
io-techissä on viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana testattu kaikki NVIDIAn ja AMD:n julkaisemat uutuusnäytönohjaimet. Pyrimme ottamaan testeihin verrokiksi aina korvattavan mallin edellisestä sukupolvesta sekä nykyisestä mallistosta testattavan näytönohjaimen ylä- ja alapuolelle sijoittuvan mallin. Lisäksi mukaan otetaan kilpailevasta leiristä saman hintainen vertailukohta. Valitettavasti useimmiten testikappaleet saapuvat niin myöhään, että artikkelin tekeminen valmiiksi ajoissa on aikataulullisesti työn ja tuskan takana. Tästä syystä eri näytönohjaimia ja pelejä ei voi testata loputtomasti, vaan on harkittava tarkkaan sopiva balanssi vertailunäytönohjaimien ja testipelien suhteen.
Otimme tänä keväänä GeForce GTX 1660 Ti-, 1660- ja 1650-artikkeleihin verrokiksi mukaan lähes 5 vuotta vanhan GeForce GTX 970 -näytönohjaimen ja saimme lukijoilta runsaasti positiivista palautetta. Päätimmekin testata laajemmin, miten vanhemmat näytönohjaimet suoriutuvat uusimmissa AAA- ja suosituissa esports-peleissä sekä verrata suorituskykyä uudempiin malleihin.
Tätä artikkelia varten testasimme suoraviivaisesti jopa yli 30 näytönohjainta sekä NVIDIAlta että AMD:ltä. Vanhimmat testin näytönohjaimet ovat jo yli 7 vuotta vanhoja ja uusimmat pari kuukautta sitten julkaistuja. Testien resoluutioiksi valitsimme tällä hetkellä kaksi yleisintä eli Full HD:n (1920×1080) ja Quad HD:n (2560×1440). Testipeleinä mukana ovat Shadow of the Tomb Raider ja Battlefield V edustamassa AAA-luokan pelejä sekä Player Unknown’s Battlegrounds, Fortnite Battle Royale ja Counter Strike: Global Offensive esports-näkökulmaa.
Testatut näytönohjaimet
- NVIDIA
- NVIDIA GeForce GTX 680
- NVIDIA GeForce GTX 750 Ti
- Gigabyte GeForce GTX 780 Ti
- MSI GeForce GTX 950 GAMING 2G
- Asus Strix GeForce GTX 960 OC
- Asus Strix GeForce GTX 970 OC
- NVIDIA GeForce GTX 980
- Asus Strix GeForce GTX 980 Ti OC
- MSI GeForce GTX 1050 Ti GAMING X 4G
- Asus Strix GeForce GTX 1060 OC 6GB
- Gigabyte GeForce GTX 1070 G1 GAMING
- Asus ROG Strix GeForce GTX 1070 Ti Advanced 8G GAMING
- Asus ROG Strix GeForce GTX 1080 OC 8GB 11 GBPS
- Asus ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC 11GB GAMING
- Gigabyte GeForce GTX 1650 GAMING OC 4G
- MSI GeForce GTX 1660 VENTUS XS 6G OC
- Asus ROG Strix GeForce GTX 1660 Ti OC 6GB GAMING
- NVIDIA GeForce RTX 2060 FE
- MSI GeForce RTX 2070 Armor
- MSI GeForce RTX 2080 Gaming X Trio
- Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti GAMING OC 11G
- AMD
- AMD Radeon HD7970 1Ghz
- AMD Radeon R9 290X
- Asus Strix Radeon R9 380X OC 4G GAMING
- XFX Radeon R9 390X 8GB
- Asus Strix Radeon RX 470 OC 4G GAMING
- MSI Radeon RX 480 GAMING X 8G
- Asus ROG Strix Radeon RX 570 OC 4G GAMING
- MSI Radeon RX 580 GAMING X 8G
- XFX Radeon RX 590 Fatboy
- AMD Radeon RX Vega 56
- AMD Radeon RX Vega 64
- AMD Radeon VII
GeForce-näytönohjaimilla oli käytössä 430.39-ajurit ja Radeon-näytönohjaimilla Adrenalin 19.6.1 -ajurit. Käytössä oli pelien uusimmat versiot (kesäkuu 2019).
Testikokoonpano
Näytönohjainten testikokoonpano on kasattu Cooler Masterin Cosmos C700P -kotelon sisälle, jonka etupaneelissa kaksi 140 mm:n kotelotuuletinta imee viileää ilmaa kotelon sisuksiin ja takapaneelissa yksi 140 mm:n tuuletin puhaltaa lämmintä ilmaa ulos. Testikokoonpanona toimi vesijäähdytetty Intelin 6-ytiminen Core i7-8700K -prosessori asennettuna ASRockin Z370 Taichi -emolevylle ja 16 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa keskusmuistia. Käyttöjärjestelmänä on käytössä 64-bittinen Windows 10 Pro asennettuna Kingstonin 480 gigatavun M.2 SSD:lle. Kokoonpanon virransyötöstä vastaa Corsairin 1000 watin HX-virtalähde.
- Intel Core i7-8700K (6/12 ydintä/säiettä, Turbo 4,7 GHz)
- ASRock Z370 Taichi (Intel Z370)
- 16 Gt AORUS RGB Memory 3200 MHz (16-18-18-36)
- Kingston 480 Gt HyperX Predator PCIe M.2 SSD
- Kingston 960 Gt HyperX Savage SSD
- Cooler Master COSMOS C700P -kotelo
- Cooler Master MasterLiquid Maker 240 -vesiijäähdytys prosessorille
- Corsair HX1000 (1000W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
Näytönohjainten testimetodit
io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
99. persentiili (99th percentile) ilmoittaa muuttujan arvon, jota parempia ovat 99 % arvoista. Yksinkertaistetussa esimerkissä on 100 mitattua arvoa, jotka asetetaan paremmuusjärjestykseen. 99. persentiili jättää huomioimatta huonoimman eli 100. arvon ja ilmoittaa 99. parhaimman arvon. Käytännössä 60 sekunnin aikana renderöidään tuhansia ruutuja.
Kyseessä ei ole siis perinteinen ruudunpäivitystesteissä esitetty minimiarvo, joka voi olla vain yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu ja poikkeustapaus, vaan minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja on jätetty huomioimatta. Esimerkiksi 60 FPS:n keskimääräisellä ruudunpäivitysnopeudella renderöidään 3600 ruutua ja 99. persentiili jättää huomioimatta 1 % huonoimmista ruuduista eli 36 ruutua.
Poikkeuksena tähän metodiin Counter Strike: Global Offensivessa mittasimme tuloksen FPS Benchmark -testillä.
Huomioita suorituskykytesteistä ja tulosten lajittelusta
AAA-luokan testipeleissä näytönohjaimet jaettiin suorituskyvyn perusteella eri resoluutioille ja kuvanlaatuasetuksille. Shadow of the Tomb Raiderissa 2560×1440-resoluution alhaisimmaksi kuvanlaatuasetukseksi määritimme Medium-asetuksen ja Battlefield V:ssä High-asetuksen. Jos näytönohjain ei kyennyt kyseisillä asetuksilla pyörittämään peliä yli 60 FPS:n keskimääräisellä ruudunpäivitysnopeudella niin, että 99. persentiili oli myös vähintään 55 FPS:ää, näytönohjain pudotettiin 1920×1080-resoluution taulukkoon. Samaa logiikkaa käytettiin myös eri kuvanlaatuasetusten kohdalla.
Esports-pelit on ajettu kaikilla näytönohjaimilla 1920×1080-resoluutiolla suorituskyvystä riippumatta ja 2560×1440-resoluutiolle on nostettu vain ne näytönohjaimet, jotka jaksoivat pyörittää peliä PUBGissa High- ja Ultra- ja Fortnitessä High- ja Epic-kuvanlaatuasetuksilla. Counter-Strike: Global Offensive testattiin ainoastaan Full HD- eli 1920×1080-resoluutiolla.
Graafien vasemman puolimmainen numero kuvastaa näytönohjaimen 99. persentiilin tulosta ja palkin päässä oleva luku on keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus. Värikoodasimme myös palkit niin, että NVIDIAn näytönohjaimet ovat vihreitä ja AMD:n punaisia, jotta ne on helpompi erottaa suuresta testijoukosta.
Shadow of the Tomb Raider
Syyskuussa 2018 julkaistu Shadow of the Tomb Raider on Eidos Montréalin ja Crystal Dynamicsin kehittämä AAA-luokan toimintaseikkailu. Peli on kehitetty osana NVIDIAn The Way It’s Meant to be Played -ohjelmaa ja se tukee DirectX 12 -rajapinnan ohella viimeisimpiä grafiikkaominaisuuksia, kuten mm. rautakiihdytettyä säteenseurantaa, joka ei testeissämme kuitenkaan ollut käytössä. Yleisesti ottaen Shadow of the Tomb Raider on graafisesti hyvin raskas peli näytönohjaimille.
Shadow of the Tomb Raiderissa 1440p-resoluutiolle ylsivät Medium-asetuksilla vielä Radeon Vega 56- ja GeForce GTX 1070 Ti -näytönohjaimet. On hyvä pitää mielessä, että 1920×1080-resoluutiolla testattujen näytönohjainten kärkipää pyörittää peliä myös 2560×1440-resoluutiolla, mutta sulavaan pelikokemukseen kuvanlaatuasetukset on laskettava alle Mediumiin. Kaikki 1440p-resoluutiolla testatut näytönohjaimet pyörittävät peliä 1920×1080-resoluutiolla parhailla kuvanlaatuasetuksilla yli 70 FPS:n keskimääräisellä ruudunpäivitysnopeudella.
1920×1080-resoluutiolla testit ajettiin kaikilla kuvanlaatuasetuksilla ja näytönohjaimet lokeroitiin suorituskyvyn mukaan sille kuvanlaatuasetukselle, jossa sen suorituskyky ylitti 60 FPS:ää 99. persentiilin olessa suurempi kuin 55. Testijoukon heikoimmin suorituneet GeForce GTX 680, GeForce GTX 950 ja GeForce GTX 750 Ti eivät yltäneet 60 tai edes 50 FPS:ään edes alhaisimmalla Lowest-kuvanlaadulla.
Battlefield V
Battlefield V on DICEn kehittämä ja Electronic Artsin julkaisema ensimmäisen persoonan ammuntapeli, joka julkaistiin marraskuussa 2018. Peli on viidestoista osa Battlefield-sarjassa ja neljäs osa, joka sijoittuu toiseen maailmansotaan. Graafisesti ja tyylillisesti peli on lähellä edeltäjäänsä Battlefield 1:stä (2016), joka sijoittuu ensimmäiseen maailmansotaan. Battlefield V:n testiajo ajettiin yksinpelikampanjan Tirailleur-kartassa.
Huom! Battlefield V taulukoista puuttuu muutamia jälkikäteen lisättyjä näytönohjaimia pelin päivittymisen johdosta. Uusin versio ei ole enää vertailukelpoinen.
Battlefield V:ssä 2560×1440-resoluutioolla ja High-asetuksilla peli pyöri vielä Radeon RX 590 -näytönohjaimella ja NVIDIAn leiristä GeForce GTX 1660 Ti -näytönohjaimella. NVIDIAn näytönohjaimista kaikki GeForce GTX 1070 Ti:stä ylöspäin pyörittivät peliä parhailla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla, kun samaan sarakkeeseen AMD:n näytönohjaimista ylsivät Radeon RX Vega 56, 64 ja Radeon VII.
1080p-resoluutiolla GeForce GTX 950 jäi keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden osalta alle 60 FPS:ään ja GeForce 960:n 99. persentiili ei yltänyt 55 FPS:ään, mutta yleisesti ottaen Battlefield V pyörii Full HD -resoluutiolla ja vähintään Medium-kuvanlaatuasetuksilla melkeimpä kaikilla nykypäivän näytönohjaimilla.
Player Unknown’s Battlegrounds
PlayerUnknown’s Battlegrounds (PUBG) on vuonna 2017 julkaistu verkkopeli, jonka on kehittänyt korealainen Bluehole. Pelissä enintään sata pelaajaa hyppää laskuvarjolla pelialueelle tarkoituksenaan kerätä aseita ja muita esineitä tappaakseen muut pelaajat. Käytettävissä oleva alue pienenee koko pelin ajan ja ohjaa pelaajat lähemmäksi toisiaan. Viimeinen eloon jäänyt pelaaja tai joukkue voittaa kierroksen.
Testien tulokset ajettiin Erangel-kartassa (1.0) pudottautumalla aina samaan paikkaan ja samoissa sääolosuhteissa. Testin aikana jokaisella näytönohjaimella mitattiin vähintään 2 tulosta, joiden perusteella laskettiin keskiarvo. Tästä huolimatta tuloksiin kannattaa suhtautua melko suurella varauksella, koska tuloksiin vaikuttaa mm. jäljellä olevien pelaajien määrä, kuinka moni heistä olivat testiä ajettaessa lähialueilla ja moni muu verkkopelaamiseen liittyvä muuttuja.
Huom! PUBG-tulokset ovat suuntaa antavia.
Käytännössä jokainen testin näytönohjain, paitsi GeForce GTX 750 Ti, ylitti 60 FPS:n standardin 1920×1080-resoluutiolla. Toisin kuin AAA-luokan yksinpeleissä, PUBGin kaltaisissa elektroniseen urheiluun suuntautuvissa peleissä 60 FPS:n ruudunpäivitysnopeus ei kuitenkaan riitä parhaaseen mahdolliseen pelikokemukseen saati kilpailullisiin olosuhteisiin.
Korkeammalla 1440p-resoluutiolla joutuu tinkimään suorituskyvystä, mutta yllä olevasta taulukosta löytyy listattuna ne näytönohjaimet, joiden ruudunpäivitysnopeus täytti standardit High- ja Ultra -kuvanlaatuasetuksilla eli yli 60 FPS:n ruudunpäivitysnopeuden ja yli 55 FPS:n 99. persentiilin.
Fortnite Battle Royale
Fortnite on Epic Games -yhtiön kehittämä ja julkaisema verkossa pelattava kolmannen persoonan ammuntapeli, jossa on selviytymispelin ja roolipelin ominaisuuksia sekä mahdollisuus rakentaa erilaisia rakennelmia eri käyttötarkoituksiin. Syyskuussa 2017 pelin Fortnite Battle Royale -pelitila julkaistiin itsenäisenä ilmaispelinä. Kesäkuussa 2018 pelillä oli yli 120 miljoonaa pelaajaa, joista 40 miljoonaa pelasivat peliä kuukausittain.
Fortnitessä ajetut testit on toteutettu samalla kaavalla kuin PUBG:ssa. Laskeutumispaikka ja reitit olivat jokaisessa testissä samat.
Huom! Fortnite-tulokset ovat suuntaa antavia ja tuloksiin kannattaa suhtautua melko suurella varauksella, koska tuloksiin vaikuttaa mm. jäljellä olevien pelaajien määrä, kuinka moni heistä olivat testiä ajettaessa lähialueilla ja moni muu verkkopelaamiseen liittyvä muuttuja.
Valtaosa näytönohjaimista pyöritti peliä parhailla Epic-kuvanlaatuasetuksilla 1920×1080-resoluutiolla. Fortnite on graafisesti huomattavasti kevyempi kuin muut testipelit.
2560×1440-resoluutiolla Fortnite pyöri sulavasti yli puolella testijoukon näytönohjaimista, kun käytössä oli joko High- tai Epic -kuvanlaatuasetus.
Counter Strike: Global Offensive
Counter-Strike: Global Offensive (lyh. CS:GO) on Valve Corporationin ja Hidden Path Entertainmentin kehittämä taktinen ensimmäisen persoonan ammuntapeli ja neljäs Counter-Strike-sarjan peli. Peli julkaistiin 21. elokuuta 2012 ja se on yksi suosituimpia ensimmäisen persoonan ammuntapelejä ja elektronisen urheilun pelejä.
CS:GO -pelissä ajoimme testit Mr. uLLeticaLin FPS Benchmark kartassa, joka on ladattavissa Steamista ilmaiseksi. Ajoimme identtisen testin jokaisella näytönohjaimella, ainoastaan 1920×1080-resoluutiolla sekä alhaisilla kuvanlaatuasetuksilla.
Yleisesti ottaen Counter Strikessä tavoitteena on mahdollisimman korkea ja ainakin yli 300 FPS:n ruudunpäivitysnopeus mm. sisääntuloviiveen (input lag) eliminoimiseksi. CS:GO on pelattava yli 200 FPS:n ruudunpäivitysnopeudella kaikilla testissä olleilla näytönohjaimilla, mutta yli 300 FPS:ään päästiin NVIDIAn leirissä GeForce GTX 780 Ti:stä ja 980:stä ylöspäin ja AMD:n leirissä Radeon RX 580:stä ylöspäin.
Kun suhteutimme näytönohjaimen hinnan CS:GO:n ruudunpäivitysnopeuteen, parasta kyytiä rahalla tarjoavat tällä hetkellä Radeon RX 580- ja 570-näytönohjaimet sekä GeForce GTX 1650. Kiitos graafista Flyinganterolle.
Loppuyhteenveto
Testasimme yhteensä 30 näytönohjainta sekä NVIDIAn, että AMD:n leiristä, jotka on julkaistu viimeisen seitsemän vuoden aikana. Testit ajettiin viidellä eri pelillä, kahdella eri resoluutiolla ja useammalla kuvanlaatuasetuksella. Testin tarkoituksena oli muodostaa jonkinasteinen käsitys siitä, millä näytönohjaimilla päästään sujuvaan ruudunpäivitysnopeuteen milläkin resoluutio- ja kuvanlaatuasetusyhdistelmällä. Artikkelia voi myös kätevästi käyttää osto-oppaana uutta näytönohjainta hankkiessa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että esimerkiksi NVIDIAn lippulaivamallit, kuten 6 vuotta vanha GeForce GTX 780 Ti on jaksanut kantaa puhtaan suorituskyvyn puolesta tähän päivään ja jaksanee myös pitkälle tulevaisuuteen. Lisäksi kannattaa huomioida, että pelkästään tuorein sukupolvi ei välttämättä takaa parasta suorituskykyä, vaan tärkeämpää on hahmottaa jokaisen sukupolven mallihierarkia. Muutaman vuoden vanha kärkimalli on todennäköisesti edelleen suorituskykyisempi kuin tämän päivän keskitason malli. AMD:n ylivoimaisesti suorituskykyisin näytönohjain on odotetusti Radeon VII, kun taas yli 1000 euron hintainen NVIDIAn GeForce RTX 2080 Ti vei helposti nimiinsä jokaisen kategorian suorituskykynsä osalta.
Valistunut arvaus: monitorien valmistajista: What Is 2K Resolution? A Basic Definition
Noh, 2K tarkoittaa samaa kuin 2160p, josta taasen käytetään virheellisesti merkintää 4K, koska se on markkinatermi.
1080p –> 2160p. Seuraava on sitten 4320p, joka on 4K, mutta markkinatermiltään jo 8K.
Tuollaisia määritelmiä niistä nyt ei käytä yhtään mikään taho, leveydestä ne K:t otetaan aina, onko se sitten leffamaailman määritelmistä vai kuluttajamarkkinoiden on sitten toinen juttu.
Tässä on laskettu FPS/€ suhde CS:GO:n tuloksien perusteella. Hintatiedot haettiin hinta.fi -palvelusta etsimällä jokaiselle näytönohjaimelle halvin hinta merkistä riippumatta. Tämä sen vuoksi, että esimerkiksi Nvidian ja AMD:n referenssimalleja ei ole saatavilla jälleenmyyjiltä. Lisäksi vertailuun otettiin vain molempien uusimmat mallit, jotta hinnat ovat ajantasalla.
![[IMG]](http://i.imgur.com/JC2upgH.png)
Luonnollisesti halvimmat näytönohjaimet tarjoavat parhaimman FPS/€ suhteen ja tehokkaimmissa näytönohjoimissa joutuu maksamaan extraa uusista ominaisuuksista. Ainakin Vega 56 erottuu kuvaajassa edukseen tarjoten verrattain hyvää suorituskykyä ja alhaista FPS/€ suhdetta.
Alla vielä sama vertailu testissä käytetyn näytönohjaimen todellisella hinnalla.
Nämä lukemat kuulostavat ehkä enemmänkin videokuvan tarkkuuksilta kuin näytön.
Jos hakee googlesta FullHD nimellä, niin tuo 1080p on sen määritelmä siinä missä HDlla tarkoitetaan 720p:tä.
Itse pidän noita K termejä täysin markkinointikikkana. Tuohan on varsin yleistä. Nettiyhteydessä 3G muutettiin 4Gksi vaihtaen vain nimikettä, jotta se myisi paremmin. Tietämättömiä kuluttajia on helppo huijata eri termeillä, isompi luku kuulostaa aina paremmalle.
Jossain mainittiin vieläpä että TVssä ei edes normaalilta katseluetäisyydeltä erota yksittäisiä pikselejä ja 4K tai 8K ei siten tuo niin paljoa etua, jos aiemminkaan ei pikseleitä erottanut. Netflixissä vaikuttaisi normi FullHD olevan ihan tarpeeksi hyvää, ettei kalliimpi maksu 4K materiaalin näkemiseksi anna mitään enempää.
Oisko mittään jos tähän loppuis tuo resoluutiokeskustelu tässä ketjussa… ehkä kuitenkin vähän offtopic.
4k-versio tästä testistä tulossa syksymmällä.
Artikkeliin on nyt lisätty @FlyingAntero tekemän graafin pohjalta FPS/€-taulukko:
CS:GO:ssa parasta kyytiä rahalla tarjoavat tällä hetkellä Radeon RX 580- ja 570-näytönohjaimet sekä GeForce GTX 1650.
Mitähän prossua vaaditaan +200fps tai +300fps?
Meinaan että jos joku näiden perusteella ostaa ohjaimen +300fps toivossa niin saattaa pettyä jos se oma hieman vanhempi esim. lukittu i5 ei jaksakkaan.
Ja kone johon esim 1650/Rx580 tulee niin ei ehkä kuitenkaan sisällä sitä tehokasta prosessoria.
Paljon kiitoksia testistä. Melkonen työmäärä on vaadittu moiseen. Itse tykkäsin tuosta medium/high/ultra jaottelusta.
Siinä olisikin hiukka enemmän haastetta etsiä eri prossuista, täsmällinen pullonkaula jossa n.100fps eron saisi aikaan.
Tuo ei edusta todellisuutta uusissa peleissä, mutta antaahan tuo hieman osviittaa missä mennään, jatkossakin saisi olla tuollaiset graafit.:tup:
Lähinnä tarkoitin ettei CSGO taida pyörähtää +200fps saatikka +300fps ihan halppis prossulla.
Tuossa pelissä tulee herkästi prossusta se pullonkaula.
Parempi se on käyttää sellaista prossua, josta ei puhti lopu kun näytönohjaimia testataan.
Jep ja ostoaikeissa olevan kannattaa huomioida myös prosessori, sillä se testissä saatu tulos ei välttämättä toteudu omalla prosessorilla.
Juurihan täällä oli tapaus kun oli ostettu Rtx2060 Gtx970 tilalle ja Fps ei parantunut koska prossu oli pullonkaulana.
Vaikka nyt ei kuulukaan ketjun aiheeseen niin ei tämän takia jaksa uutta pykätä sillä tässä ei ole mitään keskustelemista. 2k on käytännössä HD. Leffamaailmassa se on ollut 2048×858 scope leffoille.
Ei tuollaista 2k termiä kukaan käytä tietotekniikassa, 4k puolestaan käytetään hyvinkin yleisesti.
Full HD, 1920×1080 tai 1080p
Quad HD, 2560×1440 tai 1440p
Ultra HD, 4k, 3840×2160 tai 2160p
Ihme, että kukaan ei ole lanseerannut Full HD:n jälkeen Extra HD:tä, se olisi ollut järkevämpää.
Tähän voi sivuhuomautuksena lämpimästi suositella RTSS:ää, sillä kun saa sekä GPU:n että CPU:n käytön numeroina ja/tai graafeina pelin päälle ja sitten pelatessa voi tarkkailla että kumpi vai molemmat on tapissa ja suunnitella sen mukaan asetusten viilausta ja hardispäivityksiä. :tup:
AMD:n näyttiksillä ei tarvitse tosin asennella tuota kun Radeon Overlaysta löytyy vastaava ominaisuus
Ainoa mihin RTSS:ää amd:llä tarvii on max framerate limit. Freesyncin kanssa takaa parhaan tuloksen. (Radeon settingsin vastaava ei toimi tuohon tarkoitukseen)
Hmm tuota en ole huomannut, mutta tosin ne pari peliä jossa olen fps rajoittanut tukee sitä myös oman valikkonsa kautta, ja freesyncin kanssa tuntunut toimivan.
Pitääpä muistaa testailla. Tulee noissa civilization yms tyyppisissä peleissä rajoitettua kun ihan turhaa huudattaa täysillä, ei vaikuta kun meluun ja kämpän lämpöön.
En muista missä oli (yt video?) tämä sama mutta amd korteilla:
RTSS vs In-game FPS cap or frame limit : Competitiveoverwatch
Eli rtss limit on vakain ja aiheuttaa vähiten input lagia ja droppeja.
Itse siis hylkäsin radeon settings valikon rajoittimen ihan sillä että se on silmämääräisesti jo paskaa. Sitä ei toki suositellakkaan rajoittimeksi vaan cappaamaan valikoiden yms fps alle 1000. Rtss sopii kuitenkin hyvin myös free/greesyncin kanssa käytettäväksi.
Jees pitääpä testailla. Tosin noissa mainitsemissani peleissä joissa olen fps limittiä jostain käyttänyt sillä input lagilla ei ole mitään merkitystä. Kivääri ja sinkohippa pelit siten eri asia, mutta yleensä niiden enginet on sellaisia että ei halua muutenkaan capittaa fps vaan ennemminkin vaikka karsia detaileja jotta pyörii vielä kovempaa.
Ei vaan enää oikeen iän puolesta noi reaktio + lihasmuistipelit naposta kun ei niissä ole mitään toivoakaan pärjätä nuorisolle.