
AMD kertoi jo helmi-maaliskuun vaihteessa alkuperäisen Ryzen 7 -sarjan julkaisun yhteydessä lanseeraavansa 6- ja 4-ytimiset Ryzen 5 -sarjan prosessorit Q2:n eli huhti-kesäkuun aikana. Yritys kertoikin maaliskuussa prosessoreiden tekniset tiedot, hinnat ja kertoi myynnin alkavan 11. huhtikuuta.
Siinä missä 8-ytimiset Ryzen 7 -sarjan prosessorit ovat suunnattu ensisijaisesti tehokäyttäjille ja sisällöntuottajille, Ryzen 5 -sarjan prosessorit ovat suunnattu pelaajille. AMD mainostaa samalla Ryzen 5 1600X- ja 1600-mallejaan ensimmäisinä todellisina kuluttajaluokan 6-ytimisinä prosessoreina tehokäyttäjille.
Olemme käsitelleet io-techissä AMD:n uutta Zen-arkkitehtuuria ja Ryzen-prosessoreita teknisestä näkökulmasta useammassakin artikkelissa, joten pohjustukseksi kannattaa lukea nämä aiemmin julkaistut artikkelit:
- AMD:n uusi Zen x86-arkkitehtuuri ja clock-to-clock-suorituskyky
- AMD Ryzen 7 1800X & 1700X (Summit Ridge)
- AMD Ryzen 7 1700
- Ylikellotustesti ilmalla: Ryzen 7 1800X & 1700X
Aluksi myyntiin saapuu kaksi 6-ytimistä ja kaksi 4-ytimistä Ryzen 5- sarjan prosessoria, joiden veroton hintahaarukka Yhdysvalloissa on 169-249 dollaria.
Suomessa suorituskykyisimmän 6-ytimisen Ryzen 5 1600X -mallin ennakkomyynti on alkanut 299 euron hinnalla ja alhaisemmilla kellotaajuuksilla toimivan 1600-mallin 259 eurolla. Neliytimisten Ryzen 5 1500X- ja 1400-mallien ennakkomyyntihinnat Suomessa ovat olleet 229 ja 199 euroa.
Vertailun vuoksi Intelin neliytiminen ja Hyper-Threadin-ominaisuudella kahdeksaa säiettä tukeva Core i7-7700K on hinnoiteltu Suomessa alkaen 379 eurosta ja neliytiminen Core i5-7600K alkaen 259 eurosta.
AMD:n mukaan Ryzen 5 1600X kilpailee ensisijaisesti Core i5-7600K:n kanssa ja Ryzen 5 1500X puolestaan kerroinlukitun ja noin 210 euron hintaisen Core i5-7500 -mallin kanssa. Tässä vertailussa Ryzen 5 -prosessorit ovat Suomessa myynnin alkamisen yhteydessä muutaman kympin Intel-verrokkeja kalliimpia, mutta Ryzen 5 1600X:n etuna on kaksi lisäydintä ja SMT-ominaisuudella käytössä on jopa 12 säiettä ja neliytimisen Ryzen 5 1500X:n etuna on puolestaan SMT-ominaisuudella kahdeksan säiettä.
Io-techin testiin saapui suorituskykyisimmät 6- ja 4-ytimiset X-malliset Ryzen 5 1600X- ja 1500X-prosessorit. Tutustumme tässä artikkelissa molempien prosessoreiden ominaisuuksiin ja suorituskykyyn. Lisäksi suoritimme tehonkulutus ja lämpötilamittaukset sekä äärimmäisen tiukasta aikataulusta johtuen suoritimme ylikellotustestit tässä vaiheessa vasta kokeilumielessä.
Kaikissa Ryzen 7- ja 5-sarjan prosessoreissa on käytössä sama 8-ytiminen Summit Ridge -koodinimellinen piisiru, joka valmistetaan Globalfoundriesin 14 nanometrin FinFET-prosessilla ja se rakentuu yhteensä 4,8 miljardista transistorista. AMD ei ole virallisesti kertonut piisirun pinta-alaa, mutta arvioiden mukaan se on noin 195 neliömillimetriä.
Piisiruun on integroitu kaksi neljän ytimen CPU-kompleksia eli CCX:ää. Yhdessä CCX:ssä jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun L2-väimuisti sekä kaikkien ytimien kesken jaettu kahdeksan megatavun L3-välimuisti.
Ryzen 5 -sarjan prosessoreissa molemmista CPU-komplekseista on kytketty ytimiä pois käytöstä. 6-ytimisissä prosessoreissa molemmista CPU-komplekseista on kytketty pois käytöstä yksi ydin ja 4-ytimisissä prosessoreissa kaksi ydintä. Molemmissa prosessoreissa on kuitenkin käytössä täysi 16 megatavun L3-välimuisti.
6-ytiminen Ryzen 5 1600X on speksattu 95 watin TDP-arvolle, kun taas neliytimisen 1500X-mallin TDP-arvo on 65 wattia.
Prosessoreiden esittely
Ryzen 5 1600X
Suomessa 299 euron hintaisen Ryzen 5 1600X -mallin mukana ei tule vakiojäähdytystä, vaan se on ostettava erikseen.
Ryzen 5 1600X on 6-ytiminen ja kykenee käsittelemään Simultaneous Multithreading- eli SMT-ominaisuuden myötä samanaikaisesti 12 säiettä. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun L2-välimuisti ja ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on yhteensä 16 megatavua.
Prosessorille ilmoitettu perustaajuus on 3,6 GHz, mutta 3-6 ytimien rasituksessa se toimii 3,7 GHz:n ja 1-2 ytimen rasituksessa 4,0 GHz:n kellotaajuudella. XFR-ominaisuudella tehonkulutuksen ja lämpötilan salliessa prosessorin kellotaajuus voi nousta 1-2 ytimen rasituksessa 4,1 GHz:iin. Korkeiden kellotaajuuksien takia Ryzen 5 1600X:n TDP-arvo on 95 wattia.
Asuksen Prime B350-Plus -emolevyllä prosessorin kellotaajuuden käyttäytyminen ja käyttöjännite eivät tunnistuneet CPU-Z-ohjelmalla kunnolla.
Prosessoriin integroitu kaksikanavainen DDR4-muistiohjain tukee virallisesti maksimissaan DDR4-2667-nopeutta, mutta muistikerrointa on mahdollista nostaa DDR4-3200-nopeuteen asti. PCI Express 3.0 -ohjaimesta löytyy 24 linjaa, joista on mahdollista käyttää kahden näytönohjaimen SLI- ja Crossfire-konfiguraatioille kahta x8-nopeudella toimivaa väylää.
Ryzen 5 1500X
229 euron hintaisen Ryzen 5 1500X -mallin mukana toimitetaan 95 watin jäähdytysteholle speksattu Wraith Spire -cooleri, joka asennetaan prosessorille emolevyn läpi kulkevilla ruuveilla.
Ryzen 5 1500X on neliytiminen ja kykenee käsittelemään SMT-ominaisuuden ansiosta samanaikaisesti kahdeksaa säiettä. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun L2-välimuisti ja ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on yhteensä 16 megatavua.
Prosessorille ilmoitettu perustaajuus on 3,5 GHz, mutta 3-4 ytimien rasituksessa se toimii 3,6 GHz:n ja 1-2 ytimen rasituksessa 3,7 GHz:n kellotaajuudella. XFR-ominaisuudella tehonkulutuksen ja lämpötilan salliessa prosessorin kellotaajuus voi nousta 1-2 ytimen rasituksessa 3,9 GHz:iin. Neljällä ytimellä ja 1600X-mallia alhaisemmilla kellotaajuuksilla 1500X:n TDP-arvo on 65 wattia.
Testikokoonpano
Ryzen 5- ja 7 -sarjan prosessorit testattiin B350-piirisarjaan perustuvalla Asuksen Prime B350-Plus -emolevyllä ja käytössä oli 16 gigatavua DDR4-2667-nopeudella toimivaa muistia. Vertailukohtina testeissä ovat mukana Intelin Kaby Lake -koodinimelliset 7. sukupolven Core i7-7700K- ja Core i5-7600K -mallit, joilla testit ajettiin Asuksen Strix Z270F -emolevyllä. Kaikki prosessorit toimivat testeissä vakiotaajuuksilla.
Huom! Testit päivittyvät.
Hintataso Suomessa 11.4.2017
- Ryzen 5 1500X: alkaen 229 €
- Core i5-7600K: alkaen 259 €
- Ryzen 5 1600X: alkaen 299 €
- Ryzen 7 1700: alkaen 360 €
- Core i7-7700K: alkaen 379 €
- Ryzen 7 1700X: alkaen 415 €
- Ryzen 7 1800X: alkaen 535 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä MSI:n GeForce GTX 1080 Ti Gaming X -näytönohjain ja 1920×1080- eli Full HD -resoluution näyttö. 64-bittinen Windows 10 Home -käyttöjärjestelmä oli asennettuna Corsairin 90 gigatavun Force GT -SSD-asemalle. Virransyötöstä vastasi Silverstonen 750 watin Strider Gold -virtalähde.
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 7 1800X (8/16 ydintä/säiettä, XFR 4,1 GHz)
- AMD Ryzen 5 1600X (6/12 ydintä/säiettä, XFR 4,1 GHz)
- AMD Ryzen 5 1500X (4/8 ydintä/säiettä, XFR 3,9 GHz)
- Asus Prime B350-Plus (B350-piirisarja, BIOS: 0511)
- 16 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-2667
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i5-7600K (4/4 ydintä/säiettä, Turbo 4,2 GHz)
- 16 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-2667
- Asus Strix Z270F (Z270-piirisarja, BIOS: 0906)
Muut komponentit:
- MSI GeForce GTX 1080 Ti Gaming X (381.65-ajurit)
- Corsair Force GT SSD 90 Gt
- Silverstone Strider Gold (750 W)
- Microsoft Windows 10 Home 64-bit (OS: 14393.447)
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä AMD:n julkaisema RyzenGraphic_27-tiedosto (150 samples) ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
Geekbench 4.1.0:n CPU Benchmark -testi antaa tulokset kaikille ytimille ja yhdelle ytimelle. Testi skaalautuu hyvin prosessorin arkkitehtuurin, ytimien ja kellotaajuuden mukaan.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30-presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin. Ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
3DMark Fire Striken fysiikkatesti käyttää Bulletin avoimen lähdekoodin fysiikkakirjastoa ja hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä simulaatioissaan.
Selainpohjainen Octane 2.0 mittaa Javascript-suorituskykyä kehittyneissä webbisovelluksissa ja testi ajettiin Chromella (Version 55.0.2883.87 m). Testi osaa hyödyntää vain yhtä ydintä.
7-Zip-ohjelman testi hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja mittaa prosessorin suorituskykyä LZMA-algoritmilla pakkauksessa ja purussa.
3D-testit
Pelitestit suoritettiin 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen MSI:n GeForce GTX 1080 Ti Gaming X -näytönohjain. Mukaan on valittu pelejä ja testejä, joissa on nähtävissä prosessorin vaikutus suorituskykyyn, eikä näytönohjain olisi pullonkaulana. Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen.
ARMA 3 testattiin Yet Another ARMA Benchmark -testin avulla. Käytössä oli parhaat kuvanlaatuasetukset ja SMAA Ultra -reunojenpehmennys.
Battlefield 1 testattiin High-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Over the Top -kentässä.
Watch Dogs 2 testattiin High-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
Total War: Warhammerissa käytettiin pelin sisäistä Benchmark-ominaisuutta.
Civilization VI:ssa käytettiin pelin sisäistä AI Benchmark -ominaisuutta, joka mittaa viiteen simuloituun vuoroon kuluneen keskimääräisen ajan.
Ashes of Singluarity: Escalation testattiin käyttämällä pelin sisäistä Benchmark-toimintoa ja CPU Focused -testiä.
Grand Theft Auto V testattiin pelin sisäisellä Benchmark-toiminnolla ja testiosioiden ruudunpäivitysnopeuksista laskettiin keskiarvo.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Mersennen alkulukuja etsivällä Prime95 28.9 -ohjelmalla, Handbrake-ohjelmalla 4k-videota enkoodaten ja Battlefield 1 -pelillä.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Neliytimisen Ryzen 5 1500X:n tehonkulutus oli Prime95- ja Handbrake-testeissä 40-50 wattia alhaisempi kuin 6-ytimisellä Ryzen 5 1600X:llä. Battlefield 1:ssä ero kaventui 27 wattiin.
8-ytimisen Ryzen 7 1800X:n tehonkulutus oli noin 20-40 wattia korkeampi kuin Ryzen 5 1600X:llä ja 50-75 wattia korkeampi kuin Ryzen 5 1500X:llä.
Neliytimisen Core i5-7600K:n tehonkulutus Prime95- ja Handbrake-testeissä ilman Hyper-Threading-ominaisuutta oli odotetusti alhaisempi kuin SMT-tuella varustetuilla Ryzen 5 -sarjan prosesoreilla. Battlefield 1:ssä 7600K:n tehonkulutus sijoittui 1500X- ja 1600X-mallien välimaastoon.
Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan NH-D15-coolerilla, joka oli varustettu kahdella 140 mm:n tuulettimella ja lämpötilat mitattiin Ryzen-prosessoreilla AMD:n omalla Ryzen Master -ohjelmalla ja Kaby Lake -prosessoreilla Intelin omalla Extreme Tuning Utility -monitorointiohjelmalla. Kyseessä on testin aikana mitattu lämpötilan maksimiarvo ja yksittäiset ytimet saattavat toimia muutamia asteita viileämpänä.
6-ytiminen Ryzen 5 1600X toimi 3-6 astetta lämpimämpänä kuin nelitytiminen Ryzen 5 1500X. 8-ytimisen Ryzen 7 1800X:n ja 6-ytimisen Ryzen 5 1600X:n lämpötilat olivat samalla tasolla.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla.
Ylikellotustestit
Kokeilimme äärimmäisen tiukoista aikatauluista johtuen pikaisesti molempien prosessoreiden ylikellotuspotentiaalia ja testasimme Prime95 28.10 -vakauden (128 & 128 FFTs) avoimessa testipenkissä Noctuan NH-D15-coolerilla jäähdytettynä. Kaikki Ryzen-prosessorit ovat kerroinlukitsemattomia, joten niiden ylikellottaminen onnistuu yksinkertaisesti kerrointa nostamalla.
6-ytiminen Ryzen 5 1600X ylikellottui vakaasti 4050 MHz:n kellotaajuudelle, kun käyttöjännite korotettiin 1,4125 volttiin. Prime95-rasituksessa prosessorin lämpötila nousi 61 asteeseen (+10 astetta) ja kokoonpanon tehonkulutus 180 wattiin (+35 W).
Neliytiminen Ryzen 5 1500X venyi myös 4050 MHz:n kellotaajuudelle, kun käyttöjännitettä syötettiin pykälä enemmän eli 1,425 volttia. Prime95-rasituksessa prosessorin lämpötila nousi 62 asteeseen (+15 astetta) ja kokoonpanon tehonkulutus 136 wattiin (+38 W).
Cinebench R15 -tulos parani 1600X:llä ylikellotettuna noin 8 % ja 1500X:llä noin 12 %.
ARMA 3:ssa ruudunpäivitysnopeus parani molemmilla 1600X:llä ja 1500X:llä ylikellotettuna noin 5 %.
Yhteenveto
AMD:n Ryzen 5 -sarjan prosessoreiden julkaisua on odotettu pitkään ja hartaasti ja vihdoin uutta Zen-arkkitehtuuria voidaan verrata kunnolla Intelin Kaby Lake -koodinimellisiin neliytimisiin kuluttajaluokan prosessoreihin.
Noin 300 euron hintainen Ryzen 5 1600X suoritutui prosessoritesteistä kuudella ytimellään ja 12 säikeellään erittäin hyvin. Se oli odotetusti neliytimiseen Core i5-7600K:hon verrattuna kahdella lisäytimellä ja SMT-tuella kaikissa useampaa ydintä tukevassa testissä reilusti suorituskykyisempi. Intelin vahvuus on kuitenkin edelleen jonkin verran parempi Instructions Per Clock- eli IPC-suorituskyky, joka näkyy erityisesti peleissä, joista suurin osa ei osaa hyödyntää parhaimmassakaan tapauksessa kuin 2-4 prosessoriydintä.
Ryzenit pärjäsivät parhaiten useampaa ydintä tehokkaimmin hyödyntävissä Battlefield 1- ja Ashes of the Singularity -peleissä, mutta loput pelitestit menivät Core i5-7600K:n nimiin. Full HD -resoluutiolla 6-ytiminen Ryzen 5 1600X oli käytännössä tasoissa reilun 500 euron hintaisen ja 8-ytimisen Ryzen 7 1800X -lippulaivamallin kanssa.
Io-techin testien perusteella AMD kykenee Zen-arkkitehtuurillaan haastamaan ja voittamaan aggressivisen hinnoittelun ja SMT-tuen ansiosta Kaby Laket useimmissa prosessoritesteissä ja pelitesteissä suorituskyky on jo tässä vaiheessa riittävän lähellä kunnon kilpailun aikaansaamiseksi. Loppupeleissä tasaväkisen kilpailun voittaja on kuluttaja, jolle hyöty näkyy ajan myötä toivottavasti tervehenkisenä hintakilpailuna. Intel ei ole kuitenkaan vielä koskenut hintoihinsa Ryzen-prosessoreiden tultua markkinoille, mutta tilanne saattaa muuttua kesällä, kun markkinoille julkaistaan oletettavasti uudet Skylake-X- ja Kaby Lake-X-koodinimelliset tehoprosessorit.
14 nanometrin viivanleveydellä valmistettuna Ryzen 5 -sarjan prosessorit toimivat järeällä ilmajäähdytyksellä noin 50-asteisina, joten suurempia lämpöongelmia ei pitäisi tulla vastaan edes ylikellotettuna. 6-ytimisellä Ryzen 5 1600X:llä kokoonpanon tehonkulutus oli prosessoritesteissä 40-50 wattia korkeampi kuin neliytimisellä 1500X:llä, mutta Battlefield 1:ssä ero kaventui alle 30 wattiin. Ryzen 7 1800X -kokoonpanon tehonkulutus oli noin 20-75 wattia korkeampi kuin Ryzen 5 -prosessoreilla.
Pikaisissa ylikellotustesteissä molemmat Ryzen 5 -prosessorit saatiin toimimaan avoinaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15-coolerilla jäähdytettynä 4050 MHz:n kellotaajuudella ja io-techin testien perusteella kulkupuoli on samalla tasolla kuin 8-ytimisillä Ryzen 7 -sarjan prosessoreilla. Koska Ryzen 5- ja 7-sarjan prosessorit näyttäisivät ylikellottuvan käytännössä samalle tasolle, on reilun 300 euron hintainen Ryzen 7 1700 ylikellotettuna raskaampaa tehokäyttöä harrastavalle pelaajalle ehdottomasti paras vaihtoehto Ryzen-mallistosta.
AMD:n suunnitelmissa on seuraavaksi julkaista alle 200 euron hintaluokkaan sijoittuvat Ryzen 3 -sarjan prosessorit tämän vuoden toisella puoliskolla. Mielenkiintoista on myös nähdä, kuinka hyvin AMD kykenee optimoimaan pian lanseerattavan seuraavan sukupolven Radeon RX Vega -näytönohjaimen toimimaan yhdessä Ryzen-prosessoreiden kanssa.
Artikkeli päivittyy ja kaavioihin tullaan lisätään Core i7-7700K & Ryzen 7 1700 -tulokset.
Tuo on totta, tosin kun puhutaan "Suurimmasta osasta steamin käyttäjiä" täytyy myös tehdä pari muuta yhteenvetoa. Eli jos itsellä on sama prosessori sekä sama näytönohjain kuin "suurimmalla osalla steamin käyttäjistä" on järkevää myös käyttää samantason resoluutiota pelaamiseen.
Mikäli yllättäen sattuu olemaan parempaa näytönohjainta sekä prosessoria on ihan ymmärrettävää että korkeampaa resoluutiota ja isompaa monitoriakin on käytössä.
Niinhän se Sampsa kehui, että seinä tuli vastaan, n. 4GHz: ssä.
Mielenkiintoista irroittaa kommentti noin kontekstistaan. Kyllähän täällä IO:ssakin on ollut keskustelua ryzenin pullonkauloista, joihin AMD:llä luultavasti on mahdollisuus yrittää puuttua seuraavassa versiossa ja lisänä mahdollisesti paremmin korkeille kellotaajuuksille soveltuvaan prosessin käyttöön saanti.
Joo, totta kai raudasta kannattaa ottaa kaikki irti. 🙂
Steamin laitteisto- ja ohjemistokysely: Steam Hardware & Software Survey Primary display resolution -kohdasta löytyy resoluutiot. Aika jännästi 1080p on jopa parin prosentin kasvussa ja myös sitä suurempien resoluutioiden osuus kasvaa, kun taas kaikkien pienempien osuus vähenee. 1366 x 768 osuus selittynee läppäreillä? Saapa nähdä alkaako Ryzenien markkinoilletulo pian näkyä tuolla prosessoriosiossa.
Joo läppäreitä nuo on varmaan suurin osa, olis myös ihan hyvä jos Steam erottelis konetyypeittäin, voisin kuvitella et pöytäkoneissa 1080p näytöt alkaa oleen vähenemään päin. Ite oon käyttäny 1200p paneelia jo 7 vuotta ja seuraavaks ois isompaa tulossa kuhan vaan rahat jostain löytys.
Jännä kyl ku ajuribugit AMD fanit selittää siten, että AMD prossu nopeutuu kun laittaa AMD näyttiksen kylkeen. :cigar: :rofl:
Nauttikaa utopiastanne. Meno aika matematiikkaprosessori. Jonnukat ei tiedä.
Haisee Nvidia/Intel fanittaminen vähän tuosta sun omasta sokeudesta;)
Perushermannit kellottelee Intelit viiten gigahertsiin korkkauksien kera. Nyt on kaikki kuultu.
Joillain ottaa kyllä koville AMD:n uusi nousu. 7600K ja kellotusemo 400€. Ryzen 5 1600 ja kellotusemo 370€. I5:lle ei ole mitään käyttöä nykyhinnoilla.
Ei tosissaan järkeä lähteä alle 300 € budjetilla Intel-leiriin juuri nyt.
Mutua:
Kiinnostaa tällä hetkellä eniten tämä arjurihässäkkä. Oma pelkistetty käsitys on, että AMD:n DX12-näytönohjainajuri osaa hyödyntää fiksummin useampaa prosessorisäiettä ja samalla syöttää tasaisesti tietoa näytönohjaimen lukuisille laskentayksiköille (GCN). Nvidialla taas saattaa käydä niin, että DX11 kuin DX12 -ajurit nojaa pitkälti yhden ytimen suorituskykyyn ja jos se tietty ydin kuormittuu liikaa, tulee tietoa paljon hitaammin näytönohjaimelle. Useimmissa peleissä DX12-tilassa pelaaminen ei taida muuttaa Nvidian ajurin toimintaa nimeksikään, vaan se ainoastaan laskee prosessorin kokonaiskuormitusta, jolla voi saada hippusen paremman FPS:n Nvidiankin raudalla.
Uskon että ongelma on täysin korjattavissa, mutta vaatii vain ajureiden rankkaa viilaamista.
Onhan se reilusti nopeampi pelikäytössä molemmat kelloteltuna.
Jos nyt tarkkoja ollaan, niin Ryzen ei edes tarvitse kunnon kellotus emoa. Ihan hyvin voi kellottaa B350 emoillakin :vihellys:
Mutta, olisikin kiva tietää, että jos mätkäistäisiin samat vehkeet noin muuten ja kellot samoille lukemille, että mikä tilanne on silloin.
Miten kellot samoilla lukemilla olisi relevanttia?
Aika tuhnulta näyttää Ryzen. Taitaa Intel mennä ostoon 🙁
Jos reilusti nopeampi tarkoittaa tappioita osassa pelejä, niin kyllä 7600K on reilusti nopeampi.
Onkos joku reversoinu niitä nvidian ajureita josko sieltä löytys mitään ihmeellistä ajuripinosta mikä selittäs tota ilmiötä ?
Artikkeliin päivitetty testitulokset Core i7-7700K:lla ja Ryzen 7 1700:llä.
Artikkelin loppuun unohtui vielä maininta siitä, että nuo tullaan lisäämään.
Tätä jossain vaiheessa jo pyysin, kun linkkasin AdoreTV:n videon edelliseen Ryzen-uutisketjuun.
Trollit vinkukoot, että 1080ti:tä pienemmällä ei tarvitse testata, siitä huolimatta että 1060:nenkin on osoitettu muodostavan pullonkauloja prossulle nVidian DX12 ajureilla. Vielä kun soppaan sotkee normaalin prossupäivitystä kaipaavan pelikoneen, jossa Muro/IO-laisten 800€ grafiikkakorittien sijaan vanhat 290:t ja 780ti:t ovat arkipäivää. Niin olisi varsin mielenkiintoista nähdä, että ulottuuko kyseinen DX12-bugi sinne asti. Varsinkin kun ajattelee Ryzenin kaverina 780ti:tä sen vielä purkemman DX12 kanssa, jota ei koskaan todennäköisesti edes patchata. Siinä on jotain, mikä saattaisi vaikuttaa prossunostoon, jos inttelin prossulla saisi kituutettua nVidian 1100 sarjaa asti. 😉
Olenko minä ainoa, jonka mielestä nuo graafit ja tekstit ovat väärinpäin 🙂 Tarkoitan tällä siis siitä, että nyt noiden kahden vihreän viivan välissä on ensin teksti:
"Blender-renderöintitestissä oli käytössä AMD:n julkaisema RyzenGraphic_27-tiedosto (150 samples) ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä."
Kuitenkin tämän jälkeen tulee Geekbench testi – minun logiikka sanoisi, että sieltä pitäisi tulla Blenderin graafit 🙂 Nuo vihreät viivat sinällään ovat minusta ihan hyviä, mutta nyt jakavat minusta tuon graafin ja tekstin väärin, kun minusta niiden välissä pitäisi olla kaikki siihen kyseiseen testiin liittyvä grafiikka ja teksti.
Nuo "Suurempi tulos parempi" ja "Singe-Core" & "Multi-Core" tekstit ovat toki ihan oikeassa paikassa, koska ne ovat selkeästi kuvateksiä, mutta mieti nyt ainakin, että olisiko tuon selitystekstin paikka ennen graafia parempi.
Myynnistä poistuneilla vanhoilla ja uudemmilla gtx1060 – rx480 ohjaimilla eroja saattaa tulla puoleen tai toiseen. Amd:n ja nvidian halvat näytönohjaimet ja AdoreTV:n mielenkiintoiset tulokset ei liity mitenkään uutisen aiheeseen.
Uuden alustan ostoa harkitsevien kannattaa lukaista isohko TechPowerUP:n revikka. Siitä saa melko hyvän kuvan uusien ryzen kivien kivien suorituskyvystä eri ohjelmilla, pelikäytössä prossuja testattiin gtx1080 näytönohjaimella 1080, 1440 ja 2160 resoluutiolla.
AMD Ryzen 5 1600X 3.6 GHz Review
Tuli tällänen vastaan!
Voisko joku rytsölän omistaja ( @Sampsa ) ajaa noi testit sillee, ettei hommaa jarruta mikä rx470.
Aika hurjia eroja single vs dualchannel, jos tuohon on yhtään uskominen.
Miksei muka, riippuu täysin käyttäjän arvostamista asioista. Jos kriteereinä on vain se, että nyt saa halvemmalla minun käyttööni nopeampaa rautaa kuin Intellillä eikä jossain ohjelmissa olevat ongelmat koske minua tai niissä ei ole haittaa, niin AMD on hyvä valinta.
Sitten taas ne, jotka eivät edes Intelliltä osta kuin vuoden markkinoilla olleita tuotteita, että kaikki bugit on varmasti korjattu, niin AMD tuskin on vaihtoehto. Lisäksi jos omassa käytössä nopeuseroa ei huomaa i3 ja 17 välillä, niin tekee valintansa vain budjetin mukaan ja onhan Intel nyt varmasti turvallisempi ostos. Budjetilla tarkoitan, että jos käyttää 200 euroa prossaan, niin 200 euron prossa Intellillä maksaa saman kuin 200 euron prossa AMD:llä. Silloin valintakriteereinä voi olla vaikka, että kummassa leirissä on just itselle sopiva emo ja Intellin puolella valikoimaa on enemmän kuin tarpeeksi.
En edelleenkään ymmärrä miksi 1440 ja 2160 resoluution testit on oleellisia CPU artikkelissa?
1440 ja 2160 tulokset ei tietenkään ole oleellisia koska tarkoitus on mitata cpu suorituskykyä. Ne oli vain syöttinä 😉
Vertailin tuossa 1600X ja 1700 malleja. Oikeastaan tuo 1600X on nopeampi ja samalla halvempi. Myös 1600 kellotettuna olisi oikein hyvä prosessori.
Toivottavasti i5-7600K ja 1600X olisi hetken päästä samoissa hinnoissa. Toki se AMD:n halvempi emolevy vaikuttaa myös siihen kokonaishintaan. i7-7700K on taas turhan kallis, eli en ainakaan itse sitä ostaisi.
Jos nyt täytyisi valita i5-7600K ja 1600X väliltä, niin toisaalta hankala ajatella että kumpi olisi turvallisempi?
4/4 vai 6/12 prosessori? Itse vaakakuppi kääntyisi "ehdottomasti" 6/12 prosessorin puolelle. Valitsee AMD:n halvemman luokan emolevyn, niin toimivuuskin on jo riittävän hyvä.
Eihän artikkeleita yleensä tehdä siten että ainoastaan oleellinen esitetään vaan siten että saadaan mahdollisimman paljon lukijoita silti omasta tasosta kovin paljoa luopumatta.
Kun myyntiin ja esittelyyn tulee joku 1500€ 10/20 prosessori kansa kysyy ensimmäisenä "pyöriikö Crysis?".
Oleellisessa artikkelissa olisi vain mainittu "tässä CPU:ssa ei ole itegroitua GPU:ta eikä tätä ole tarkoitettu pelikäyttöön" mutta silti otetaan aina yleensä kylkeen liimaten super tehokas näytönohjain. Mikäli joku ostaa työkäyttöön 10-ydin prosessorin 1500€+ hintaan häntä tuskin kiinnostaa miten 7-ZIP purkaa/pakkaa kun kylkeen on isketty uusin 1500€ Titan Xp saati miten mikään peli pyörii sillä.
Mutta juuri tuohon kysymykseen: miksi tehdään tietyillä resoluutioilla testit vaikka testattava on prosessori eikä näytönohjain vastaus on: ihmiset joilla on tietyn resoluution näyttötila itsellään käytössä HALUAVAT lukea juuri sen yhden testin (tai kaikki testit mitä löytävät) missä on testattu juuri tuolla resoluutiolla oleva tuote minkä he mahdollisesti itse ostavat. Tai vaikka eivät osta että he voivat kertoa miten eroa on "vain näin vähän" mikäli oma kokoonpano ei pärjää tai "minulla on parempi"
Eli kyse ei ole järkiperusteista vaan ihmisten "tunteista" ja siitä että artikkelien tekijät ovat aika nopeasti oppineet että niitä pitää ottaa huomioon vaikkei se heistä olisi järkevää.
Lisäksi todella harva (Sampsa on yksi heistä, iso kiitos siitä) vaivautuu edes kertomaan sen faktan että suurin osa nykypäivän prosessoreista, jos sen kylkeen iskee "kalleimman mahdollisen" näytönohjaimen se kyllä riittää pelien pyörittämiseen. Jopa ottamalla noin 10v vanhaa prosessoria alle (jos vain emolevy tukee näytönohjainta) päästään samaan tulokseen = pelit pyörivät.
Tulokset, joissa nVidian DX12 aiheuttaa optimoimattomuuttaan pullonkaulan prosessoreille jo keskiluokan näyttiksellä, jota kilpailijan kortilla ei aiheudu samalla ruudunpäivitysnopeudella, eivät siis liity mielestäsi uutisartikkeliin, jossa vertaillaan kyseisen CPU:n pelitehoja pelkästään nVidian näyttiksellä?
Okei… :confused2:
Jos ostaa 1600 prosessorin b350 emolevyllä ja sillä voi tällä hetkellä kellottaa yhtä hyvin kuin X-emolevyillä niin kuin artikkelissa on mainittu niin mitä mieltä olette kannattaako ostaa b350 vai X-emolevy. En siis itse tule käyttämään todennäköisesti missään vaihessa SLI:tä, mutta mietityttää virransyöttö eri hintaluokan emolevyissä. Jos kerran AM4 kanta jatkuu vielä seuraavat 4v ni onko turvallisempaa ostaa 170e X-emolevy vaikka ei tarvitsekkaan välttämättä SLI:tä sun muuta turhia asioita? Kuitenkin jos pitelee kelloja hyvän yksilön sattuessa lähellä 4ghz niin todennäköisesti sillä paremmalla emolevyllä olisi pidempi elinkaari(?)
Jos vaikka seuraava Zen olisikin kellottuvampi niin auttaiskohan siinä parempi emolevy. Mielummin laittaa nyt sen 50e enemmän ettei tarvi päivittää emolevyä prossun kanssa muutaman vuoden päästä vaan pääsisi pelkällä prossun vaihdolla. Toisaalta eihän sitä varmaan tässä vaiheessa kukaan tiedä kuhan ihmettelen ja mietin vaihtoehtoja.
X-levyissä on käsittääkseni panostettu enemmän virransyötän jäähdytykseen. B-sarjan levyillä se virransyöttä voi käydä todella kuumana mikä ei ole hyvä asia. Ja samaan kantaan pitäisi olla tulossa 4 vuotta prosessoreja, joten kunnon laatulevy on satsaus tulevaisuuteen.
Itse ostaisin tuon b350 mallin koska kalliimmasta emolevystä ei saa mitään hyötyä.
Tuossa myös pätkä io-tech etusivulta.
Itse lähdin tämä ajatus edellä ja laitoin suoraan x370 emolevyn. Kannattaa huomioida, että tuolla rahalla saa myös paremman integroidun äänipiirin yms.
Tätä ajattelin juuri, itse minulla oli x4 955 kanssa joku ihan sysipaska emolevy ja piti sitten tietenkin vaihtaa kun bsodeja tuli aikajoin. Ostin sitten suoraan M5A99X evo r2.0 niin sain siihen sitten laitettua fx 8350 ilman mitään ongelmia. Tässä vähän sama tilanne että mielummin maksaa ehkä siitä emolevystä ekaksi 180e kun eka ostaa sen 120e ja sitten muutaman vuoden jälkeen vähintään sen samanhintaisen kun pitääkin päivittää prossua.
Itse mietiskelin samoja ja päädyin ostamaan Asus Prime X370-PRO.
Perusteluja itselleni olivat juurikin tuo että kun 5+ vuoden välein päivittää haluaa että emolevy varmasti kestää ja tuossa on hyvä virransyöttö. En ole tähän mennessä koskaan käyttänyt kahta näyttistä (jos nyt unohdetaan erilliset 2D ja 3D näytönohjaimet silloin aikoinaan) mutta voihan siihen väylään muutakin laittaa jos siltä tuntuu. Poikkeuksellisesti myös nyt vihdoin otin käyttöön (eilen) emon oman äänikortin ja olen ihan tyytyväinen, ei häiriöitä rätinöitä tai muutakaan valitettavaa.
JOS tietäisin että käyttäisin emoa maksimissaan sen 2 vuotta varmaan riittäisi joku 85€ halppis, on niissäkin se takuu olemassa, varsinkin jos ostaisin halvemman prosessorin.
En ole myöskään harrastanut nestetyppi/vety/kuivajää tai edes vesikellotteluja joten ASUS Crosshair VI Hero olisi ollut hieman yliampuva (varmasti kuitenkin 10+ vuoden käyttö omalta osalta jäänee haaveeksi)
Ei liity koska nvidia on tässä tapauksessa puolueeton taho. Jos arvelet että gtx1080 käyttö on vääristänyt tuloksia niin kerro ihmeessä millä näytönohjaimella cpu testit pitäisi tehdä?
Kiteytit aika hyvin olennaisen 🙂
Mitä nyt vain suora kilpailija erillisnäyttiksissä AMD:lle ja tämä on mielestäsi siis puolueeton taho asiassa.
Okei… :confused2:
Mietipäs nyt. Jos henkilöllä on AMD:n prosessori, niin eikö NVidian intresseissä kuitenkin ole, että kyseinen henkilö hankkii NVidian näytönohjaimen?
Kerro se the näyttis sitte?
Ehkä joku puolueeton taho tekee vastaavat cpu testit sitten kun amd:ltä tulee gtx1080 tasoinen näytönohjain.
Odotellaan sitten niitä halvempien prossujen testailuja. On mielessäni halu rakentaa HTPC ja muuhun käyttöön kuin pelaamiseen.
On, mutta toisaalta mitään tarvetta asiaa ei ole korjata, ennen kuin AMD:llä on kilpailukykyinen tuote. Joten miksi helpottaa kilpailijan asemaa, saada sen ei kilpaileva tuote näyttämään paremmmalta ja virtauttaa rahaa heidän kasssaansa. Rahaa jota mahdollisesti käytettäisiin suoraan kilpailevan tuotteen kehittämiseen. Ja etenkin miksi korjata ongelma, ennen kilpailijan tuotteen markkinoille tulemista ja pakkoa tehdä se, etenkin jos kaikki yleisimmät ja näkyvimmät testit tehdään käytännössä vain heidän korteillaan?
Liittyy miten asiaan, että a) nVidian DX12 ajurit todennäköisesti vaikuttavat tuloksiin AMD vs. Intel tai b) nVidia on "puolueeton" taho?
On se nyt kumma, että jos tuo DX12 "ongelma" on jo testattu ja todetttu: 480 vs 1060 ja CF2x480 vs 1070, niin sitä ei saa edes epäillä 1080 tai 1080ti:n osalta, koska sillä ei ole vielä kilpailijaa. Enemminkin todistustaakka on tässä tapauksessa niinpäin, että pitäisi todistaa että miksi se sama ajurivaikutus ei koskisi 1080-kortteja ja täten myöskään CPU-testejä joita sillä ajetaan.
Näin juuri. Tätä odotellessa. 😉
E: "Painovirhe"
Onhan tässä sekin vaihtoehto, että AMD näyttisajurissa on Intelin prossuille hidastusta aiheuttavaa koodia, jolloin Ryzen näyttää sillä paremmalta.
Mutta en itse usko tahallisuuteen, vaan että Nvidia ei vain ole optimoinut ajureitaan Ryzeneille, tai nykyisin ajurit käyttävät vanhempien AMD prosessoreiden kanssa suoritettavaa koodipolkua.
Toivottavasti IO-Tech ottaa asian tutkittavakseen, jotta saadaan selvyys mistä ilmiö johtuu.
Komppaan tätä. Jokainen tarpeensa mukaan. Ja eikös Intel-alustalla ole enemmän ominaisuuksia? Näin olen ymmärtänyt, korjatkaa jos olen väärässä 😀
Ja lisäksi minusta vähän hassua että nuo Ryzenien emot suurimmaksi osaksi PCI 2.0 eikä 3.0. Ei ehkä pullonkaulana nyt mutta jos setuppia yhtäkauan pitäisin kuin nykyistä(Ivy ja P8Z77) niin luulisi että rupeisi tuokin yskimään.
Eilen googlailin aiheeseen liittyen, ja jollain ulkomaisella foorumilla uumoiltiin, että saattaisi liittyä siihen, että NVidian arkkitehtuuri ei vain ole yhtä hyvä DirectX 12:n kanssa. Tästähän on ollut aiemmin juttua, kun ekoja DirectX 12 -testejä alkoi tulla. Sen takia prosessorilla joudutaan tekemään enemmän asioita kuin AMD korttien kanssaa, mutta lisäksi kuulemma DirectX 12:n kanssa vastuuta on enemmän pelillä kuin itse ajurilla. Täten saattaa vaatia pelikohtaisia patcheja. Mutta joo, tämä on muistikuva eiliseltä. En jaksa googlata nyt uusiksi, mutta muistaakseni googlasin eilen termillä "ryzen nvidia problem" tms.
Onko? (Okei seuraava menee vähän salaliittoteoriapuolle jo).
Nvidia ei ole täysin puolueeton taho, teoriassa intressi kampittaa AMD:stä löytyy, käytännössä tuskin on toimittu seuraavasti.
Nvidialta kyllä olisi oikein olettaa että uusien prosessoreiden pelitestit ajetaan mahdollisimman tehokkaalla näytönohjaimella, eli käytännössä 1080. Tällöin voitaisiin periaatteessa tahallaan rampauttaa ajurin toimintaa sen perusteella kumman valmistajan CPU on alla ja tahallisesti hidastaa ajuria/näytönohjainta AMD alustalla ja toivoa ettei mikään testitaho huomaa tätä.
Miksi? Jos AMD lastut ei myy firman ei selviä koska on jo talousvaikeuksissa. Osakekeinottelun ja nurkanvaltauken kannalta ei kuitenkaan validi strategia, koska mikään markkinaoikeus ei antaisi Nvidian ostaa AMD:tä.. tai ainakin oston jälkeen firman pakkopilkonta olisi hyvin todennäköistä. Toisaalta jos vastustaja menee konkurssiin ja joku ostaa rippeet pois ei luultavasti pakkopilkontaa tehdä.
Mutta se mutuilusta, todellisuudessa liene ajurissa ihan rehellinen bugi eikä kampitus. 🙂
Minusta taas tuntuu, että Nvidian ajurit on optimoitu erittäin rankasti intelille ja joku näistä optimoinneista ei toimikaan AMD:n uuden prosessorin kanssa.
Tässä on varmaan käynyt juuri päinvastoin. Nvidia on olettanut, että kaikki pelitestit ajetaan intelin prosessoreilla. Siksi ovat optimoineet sille.
—
Uskoisin, että ei Nvidia jätä tätä markkinaa käyttämättä ja Ryzen-optimoidut ajurit tulevat sieltä, kunhan keksivät, mitä nykyisissä on vikana ja korjaavat sen.
Meneekö jo rölläilyn puolelle vai mistä ihmeestä tällaiseen päätelmään olet päässyt?
Osoita toki edes yksi emolevy, josta ei pci-e 3.0 löydy.
AMD AM4 – Emolevyt – Jimms.fi
Tarkoitin siis lankun tai tarkemmin, Chipsetin PCI-väyliä enkä itse Ryzenin
E: Lähinnä siis näitä:
![[IMG]](http://techreport.com/r.x/2017_1_5_AMD_shows_off_Ryzenready_motherboards_at_CES/am4_platform_chipset.jpg)
Tuossa on halvin lankku ja siinä on 3.0.
AsRock AB350M-HDV, mATX -emolevy – 89,90€