 0,4 FPS, joka pyöristyi tasatulokseen.
Modernina resursseja varsin runsaasti hyödyntävänä pelinä mukaan testattiin myös Microsoftin uusi Flight Simulator 2020. Full HD -resoluutiolla ja parhailla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla 32 gigatavun dual rank -muistilla saavutettiin 10 % parempi keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi kuin 16 gigatavun single rank -muisteilla. 4k-resoluutiolla 16 ja 32 gigatavun muistimäärällä keskimääräinen ja minimi olivat samat.
Korkeammalla 4k-resoluutiolla erot suorituskyvyssä 16 ja 32 gigatavun kesken jäivät 1-3 %:iin.
Loppuyhteenveto
Pelistä riippuen, mitä alhaisempi näyttöresoluutio ja kuvanlaatuasetukset ovat käytössä, sitä enemmän prosessorilla, keskusmuistin määrällä, nopeudella ja latensseilla on vaikutusta ruudunpäivitysnopeuteen. Kaksi malliesimerkkiä pelistä, jossa prosessori ja keskusmuisti vaikuttavat suorituskykyyn merkittävästi, ovat The Witcher 3 ja Flight Simulator 2020. Full HD -resoluutiolla molemmissa peleissä nähtiin 10 % ero 16 ja 32 gigatavun single rank- ja dual rank -muistien välillä. Näytönohjainriippuvaisessa The Shadow of the Tomb Raider -pelissä eroa ei sitten syntynyt käytännössä lainkaan. Siirryttäessä korkeammalle 4k-resoluutiolle ero 16 ja 32 gigatavun välillä kutistui 0-2 %:iin.
Suurin merkitys pelisuorituskykyyn on näytönohjaimella, jonka vaikutus voi olla parhaimmillaan useita kymmeniä prosentteja. Korkeammilla 4k- ja 1440p-resoluutioilla nykyisillä prosessoreilla merkitys ruudunpäivitysnopeuteen on yksittäisiä prosentteja, mutta Full HD -resoluutiolla tietyissä prosessoririippuvaisissa peleissä eroa saattaa syntyä jopa 10-20 %. Keskusmuistin merkitys pelisuorituskykyyn on kokonaiskuvassa hyvin vähäinen, mutta suorituskykyistä tietokonetta kasatessa oikeanlaisilla muisteilla saadaan peleissä ruudunpäivitysnopeuteen puristettua mukaan viimeisetkin yksittäiset prosentit.
Yhteenvetona kohti vuotta 2021 todettakoon, että 16 gigatavua keskusmuistia riittää pelaamiseen mainiosti, mutta nykyisillä muistien hinnoilla varsinkin yli 1000 euron suorituskykyistä kokoonpanoa kasatessa 32 gigatavua dual rank -muistia alkaa olla järkevä suositus parhaan suorituskyvyn saavuttamiseksi ja tulevaisuutta ajatellen. Hyvä esimerkki tulevaisuuden peleistä on Microsoftin uusi ja erittäin raskas Flight Simulator 2020, jossa 32 gigatavun muistimäärällä ja dual rank -muisteilla saavutettiin 10 % parannus keskimääräiseen ruudunpäivitysnopeuteen.
Miksi olisi?
Mielenkiintoinen testi! Olisi vielä mielenkiintoista nähdä onko eroa 2 muistikampaa vs 4 muistikampaa konfiguraatiolla. Relevantein testi (jos yksi pitää valita) olisi todennäköisesti 2x8GB single-rank muistia vs 4x8GB single-rank muistia, kun monella on varmasti tällä hetkellä yleinen 2x8GB single-rank kitti ja miettivät, onko mitään hyötyä ostaa kaksi kampaa lisää.
@Sampsa: Saisitteko Valorantin pelitesteihin mukaan? Kyseisessä pelissä fps erittäin tärkeä tekijä (niinkuin CSGO:ssa) ja ei ole kyseinen peli oikein missään kunnon testaajien pelitesteissä vielä mukana. Virallisia pelaajamääriä Valorantissa ei ole (ainakaan vielä) saatavilla, mutta Twitchin keskimääräisissä katsojamäärissä edelliseltä 30 päivältä on ollut CSGO:n luokkaa (Valorant 66k, CSGO 72k katsojaa), jos siitä voi jotain suuntaa hakea pelin suosiolle.
Onko siinä jotain sisäänrakennettua benchmarkia?
Muistaakseni jossain olisi keskusteltu, että kahden CCD:n prosessorit (3900X, 3900XT ja 3950X) voisivat hyötyä neljästä kammasta enemmän kuin yhdellä CCD:llä olevat.
Voin toki muistaa väärinkin ja kyse oli jostain muusta tuohon 2*CCD + 4*DIMM yhdistelmään liittyen, mutta en muista millä sanoilla sitä pitäisi googlesta hakea.
Ne hyötyvät useammasta muisti rankista. 4x SR ja 2x DR on tässä suhteessa tasa-arvoiset valinnat. CCD määrällä ei ole tässä juuri mitään merkitystä.
4 kampaa luo myös sen toisen rankin, kuten 2 dual rank kampaa. Eli ei eroa nopeudesta sen suhteen. Emolevyn topologia ratkaisee enemmän, daisy chain laudalla 2 kampaa saadaan kellotettua suhteessa korkeammalle mitä 4. T-Topologian emolevyllä 2 ja 4 kampaa on sähköisesti tasaveroisia, joten sillä on aika luontevaa lisätä muistikampoja.
Hardwareluxx testaili noita muistisettejä 3000-sarjan ryzenillä tiukoilla asetuksilla. Tiivistelmänä dual rank 16-16-16-32 3733mhz oli vähän nopeampi mitä 14-15-15-32 3733mhz single rank. Vastaavasti käsin kiristelty 3733mhz oli about 10% nopeampi mitä 3600mhz XMP.
Erot 4×8 vs 2×16 jos on, on kait sen verran pieniä, että jäävät helposti virhemarginaalin sisälle.
Lisäksi nämä on (prosun muistiohjaimen kannalta) tyypillisesti ylikellotettuja vähintään 3600 MHz tasolle ja ylikin ja tulee emolevyn mystiset ohmiasetukset joita pitäisi kellottajan ehkä jaksaa testata, ja myös yksilöerot vastaan.
Kaiken kaikkiaan ei kait mittausten perusteella kunnolla tiedetä onko niissä nopeuseroa jos taajuudet ja ajoitukset on täysin samat.
Tämä selventäisi asiaa jos on 100 % varma tieto?
Miksi sitten esim. Guru3d testaa onko se niin?
Ei ole ainakaan vielä tällä hetkellä.
Kiitos selvennöksestä. Pitänee siis harkita muistikitin päivitystä, kun prosessori vaihtui 3900X:ään, käytössä edelleen 2x SR kammat ja C6H näyttäisi olevan T-topo levy.
Ne ei välttämättä tiedä ihan kaikkea kaikesta.
Wikipediasta:
In practice all DRAM chips share all of the other command and control signals, and only the chip select pins for each rank are separate (the data pins are shared across ranks).[1]
ja
The electrical connections between the memory controller and the DRAMs are almost identical (with the possible exception of which chip selects go to which ranks).
Pitäisi ettiä jostain käsiin SR ja DR kammat ja mittailla yleismittarilla jotta homma olisi 100% varma, mutta en näe mitään syytä miksi noin ei olisi.
Ei kai, mutta erikoista, jos on noin perusasia, josta ei tiedetä eikä kukaan foorumilla sitä perästä päin kerro.
Ok, mutta sana "exception" vielä kaipaisi lisätietoja.
Voisi olla niinkin että biosseihin on perinteen velvoittamana ohjelmoitu tiukemmat ajoitukset single rankille kuin dual rankille, ja se näkyisi jossain testissä 4×8 etuna kun secondary ja tertiary timings ei vakioida.
Ryzen 3000 tuntuu pyörittävän dual rankkia melkein samoilla ajoituksilla kuin single rankkia, toisin kuin Ryzen 1000 ja 2000. Zen/+myös neljää kampaa piti ajaa selvästi alemmilla kelloilla kuin kahta.
Nähdäkseni kyse tossa on vain siitä että noi chip select vedot on siellä emolevyllä mahdollisesti tehty eri tavoilla ja siitä että miten ne muistipiirit on kytketty niihin chip selecteihin siinä kammalla. Eli 16 muistipiiristä 8 on yhdessä selectissä ja toiset 8 toisessa, mutta onko ne vaikka kaikki aina yhdellä puolella piirilevyä, vai 50/50 jne.
Lisäksi analogipuolta katsottaessa ne eivät voi olla identtiset, josta syystä ei voida niin sanoa.
Uusi tieto mulle ja Guru 3d:lle.
Koitetaan varmentaa se vielä jostain toisesta lähteestä.
2*16gb on aika lähelle sama kuin 4*8gb, mutta kukaan ei ole tuota 4*16gb testannut.
Alkaako silloin jo loppua puhti muistinojaimesta? Saako vielä lisää hitusen 2*16gb verrattuna? Vai mennäänkö samoissa.
Kaikki testit mitä olen nähnyt on noita 4*8gb vs 2*16gb ja ne on ollut kaikki tasaisia keskenään. Se että 2*8 vs 2*16 aiheuttaa eroja joissain tilanteissa on jo uudempaa tietoa.
Laita mielummin että 4xSR ja 2xDR on sama asia. 16GB SR DDR4 kammat on ollu tuotannossa jo tovin ja DDR5:n kanssa todennäköisesti suurin osa menee tuohon, tai ainakaan en ole vielä nähnyt yhtäkään pressijulkaisua DDR5 piireistä joilla saisi tehtyä 8GB SR kamman.
Muokkasin. Niin sitä ajattelinkin. Itsellä on vain 2×8 SR ja 2×16 DR kampoja ja muitten vaihtoehtojen olemassaolo vähän unohtuu.
Ilmeisesti esim. 2×8 DR ddr4 kampoja on takavuosina kaupoissa ollut.
hardware unboxed oli joku videokin.
Tuo Rank -systeemi toimii DDR5:ssä vähän eri tavalla kuin DDR4:ssä.
Näin olen sen pelkistetysti ymmärtänyt:
– Jokaisella DDR5 DIMMillä on aina kaksi riippumatonta kanavaa (32bit tai 40bit ECC), kun taas DDR4:ssä kanavan leveys oli 64 bittiä
– Kaikki DDR5-moduulit ovat rekisteröityjä malleja, eli DIMMissä voi olla 4 muistipiiriä/kanava (ei ole sama asia kuin DDR4 rankit). Tämän vuoksi DDR5 -moduulit voivat olla paljon suurikapasiteettisempiä kuin normi (non-registered) DDR4 muistimoduulit (Registered DDR4 -moduuleissa voi myös olla 4 muistipiiriä/kanava)
– Lisäksi, DDR5 DIMMit vaativat 5 voltin käyttöjännitteen, joka sitten DIMMin sisällä reguloidaan muistipiireille sopivaksi.
DDR5 SDRAM – Wikipedia
en.wikipedia.org
Rekisteröidyin JEDECin sivuille (siellä on referenssilayoutteja SR ja DR kammoille) ja olen nyt entistä varmempi siitä että eroja voi olla vain analogipuolen hommissa sen lisäksi että mikä prosessorin rank select pinni on minkäkin kamman minkäkin rankin käytössä (tällä luultavasti tasan 0% mitään vaikutusta mihinkään).
Missä lensitte MSFS:ssä? Olisi kiva tietää oliko 10% ero todennettu esim Suomessa lennellessä vai esim jonkin oikean suurkaupungin ympäristössä missä laskettavaa on paljon?
Samaan tapaan aiemmin kuvasitte Witcher 3 testiajoissa että FPS lukema oli todennettu Novigradissa pyöriessä. Samankaltainen tieto kiinnostaisi nytkin.
katso liitettä 444770
Eli DR paremmuus Ryzen 3000-sarjalaisilla johtuisi juurikin siitä kun kellotaajuuden nosto 3800 MHz yli on sen muistiohjaimelle vaikeaa, ja DR:t sattumoisin toimii nippa nappa juuri sinne asti.
Testin otsikko "16 vs 32 gigatavua keskusmuistia pelikäytössä" pitäisi oikeastaan olla "16 vs 32 gigatavua keskusmuistia 3900XT:llä pelikäytössä" koska tulokset ei kovin hyvin kuvaa edellisen sukupolven Ryzeneitä eikä Inteleitä joissa on eri muistiohjain.
No nyt nää ihan uusimmat kaiksipuoleiset on pääsemässä samoihin lukemiin, eli nyt minä juuri ostaisin 2×16 setin.
En nyt ihan ymmärrä logiikkaa kun tässä koko testissä ei ylipäätään testattu kellotaajuuden vaikutusta mihinkään vaan yritettiin testata ihan vaan muistimäärän kasvun vaikutusta pelisuorituskykyyn.
Käsitin että idea oli testata single rank vs dual rank.
Muistin määrän ei sinällään pitäisi vaikuttaa pelisuorituskykyyn niin kauan kuin muisti ei lopu kesken.
Flight simulatorin osalta ei huomannut kommenttia, riittikö testiin 16 gigaa muistia vai loppuiko kesken, eli siinä voi periaatteessa olla testattavana kaksi asiaa samalla kertaa.
"Keskusmuistin määrän lisäksi G.Skillin 8 gigatavun muistikammat ovat rakenteeltaan single rank, eli muistipiirit ovat yhdellä puolella muistikampaa. Corsairin 16 gigatavun muistikammat ovat rakenteeltaan dual rank, eli muistipiirit sijaitsevat molemmilla puolilla muistikampaa. Käytännössä yhdessä 16 gigatavun dual rank -muistikammassa on yhdistettynä kaksi 8 gigatavun single rank -muistikampaa. Lähtökohtaisesti dual rank -muisteissa suorituskykyetu tulee suuremmasta määrästä avoimena olevia rivejä (row) kuin single rank -muistissa, tarjoten sovelluksesta riippuen paremman mahdollisuuden osumaan avoimessa riviosoitteessa. "
Tässä testattiin single ja double rank muistien suorituskykyeroa. Mitkään käytetyistä testiohjelmista ei hyödy tuosta isommasta muistimäärästä ollenkaan. (itseasiassa en ole ihan varma fs2020 muistinkäytöstä, jos tarkemmin miettii, mutta tuskin sekään yli 16 gigaa imasee käyttöönsä)
Varmasti hyvät muistit, mutta onko noissa muuta eroa näihin kuin hieman maltillisemmat speksit (16-16-16-36 vs. 16-19-19-39)?
G.Skill DIMM 32 GB DDR4-3600 Kit Memory: Amazon.de: Computers & Accessories
Tuotekoodissa on siis toisessa mallissa C-perässä. Hintaeroa Amazonista ostettuna satanen ja vähän veikkaan, että nimellisesti kireämmät speksit eivät tuo likimainkaan vastaavan rahan edestä suorituskykyä missään tilanteessa.
Noh lähtien vaikka ihan testin otsikosta mielestäni pääpointti oli kuitenkin muistimäärän vaikutuksen testaamisesta ja nimenomaan peleissä. Dual rank tuli siinä sitten vähän niin kuin vahingossa sivussa ja kellotaajuuksiin ei tarkotuksellisesti koskettu ollenkaan.
Juu testin otsikko ei kuvaa testattua asiaa kovin hyvin. Itse testin leipätekstissä puhutaan kuitenkin oikeista asioista. Jos tuo 32 gigaa oltaisiin toteutettu kahdella single rank kammalla (näitä saa kaupasta), niin nopeuseroa ei olisi ollut 16 gigan muistikittiin.
Uudemmat Micron Ballistix 2x16GB ovat ilmeisesti single rank kapuloita. Hieman sekoittaa pakkaa, nuo Ballistixit ovat kuitenkin olleet ainakin tällä foorumilla jo parin vuoden ajan suosittuja.
4GB SR kampoja saa kaupasta ja neljällä sellaisella tulee 16GB ja yhteensä neljä rankkia, kaksi per muistikanava. Samsung a-die piireillä saa taas 16GB per kampa single rankkina, mutta noita menee lähinnä 32GB DR kampoihin HEDT käyttöön tai sit so-dimmeinä läppäreihin.
Nykyiset yleisimmät on juu kuten sanoit, mutta otsikkosi pitää paikkansa vain jossain 90%+ tapauksista. Jos otsikossa olisi suoraan se varsinaisesti testattu asia, eli SR vs DR, niin se pitäisi paikkansa 100% tapauksista.
Kyllähän läppäreilläkin pelataan joo. Ja niihin sen puoleen sopisi hyvin dual rank, kun muistien taajuudet jää niissä järjestään mataliksi.
En muuten muistanut tarkistaa omaan läppäriin juotetun muistin rankkia ennen kuin lisäsin so-dimmin, jonka rankkia en sitäkään tarkistanut. Kai ne on läppäreissä yleensä single rank, kun läppäreissä tuppaa olemaan pienemmät muistit kuin pöytäkoneissa.
Kurkkasin Kingstonin sivuilta ja äkkiseltään olin katsovinaan että heillä olisi valikoimassa pari kuluttajapuolen SR 16 GB pöytäkoneen kampaa.
https://www.kingston.com/dataSheets/KVR29N21S8_16.pdf https://www.kingston.com/dataSheets/KVR32N22S8_16.pdf
Kingston Technology KVR29N21S8/16, hinta 68€ Kingston Technology KVR32N22S8/16, hinta 68€
Itsellä oli 2x8GB G.SKILL 3600CL15 single rank. Hommasin toiset samanlaiset ja nyt siis 4x8GB CL15, kiristin vielä muistiasetuksia siinä samalla käsin, kun jaksoin perehtyä asiaan. Ylikellottamista en ole kokeillut. Ei ollut mitään toimivuusongelmia. Varmaankin noita saisi ylikelloteltua, ja kiristeltyä enemmänkin, jos sellainen kiinnostaisi.
Lähinnä tuli tässä omassa yksittäistapauksessa, että 2×8 ja 4×8 toimii yhtä hyvin vakiona molemmat, ja 4×8:ssakin on kiristämisen varaa vakiosta.