AMD kertoi viime viikolla medialle lisää yksityiskohtia uudesta Zen-koodinimellisestä x86-arkkitehtuuristaan ja ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä eli tammi-maaliskuussa virallisesti julkaistavasta Summit Ridge -koodinimellisestä työpöytäprosessorista. io-tech.fi vieraili San Franciscon kupeessa järjestetyssä AMD Tech Summit -tapahtumassa ottamassa omin käsin ensituntumat uutuusprosessorista.
Uusi kilpailukykyinen x86-arkkitehtuuri on ollut valtava neljän vuoden projekti AMD:lta ja projektin parissa on työskennellyt samanaikaisesti parhaimmillaan 300 insinööriä. Toimitusjohtaja Lisa Sun mukaan yrityksen oli pakko kehittää suorituskykyinen arkkitehtuuri, jotta sen heterogeeniseen laskentaan eli prosessori- ja grafiikkaytimien yhdistämiseen nojautuva strategia onnistuu kääntämään yrityksen kurssin voitolliseksi seuraavan viiden vuoden aikana.
Suurin uutinen on, että AMD:n Summit Ridge -koodinimellisen työpöytäprosessorin virallinen nimi tulee olemaan Ryzen. Huhut nimen ympärillä alkoivat liikkua hiljattain, kun netissä paljastui yrityksen hakeneen 28. heinäkuuta Ryzen-tavaramerkkiä. Vaihtoehtoiseksi kirjoitusasuksi hakemukseen on merkitty ”Risen”. Ryzen on uutuusprosessoreiden brändinimi ja lopullisessa tuotenimessä on todennäköisesti lisäksi mukana tunniste ja mallinumero. AMD tulee käyttämään Ryzen-nimeä työpöytäprosessoreissaan ainakin seuraavan viiden vuoden ajan.
AMD on toistaiseksi kertonut yksityiskohtia vain 8-ytimisestä ja 16 säiettä tukevasta prosessorista, mutta kun aika koittaa, markkinoille julkaistaan todennäköisesti myös 4- ja 6-ytimisiä Ryzen-prosessoreita. Suorituskykyisin 8-ytiminen malli toimii 3,4 GHz:n perustaajuudella, mutta rasituksessa Boost-ominaisuus tulee nostamaan ytimien kellotaajuuden korkeammalle. AMD ei ole toistaiseksi paljastanut, kuinka korkealle se aikoo Boost-kellotaajuuden virittää.
Välimuistihierarkia on uudistettu Zenissä täysin ja 8-ytimisessä Ryzenissä sitä on yhteensä 20 megatavua, josta L3-välimuistia on 16 megatavua ja L2-välimuistia neljä megatavua. L3-välimuisti on jaettu kahdeksi kahdeksan megatavun lohkoksi, joihin kumpaankin on yhteydessä neljä ydintä. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun L2-välimuisti.
Päivitys: Lisa Su kertoi tiistaina järjestetyssä New Horizon -livestreamissa, että Globalfoundersin 14 nanometrin FinFet-prosessilla valmistettavan 8-ytimisen Ryzen-prosessorin TDP-arvo on 95 wattia.
AMD SenseMI -tekniikka
”SenseMI, a set of sensing and adapting technologies, including an artificial network inside every “Zen” processor to anticipate future decision, preload instructions, and choose the best path through the CPU”
Uusien teknisten yksityiskohtien lisäksi AMD esitteli SenseMI-tekniikan, joka käsittää joukon prosessorin suorituskykyyn ja toimintaan liittyviä ominaisuuksia. Vähemmän yllättäen jokaisella SenseMI-tekniikan ominaisuudella on oma markkinointinimensä, joten uusista termeistä ei tule olemaan pulaa.
Virransäästöstä on vastuussa Pure Power -ominaisuus, joka tarkkailee prosessorin lämpötilaa, kellotaajuutta ja käyttöjännitettä. Jos mahdollista, Pure Power optimoi reaaliajassa prosessorin parametrejä alhaisemman virrankulutuksen saavuttamiseksi ylläpitäen tarvittavan suorituskyvyn.
Precision Boost on AMD:n uusi markkinointinimi perinteiselle Turbo-ominaisuudelle ja kellotaajuutta pystytään säätämään rasituksessa huomattavasti aiempaa tarkemmin. Precision Boost toimii rinnakkain Pure Power -ominaisuuden kanssa eli lämpötila, kellotaajuus ja käyttöjännite ovat jatkuvasti tarkkailtavana. Tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan prosessorin kellotaajuutta voidaan säätää 25 MHz:n askelin tuhat kertaa sekunnissa, kun perinteisesti prosessoreissa Turbo-tasot ovat olleet minimissään 100 MHz:n välein.
Extended Frequency Range eli XFR mahdollistaa prosessorin kellotaajuuden nostamisen automaattisesti yli maksimiksi määritellyn Precision Boost -taajuuden, jos prosessorin jäähdytys on kunnossa ja lämpötila riittävän alhainen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kellotaajuus skaalautuu korkeammalle, mitä parempaa jäähdytystä prosessorilla käytetään. Esimerkkigraafissa punainen viiva eli Precision Boost -maksimitaajuus on asetettu neljännelle tasolle, joka voidaan tulkita 4 GHz:ksi. XFR:n avulla ja hyvällä jäähdytyksellä kellotaajuus nousee graafissa hetkellisesti 4,5 GHz:iin.
AMD Ryzen vs Intel Core i7-6900K
AMD tarjoili median edustajille tuoreen katsauksen Zenin suorituskykyyn ja demossa vastakkain olivat 3,4 GHz:n kellotaajuudella toiminut Ryzen-prosessori ja Intelin vakiona toiminut Broadwell-E-koodinimellinen Core i7-6900K -prosessori. AMD:n Ryzen-prosessorissa ei ollut vielä Precision Boost -ominaisuus käytössä, vaan se toimi 3,4 GHz:n perustaajuudella. Intelin 6900K toimii vakiona 3,2 GHz:n perustaajuudella, mutta rasituksessa 3,7 GHz:n Turbo-taajuudella.
Molemmat prosessorit ovat 8-ytimisiä ja kykenevät käsittelemään samanaikaisesti 16 säiettä. AMD ei ole paljastanut 8-ytimisen Ryzenin TDP-arvoa, mutta Core i7-6900K:lla se on 140 wattia. Intelin Core i7-6900K julkaistiin toukokuun lopulla ja sen hintataso Suomessa on tällä hetkellä alkaen 1150 euroa.
Ensimmäisenä ajettiin Handbrake-testi ja videon enkoodaus, jossa kokonaislukuyksiköt pääsevät tositoimiin. Ryzen-kokoonpano oli Handbrake-testissä noin 3-4 sekuntia suorituskykyisempi kuin Core i7-6900K-kokoonpano. Tehonkulutusmittauksissa Blender-renderöintiohjelmistolla mallinnettiin 3D-grafiikkaa ja Ryzen -kokoonpanolla tehonkulutus oli rasituksessa noin 5 wattia alhaisempi kuin 6900K-kokoonpanolla.
Lisa Su kertoi testien lopuksi, että Ryzeniä viilataan vielä kohti julkaisua ja suorituskyky paranee ainakin vielä, kun Precision Boost -ominaisuus kytketään käyttöön. Kannattaa kuitenkin huomioida, että lopullisia johtopäätöksiä AMD:n omista testeistä ei kannata vetää, vaan odottaa puoleettomia testejä. io-tech.fi tulee testaamaan ja ylikellottamaan Ryzen-prosessorin heti julkaisun yhteydessä, joten pysykää kanavalla.
AM4-emolevyt
Ryzen-prosessoreissa on 1331 liitäntäpinniä ja ne sopivat uuteen AM4-prosessorikantaan, joka on käytössä myös Bristol Ridge -koodinimellisissä 7. sukupolven APU-piireissä. Muistiohjain tukee DDR4-muisteja ja PCI Express -ohjain 3.0 -standardia.
Emolevyvalmistajilta on ensi vuonna luvassa runsaasti AM4-kantaisia emolevyjä, jotka pohjautuvat uuteen X370-piirisarjaan. Tuettuna ovat kaikki nykypäivän ominaisuudet, kuten USB 3.1 (Gen 2), M.2-formaatin SSD-asemat, NVMe-protokolla ja SATA Express -liitäntä.
Toisaalta näissä puhuttaneen valmistuskustannuksissa ainoastaan euroista kun Intelin hinnoittelussa ilmaa on välissä taas satoja euroja.
Nordic hardwaren haastattelemien emolevyvalmistajien mukaan, valmistajat ovat yllättyneitä Ryzenin suorituskyvystä. Ryzen päihitti Intelin monissa heidän omissa testeissän, myös joissakin niissä jotka eivät olleet amd:lle optimoituja
Moderkortstillverkare – "Ryzen presterar bättre än väntat"
Piirisarjan valmistuskustannuksen eurot ovat vain yksi pieni osa-alue, kokonaisuus kaikissa kustannuksissa suunnittelussa ja valmistuksessa ratkaisee. Emo + prossu -paketin loppukäyttäjän hintaan vaikutus olisi kiinteällä kateprosentilla kuitenkin merkittävä, verojen, sekä välikäsien omien katteiden jälkeen.
Eikös Intelin 8-ydin prossujen emot ole nyt jotain alkaen 200€? Kun taas yleisimpien pelikone-emojen hintataso on 100€ suuruusluokassa, vain ehkä hiukan yli? AMD mitä ilmeisimmin saa emot ilman kikkailua tuohon hintaluokkaankin.
X99 lähtee joo sieltä 200€ tuntumasta, se taas että mitä tarkoitetaan "pelikone-emolla" voi olla mitä vain. Mutta veikkaisin että hintahaarukka on about 80-170€, suurimman osan päätyessä tuonne 120-150€ välille, koska niistä saadaan paras bang-for the buck. Monet maksavat mielellään lisää esim. Intelin verkkopiiristä tai paremmasta integroidusta äänikortista. <100€ emo taas on sitten jo melkein vängällä Intelillä joku B/H-sarjalainen halvimmilla Realtekin verkko/äänipiireillä.
Se että mihin hintaluokkaan Ryzenin emot asettuvat on vielä melkoinen kysymysmerkki, mutta eiköhän sieltä jotain tule joka lompakolle, väliltä 70-400€ ainakin. Veikkaan että AMD ei revi X300/X370 piirisarjoillaan läheskään samanlaista katetta kuin Intel X/Z sarjoillaan, laskien parempien kellotusemojen hintaa Inteliin verrattuna ehkä kympillä tai kahdella.
Olen seuraillut esimerkiksi Youtuben CultOfMush:ia. Todella tiukkoja konesuosituspaketteja. Siis tyyliin kun nuorelle sukulaispojalle koottaisiin oikein tiukalla budjetilla kone, ja tingitään kaikesta, että prossun ja näyttiksen saa vain kohtuulliseksi.
Muroa/techiä lukevat ovat jo eri asiakasryhmää, kun itselle kootaan rakkaudella konetta, ja homma usein lähtee käsistä.
Realistisempi osa kokonaiskuvaa on vaikka Steam Hardware & Software Survey. Siellä tällä hetkellä esim. fyysisten ytimien määrät: 2:46,46% 4:47,45% 8:0,28% Kaikenlaisilla koneilla pelaillaan, ja itse pelikoneetkin säilyvät käytössä vanhoiksi asti. Siinä sitten on markkinat mihin pelintekijät joutuvat tähtäämään, tasapainoillen pelin näyttävyyden ja vaativuuden, sekä teoreettisen asiakasryhmän koon välillä.
Toivottavasti Ryzenit alkavat näkyä Steamin survey:ssä.
Oon kyllä joskus ennenkin sanonu mutta Steamin hardwaresurvey ei ole hyvä lähde. Toki siitä saa vähän ideaa millä porukka pelaa mutta jos esimerkiksi jotain nykyaikaista 3D peliä tehdään niin ei sitä voi tehdä sillä ehdoilla että lasketaan läppärit joiden tarkoitus on pelata Minecraftia mukaan. Pelaamista sekin on mutta ei noi selainpelit ja Minecraftit ole mitenkään samalla tasolla vaatimusten suhteen kuin nykyaikaiset 3D pelit. Steami ei erittele noita keskenään joten noi tilastot edustaa ehkä pelaajia keskenään mutta ei niitä pelaajia joille tehdään vaikka AAA luokan pelejä ja joille riittää 5 vuotta vanhat selainpelit.
Jengi pelaa niillä keskinkertaisilla koneilla kyllä AAA-pelejäkin ihan vaan settingejä alaspäin tuunaamalla ja surkealla FPS:llä eteenpäin könyämällä.
60fps, täydet herkut… Ne ovat vähemmistön huvia. Suurin osa pelaa jollain antiikki / mid-end vehkeillä.
Minäkin olen joskus alentunut pelaamaan jollain AMD:n hädin tuskin integroituja paremmalla näyttiksellä ja low-voltage mobiili-dualcorella kun parempaa ei vaan ole tarjolla työmatkoilla.
Tietenkin moni AAA-peli tehdään pienemmälle osajoukolle, ja toisaalta pelit myyvät nykyään jopa 10v+ asti, eli on aikaa raudankin päivittyä.
Kaikkein eniten jengi tuntuu pelaavan läppäreillä ja en nyt tarkoita mitään tonnin -> parin peliläppäriä vaan ihan perus läppäreitä.
Tälläinen tuli vastaan toki ei kerro hirveästi
No kyllä toi aika hyvän kuvan antaa millaisia koneita pelaajilla on omasta mielestä.Epäilisin että tässäkin threadissa kaikki on antaneet valvelle tietoa että millainen kone niillä on?.Jos olisin pelifirmassa duunissa niin katselisin aivan varmasti että mitä koneita siellä on eniten ja mitä laitteita porukka on ostellut yms.Ms:llä taas sitten taitaa olla tietoa että millaisia koneita on eniten käytössä mutta noiden tiedot taas ei kerro sitä mihin niitä käytetään eli siellä näkyy kaikki firmojen koneet.
Jos nuo huhusaittien tiedot tuosta mallimerkinnästä pitävät paikkansa niin base kellot 3.3HGz ja boosti 3.7GHz
Nyt kyllä vaikuttaa jo vähän liiankin hyvältä… Tai sitten kyseessä on tosiaan tuo jo aiemmin mainitsemani juttu että Zeppeliinin ydin saa enempi irti SMT:stä kuin HT. Oma i7 4930K antaa ~19% suuremmilla kelloilla (4.4GHz) vain 2% paremman tuloksen (1170cb). Olisipa nuo vuodot vaan totta. Itse en ole kyllä ostohousuja pukemassa vielä jalkaan, mutta emännän koneen i5 650:n tilalle olisi tuollainen 4 Core Zeppeliini oikein omiaan.
Cinebench r15 tulokset näyttää vaihtelevan melko paljon, tuolla joku on kellottanut 1344 cb tuloksen i7-6800k 4.3GHz kelloilla ja toinen hermanni on ajanut 3.3GHz 5920k kivellä 1325 cb tuloksen.
Tämänkertaisen vuodon aitouteen tai ryzen tulokseen en ota kantaa. Vertailun vuoksi oikeat 6-core 5-6k cpu tulokset vakiokelloilla lienee jossain 1050-1150 haarukassa.
MAXON Cinebench Ranking 15 Benchmark Scores – Cinebench R15 – Scores Database
Tuo 5820K:n tulos postaamassasi listauksessa on kyllä virheellinen, kun katsoo IO:n omaa cinebench-ketjua, niin 5820K tarvitsee tuollaiseen tulokseen noin 4,5GHz kellot ja nopeat muistit
EDIT: Ja tuossa aiemmassa Ryzen "vuodossahan" voi kellot olla oikeasti mitä vain, Cinebench tykkää näyttää ainakin Intelin prossuilla vain vakiokellotaajuuden, ei sitä millä kellotaajuudella tulos on oikeasti ajettu.
Aivan :kahvi:
Tästä on keskusteltu paljon aiemmin jo (muistaakseni jopa tässä ketjussa). Ei se mitään hyvää kuvaa anna. Antaa paremminkin kuvaa ehkä yleisesta konekannasta. Tuo pitäisi painottaa sen mukaan paljonko noilla koneilla on oikeasti pelattu, tai ainakin siivota pois, ne millä ei aktiivisesti pelata. Steamejä on asennettu varmasti tolkuttomasti koneisiin jolla kukaan ei pelaa aktiivisesti yhtään mitään. Itselläkin on Steami asennettuna 3-4 koneeseen, mutta ainoastaan yksi niistä on se millä pelataan muulloin kuin joskus ja jouluna. (Ja niiden muiden speksit ovat tuota häntäpää osastoa)
Tuosta esittelemäsi tyhmempi pelinkehittäjä sitten vetää johtopäätökset, että minulle kannattaa kehittää peli joka pyörii niissä low-end masiinoissa sen (lähes :p) high-end pelikoneen sijaan.
Mitkä prosessorit tulevat olemaan io-tech Ryzen artikkelissa verrokkeina mukana?
Tuo pitää paikkansa. Itselläkin yleensä on se yksi kone mitä käytän noin 99% ajasta ja millä myös pelaan.
Erikseen sitten vaikka joku läppäri (HP Business Notebook 8710p missä 2.2GHz T7500 prosessori) toki sillä VOI pelata, esim. Small World 2 toimii oikein hyvin ja on viihdyttävä lautapeli. Mutta ei tuosta kyllä oikeaa kuvaa saa ja säälisin pelinkehittäjää joka alkaisi uutta AAA peliä tekemään ottamalla jonkun noin 10v vanhan läppärin miettien että pelin pitää ehdottomasti tukea sitä. Ottamatta huomioon että henkilö joka käyttää em. läppäriä käyttää sitä ehkä noin 4-6 kertaa vuodessa ja pelaa tietokonepeliä sillä ehkä max kerran vuodessa jos sitäkään.
Hyvä kysymys, toivon että vielä on tallessa prosessorit tästä artikkelista:
Intel Core i7-7700K & Core i5-7600K (Kaby Lake)
Miettien ihan päivittäjiä, toki voi ja varmasti onkin henkilöitä joilla on vielä käytössä vanhoja AMD:n prosessoreja joten viimeisin heiltä olisi myös hyvä saada mukaan jos mahdollista.
Käsittääkseni testejä EI tarvisi ajella uusiksi kun ne kerran on jo valmiiksi olemassa, lisäisi / päivittäisi vaan niihin Ryzenin eri prosessorien (jos saa useamman testattavaksi) noihin tuloksiin vakiona, sitten ns. perus buustilla ja tietysti ylikellotettuna.
Veikkaan Sampsalla olevan kopallinen sopivia prosessoreja eli joutuu varmaan heittämään noppaa, että saa rajattua joukkoa. Eiköhän siinä ole kovimmat kilpailijat Intelin puolelta ja pari AMD:n vanhempaa verrokkina.
No pitää toivoa, että noppa osuu Thubanille. Se on nykyinen prosessorini ja päivitys alkaa olla ajankohtaista.
Olikos noista R5 ja R3 malleista jo jotain aikatauluja tarkemmin tiedossa? Nythän tulee hyvin pian nuo järeimmät(toistaiseksi) mallit.
On se vaikeaa odottaa kun pitäs taas kone kasailla hiljalleen sen kokonaan puuttuessa, mutta laittaako alle inteliä vai odotella Ryzeneitä. Ja vielä vaikeammaksi menee kun omiin tarpeisiin se CPU löytys R5 sarjasta todennäköisimmin, pääkäyttö pelailussa.
Miksei tuossa ollu single tulosta? 35% kellojen nosto merkitsi noin 197 pistettä single threadissa.. Eli samaa tasoa kuin i7 7700K 4,5 ghz:lla. Kokonaistulos nousisi >1500 pisteeseen. Joka on >50% parempi kuin 7700k:lla.
Täällä oli sekin: Hardware.Info Nederland
Tämähän alkaa olemaan kuin lapsena joulun alla, mitähän sieltä mahtaakaan tulla. Tulis nyt nopeasti ne todelliset fakta tiedot pöytään.
Singletesti pitää ajaa erikseen.
Haswell-E eli 5960X
Broadwell-E eli 6950X, 6900K ja 6800K
Kaby Lake eli Core i7-7700K
Vishera eli FX-8370
Olettaen että alkuun testiin saapuu Ryzen 7 1800X
Niin joo. Meinasin vaan miksei ollu molempia. Eikö ollu otettu samasta lähteestä? No pahaa sanoo onko aitoja. Mutta jos on niin yllättynyt olen.
Toivottavasti saatte useampaa Ryzenia testiin 🙂
Joku Phenom II prossu olisi kyllä hieno vertailukohta lisänä. Sille ei tosin taida mitään modernia näyttistä enää saada kiinni, mutta jotain ei 3d-testiä voisi pyöräyttää, jos mahdollista.
Millaisilla muisteilla olisi tarkoitus ajella?
Katsotaan nyt vähän mikä on virallinen DDR4-tuki, mutta kaipa nuo perustestit ihan jollain perus DDR4-2400-nopeudella ja voi kokeilla sitten muistien vaikutusta suorituskykyyn erikseen.
Jep, mielellään molemmilla tietysti samat, olettaen että tuki löytyy. Ei tietenkään pidä Inteliä alkaa huonommilla muisteilla ajaa jos Ryzen ei toimi paremmilla muisteilla.
Tähän olisi makea saada 1090T, ja nähdä itselle se muutos mitä on hakemassa. Kaupasta olen hakemassa todennäköisesti 6/12 prossua, tai ylipäätään se X malli ~250€, kun ei ole varaa isoimpaan.
Toki näiden ero toisistaan on niin valtava kun muistit sekä emojen eroja ei saada vertailuista pois. Ettei kyseessä ole puhdas vertailu, mutta haluaisin nähdä tämän :3
Jos emo ja muistit hidastaa Phenom 2:sta vs. uudet niin tottakai se ero kuuluu puhtaaseen prossuvertailuun. Eihän phenomiin mitenkään saa uusinta emoa ja tuoreimpia muisteja kiinni.
Muutenkin olen sitä mieltä, että Phenom 2 on sen verran kivikautinen että turha sitä on ottaa testiin mukaan hidastamaan artikkelin valmistumista. Jos on niin kova halu tietää mikä on oman prossun tarkka ero nykypäivän tuotteisiin (vinkki: iso) niin vertailukohtana voi käyttää tuota Visheraa.
Omasta mielestä täysin päinvastoin. Vanhat prossut ovat mielenkiintoisia vertailupisteitä kun nyt kyseessä on harrastussivusto eikä mikään kuningaskuluttajan osto-opas. Thubani vertailukohtana on erityisen milenkiintoinen, koska sen IPC on parasta mitä AMD on aikaisemmin puskenut pihalle ja single thread suorituskykykin siten on vielä ihan vertailukelpoinen piledrivereihin. Aivan liian paljon on testejä, joissa vertaillaan vain vastaavia prossuja keskenään, mutta ei saa kunnon kuvaa siitä mikä se todellinen tekniikan kehitys nyt on sitten ollut mikä on hyvin kiinnostavaa artikkelimielessä.
Ymmärrän sen, mutta mielestäni uuden prosessorin artikkeli ei ole oikea paikka kaivaa menneisyydestä n+1 eri prosessorisukupolvea vertailuun mukaan. Tästä voi ennemmin tehdä erillisen artikkelin, jonka kanssa aikataulu ei ole niin tiukka. Saatan muistella omiani mutta siellä edellisessä paikassa saattoi jokin tällainen artikkeli olla.
Nyt on vielä nuo lukijatestitkin olemassa, eli jos vertailu pitkälle menneisyyteen kiinnostaa, eikä mistään netistä löydy valmista revikkaa, kirjoittaa sellaisen itse. Ehkä se sitten julkaistaan etusivulla.
Tässä artikkelissahan on tehty kohtuu kattavat testit 4GHz kelloilla monella Intelin sukupolven i7 prossulla, eli jos samat testit tehdään myös Ryzenillä (4 GHz kelloilla) ei tarvitse olla edes se penaalin terävin kynä että tarvittaessa osaa itsekin tehdä vertailua noiden välillä. Toki huomattavasti parempi jos samasta jutusta Sampsa (tai kuka artikkelin tekeekään) lainaa tuon osan.
Intel Core i7-7700K & Core i5-7600K (Kaby Lake) – io-tech.fi
Thuban X6 voisikin olla mielenkiintoinen lisä sitten myöhemmin 6-ytimisen Ryzenin artikkeliin.
Vanhojen prosessorien listaaminen testeissa auttaa lukijoita hahmottamaan uusien prosessorien tehoeron vanhempiin. Mikäli vanhemmat prosessorit jättää testeistä pois, niin lukija joutuu tekemään tämän työn itse. Eiköhän tämän pitäisi olla aivan itsestään selvää, että tälläisen tiedon tarjoaminen auttaa isoa osaa lukijoista.
Ei niitä testejä ole pakko ajaa uudestaan vanhalla raudalla, jos testiohjelmat tai pelit eivät ole aivan uusimpia.
Auttaa se toki (vaikka joku voisi senkin kyseenalaistaa), mutta on aivan turhaa myöhästyttää artikkelia uudesta prosessorista sen takia, että saa verrokkeja lähes vuosikymmenen takaa mukaan testiin. Erillinen artikkeli ajan kanssa tehtynä on mielestäni paljon parempi vaihtoehto kuin väkisin raapia kasaan testit mahdollisimman monesta prosessorista (tai mistä tahansa). Tämä sillä oletuksella, että lehdistön saatua tuotteen käsiinsä ei julkaisuun enää ole kauheasti aikaa.
Tuskin kukaan haluaa artikkelin viivästyvän tämän takia. Omassa viestissäni myös mainitsin, ettei vanhoille prosessoreille tarvitse edes ajaa testejä, mikäli testiohjelma/peli ei ole liian uusi.
Kommentilla lähinnä halusin kiinnittää huomiota siihen seikkaan, että monesti artikkeleissa verrataan tuotetta edellisen sukupolven vastaaviin. Käytännössä iso osa kuitenkin päivittää koneitaan silloin tällöin, jolloin nämä lukijat joutuvat kaivamaan tiedon itse. Eli siis parin kymmenen minuutin panostuksella artikkeliin lukijat voivat säästää tuon saman ajan (kerrottuna lukijoiden määrällä).
Ja kannattaa muistaa, tuota artikkelin myöhästymistä miettiessä, että vaikka ajettaisiin kaikki testit uusiksi, on muu vertailudata mahdollista ehkä ajaa odotellessa? Ryzenin saapuminen ja sen ajot ovat vain se loppusilaus? Näin siis ehkä, riippuen toki muista järjestelyistäkin.
En minäkään näe kyllä mitään järkeä ottaa jotain museo-phenomia tähän testiin.
Tää menee aikaa rankasti off-topsuksi mutta jos täällä nyt spekuloidaan ja ihmetellään tulevaa artikkelia niin imho ei tarvitse mitään kivikautisia CPUja laittaa artikkeliin. Erikseen toki toivoisin artikkelia, jossa on vanhat Phenonit ja C2D/Qt ja 7950 – nykypäivä vehkeet ja vertaillaan moderneilla peleillä, että missä oikeasti mennään.
Tähän tulevaan Ryzen artikkeliin kaipaisin kovasti real – world skenaarioita, eli ei mitään Quake 3 1024*800 resolla FPS 9000 vaan ihan kunnon 2.5k ja 4k testit. Mahdollisesti myös voisi laittaa taustalle kasan kaikkea roinaa pyörimään, ei välttämättä streamausta mutta jotain tyyliin mumble/ts, Spotify, Chrome ja 30 välilehteä, virus tutkat ja pölymuurit ja sen sellaista. Siinä voisi ainakin minimi FPS:ssä tulla eroja 8c ja 4c ceepujen välille. Ainakin itse juuri tuollaisessa käytössä huomasin eron FX8350 vs i7 4770. Eli vähemmän rändöm lageja. Sekään ei siis varmasti johtunut corejen määrästä vaan tod.näk. turbo tms auto clock latensseista ja/tai schedulrista. Maximi FPS peleissä ei juuri muuttunut.
Ja toivottavasti ylikellotustestejä ajetaan useemmallakin eri coolerityypillä, olis kiva tietää et onko hyvätasosella AIO:lla ja järeellä ilmajäähyllä käytännössä mitään eroo jos XFR on käytössä.
Joo, ja erot testattujen prosessorien välillä ovat täysin yllättäen parin prosentin luokkaa. Jos tekee näytönohjaimesta pullonkaulan, tulokset ovat senmukaiset. Ainoa missä voi jotain eroa näkyä 4K-resoluutiolla, on minimi-fps.
Kopsattu toisesta ketjusta:
Eikai tuo 2666 MHz ole maksimi johon Ryzenin muistiohjain pystyy? :confused:
Voi tulla pataan aika huolella muistikaistarajoitteisissa peleissä (esim. Fallout 4), jos on.
Artikkeliin liittyen, toivoisin kyllä itse kovimmin sitä, että se todellakin julkaistaan just sillon kun pitää, eikä viikon päästä. 🙂
Ja se ois ihan jees jos artikkelissa olisi sitten merkattu kaikkien prosessoreiden myyntinimi ja core/thread määrä suorituskykykaavioihin ja esim vaikka eri värillä Ryzen muihin nähden.
Minullekkin kyllä kelpaisi tuo, mielelläni vertailisin että onko AMD vieläkään saanut vanhoja Phenomeja tehokkaampaa rautaa. Eihän tuo välttämättä myöhästytä artikkelin ulostuloa yhtään, kun noiden vanhojen kivien testit voi ihan hyvin ajaa jo vaikka nyt ja kirjoitella valmiiksi?
Jonkun Phenomin kaivamisessa SER-lavalta ei ole kyllä mitään järkeä, sitä on testattu ihan riittämiin Intelin Sandy/Ivy/Haswell prossuja vastaan. Ryzenin IPC:n pitäisi olla niin lähellä Intelin nykytarjontaa, että tehoero museorautaan on samaa luokkaa. Jos sillä Phenomilla tekee muutakin kuin surffaa nettiä, niin sen suorituskyky (tai lähinnä sen puute) pitäisi olla tiedossa.