
AMD kertoi jo helmi-maaliskuun vaihteessa alkuperäisen Ryzen 7 -sarjan julkaisun yhteydessä lanseeraavansa 6- ja 4-ytimiset Ryzen 5 -sarjan prosessorit Q2:n eli huhti-kesäkuun aikana. Yritys kertoikin maaliskuussa prosessoreiden tekniset tiedot, hinnat ja kertoi myynnin alkavan 11. huhtikuuta.
Siinä missä 8-ytimiset Ryzen 7 -sarjan prosessorit ovat suunnattu ensisijaisesti tehokäyttäjille ja sisällöntuottajille, Ryzen 5 -sarjan prosessorit ovat suunnattu pelaajille. AMD mainostaa samalla Ryzen 5 1600X- ja 1600-mallejaan ensimmäisinä todellisina kuluttajaluokan 6-ytimisinä prosessoreina tehokäyttäjille.
Olemme käsitelleet io-techissä AMD:n uutta Zen-arkkitehtuuria ja Ryzen-prosessoreita teknisestä näkökulmasta useammassakin artikkelissa, joten pohjustukseksi kannattaa lukea nämä aiemmin julkaistut artikkelit:
- AMD:n uusi Zen x86-arkkitehtuuri ja clock-to-clock-suorituskyky
- AMD Ryzen 7 1800X & 1700X (Summit Ridge)
- AMD Ryzen 7 1700
- Ylikellotustesti ilmalla: Ryzen 7 1800X & 1700X
Aluksi myyntiin saapuu kaksi 6-ytimistä ja kaksi 4-ytimistä Ryzen 5- sarjan prosessoria, joiden veroton hintahaarukka Yhdysvalloissa on 169-249 dollaria.
Suomessa suorituskykyisimmän 6-ytimisen Ryzen 5 1600X -mallin ennakkomyynti on alkanut 299 euron hinnalla ja alhaisemmilla kellotaajuuksilla toimivan 1600-mallin 259 eurolla. Neliytimisten Ryzen 5 1500X- ja 1400-mallien ennakkomyyntihinnat Suomessa ovat olleet 229 ja 199 euroa.
Vertailun vuoksi Intelin neliytiminen ja Hyper-Threadin-ominaisuudella kahdeksaa säiettä tukeva Core i7-7700K on hinnoiteltu Suomessa alkaen 379 eurosta ja neliytiminen Core i5-7600K alkaen 259 eurosta.
AMD:n mukaan Ryzen 5 1600X kilpailee ensisijaisesti Core i5-7600K:n kanssa ja Ryzen 5 1500X puolestaan kerroinlukitun ja noin 210 euron hintaisen Core i5-7500 -mallin kanssa. Tässä vertailussa Ryzen 5 -prosessorit ovat Suomessa myynnin alkamisen yhteydessä muutaman kympin Intel-verrokkeja kalliimpia, mutta Ryzen 5 1600X:n etuna on kaksi lisäydintä ja SMT-ominaisuudella käytössä on jopa 12 säiettä ja neliytimisen Ryzen 5 1500X:n etuna on puolestaan SMT-ominaisuudella kahdeksan säiettä.
Io-techin testiin saapui suorituskykyisimmät 6- ja 4-ytimiset X-malliset Ryzen 5 1600X- ja 1500X-prosessorit. Tutustumme tässä artikkelissa molempien prosessoreiden ominaisuuksiin ja suorituskykyyn. Lisäksi suoritimme tehonkulutus ja lämpötilamittaukset sekä äärimmäisen tiukasta aikataulusta johtuen suoritimme ylikellotustestit tässä vaiheessa vasta kokeilumielessä.
Kaikissa Ryzen 7- ja 5-sarjan prosessoreissa on käytössä sama 8-ytiminen Summit Ridge -koodinimellinen piisiru, joka valmistetaan Globalfoundriesin 14 nanometrin FinFET-prosessilla ja se rakentuu yhteensä 4,8 miljardista transistorista. AMD ei ole virallisesti kertonut piisirun pinta-alaa, mutta arvioiden mukaan se on noin 195 neliömillimetriä.
Piisiruun on integroitu kaksi neljän ytimen CPU-kompleksia eli CCX:ää. Yhdessä CCX:ssä jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun L2-väimuisti sekä kaikkien ytimien kesken jaettu kahdeksan megatavun L3-välimuisti.
Ryzen 5 -sarjan prosessoreissa molemmista CPU-komplekseista on kytketty ytimiä pois käytöstä. 6-ytimisissä prosessoreissa molemmista CPU-komplekseista on kytketty pois käytöstä yksi ydin ja 4-ytimisissä prosessoreissa kaksi ydintä. Molemmissa prosessoreissa on kuitenkin käytössä täysi 16 megatavun L3-välimuisti.
6-ytiminen Ryzen 5 1600X on speksattu 95 watin TDP-arvolle, kun taas neliytimisen 1500X-mallin TDP-arvo on 65 wattia.
Prosessoreiden esittely
Ryzen 5 1600X
Suomessa 299 euron hintaisen Ryzen 5 1600X -mallin mukana ei tule vakiojäähdytystä, vaan se on ostettava erikseen.
Ryzen 5 1600X on 6-ytiminen ja kykenee käsittelemään Simultaneous Multithreading- eli SMT-ominaisuuden myötä samanaikaisesti 12 säiettä. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun L2-välimuisti ja ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on yhteensä 16 megatavua.
Prosessorille ilmoitettu perustaajuus on 3,6 GHz, mutta 3-6 ytimien rasituksessa se toimii 3,7 GHz:n ja 1-2 ytimen rasituksessa 4,0 GHz:n kellotaajuudella. XFR-ominaisuudella tehonkulutuksen ja lämpötilan salliessa prosessorin kellotaajuus voi nousta 1-2 ytimen rasituksessa 4,1 GHz:iin. Korkeiden kellotaajuuksien takia Ryzen 5 1600X:n TDP-arvo on 95 wattia.
Asuksen Prime B350-Plus -emolevyllä prosessorin kellotaajuuden käyttäytyminen ja käyttöjännite eivät tunnistuneet CPU-Z-ohjelmalla kunnolla.
Prosessoriin integroitu kaksikanavainen DDR4-muistiohjain tukee virallisesti maksimissaan DDR4-2667-nopeutta, mutta muistikerrointa on mahdollista nostaa DDR4-3200-nopeuteen asti. PCI Express 3.0 -ohjaimesta löytyy 24 linjaa, joista on mahdollista käyttää kahden näytönohjaimen SLI- ja Crossfire-konfiguraatioille kahta x8-nopeudella toimivaa väylää.
Ryzen 5 1500X
229 euron hintaisen Ryzen 5 1500X -mallin mukana toimitetaan 95 watin jäähdytysteholle speksattu Wraith Spire -cooleri, joka asennetaan prosessorille emolevyn läpi kulkevilla ruuveilla.
Ryzen 5 1500X on neliytiminen ja kykenee käsittelemään SMT-ominaisuuden ansiosta samanaikaisesti kahdeksaa säiettä. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun L2-välimuisti ja ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on yhteensä 16 megatavua.
Prosessorille ilmoitettu perustaajuus on 3,5 GHz, mutta 3-4 ytimien rasituksessa se toimii 3,6 GHz:n ja 1-2 ytimen rasituksessa 3,7 GHz:n kellotaajuudella. XFR-ominaisuudella tehonkulutuksen ja lämpötilan salliessa prosessorin kellotaajuus voi nousta 1-2 ytimen rasituksessa 3,9 GHz:iin. Neljällä ytimellä ja 1600X-mallia alhaisemmilla kellotaajuuksilla 1500X:n TDP-arvo on 65 wattia.
Testikokoonpano
Ryzen 5- ja 7 -sarjan prosessorit testattiin B350-piirisarjaan perustuvalla Asuksen Prime B350-Plus -emolevyllä ja käytössä oli 16 gigatavua DDR4-2667-nopeudella toimivaa muistia. Vertailukohtina testeissä ovat mukana Intelin Kaby Lake -koodinimelliset 7. sukupolven Core i7-7700K- ja Core i5-7600K -mallit, joilla testit ajettiin Asuksen Strix Z270F -emolevyllä. Kaikki prosessorit toimivat testeissä vakiotaajuuksilla.
Huom! Testit päivittyvät.
Hintataso Suomessa 11.4.2017
- Ryzen 5 1500X: alkaen 229 €
- Core i5-7600K: alkaen 259 €
- Ryzen 5 1600X: alkaen 299 €
- Ryzen 7 1700: alkaen 360 €
- Core i7-7700K: alkaen 379 €
- Ryzen 7 1700X: alkaen 415 €
- Ryzen 7 1800X: alkaen 535 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä MSI:n GeForce GTX 1080 Ti Gaming X -näytönohjain ja 1920×1080- eli Full HD -resoluution näyttö. 64-bittinen Windows 10 Home -käyttöjärjestelmä oli asennettuna Corsairin 90 gigatavun Force GT -SSD-asemalle. Virransyötöstä vastasi Silverstonen 750 watin Strider Gold -virtalähde.
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 7 1800X (8/16 ydintä/säiettä, XFR 4,1 GHz)
- AMD Ryzen 5 1600X (6/12 ydintä/säiettä, XFR 4,1 GHz)
- AMD Ryzen 5 1500X (4/8 ydintä/säiettä, XFR 3,9 GHz)
- Asus Prime B350-Plus (B350-piirisarja, BIOS: 0511)
- 16 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-2667
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i5-7600K (4/4 ydintä/säiettä, Turbo 4,2 GHz)
- 16 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-2667
- Asus Strix Z270F (Z270-piirisarja, BIOS: 0906)
Muut komponentit:
- MSI GeForce GTX 1080 Ti Gaming X (381.65-ajurit)
- Corsair Force GT SSD 90 Gt
- Silverstone Strider Gold (750 W)
- Microsoft Windows 10 Home 64-bit (OS: 14393.447)
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä AMD:n julkaisema RyzenGraphic_27-tiedosto (150 samples) ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
Geekbench 4.1.0:n CPU Benchmark -testi antaa tulokset kaikille ytimille ja yhdelle ytimelle. Testi skaalautuu hyvin prosessorin arkkitehtuurin, ytimien ja kellotaajuuden mukaan.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30-presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin. Ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
3DMark Fire Striken fysiikkatesti käyttää Bulletin avoimen lähdekoodin fysiikkakirjastoa ja hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä simulaatioissaan.
Selainpohjainen Octane 2.0 mittaa Javascript-suorituskykyä kehittyneissä webbisovelluksissa ja testi ajettiin Chromella (Version 55.0.2883.87 m). Testi osaa hyödyntää vain yhtä ydintä.
7-Zip-ohjelman testi hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja mittaa prosessorin suorituskykyä LZMA-algoritmilla pakkauksessa ja purussa.
3D-testit
Pelitestit suoritettiin 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen MSI:n GeForce GTX 1080 Ti Gaming X -näytönohjain. Mukaan on valittu pelejä ja testejä, joissa on nähtävissä prosessorin vaikutus suorituskykyyn, eikä näytönohjain olisi pullonkaulana. Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen.
ARMA 3 testattiin Yet Another ARMA Benchmark -testin avulla. Käytössä oli parhaat kuvanlaatuasetukset ja SMAA Ultra -reunojenpehmennys.
Battlefield 1 testattiin High-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Over the Top -kentässä.
Watch Dogs 2 testattiin High-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
Total War: Warhammerissa käytettiin pelin sisäistä Benchmark-ominaisuutta.
Civilization VI:ssa käytettiin pelin sisäistä AI Benchmark -ominaisuutta, joka mittaa viiteen simuloituun vuoroon kuluneen keskimääräisen ajan.
Ashes of Singluarity: Escalation testattiin käyttämällä pelin sisäistä Benchmark-toimintoa ja CPU Focused -testiä.
Grand Theft Auto V testattiin pelin sisäisellä Benchmark-toiminnolla ja testiosioiden ruudunpäivitysnopeuksista laskettiin keskiarvo.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Mersennen alkulukuja etsivällä Prime95 28.9 -ohjelmalla, Handbrake-ohjelmalla 4k-videota enkoodaten ja Battlefield 1 -pelillä.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Neliytimisen Ryzen 5 1500X:n tehonkulutus oli Prime95- ja Handbrake-testeissä 40-50 wattia alhaisempi kuin 6-ytimisellä Ryzen 5 1600X:llä. Battlefield 1:ssä ero kaventui 27 wattiin.
8-ytimisen Ryzen 7 1800X:n tehonkulutus oli noin 20-40 wattia korkeampi kuin Ryzen 5 1600X:llä ja 50-75 wattia korkeampi kuin Ryzen 5 1500X:llä.
Neliytimisen Core i5-7600K:n tehonkulutus Prime95- ja Handbrake-testeissä ilman Hyper-Threading-ominaisuutta oli odotetusti alhaisempi kuin SMT-tuella varustetuilla Ryzen 5 -sarjan prosesoreilla. Battlefield 1:ssä 7600K:n tehonkulutus sijoittui 1500X- ja 1600X-mallien välimaastoon.
Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan NH-D15-coolerilla, joka oli varustettu kahdella 140 mm:n tuulettimella ja lämpötilat mitattiin Ryzen-prosessoreilla AMD:n omalla Ryzen Master -ohjelmalla ja Kaby Lake -prosessoreilla Intelin omalla Extreme Tuning Utility -monitorointiohjelmalla. Kyseessä on testin aikana mitattu lämpötilan maksimiarvo ja yksittäiset ytimet saattavat toimia muutamia asteita viileämpänä.
6-ytiminen Ryzen 5 1600X toimi 3-6 astetta lämpimämpänä kuin nelitytiminen Ryzen 5 1500X. 8-ytimisen Ryzen 7 1800X:n ja 6-ytimisen Ryzen 5 1600X:n lämpötilat olivat samalla tasolla.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla.
Ylikellotustestit
Kokeilimme äärimmäisen tiukoista aikatauluista johtuen pikaisesti molempien prosessoreiden ylikellotuspotentiaalia ja testasimme Prime95 28.10 -vakauden (128 & 128 FFTs) avoimessa testipenkissä Noctuan NH-D15-coolerilla jäähdytettynä. Kaikki Ryzen-prosessorit ovat kerroinlukitsemattomia, joten niiden ylikellottaminen onnistuu yksinkertaisesti kerrointa nostamalla.
6-ytiminen Ryzen 5 1600X ylikellottui vakaasti 4050 MHz:n kellotaajuudelle, kun käyttöjännite korotettiin 1,4125 volttiin. Prime95-rasituksessa prosessorin lämpötila nousi 61 asteeseen (+10 astetta) ja kokoonpanon tehonkulutus 180 wattiin (+35 W).
Neliytiminen Ryzen 5 1500X venyi myös 4050 MHz:n kellotaajuudelle, kun käyttöjännitettä syötettiin pykälä enemmän eli 1,425 volttia. Prime95-rasituksessa prosessorin lämpötila nousi 62 asteeseen (+15 astetta) ja kokoonpanon tehonkulutus 136 wattiin (+38 W).
Cinebench R15 -tulos parani 1600X:llä ylikellotettuna noin 8 % ja 1500X:llä noin 12 %.
ARMA 3:ssa ruudunpäivitysnopeus parani molemmilla 1600X:llä ja 1500X:llä ylikellotettuna noin 5 %.
Yhteenveto
AMD:n Ryzen 5 -sarjan prosessoreiden julkaisua on odotettu pitkään ja hartaasti ja vihdoin uutta Zen-arkkitehtuuria voidaan verrata kunnolla Intelin Kaby Lake -koodinimellisiin neliytimisiin kuluttajaluokan prosessoreihin.
Noin 300 euron hintainen Ryzen 5 1600X suoritutui prosessoritesteistä kuudella ytimellään ja 12 säikeellään erittäin hyvin. Se oli odotetusti neliytimiseen Core i5-7600K:hon verrattuna kahdella lisäytimellä ja SMT-tuella kaikissa useampaa ydintä tukevassa testissä reilusti suorituskykyisempi. Intelin vahvuus on kuitenkin edelleen jonkin verran parempi Instructions Per Clock- eli IPC-suorituskyky, joka näkyy erityisesti peleissä, joista suurin osa ei osaa hyödyntää parhaimmassakaan tapauksessa kuin 2-4 prosessoriydintä.
Ryzenit pärjäsivät parhaiten useampaa ydintä tehokkaimmin hyödyntävissä Battlefield 1- ja Ashes of the Singularity -peleissä, mutta loput pelitestit menivät Core i5-7600K:n nimiin. Full HD -resoluutiolla 6-ytiminen Ryzen 5 1600X oli käytännössä tasoissa reilun 500 euron hintaisen ja 8-ytimisen Ryzen 7 1800X -lippulaivamallin kanssa.
Io-techin testien perusteella AMD kykenee Zen-arkkitehtuurillaan haastamaan ja voittamaan aggressivisen hinnoittelun ja SMT-tuen ansiosta Kaby Laket useimmissa prosessoritesteissä ja pelitesteissä suorituskyky on jo tässä vaiheessa riittävän lähellä kunnon kilpailun aikaansaamiseksi. Loppupeleissä tasaväkisen kilpailun voittaja on kuluttaja, jolle hyöty näkyy ajan myötä toivottavasti tervehenkisenä hintakilpailuna. Intel ei ole kuitenkaan vielä koskenut hintoihinsa Ryzen-prosessoreiden tultua markkinoille, mutta tilanne saattaa muuttua kesällä, kun markkinoille julkaistaan oletettavasti uudet Skylake-X- ja Kaby Lake-X-koodinimelliset tehoprosessorit.
14 nanometrin viivanleveydellä valmistettuna Ryzen 5 -sarjan prosessorit toimivat järeällä ilmajäähdytyksellä noin 50-asteisina, joten suurempia lämpöongelmia ei pitäisi tulla vastaan edes ylikellotettuna. 6-ytimisellä Ryzen 5 1600X:llä kokoonpanon tehonkulutus oli prosessoritesteissä 40-50 wattia korkeampi kuin neliytimisellä 1500X:llä, mutta Battlefield 1:ssä ero kaventui alle 30 wattiin. Ryzen 7 1800X -kokoonpanon tehonkulutus oli noin 20-75 wattia korkeampi kuin Ryzen 5 -prosessoreilla.
Pikaisissa ylikellotustesteissä molemmat Ryzen 5 -prosessorit saatiin toimimaan avoinaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15-coolerilla jäähdytettynä 4050 MHz:n kellotaajuudella ja io-techin testien perusteella kulkupuoli on samalla tasolla kuin 8-ytimisillä Ryzen 7 -sarjan prosessoreilla. Koska Ryzen 5- ja 7-sarjan prosessorit näyttäisivät ylikellottuvan käytännössä samalle tasolle, on reilun 300 euron hintainen Ryzen 7 1700 ylikellotettuna raskaampaa tehokäyttöä harrastavalle pelaajalle ehdottomasti paras vaihtoehto Ryzen-mallistosta.
AMD:n suunnitelmissa on seuraavaksi julkaista alle 200 euron hintaluokkaan sijoittuvat Ryzen 3 -sarjan prosessorit tämän vuoden toisella puoliskolla. Mielenkiintoista on myös nähdä, kuinka hyvin AMD kykenee optimoimaan pian lanseerattavan seuraavan sukupolven Radeon RX Vega -näytönohjaimen toimimaan yhdessä Ryzen-prosessoreiden kanssa.
Artikkeli päivittyy ja kaavioihin tullaan lisätään Core i7-7700K & Ryzen 7 1700 -tulokset.
En siis tarkoita GPU:lle yleisesti käytettyä väylää
Pahoittelut sekavuus sekä oma tietämättömyyteni, näyttää nuo piirisarjan väylät Ivy Bridgelläkin olevan 2.0
Kyllä, piirisarjan väylät. Prosessorista tulee myös Ivy Bridgellä PCI-Express 3.0..
Juu siis kyllä minäkin jopa tämän tiedän. Alusta alkaen olen tässä noita piirisarjan väyliä tarkoittanutkin
Vielä Nvidian ja AMD:n ajureista lisää mutua:
Nvidia kun on siirtynyt Kepleristä lähtien ohjelmallisesti toimivaan käskyttäjään pienemmän virrankulutuksen vuoksi, joka on koodin kannalta todella hämmentävä ja hieno saavutus, voi olla että DX12:n kanssa ilmenevien "ongelmien" korjaamisessa menee todella kauan, tai sitten Nvidia pelasi taas näytönohjaimillaan vain nykyhetkeä ajatellen (DX11) ja tulevaisuudessa sitten Volta on taas suunniteltu melko eri tavalla. AMD on pelannut jo pidempään tulevaisuutta ajatellen ja sen rautakäskyttäjä ymmärtää DX12:ta päälle ja ajurit monien ytimien päälle, joten sen sanon että tulevaisuutta ajatellen AMD:hen sopii luottaa. Nvidia on jo pitkään tuottanut tuotteita, jotka sopivat hyvin siihen hetkeen kun ne ovat uusia, mutta ne eivät ole tulevaisuutta ajatellen olleet yhtä adaptiivisia kuin AMD:n, tosin niiden suuri etu on ollut monena vuonna pienempi virrankulutus varsin nerokkailla keinoilla. Toivotaan nyt vaan että ainakin Maxwell ja Pascal -kortit saavat vielä kunnollisen DX12-ajurin, joka hyödyntäisi softakäskytyksessään monia ytimiä tehokkaasti ja ruokkisi korttia ripeämmin. Tehoahan Pascaleista ei tietääkseni uuvu, mutta AMD:llä on sitä usein (GCN) ollut samaan hintaan potentiaalisesti enemmän.
Mutuillaanpa lisää.
Kun kerta tämä nvidian käskyttäjä on ohjelmallinen(suorittimen vastuulla). Niin kärsiiköhän tuo pelinopeus alhaisillakin resoluutioilla tästä? Joku ryzölän ja intelin ja nvideon omistava taho voisi tutkailla asiaa.
Well läppäreiden määrä kasvaa ja pöytäkoneiden vähenee, joten en osaa sanoa onko parilla hassulla pöytäkoneella kovinkaan suurta vaikutusta kokonaisuuteen.
Mutta tuskin tuosta erottelussa olisi haittaakaan. Pitäisi vain saada pyyntö steameen. Ehkä pöytäkoneita on jo niin vähän ettei niiden erottelulla ole mitään tilastollista merkitystä 😉
Heh. Itsellä on wanhan Phenom 2 ja siinä kyljessä 1070 ja hyvin pelit pyörii vaikka prossa on mikrokivikaudelta. Eli ihan tottahan tuo on. Jos nyt vaihtaisin prossaa siitäkin huolimatta, niin sitten olisikin jo vähän vaikeamman valinnan edessä. Mitä konepellin alle laittaisi. Silloin mahdollisimman monipuolisista testeistä on apua, koskapa voi valkata omaan käyttöön sopivimman.
Kyllä itsellekin tuli heti ekana mieleen että Ryzen + AMD näytönohjain voisi olla nopeampi kuin Ryzen + vastaava nvidia näytönohjain.
Onhan tuo ainakin hyvin mahdollista? Ajurit viilattu paremmin AMD + AMD välille? AMD + nvidia viilaamisesta vastaa sitten nvidia.
Mutta, mitens sitten, jos puhutaan DX12 puolella tuosta Vulcanista ? Olisiko siinä AMD:llä saumaa saada NVidian kortit toimimaan paremmin ?
Vaikea kysymys. Mutta jos AMD näyttiksissä olisi oikeaa "tehoparannusta", niin ehkä nvidiallekin saisi vielä ihan pienen parannuksen? Sen verran tuore tuo Ryzen prosessori.
Toinen vaihtoehto olisi että mahdollinen tehoparannus olisi vain AMD + AMD kokoonpanossa? Toki nvidiakin tekee kokonaan uusia näytönohjaimia ja parantaa ajureita myös, eli tuo kisa elää sen mukaan mitä näytönohjaimia esimerkiksi julkaistaan myöhemmin.
Mutta ehkä 6/12 tai 8/16 olisi potentiaalisenpi "viritettävä" alusta kuin intelin 4/8 tai 4/4. Eli ajureilla olisi mahdollista saada vähän lisää potkua?
NVidian on periaatteessa pakko tehä niitä ajureita, koska jos Vega-näyttikset osoittautuu kovaksi kilpailijaksi Pascal-sarjalaisille AMD:n prossuilla, ni NVidian korttien täytyy ruveta toimimaan myös AMD:n raudalla. Muuten menee markkinarako sivu suun.
Joo. Kyllä varmasti nvidia tekeekin parhaansa mukaan ajureita. Eli jos vain on teknisesti mahdollista, niin ajureista tulisi kyllä hyvät, jos ei ole jo. Toki viilaamisen painopiste voi olla enemmän Intel puolella, mutta ei toki Ryzen prosessoriakaan ole unohdettu.
Nyt kumminkin kovimmat testitulokset tulee vielä Intel i7-7700K prosessorilla, eli nvidialla ei periaatteessa ole mitään hätää koska on vielä "kunkku" (nvidia+ intel)? Tuo Vega tosiaan on mielenkiintoinen ja toivottavasti tuo kilpailua uudelleen näyttiksiin myös.
Yllättäen keskustelu on kääntynyt kuviteltuihin nvidia ajuriongelmiin ja erään valmistajan dgpu markkinaosuuksien tavoitteluun 😀
Tässä ei ihan hirmuisen pitkää aikaa ole vielä Ryzenit olleet markkinoilla joten täytyy muistaa että jos AMD on ehtinyt vähintään noin vuoden verran testailla edes jotenkin yhteensopivuutta omille ajureilleen ja suunnitella noin 5v ajan paitsi tätä Ryzen prosessoria myös näytönohjaimiaan siten että ne toimivat hyvin yhdessä Nvidialla on ollut aikaa noin kuukausi suunnitella uusia näytönohjaimiaan (mitä ei tietysti ole tapahtunut) mutta myös se samainen aika suunnitella ajureihin parannuksia.
Olen aika 100% varma että AMD ei ole kutsunut Nvidian edustajia vuosi+ sitten kylään tai lahjoittanut heille etukäteen prosessoria+ emoa jne. näytönohjaimen ajuritukea varten.
Eli kyse ei automaattisesti ole siitä että Nvidia yrittäisi tehdä kiusaa AMD:lle.
Toki itsekin olen sitä mieltä että AMD:n näytönohjaimissa DX12 toimii paremmin kun taasen Nvdian näyttikset ovat tehokkaampia DX11 ja sille enempi optimoituja. Kun vertaa esim. R9 Nano vs GTX980 jne. mitkä teoriassa ovat "100% yhtä tehokkaat" ja niin ainakin alunperin mainostettiinkin. Toki SinSin ja muutamat muutkin kertoivat kärkkääsit että 980 kortit kellottuvat paremmin jne.. ..mutta kuitenkin.
@Taneli-
Selvennän vielä sinulle kuin muillekin, etten todellakaan ajattele että Nvidia yrittäisi jotain kepposia, vaan kyse on juurikin kertomastasi Ryzenin uutuudesta.
AMD:n ratkaisu on jo tällaisenaan selvästi Inteliin halvempaa alustaa parempi ja AMD haluaa x399:lle muutakin myyntivalttia kuin moar cores. Siksi Ryzenin paraskin piirisarja on monelta osin selvästi karsitumpi kuin FX-sarjan piirisarjoissa. Eli oikeassa olet, totta kai piirisarjaan lisää PCI Express 3.0:a olisi tulevaisuuden kannalta parempi mutta silloin x399 jäisi todella marginaalituotteeksi. Sitäpaitsi x370 piirisarjasta saa tarvittaessa 4*PCI Express 3.0 jos haluaa.
Aivan kuten Intelin LGA1151 alustassa, Ryzen prosessorissa on 20 PCI Express 3.0, joista varattu 16 näyttiksille ja 4 piirisarjalle. AMD tekee eron kahdella mm. SATA Express liitännällä joista molemmista saa 2*SATA tai 2*PCI Express 3.0. x370 emoissa valinta on poikkeuksetta PCI Express 3.0 x4 jolla saadaan aikaan x4 NVME M.2 liitin. Tämä liitin ei kuluta kaistaa piirisarjan ja prosessorin väliltä.
Intelin z270 piirisarja tukee 24*PCI Express 3.0 mutta kaistaa piirisarjalta prosessorille on 4*PCI Express 3.0 :smoke:
Tuo pullonkaula yksinään tekee AMD:n ratkaisusta paljon paremman.
Onhan tuo kuvitelma mahdollista, koska Ryzen on vielä niin uusi?
Vihdoinkin saadaan hyvään hintaan pelaajalle prossuja. Way to go AMD :cigar::cigar::cigar:
Koitin näitä eilen taas vähän lyhyesti lueskella ja tämä on minusta nyt niitä asioita jotka aiheuttavat kyllä sekaannusta.
Mitä kattelin noita Intelin Z270-piirisarjaa niin näyttäisi olevan piirisarjankin väylät 3.0, miksei AMD:llä voi olla? Saahan tuon x399:n muullakin tehtyä oleelliseksi.
Tämä tuntuu olevan yksinkertaisimmaksi tehty kuva mitä löysin eikä sekään vastaa tuohon asiaan mitä en vielä oikein ymmärrä :d Eli onko tuossa piirisarjan ja prosessorin välissä jokin rajoittava tekijä vielä? Ja tämäkin antaisi ymmärtää että ei vaan saa massamuisteille PCIe Gen 3.0 linjoja.
Vegan julkaisua odotellessa, kehtaa näyttistäkin päivittää (en näe tässä kohtaa kannattavana silmäillä vanhempia mallistoja, ainakaa enneku pystyy vertaamaa keuliiko ja kuinka paljon uudemmat vanhoihin nähden)
Mitähän ne "muut" asiat ovat joilla saisi tehtyä oleelliseksi? Intel hoitaa asian noin:
Intel huippualusta vs Intel halpisalusta: moar cores, enemmän PCI Express väyliä, enemmän muistikanavia
AMD tekee saman.
Prosessorin ja piirisarjan välillä on PCI Express 3.0 x4. Piirisarjastakin saa ulos saman, tosin silloin SATA liittimiä on ilman erillisiä piirejä 4. Koska vuoden 2011 piirisarjakin tarjosi 6 SATA liitintä, kyseessä on AMD:n tietoinen päätös huonontaa alustaa sen verran että x399:lle on riittävästi kysyntää. Mikäli x399:a ei olisi tulossa vaan AM4 kattaisi low ja top endin, x370 piirisarjasta olisi tehty selvästi parempi.
Siinä piirisarjan ja prosessorin välissä on 4-linjainen pci-express 3.0. Ja se muodostuu pullonkaulaksi jos tuonne eteläsiltapiiriin kytkee liikaa asioita. Ihan turha vetää eteläsiltapiiriltä "ulos" hirveän nopeita väyliä kun sen datan pitää kuitenkin mennä prosessorille asti noiden neljän pcie3.0-linjan yli, kilpaillen siitä kaistasta kaiken muun eteläsiltapiirin kautta kulkevan liikenteen kanssa.
Vuoden 2011 piirisarjan kanssa ei käytetty prossupiiriä jossa on sisäänrakennettu SATA-ohjain ja NVME-väylä.
Ryzen/AM4/X370een saa kiinni massamuisteja yhtä aikaa esim. 6 kpl SATA-liitäntöjä + 2-linjaisen NVME:n.
Tämä on enemmän kuin pelkät 6 SATA-liitintä jotka siinä vuoden 2011 piirisarjassasi on.
Mitään turhaa ole, tyhmiltä saa rahat pois tällaisilla GA-Z270X-Gaming 9 (rev. 1.0) | Motherboard | GIGABYTE
Liittimissä löytyy mm.
– 2 x PCI Express x16 slots, running at x16
– 2 x PCI Express x16 slots, running at x8
– 1 x M.2 connector (Socket 3, M key, type 2242/2260/2280/22110 SATA and PCIe x4/x2 SSD support) (M2M_32G)
– 1 x M.2 connector (Socket 3, M key, type 2242/2260/2280 SATA and PCIe x4/x2 SSD support) (M2P_32G)
– 2 x U.2 connectors
– 1 x Intel® Thunderbolt™ 3 connector, supporting DisplayPort and Thunderbolt™ video outputs and a maximum resolution of 4096×2304@60 Hz
– 3 x SATA Express connectors
– 6 x SATA 6Gb/s connectors (SATA3 0~5)
– 2 x SATA 6Gb/s connectors (SATA3 6, 7), supporting AHCI mode only
– 1 x USB Type-C™ port on the back panel, with USB 3.1 Gen 2 support
– 1 x USB 3.1 Gen 2 Type-A port (red) on the back panel
– 4 x USB 3.1 Gen 1 ports available through the internal USB headers
– 5 x USB 3.1 Gen 1 ports on the back panel
Hintaa päälle 600€ :psmoke:
X370:n saa kiinni 4 SATA liitintä mikäli ottaa SATA Express liittimistä ulos PCI Expressiä. SB850:n saa 6 SATA liitintä tekemättä mitään kompromisseja. Eli SB850 6 SATA liitintä ja x370 4 SATA liitintä + 2/4 lisää uhraamalla PCI Expressiä. Mikä estäisi laittamasta x370:n 6 SATA liitintä ilman muita uhrauksia? Tätä tarkoitan. x370:a on huononnettu jottei alusta olisi "liian hyvä" ja kilpailisi liikaa x399:n kanssa.
Toinen hyvä syy on saada emolevymarkkinoille erilaisia vaihtoehtoja pakottamalla valitsemaan mihin mm. SATA expressit käytetään. Siinä onkin onnistuttu. Asrock ja MSI laittavat jokaiseen x370 emolevyyn kaksi M.2 liitintä (MSI:n molemmat M.2 liittimet tukevat myös SATA:a, Asrockin ei), Asus ja Gigabyte yhden. Asrock tarjoaa 10 SATA liitintä tai dual LAN:n, Gigabyte SATA Express liittimiä jne. Pienellä emolevyvalikoimalla paljon erilaisia vaihtoehtoja kun linjoja ei ole haaskattavaksi asti.
Eli käsitänkö nyt oikein seuraavaa:
On ihan sama mitä se piirisarjan lastu tarjoaa nameja ja liittimiä kun ne kaikki kulkevat tuon prossun välisestä (mistälie) linjasta? O_o
Sama tilanne intelin Z270:llä. DMI vastaa nopeudeltaan 4x pci-e 3.0:aa.
Tässä puhuttiin siitä, montako SATA-väylää tai muuten massamuistilaitetta siihen saa kiinni eikä siitä, tehdäänkö kompromisseja vai ei.
Sillä, "tehdäänkö kompromisseja" ei ole mitään väliä. Tosimaailma on täynnä kompromisseja aivan kaikkialla, "ei kompromisseja" on lähinnä lapsellinen ajattelutapa.
On niistä nameista ja liittimistä se ilo, että saa enemmän laitteita kiinni. Mutta jos niitä yrittää käyttää yhtä aikaa, tulee se kaista prosessoripiirin ja emolevyn siltapiirin välillä pullonkaulaksi.
Mutta ihan sama tilanne tosiaan intelilläkin.
Ja jos jollaukulla noita massamuistilaitteita on kiinni enemmän, niin montakohan niistä oikeasti on niin nopeita, että syövät kaistaa haitaksi asti (SSD) ??
Itsellä noita on hieman enemmän koneessa kiinni, eikä kyllä pullonkauloja pääse tulemaan. 2 SSD:tä on piirisarjan omissa porteissa (tosin SATA, kun ivyllä vielä mennään), PCIE väylässä on sitten Arecan sata-raid kortti jonka perässä on 7 HDD:ta, 1 peruslimppu on sitten vielä piirisarjan sata porteissa (arecassa siis 1 portti vapaana vielä).
Aika kalliin storage ratkaisun saan viritellä, että oikeasti rupeaa väylät ahistaa, jos siis vaihtaisin nyt heti uusimpaan kuluttaja tason intel/amd lautaan. Taitaa tilin saldo ahistaa ennekuin väylät.. ja sekin liene vielä vaatisi jonkun ns. hölmön käyttötapauksen.. eli tahallista kopiointia useamman median välissä tai jotain testiohjelmaa usealle massamuistille samaan aikaan.
Tämä, itselläkin on useita perinteisiä kiintolevyjä (toki SATA versioita) koneessa kiinni ja suurin osa noista idlaa käyttämättä. Oma levynsä on esim. peleille, musiikille, kuville/kirjoille/manuaaleille/sarjakuville jne. eli käytännössä kolme levyä on 200-300Gb ja yksi isompi 3Tb varastolevy.
Tosin nyt on harkinnassa (kun parempi puolisko ei oikeasti levyä käytä) vaihtaa yksi 300Gb levy 2Tb levyyn..
Eli oikeasti sitä "nopeampaa väylää" käyttää yksi SSD levy millä käyttöjärjestelmä ja Total War: Warhammer peli steamista (sekä satunnaisesti esim. 3D Mark tai joku muu testiohjelma esim. kerran 5+ vuodessa kun tulee prosessoria vaihdettua) loppuja levyjä tulee samaan aikaan ehkä yhtä käytettyä ja sekin käyttö on hyvin hidasta / vähäistä (esim. winamp soittaa musiikkia tai katselen yhtä PDF tiedostoa joskus jopa samaan aikaan.. ..ei hirmuisesti siinä kaistaa vaadita vaikka "peräti" 3 levyä käytössä)
x370 piirisarjaan saa kiinni 4 SATA laitetta, SB850 piirisarjaan saa kiinni 6 SATA laitetta. x370 piirisarjaan saa kiinni enemmänkin JOS uhrataan SATA:n tieltä PCI Express 3.0. Eli tässä suhteessa SB850 > x370.
Kompromissilla on väliä koska tähän mennessä jokaisessa markkinoilla olevassa ATX kokoisessa x370 emolevyssä on vähintään 6 SATA liitintä, joka tarkoittaa:
– Piirisarjan neljästä PCI Express 3.0 linjasta uhrataan 2
– Erillisellä piirillä tuotetaan lisää SATA liittimiä
Kahden PCI Express 3.0 linjan uhraaminen on todellakin kompromissi koska niitä linjoja on yhteensä korkeintaan 4(!).
Prosessorin PCI Express liitäntää on turha laskea tähän koska tähän mennessä jokaisessa markkinoilla olevassa ATX kokoisessa x370 emolevyssä prosessorin SATA Expressit on käytetty x4 NVME:n.
Mutta kun ei käytetä, ennemmin x4 NVME:lle ne.
Missä kohtaa minä valitan? Missä kohtaa sanoin ratkaisun olevan kokonaisuutena huonompi? Sanoin että ilman kompromisseja 6*SATA > 4*SATA, joka pitää ihan taatusti paikkaansa.
Eli väitteesi kuuluu seuraavasti: on ylivoimainen/kallis/turha/whatevah homma laittaa piirisarjalle 6 SATA liitäntää (vaikka jokaisessa x370 emolevyssä SATA liitäntöjä on vähintään 6) vuonna 2017 kun AMD pystyi siihen jo 2011 :smoke:
Vaahtoamisesi ohessa voisit ottaa selvää mitä se SATA Express tarkoittaakaan. Samalla huomaat prosessorin SATA Expressien olevan NVME x4:lle jokaisessa x370 emolevyssä. Voit myös tarkistaa montako PCI Express 3.0 väylää 370 piirisarjasta saa ulos mikäli SATA liittimiä halutaan se 6. Esim Asrock laittaa 10 SATA liitäntä emolevyynsä (ja samalla jättää laittamatta mm. 5 GB LAN:n), kun eivät linjat riitä.
PCI Express 2.0 linjoja on huimat 8, vuoden 2011 piirisarja tarjosi 38.
Vaikka x370 on kokonaisuutena parempi verrattuna vuoden 2011 piirisarjaan, monessa asiassa se on selvästi huonompi. Eikä satavarmasti johdu kovista kustannuksista tai mistään muustakaan vaan nimenomaan tahallisesti on huononnettu jotta saadaan markkinoita x399:lle ollen kuitenkin selvästi parempi kuin Intelin LGA1151.
350 euron Samsung 960 Pro lukee max 3500 MB/s joka riittää yksinään tukkimaan käytännössä koko kaistan. Siihen päälle verkko, USB, kaikki SATA ja niin edelleen. Ihan helposti saa tukkoon :psmoke:
En tiedä mistä oikein väittelette. Ryzen 7 prosessoreissa on 24 pci-e väylää, 16 näyttikselle, 4nvme levylle suoraan ja 4 emolle.
X370 tarjoaa 6 sata porttia, sekä 2 e-sataa.
Jokaiseen x370 on siis mahdollista liittää 8-sata kovalevyä+m.2 4X. Tämä toimii vielä täydellisesti.
Itselläni juuri tämän kaltainen kokoonpano, Samsung sm961 m.2, Kingston SSD ja 6kpl WD rediä ( joista yksi laukesi juuri), sekä dvd-asema.
Toimii ongelmitta, alla lainaus suoraan AMD:n sivuilta.
Eihän tuo Samsung voi vetäistä kuin sille varatut 4 väylää tukkoon, ei sillä vaikutusta muihin ole. Ja jos noi vetää tukkoon, niin silloin toimii juuri kuten pitääkin. Oman suorituskykynsä äärirajoilla (yläpäässä).
Eikä tarjoa. x370 tarjoaa 4 SATA porttia + 2 SATA Expressiä (täysin eri kuin eSATA).
Eli piirisarjalta saa: 8*SATA TAI 6*SATA + 2*PCI Express 3.0 TAI 4*SATA + 4*PCI Express 3.0 x4. Siitä ei saa 6*SATA + 2*SATA Express.
Sitä en tiedä mistä oikein väitellään koska SATA-liittimien määrän ja PCI Express linjojen määrän osalta x370 piirisarja on kivikaudelta, vaikka valinnanvaraa onkin hieman.
Ei kai kukaan ole väittänyt ettei tuollaista yhdistelmää saisi. Entäpä jos haluaa x4 NVMe*2? Onistuuhan sekin mutta sitten SATA-liittimiä on huikeat 4. Ja tästä päästään siihen ongelmaan. Toistaiseksi yksikään valmistaja ei ole uskaltanut tehdä "huippuluokan x370 emolevyä" jossa dual x4 NVME mutta SATA-portteja piirisarjalta olisi huikeat 4 kappaletta :smoke:
Intel LGA1151 alustassa tuo Samsung vetäisee tukkoon kaistan prosessorin ja piirisarjan väliltä, joten sillä nimenomaan on vaikutusta muihin laitteisiin. Miten käy muille laitteille jotka on liitetty piirisarjaan? Joko Samsung hidastuu, muut laitteet hidastuvat tai kaikki laitteet hidastuvat. Todennäköisesti tapahtuu tuo viimeinen vaihtoehto.
x370 alustalla kyseistä ongelmaa ei ole, mikäli prosessorin SATA Expressit on käytetty x4 NVME:n.
Kauhea meteli ongelmasta joka koskettaa reilusti alle prosenttia koti käyttäjistä. Jos saat Ryzenin kaikki kaistat täyteen ja tukkoon olet tehokäyttäjä jolla pitäisi olla muutenkin serveriversio alla normaalin Ryzenin sijasta.
Eikös tässä nyt pointti ole se että Intelillä ongelma esiintyy, mutta Ryzenillä ei jos emo on oikein suunniteltu?
Oma isäni valittaa koko ajan, kuinka 6 sata-porttia on liian vähän.. Hänellä on järkyttävä määrä 3.5" kiintolevyjä, joissa on ainakin tuhansia perhevalokuvia skannattuna dioista 2400dpi RAW. Ja näistä parilla eri levyllä kopiot. Levyt on olleet hinta/laatu-suhteen huippuja aikanaan, että 2-4TB levyjä siellä on.
Itsellekin 4 sata-porttia on vähän, jos tekee NAS:in. Sinne saa kaksi kahdennettua levyä ja johonkin pitäisi vielä käyttöjärjestelmä änkeä..Nyt on tosin se M.2, mutta sata tulisi halvemmaksi 🙂 Sitten jos on pci-expressistä vedettävä ne lisä-satat, niin siellä on ASMEDIA tai muu halpapiiri välissä ja sen suorituskyky ja luotettavuus ei ole inte.. siis valmistajan piirisarjan tasolla.
Sitten laittaa kaksi näytönohjainta, niin kyllä ne PCI-Express -väylätkin on käytetty.
Kiitoksia asiasta enemmän tietäville, vihdoin tuntuu siltä että tämä vähän valkeni.
En metelistä tiedä mutta eikös tämä koko foorumi muutenkin edusta reilusti alle prosenttia kuluttajista? Joten eikö ole ihan fine että esim. Minä näistä kyselin kun en oikein itsenäisesti internetistä asiaan vastausta saanut.
Ja en itse ainakaan halua mitään ''serveriversiota(mitä sillä sitten tarkoitatkin, Xeon?)'' käyttö koneelleni. Jos mietin omaa tilannetta niin päivitystä olisi nimenomaan tarvetta tehdä ominaisuuksien sekä hetken päästä varmaan prossun osalta.
Pitäisi näiden yhteyksien osalta vähän kehitystä tapahtua kun miettii miten nopeasti tuo massamuistin nopeus on kehittynyt(HDD->SSD->Optane)
Itkun aihe tulee valmistajien tahallisesta huonontamisesta. Intel laittaa piirisarjaan riittävät 24 PCI Express linjaa. Ei lohduta koska piirisarjasta prosessorille väyliä on. AMD:lla prosessoriin saa kiinni x4 NVME, 4 kpl USB 3 jne mutta piirisarjassa on tarjolla todella säälittävät 4*PCI Express 3.0 ja 8*PCI Express 2.0.
Tässä päästään pointtiin. Mikäli AMD:lla haluaa kaksi kappaletta M.2 liittimiä PCI Express 3.0 x4 nopeudella, SATA liittimiä saa piirisarjasta säälittävät 4 kappaletta. Eipä ihme ettei yksikään valmistaja ole (vielä) tuollaiseen lähtenyt. Asrockin halvimmissa tupla M.2 emolevyissä hitaampi slotti on PCI Express 2.0 x2, kalliimmissa PCI Express 2.0 x4. MSI:lta löytyy myös tupla M.2, hitaampi liitin on myös PCI Express 2.0 x4.
Pisteet kyllä AMD:lle, hyvin miettivät asian. Yhdistelmä 6*SATA+2*NVME 3.0 x4 olisi syönyt hyvin x399:n myyntiä. Nyt sitä ei saa ilman erillistä SATA piiriä. Lisäksi piirisarjan PCI Express linjojen määrä on niin säälittävä ettei kovin paljoa emolevyihin saada pakattua ominaisuuksia.
Eiköhän sitä linjojen ja liitäntöjen määrää ole miettinyt iso joukko viisaita miehiä noissa firmoissa. Eikä niitä ole tahallisesti huononnettu kuten väität. Sanoit mitä tahansa, niin fakta on, että tavallinen käyttäjä ei käytä edes puolta koneensa liitännöistä eikä ikinä tarvitse kahta X4 NVME liitäntää. Noita vaatimiasi liitäntöjä tarvitsee ehkä yksi käyttäjä sadasta. Sen jälkeen on ihan kustannuslaskentaa, että kannattaako niitä peruspiirisarjaan laittaa sen yhden takia kun se lisää kustannusta X senttiä / dollaria per piiri. Ei kannata.
Tehokäyttäjille tehdään oma piirisarja ja se siitä. Vaadit tehokäyttäjän ominaisuuksia peruskäyttäjän piirisarjaan eli mahdottomia.
Sitä kutsutaan liiketoiminnaksi. Halvemmaksi tulee suunnitella yksi hyvä tuote ja siitä sitten julkaista edullisempia karsittuja versioita kuten nähdään melkein joka tuotteessa nykypäivänä.
GTX 10-sarjan kortit hyvänä esimerkkinä kun piirien tehoja rajoitettu sekä BIOS toiminnallisuuksista otettu esim. 0 rkl koodit pois jne..
A320, B350 ja X370 perustuvat käsittääkseni samaan Promontory-piiriin, joten AMD luonnollisesti varmasti pyrkinyt hakemaan järkevän tasapainon reaalimaailman tarpeiden ja valmistuskustannusten kanssa. AM4:lle olisi toki mahdollista suunnitella lisänä toinen järeämpikin piirisarja, mutta AMD:n myyntimäärillä hommassa ei olisi todennäköisesti taloudellisesti järkeä. Luonnollisesti asiaan voi vaikuttaa myös mainitsemasi eri alustojen rajojen selkeyttäminen.
Ei tahallisesti huononnettu? Väitteessäsi voisi olla perää mikäli AMD:n vuoden 2017 piirisarja olisi edes tältä vuosikymmeneltä SATA liittimien ja PCI Express linjojen osalta. Vertailua:
Piirisarjan SATA liittimet (x370:lle 6 vertailun helpottamiseksi) + PCI Express
AMD 2011 (990FX): 6 + 38*PCI Express 2.0
Intel 2017 (z270): 6 + 24*PCI Express 3.0
AMD 2017 (x370): 6 + 2*PCI Express 3.0 + 8*PCI Express 2.0
Intelillä on varaa iskeä 24 kappaletta linjoja piirisarjaan, vieläpä 3.0:a kaikki. AMD pistää 10 linjaa ja niistäkin vain kaksi on 3.0:a. Kuudessa vuodessa linjojen määrä on pienentynyt liki neljäsosaan. "Kustannuskysymys" ja "vaadin mahdottomia" :D:rofl:
Mahdoton pitää asiaa kustannuskysymyksenä, koska jo vuonna 2006 AMD laittoi halpaan piirisarjaan 20 PCIe linjaa. Vuodesta 2006 on kulunut 11 vuotta, siinä ajassa PCIe linjojen määrä on vähentynyt puoleen.
Syynä on juurikin tuo alustojen välisten erojen kasvattaminen. Sikäli harmi koska nytkään 2 kappaletta M.2 levyjä ei ole mikään ihmeellinen asia, 3 vuoden päästä…
Harmi kun AMD:lle ei ole X370 mATX lautoja, niin ei tarvitse edes harkita.
@Threadripper et vaadi mahdottomia mutta tietysti se on kustannuskysymys.
Olen aika varma että molemmilta valmistajilta (AMD ja Intel) löytyy emolevyjä mihin saa edes 2 prosessoria ja 8kpl muistikampoja kiinni.
En silti ala valittamaan miksi AMD ei tuonut kuluttajille (tai Intel sen puoleen) nyt moista mahdollisuutta.. ..eli tuokin ratkaisi ongelmasi oikein hyvin. Saisit 32 ydintä ja 64 säiettä käyttöön Ryzen 1700-1800X prosessoreilla sekä tuplasti nykyiset SATA, USB jne. liitäntämahdollisuudet unohtamatta 128Gb RAM tukea.
Intelin suunnilleen samanhintaisissa saisit käyttöön 2x 7700K prosessoria, eli 8-ydintä ja 16-säiettä, samaten tuplasti nykyiset SATA, USB jne. liitäntämahdollisuudet.
Ei muuta kuin otat yhteyttä AMD:hen ja Inteliin vakuuttaen heidät siitä että kuluttajat tarvitsevat moista. Mikäli vakuutat heidät se varmasti tehdään. Mikäli et.. ..noh, uskon että unohdut aika pian historian havinaan…
En usko että hän yritti väittää ettei KUKAAN tältäkään foorumilta saisi 7700K ajettua 5GHz tai päälle.
Mutta uskaltaisin väittää että sinä et ole hänen mainitsemansa "perushermanni".
Tunnistatko tästä itsesi:
"
Ostit ensimmäisiä koneitasi juuri, kyseessä on luultavasti pakettikone gigantissa missä kyseinen 7700K prosessori. Et ole ihan varma mutta jostain luit että voisi olla järkevää kellotusta ajatellen panostaa esim. noin 20€ prosessorituulettimeen eikä käyttää sitä koneessa mukana ollutta.
Maksoit kaverillesi 6-packin olutta asennuspalkkana ja hän tuli sen sinulle vaihtamaan. Samalla näit ensimmäistä kertaa koneen sisälle. Sitten muropaketista googlettamalla löytämäsi ohjetta mukaillen laitat asetukset millä pitäisi mennä 5GHz rikki. Jokin saattoi kuitenkin mennä vinoon sillä kone ei "ihan" toimi kuten pitää. Et tiedä mitä tehdä joten kirjoitat viestin Muropakettiin.
"
Pelkästään se että mainitset ettet jaksa giletten terällä vetäistä prosessoria auki viittaa siihen että tiedät mitä teet jne jne. Eli väitätkö nyt ihan aikuisten oikeasti että olet omasta mielestäsi "perushermanni"?
Pointti nyt oli hänen kirjoituksissaan siinä että jos ensin väitetään että käyttäjä ei osaisi kellottaa Ryzen prosessoria noin 4GHz (ei, se ei todellakaan ole rakettitiedettä) mutta kuitenkin osaa korkata ja kellottaa 7700K:n 5GHz+.
Uskallan väittää että on paljon suurempi kynnys alkaa korkkaamaan prosessoria vs. muuttaa muutamia asetuksia uefi-biosissa. Ihan riippumatta siitä onko se prosessori Intelin vai AMD:n. Unohtamatta niitä onnellisia jotka "kellottavat" laittamalla sen automaattisen kellotuksen päälle (välittämättä esim. jännitteistä tai muustakaan mitään).
Asiasta hieman toiseen, tässä kun kolmen päivän minilomalta taas kirjoittelemassa.
Edelleenkään en fanita yhdenkään puljun tuotteita, kuten täällä kiivaasti vinkkaillaan 4-5 kirjoittelijan toimesta. Luulempa että yksi jarfin ja koulumestari on riittämiin. Olisi mukavaa ostaa anonyymejä tuotteita, jotka vain hoitavat hommansa. Mutta kun ei, pitäähän se olla brändiä siellä sun täällä.
Ehkä en sitten vain osaa lukea noita graafeja, jotka siis löytyvät Anandtechilta. Mutta en vain saa muista ajatuksista kiinni, kuin siitä että FPS erot AMD:n prosessorin ollessa paikallaan, vain näyttistä vaihtamalla, johtuisivat muusta kuin softabugista. Softabugi joka siis todennäköisimmin siinä pelissä jolla testattu, eikä edes nVidian ajureissa. Sillä mikäli se olisi nVidian ajureissa, olisi sama suurehko ero pelistä toiseen, eikä vain vajaassa kourallisessa testatuista peleistä.
Jos aihe kiinnostaa oikeasti, niin suosittelen vilkaisemaan tämän threadin alkaen suurin piirtein tuosta linkkaamastani viestistä. Paraikaa pyritään hieman kartoittamaan asiaa ja siihen johtavia syitä/seurauksia.
Jos et jaksa lukea niin lyhyesti: Nvidian ajuri näyttää tällä hetkellä olevan syystä x todella "raskas" ryzenille. Raskain yksittäinen prosessi, jopa raskaampi kuin itse testattavan pelin main thread.
Tuo olikin aika tyhjentävä vastaus itsellenikin. 😮