AMD esitteli kuukausi sitten E3-pelimessuilla uudet RDNA-grafiikka-arkkitehtuuriin pohjautuvat ja Navi 10 -grafiikkapiiriä käyttävät Radeon RX 5700- ja 5700 XT -näytönohjaimet. Tuolloin näytönohjainten suorituskykyä ja hintatasoa verrattiin NVIDIAn GeForce RTX 2060- ja 2070-malleihin. 5700-malli hinnoiteltiin 379 dollariin eli 30 dollaria kalliimmaksi kuin 2060 ja 5700 XT 449 dollariin eli 50 dollaria edullisemmaksi kuin 2070. Suomen alkuperäiset myyntihinnat olivat 5700:lle 409 euroa ja 5700 XT:lle 499 euroa.
NVIDIA reagoi AMD:n julkaisuun välittömästi ja julkaisi aiemmin tällä viikolla päivitetyt GeForce RTX 2060 Super- ja 2070 Super -näytönohjaimet ja muokkasi samalla mallistoaan ja hinnoitteluaan. 499 dollariin ja Suomessa 549 euroon hinnoiteltu 2070 Super korvaa markkinoilla 2070-mallin. Perus-2060 puolestaan jää myyntiin uuden 399 dollarin ja Suomessa 439 euron hintaisen 2060 Superin alapuolelle.
Muuttuneen markkinatilanteen johdosta AMD on päätti hyvin poikkeuksellisesti leikata jo ilmoittamiaan Radeon RX 5700 -näytönohjaimien myyntihintoja ennen myynnin alkamista. 5700 XT -mallin veroton suositushinta Yhdysvalloissa laskee 50 dollarilla 449 dollarista 399 dollariin ja 5700-mallin hinta 379 dollarista 30 dollarilla 349 dollariin. Suomessa uudet hinnat ovat 5700:lle 389 euroa eli 30 euroa vähemmän ja 5700 XT:lle 449 euroa eli 50 euroa vähemmän.
Saimme io-techin testiin AMD:n omaan referenssisuunnitteluun perustuvat Radeon RX 5700- ja 5700 XT -näytönohjaimet. Tutustumme tässä artikkelissa näytönohjaimien ominaisuuksiin ja suorituskykytestit on ajettu 3840×2160-, 2560×1440- ja 1920×1080-resoluutioilla. Mukana on myös tehonkulutus-, lämpötila- ja melumittaukset sekä ylikellotustestit.
Näytönohjaimien esittely
AMD:n omat versiot Radeon RX 5700 -sarjan näytönohjaimista on varustettu 70 mm:n blower-tuulettimella eli se työntää lämpimän ilman ulos kotelosta. Näytönohjain on kahden korttipaikan korkuinen ja 27,3 cm pitkä. AMD:n mukaan kyseiselle jäähdytysratkaisulle on kysyntää eri kanavissa, kuten valmiskokoonpanoissa. Samalla yhtiö jättää suurikokoisemmat, tehokkaammat ja hiljaisemmat usemmalla tuulettimella varustut jäähdytysratkaisut näytönohjainvalmistajien toteutettavaksi eikä kilpaile omalla referenssimallillaan suoraan omien asiakkaidensa kanssa, kuten NVIDIA omalla Founders Editionillaan.
Radeon RX 5700 XT:n ilmanohjain on muotoiltu ja kuvoitu hieman näyttävämmäksi kuin 5700-mallissa ja lisäksi XT:ssä Radeon-logo on valaistu ja takapuolelta löytyy suojalevy.
5700 on varustettu karsitulla Navi 10 -grafiikkapiirillä, jossa on käytössä 2306 stream-prosessoria ja 140 tekstuuriyksikköä. Grafiikkapiiri toimii 1465 MHz:n perustaajuudella ja maksimissaan 1725 MHz:n Boost-taajuudella.
5700 XT on puolestaan varustettu täydellä Navi 10 -grafiikkapiirillä eli 2506 stream-prosessorilla ja 160 tekstuuriyksiköllä. Grafiikkapiiri toimii 1605 MHz:n perustaajuudella ja maksimissaan 1905 MHz:n Boost-taajuudella.
AMD on lanseerasi Radeon RX 5700 -näytönohjaimien yhteydessä uuden Game-kellotaajuuden, jota se käyttää kuvaamaan grafiikkapiirin todellista kellotaajuutta tyypillisessä pelirasituksessa. 5700:n pelitaajuudeksi on ilmoitettu 1625 MHz ja 5700 XT:n 1755 MHz.
Todellisuudessa 5700:n grafiikkapiirin kellotaajuus oli 3D-rasituksessa n. 1650 MHz. Grafiikkapiirin lämpötila nousi 10 minuutissa 76 asteeseen ja tuulettimen kierrosnopeus 42 %:iin eli 2100 RPM:ään.
Todellisuudessa 5700 XT:n grafiikkapiirin kellotaajuus oli 3D-rasituksessa noin 1786 MHz. Grafiikkapiirin lämpötila nousi 10 minuutissa 85 asteeseen ja tuulettimen kierrosnopeus 42 %:iin eli 2100 RPM:ään.
Näytönohjaimissa on 256-bittisen muistiväylän jatkeena on kahdeksan gigatavua 14 Gbps:n nopeudella toimivaa GDDR6-näyttömuistia ja muistiväylän kaistanleveys on 448 gigatavua sekunnissa.
Molemmat näytönohjaimet on varustettu 6- ja 8-pinnisillä PCI Express -lisävirtaliittimillä ja 5700:n TBP- eli Typical Board Power-arvo on 180 wattia ja 5700 XT:n 225 wattia.
Näyttöliittiminä tarjolla on kolme Displayport 1.4a-liitintä ja yksi HDMI 2.0b-liitin. Liitinten yläpuolelle osa on rei’itetty kokonaan lämpimän ilman ulostulolle.
Testikokoonpano
Suorituskykytesteissä Radeon RX 5700- ja 5700 XT -näytönohjaimia verrataan ensisijaisesti GeForce RTX 2060- ja 2070-näytönohjaimiin. Mukana ovat myös NVIDIAn leiristä juuri julkaistut 2060 Super- ja 2070 Super- sekä 1660 Ti-, 1080-, 1080 Ti- ja 2080-mallit. AMD:n leiristä mukana ovat RX 590-, Vega 56- ja 64- sekä Radeon VII -mallit.
Testit ajettiin 3840×2160-, 2560×1440- ja 1920×1080-resoluutioilla. Radeon RX 5700 -näytönohjaimilla oli käytössä 19.7 -lehdistöajurit ja muilla Radeon-näytönohjaimilla oli käytössä Adrenalin 2019 Edition 19.6.3 -ajurit. GeForce RTX 2060 Super- ja 2070 Super -näytönohjaimilla oli käytössä 431.16-lehdistöajurit, muilla GeForce-näytönohjaimilla 430.86-ajurit.
Hintataso Suomessa 7.7.2019
- GeForce GTX 1660 Ti: alkaen 279 €
- Radeon RX Vega 56: alkaen 294 €
- Radeon RX 5700: alkaen 349 € (?)
- GeForce RTX 2060: alkaen 359 €
- Radeon RX 5700 XT: alkaen 399 € (?)
- GeForce RTX 2060 Super: alkaen 439 €
- Radeon RX Vega 64: alkaen 493 €
- GeForce RTX 2070: alkaen 499 €
- GeForce RTX 2070 Super: alkaen 549€
- GeForce GTX 1080: alkaen 600 €
- Radeon VII: alkaen 739 €
- GeForce RTX 2080: alkaen 740 €
- GeForce GTX 1080 Ti: alkaen 849 €
Näytönohjainten testikokoonpano on kasattu Cooler Masterin Cosmos C700P -kotelon sisälle, jonka etupaneelissa kaksi 140 mm:n kotelotuuletinta imee viileää ilmaa kotelon sisuksiin ja takapaneelissa yksi 140 mm:n tuuletin puhaltaa lämmintä ilmaa ulos. Testikokoonpanona toimi vesijäähdytetty Intelin 6-ytiminen Core i7-8700K -prosessori asennettuna ASRockin Z370 Taichi -emolevylle ja 16 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa keskusmuistia. Käyttöjärjestelmänä on käytössä 64-bittinen Windows 10 Pro asennettuna Kingstonin 480 gigatavun M.2 SSD:lle. Kokoonpanon virransyötöstä vastaa Corsairin 1000 watin HX-virtalähde.
- Intel Core i7-8700K (6/12 ydintä/säiettä, Turbo 4,7 GHz)
- ASRock Z370 Taichi (Intel Z370)
- 16 Gt AORUS RGB Memory 3200 MHz (16-18-18-36)
- Kingston 480 Gt HyperX Predator PCIe M.2 SSD
- Kingston 960 Gt HyperX Savage SSD
- Cooler Master COSMOS C700P -kotelo
- Cooler Master MasterLiquid Maker 240 -vesijäähdytys prosessorille
- Corsair HX1000 (1000W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
GeForce-näytönohjaimet:
- Asus ROG Strix GeForce GTX 1080 OC
- Asus ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC
- MSI GeForce GTX 1660 Ti Gaming X
- NVIDIA GeForce RTX 2060 Founders Edition
- NVIDIA GeForce RTX 2060 Super Founders Edition
- MSI GeForce RTX 2070 Armor
- NVIDIA GeForce RTX 2070 Super Founders Edition
- MSI GeForce RTX 2080 Gaming X
Radeon-näytönohjaimet:
- XFX Radeon RX 590 Fatboy
- AMD Radeon RX Vega 56
- AMD Radeon RX Vega 64
- AMD Radeon VII
- AMD Radeon RX 5700
- AMD Radeon RX 5700 XT
Näytönohjainten testimetodit
io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
99. persentiili (99th percentile) ilmoittaa muuttujan arvon, jota parempia ovat 99 % arvoista. Yksinkertaistetussa esimerkissä on 100 mitattua arvoa, jotka asetetaan paremmuusjärjestykseen. 99. persentiili jättää huomioimatta huonoimman eli 100. arvon ja ilmoittaa 99. parhaimman arvon. Käytännössä 60 sekunnin aikana renderöidään tuhansia ruutuja.
Kyseessä ei ole siis perinteinen ruudunpäivitystesteissä esitetty minimiarvo, joka voi olla vain yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu ja poikkeustapaus, vaan minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja on jätetty huomioimatta.
Suorituskykytesti 3840×2160-resoluutiolla
Monien lukijoiden toiveesta testasimme Battlefield V -pelin 3840×2160-resoluutiolla ja Ultra-kuvanlaatuasetuksilla keskimääräisestä ruudunpäivitysnopeudesta välittämättä. Ruudunpäivitysnopeus ei riittänyt yli 60 FPS:ään kuin Radeon VII:llä. Radeon RX 5700 -näytönohjaimilla on suositeltavaa käyttää 4k-resoluutiolla High- tai Medium-tason kuvanlaatuasetuksia.
Suorituskykytestit 2560×1440-resoluutiolla
Battlefield V:ssä 1440p-resoluutiolla RX 5700 oli noin 21 % suorituskykyisempi kuin RTX 2060 ja RX 5700 XT oli noin 14 % suorituskykyisempi kuin RTX 2070.
Tomb Raiderissa 1440p-resoluutiolla RX 5700 oli noin 10 % suorituskykyisempi kuin RTX 2060 ja RX 5700 XT oli puolestaan noin 5 % suorituskykyisempi kuin RTX 2070.
Metro Exoduksessa 1440p-resoluutiolla RX 5700 oli noin 11 % suorituskykyisempi kuin RTX 2060 ja RX 5700 XT oli puolestaan noin 4 % suorituskykyisempi kuin RTX 2070.
Resident Evil 2:ssa 1440p-resoluutiolla RX 5700 oli noin 11 % suorituskykyisempi kuin RTX 2060 ja RX 5700 XT oli puolestaan noin 2 % suorituskykyisempi kuin RTX 2070.
Forza Horizon 4:ssä 1440p-resoluutiolla RX 5700 oli noin 35 % suorituskykyisempi kuin RTX 2060 ja RX 5700 XT oli noin 44 % suorituskykyisempi kuin RTX 2070.
Wolfenstein II:ssa 1440p-resoluutiolla RX 5700 ja RTX 2060:n ero oli vain noin 3 % Radeonin hyväksi ja RX 5700 XT hävisi RTX 2070:lle suorituskyvyssä noin 3 prosenttia.
Huom! NVIDIAn Turing-näytönohjaimilla oli käytössä Content Adaptive Shading -ominaisuus Performance-asetuksella.
Suorituskykytestit 1920×1080-resoluutiolla
Battlefield V:ssä 1080p-resoluutiolla RX 5700 oli noin 17 % suorituskykyisempi kuin RTX 2060 ja RX 5700 XT oli noin 18 % suorituskykyisempi kuin 2070.
Tomb Raiderissa 1080p-resoluutiolla RX 5700 oli noin 7 % suorituskykyisempi kuin RTX 2060 ja RX 5700 XT oli noin 6 % suorituskykyisempi kuin RTX 2070.
Metro Exoduksessa 1080p-resoluutiolla RTX 2060 oli noin 8 % suorituskykyisempi kuin RX 5700 ja RTX 2070 oli noin 8 % suorituskykyisempi kuin RX 5700 XT.
Resident Evil 2:ssa 1080p-resoluutiolla RX 5700 oli noin 5 % suorituskykyisempi kuin RTX 2060 ja RX 5700 XT oli lähes tasoissa RTX 2070:n kanssa noin prosentin erolla Radeonin hyväksi.
Forza Horizon 4:ssä 1080p-resoluutiolla RX 5700 oli noin 34 % suorituskykyisempi kuin RTX 2060 ja RX 5700 XT oli noin 55 % suorituskykyisempi kuin RTX 2070.
Wolfenstein II:ssa 1080p-resoluutiolla RX 5700 oli lähes tasoissa RTX 2060:n kanssa, ollen sitä noin 3 % suorituskykyisempi. RX 5700 XT jäi RTX 2070:lle suorituskyvyssä noin 5 prosenttia.
Huom! NVIDIAn Turing-näytönohjaimilla oli käytössä Content Adaptive Shading -ominaisuus Performance-asetuksella.
Counter Strike: Global Offensivessa 1080p-resoluutiolla RTX 2060 oli noin 16 % suorituskykyisempi kuin RX 5700 ja RTX 2070 noin 21 % suorituskykyisempi kuin 5700 XT.
Tehonkulutusmittaukset
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä. 3D-rasituksena käytettiin Battlefield V -peliä.
Radeon RX 5700:n tehonkulutus oli 31 wattia korkeampi kuin GeForce RTX 2060:llä ja RX 5700 XT:n kulutus oli puolestaan 52 wattia korkeampi kuin RTX 2070:llä.
Lämpötilamittaukset
Grafiikkapiirin lämpötila mitattiin NVIDIAn näytönohjaimilla GPU-Z-ohjelmalla ja AMD:n näytönohjaimilla ajureiden Wattman-välilehden OSD-monitorointityökalulla. 3D-rasituksena käytettiin Battlefield V -peliä.
Radeon RX 5700 XT:n Navi 10 -grafiikkapiirin lämpötila nousi AMD:n omalla jäähdytysratkaisulla jopa 86 asteeseen eli sen kaveriksi kaivattaisiin ehdottomasti tehokkaampaa jäähdytysratkaisua. 5700:llä grafiikkapiirin lämpötila oli 76 astetta eli kolme astetta korkeampi kuin RTX 2060:llä.
Melumittaukset
A-painotuksella suoritetuissa melumittauksissa Velleman DVM805 -desibelimittari sijoitettiin 60 senttimetrin päähän kiinni olevan kotelon kyljestä. Ympäristön melutaso testikokoonpano pois päältä oli 33,3 desibeliä. 3D-rasituksena käytettiin Battlefield V -peliä. Virallisesti melua mitataan tiettyjen standardien mukaan, joten mittaukset ovat lähinnä suuntaa antavia.
Melumittauksissa molemmilla Radeon RX 5700 -näytönohjaimilla melutasoksi mitattiin noin 40 desibeliä, jota ei voi korvakuulolla enää kutsua hiljaiseksi tai miellyttäväksi. Hiljaisempia Radeon RX 5700 -näytönohjaimia on odotettavissa myöhemmin näytönohjainvalmistajilta.
Ylikellotustestit
AMD:n lehdistöajurissa oli bugi Wattman-ylikellotusominaisuuksissa ja toimiva ajuri tuli ladattavaksi vasta julkaisun yhteydessä. Aikataulusyistä emme valitettavasti ehtineet suorittamaan ylikellotustestejä artikkelin alkuperäisen julkaisun yhteydessä.
Päivitys 31.7.2019
Ylikellotustestissä Radeon RX 5700 XT- ja 5700-näytönohjaimet olivat asennettuna suljetun Cooler Master Cosmos C700P -kotelon sisälle. Power Limit eli tehonkulutuksen yläraja nostettiin maksimiin eli 5700 XT:llä +50 %:iin ja 5700:llä +20 %:iin. Saavutetut kellotaajuudet ovat suuntaa antavia.
Radeon RX 5700 -näytönohjaimien grafiikkapiiriä ylikellotetaan manuaalisesti käyrällä, jossa vaaka-akselilla on kellotaajuus ja pystyakselilla käyttöjännite. Kun kellotaajuutta nostetaan, käyttöjännite nousee vakiona automaattisesti mukana 5700 XT:llä maksimissaan 1,2 volttiin asti, ja 5700:llä 1,045 volttiin asti, mutta sen voi asettaa myös manuaalisesti haluamakseen. 5700 XT:llä kellotaajuus on mahdollista nostaa maksimissaan 2150 MHz:iin ja 5700:llä 1850 MHz:iin. GDDR6-muistien kellotaajuus on 5700 XT:llä mahdollista nostaa 875 MHz:stä 950 MHz:iin ja 5700:llä 930 MHz:iin, mutta molemmilla näytönohjaimilla havaittiin 900 MHz:n jälkeen epävakautta.
Molempien näytönohjaimien tuulettimen automaattisesti lämpötilan mukaan säätyvä kierrosnopeus on vakiona asetettu todella matalalle ja se nousee maksimissaan 42 %:iin eli noin 2100 RPM:ään. Tästä huolimatta näytönohjaimet ovat äänekkäitä noin 40 desibelin melutasolla ja varsinkin 5700 XT toimii todella lämpimänä eli 86-asteisena ja 5700 puolestaan hieman viileämpänä 76-asteisena.
Radeon RX 5700 XT
Radeon RX 5700 XT:n kanssa tuli melko nopeasti selväksi, että AMD on jo itse venyttänyt sen lähes äärirajoille omalla vakiojäähdytyksellään. Tehonkulutuksen ylärajan nostamisen ja kellotaajuuden korottamisen seurauksena grafiikkapiirin lämmöt karkasivat yli 90 asteeseen, jos tuuletinprofiilin annettiin olla vakiona. Jotta lämmöt saatiin kuriin, tuulettimen kierrosnopeutta piti nostaa sen verran runsaasti, että näytönohjaimen melutaso nousi lähes sietämättömän äänekkääksi.
Tässä vaiheessa päätimme tehdä varsinaiset ylikellotustestit 5700 XT:llä siten, että tuulettimen kierrosnopeus nostettiin maksimiin eli 4500 RPM:ään, jolloin melutaso nousi lehtipuhallinmaiseksi 56,5 desibeliin. Testin tarkoituksena oli simuloida myöhemmin markkinoille saapuvia tehokkammalla jäähdytysratkaisulla varustettuja custom-malleja.
5700 XT:llä Navi 10 -grafiikkapiiri saatiin toimimaan vakaasti asettamalla kellotaajuus Wattmanissa 2100 MHz:iin, jolloin se oli todellisuudessa noin 2030 MHz:n tuntumassa. Wattman ilmoittaa GDDR6-muistien taajuudeksi vakiona 875 MHz ja ne toimivat vakaasti 900 MHz:n kellotaajuudella, joka tarkoittaa 14 -> 14,4 Gbps nopeutta.
Testikokoonpanon tehonkulutus nousi Radeon RX 5700 XT ylikellotettuna 302 watista 375 wattiin eli 73 wattia. Kun tuuletin huusi täysillä grafiikkapiirin lämpötila oli ylikellotettuna 76 astetta ja AMD:n nykyisin ilmoittama lämpöantureiden verkoston maksimiarvo Junction-lämpötila nousi 99 asteeseen.
Radeon RX 5700
Siinä missä äärirajoille jo vakiona viritetyn 5700 XT:n ylikellottaminen oli suorastaan painajaismainen koettelemus, 5700-mallilla kaikki sujui kuin leikki. AMD on asettanut 5700:lle keinotekoiset rajat, jotta sen suorituskykyä ei pystyisi ylikellottamaan liian lähelle 5700 XT:tä.
5700:llä Navi 10 -grafiikkapiiri saatiin toimimaan vakaasti asettamalla kellotaajuus Wattmanissa 1850 MHz:iin eli maksimiin, jolloin kellotaajuus oli todellisuudessa noin 1780 MHz:n tuntumassa ja käyttöjännite 1,045 volttia. GDDR6-muistit toimivat vakaasti 900 MHz:n kellotaajuudella, joka tarkoittaa 14 -> 14,4 Gbps nopeutta.
Testikokoonpanon tehonkulutus nousi Radeon RX 5700 ylikellotettuna 265 watista 298 wattiin eli 33 wattia. Tuulettimen kierrosnopeuteen ei koskettu eli melutaso pysyi noin 40 desibelissä, jolloin grafiikkapiirin lämpötila nousi ylikellotettuna 76 asteesta 80 asteeseen ja lämpöantureiden verkoston maksimiarvo Junction-lämpötila nousi 95 asteeseen.
Alivoltitus
Radeon RX 5700 XT:llä vakiojännite on 1,192 volttia eli 1192 millivolttia ja todellinen kellotaajuus 3D-rasituksessa oli noin 1825 MHz. Kun jännitettä laskettiin, grafiikkapiirin todellinen kellotaajuus käyttäytyi seuraavanlaisesti:
- 1192 mV: n. 1825 MHz (vakio)
- 1150 mV: n. 1865 MHz
- 1125 mV: n. 1885 MHz
- 1100 mV: n. 1920 MHz
- 1075 mV: n. 1950 MHz
- 1050 mV: Kokoonpano kaatui
Alivoltitettuna, mutta korkeammalla kellotaajuudella toimineen 5700 XT -kokoonpanon tehonkulutus oli noin 310 wattia eli hieman korkeampi kuin vakiona ja grafiikkapiirin lämpötila oli samalla tasolla noin 85 asteessa.
Radeon RX 5700:llä vakiojännite on jo valmiiksi todella alhainen eli 0,984 volttia. Jännitteen laskemisella ei ollut vaikutusta kellotaajuuteen, mutta grafiikkapiirin lämpötilaa ja tehonkulutusta alivoltittamalla on mahdollista laskea.
Suorituskyky ylikellotettuna ja alivoltitettuna
Suorituskykytesteissä tehtiin erikoinen havainto ylikellotetulla 5700 XT:llä, kun joissain peleissä, kuten Shadow of the Tomb Raiderissa ja F1 2019:ssä, 99. persentiili laski vakiotuloksiin verrattuna. Metro Exoduksessa vastaavaa ilmiötä ei havaittu.
Shadow of the Tomb Raiderissa ylikellotettuna 5700 XT:llä keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus parani noin 4 %, mutta 99. persentiili suorastaan romahti 65 -> 36-57 FPS:ään. Alhaisempi tulos johtui huomattavasti suuremmasta määrästä heikkoja yksittäisten ruutujen renderöintiaikoja kuin vakiona. GDDR6-muistien ylikellottaminen ei vaikuttanut negatiivisesti tuloksiin.
Alivoltitettuna 5700 XT oli Tomb Raiderissa noin 3 % suorituskykyisempi kuin vakiona.
Ylikellotettuna 5700 oli Tomb Raiderissa noin 6 % suorituskykyisempi kuin vakiona.
Ylikellotettuna 5700 XT:llä F1 2019:ssä keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus parani noin 9 %, mutta 99. persentiili laski 89 -> 87 FPS:ään. Tällä kertaa havintojemme mukaan syynä oli GDDR6-muistien ylikellottaminen, eikä grafiikkapiirin ylikellottaminen vaikuttanut negatiivisesti tulokseen.
Alivoltitettuna 5700 XT oli noin 6 % suorituskykyisempi kuin vakiona.
Ylikellotettuna 5700 oli noin 4 % suorituskykyisempi kuin vakiona.
Ylikellotettuna 5700 XT oli 3DMark Timespyssä noin 5 % ja 5700 noin 4 % suorituskykyisempi kuin vakiona.
Alivoltitettuna 5700 XT oli noin 2 % suorituskykyisempi kuin vakiona.
Jos Radeon RX 5700 -näytönohjaimia haluaa viritellä ja ylikellottaa AMD:n ajureiden Wattman-välilehden tarjoamia rajoja korkeammalle, se onnistuu omalla riskillä Windowsin rekistereitä editoimalla. SPPT- eli SoftPowerPlay Table -modifikaatiossa Windowsin rekistereihin kirjoitetaan uudet raja-arvot, jotka näytönohjain lukee.
Loppuyhteenveto
AMD:n uudet Radeon RX 5700 -näytönohjaimet ovat kuluttajien näkökulmasta erittäin tervetullut julkaisu markkinoille. Ensimmäiset maistiaiset kiristyneestä kilpailutilanteesta saatiin välittömästi, kun NVIDIA lanseerasi uudet GeForce RTX 2060 Super- ja 2070 Super -näytönohjaimet suorituskyvyltään ja hinnaltaan Radeon RX 5700 -näytönohjaimien yläpuolelle. AMD vastasi haasteeseen välittömästi laskemalla Radeon RX 5700 -näytönohjaimien hintoja kaksi päivää ennen myynnin alkamista.
Saimme io-techin testiin tuoreeltaan AMD:n omat referenssinäytönohjaimet, joiden jäähdytysratkaisussa käytetään hieman äänekästä blower-mallista tuuletinta eikä niiden jäähdytystehokaan ole parhaimmasta päästä. AMD perustelee päätöstään siten, että kyseiselle jäähdytysratkaisulle on markkinoilla kysyntää esimerkiksi valmiskokoonpanoissa ja samalla se jättää asiakkailleen eli näytönohjainvalmistajille vapaat markkinat kilpailla järeämpien ja hiljaisempien jäähdytysratkaisuiden kanssa.
Radeon RX 5700 XT on 449 euron hinnallaan Suomessa tällä hetkellä noin 100 euroa edullisempi kuin GeForce RTX 2070 -näytönohjaimet ja tarjosi esimerkiksi 1440p-resoluutiolla Shadow of the Tomb Raiderissa ja Metro Exoduksessa noin 4-5 % parempaa suorituskykyä. 5700 on puolestaan 389 euron hinnallaan suurin piirtein saman hintainen tai parikymppiä kalliimpi kuin halvimmat GeForce RTX 2060 -mallit, mutta se tarjoaa edellä mainituissa peleissä 10-11 % parempaa suorituskykyä.
7 nanometrin viivanleveydestä huolimatta tehonkulutuksella tai grafiikkapiirin lämpötilalla AMD ei pysty kehuskelemaan, sillä 5700-mallin tehonkulutus on pykälää suorituskykyisemmän 2060 Superin tasolla ja 5700 XT:n puolestaan 2070 Superin tasolla. 5700 XT:n grafiikkapiirin kellotaajuus on vedetty aivan tappiin, josta kertoo 86 asteen rasituslämpötila, kun taas 5700:n 77 asteen lämpötila on huomattavasti maltillisemmalla tasolla.
Ylikellotustestien yhteenvetona voidaan todeta, että Radeon RX 5700 XT:llä kannattaa keskittyä näytönohjaimen mahdollisimman hyvään jäähdyttämiseen ja alivoltittamiseen, Radeon RX 5700:llä puolestaan voi grafiikkapiirin ylikellottaa maksimiin ja hieman GDDR6-muistejakin.
Vegan haasteiden jälkeen AMD:n uusi tuleminen Navilla näyttää huomattavasti paremmalta. Microsoft ja Sony ovat kertoneet tuovansa seuraavan sukupolven pelikonsolit AMD:n grafiikkapiirillä varustettuna myyntiin ensi vuonna. Molemmista löytyy rautapohjainen säteenseuranta, joten 2. sukupolven RDNA-arkkitehtuuri ja Navi-grafikkapiirit tullaan todennäköisesti näkemään aiempaa ripeämmällä tahdilla. AMD on sanonut suoraan kehittävänsä jatkossa puhtaasti pelaamiseen suunnattuja grafiikkapiirejä pohjautuen RDNA-arkkitehtuuriin ja myös kalliit ja kömpelöt HBM-muistit on vaihdettu edullisempiin ja joustavampiin GDDR6-muisteihin. Nähtäväksi jää, julkaistaanko seuraavaksi isompi Navi-piiri korvaamaan Radeon VII ja Vega 20 vai edullisemmat Radeon RX 500 -sarjan näytönohjaimet ja Polaris-grafiikkapiirit.
Isoin merkitystään tuolla on joillakin konsoli ohjelmilla, kun ne on hiottu varsin tarkasti raudan ympärille. Pc puolella erot lienevät pienempiä. Mutta yhteensopivuus wabhojen softien kanssa erityisesti konsolipuolella on syy tuohon yhteensopivuustarpeeseen. Periaatteessa softat toimisivat vähän vilkkaammin jos ne olisi optimoitu enemmän nykyiselle raudalla, kuin edelliselle, mutta niinhän se aina menee, että optimoinnilla saa lisää nopeutta kun hyödynnetään vahvuuksia ja vältellään heikkouksia arkkitehtuurin suhteen.
Isoin ilohan on se, että seuraavilla sukupolvilla on kilpailutilanne tiukempi, joka toivon mukaan näkyy kuluttajan kukkarossa positiivisessa mielessä!
Mutta ensi vuosi Ka tai sitä seuraava ovat mielenkiintoisia kun Intel saapuu myös ja kaikki kolme(?) tekevät omat variaationsa .raytrasintekniikoista. Muutama vuosi tässä menee vielä, että pelimoottorit pääsevät sitä kunnolla hyödyntämään.
Oishan toi aika sensaatio jos joku alle 500€ kortti kilpailisi yli tonnin kortin kanssa 😀
Toivottavasti kukaan ei edes tollasia odota tai on odotukset niin pielessä että varmasti pettyy.
Hintasekseen hyviä kortteja, katotaan sitten ne high-end kortit myöhemmin että kilpaileeko minkä kanssa
No käsittääkseni 2080 Ti kuluttaa aika saman kuin Vega 64. Eli aika tiukalle menee jos meinaa tuosta 5700 XT:stä saada revittyä lisää kulkua perinteisillä tavoilla eli stream prosessorien yms. määrää kasvattamalla. Silloin oletusarvoisesti kun kasvaa kulutuskin suoraan suhteessa niiden määrään. Nythän tuossa XT:ssä on vain 2506 stream prosessoria ja 106 tekstuuriyksikköä. Mikä on sinällään upea suoritus. Toki ne määrät tuplaamalla pitäisi periaatteessa olla kilpailukykyinen 2080 Ti:n kanssa, mutta myös tehonkulutus tuplautuisi. Pelivaraa ei kuitenkaan ole kuin 50W sinne Vega 64 tasolle ja 80W Radeon Vii tasolle.
Eikös tuosta 5700 XT ollut vielä joku 50y golden editionkin joissain kuvissa…
RTX 2080ti tason RX 5000 kortti varmaan kantaa 12gb GDDR6 joten muistien virrankulutus on siinä ~50w hujakoilla. Tämä siksi, että Vram piisaa myös tulevaissudessa ja kun 8gb on jo joissain tilanteissa rajoilla. Myöskin VRAM muistikaistan lisääminen on todennäköisesti tarpeen ja meillä on siis 384-bit muistiväylä.
Tällöin mikäli AMD haluaa käyttää 275W TDP, niin GPUlle itselleen jää ~225W ruokaa.
Jos verrataan RX 5700XT malliin joka syö varmaan sen about 30-50w VRAM ja tällöin jää ~185W itse GPUlle.
Hyppääminen 40CU:sta 64CU:hun on 60% hyppäys, mutta virtaa ei riitä suoraan skaalautumiseen. Luonnollisesti pikkusen kelloja pudottamalla ja extra 22% virtakapasiteetilla voidaan suorituskykyä kasvattaa realistisesti sen 30-50% ja tähän päälle tietenkin sitten arkkitehtuurilliset optimoinnit vielä päälle.
RTX 2080ti on 24-37% suorituskykyisempi, kuin RTX 2070 Super ja RTX 2080ti Super tulee olemaan varmaan sen 31-50% suorituskykyisempi. Tällöin Super malli myös on todennäköisesti 275W TDP kortti. (Nämä tiedot TechPowerUP:sta)
Tämä tarkoittaa sitä, että RX 5950XT?? pystyy teoriassa ihan hyvin kilpailemaan RTX 2080ti kanssa ja siitä tulevan Super version kanssa samalla tavalla kun mitä nyt nähdään RTX 2070S ja RX 5700XT kanssa.
Vertaan RTX 2070 Superia RX 5700XT korttiin, koska ne ovat tällä hetkellä lähes identtiset joka suhteessa -raytracing.
RX 5950XT ei myöskään olisi kuin vähän päälle 400mm2 siru + tietenkin muut lisäykset.
Ottaen huomioon nyt vielä se, että Navin ajurit ovat vielä uuni tuoreet ja Turing ajurit ovat jo vuoden vanhat niin ei mikään ihme jos kaikki tämä toteutuu, että Nvidialla voisi olla jo kiire 7nm, kun 12nm sirunjen suurentaminen entisestään ei varmasti ole millään tavalla järkevää.
On sellainen ihan myynnissäkin, erona vähän korkeammat kellot ja vähän korkeampi hinta, myynnissä AMD:n kotisivuilla kuten sanoivat ennakkoon.
Ovat maailmalla kellottanut Naveja softapohjaisesti jollain powertable asetuksilla…
Osaako joku selittää maallikolle mistä oikeinkin kyse?
https://youtu.be/LjHV9LPxzTs
Varmaan kuten vegassa. Kortin bios toimii bootissa, mutta ajurien latautumisen jälkeen ajurin asetukset ohitaa tiedot. Vegan osalta ne oli rekisterissä ja sieltä sai muutettua volttikäyrää, kelloja, maksimiarvoja kelloille, maksimi powerlimittiä jne. Sai siis tehtyä lähes mitä huvitti. 😉
Esim jos kortti vakiona tarjoaa 2100mhz ja 50% powerlimit arvoja maksimi arvoina kellotussoftassa, niin pian ne onkin 2500mhz ja 150%, jonka jälkeen vaikkapa msi afterburnerissa on enemmän säätövaraa.
Thänks… nyt on helppo ymmärtää miksi varoittelivat, että noiden asetusten kanssa pitää sitten olla tosi varovainen! Noilla voi polttaa koko kortin jos heittää liikaa jännitettä vääriin paikkoihin. Mutta antaa ilmeisesti tosi paljon liikkumavaraa kellottajalle.
Milloinkahan nähdään ensimmäinen haitake, joka koittaa kytistää, milloin kone on käyttämättä (tn kukaan ei kotona) ja sitten pistää näyttikselle kunnon grillipartyn päälle..
Blower jäähyllä en noita kokeilisi, mutta vesillä tai hyvällä custom jäähyllä nuo tuo kyllä lisää pelivaraa. Tässä nyt jaossa olevien rekisterimodien muutokset, tee-se-itse editointeja en tekisi vähään aikaan, kun ainakin vegalla se oli hexa taulukko josta laskettiin paikkoja ja modattiin. Kunnes tuli graafinen editori muutoksia varten. :tup:
Ei välttämättä ole ihan helppoa, mutta riippuu miten nuo on muuttuneet. Esim vegalla ei saanut vcorea ja muistien jännitettä ohitettua bioksen kovakoodattujen arvojen yli (1.2v normiversioilla, jotka oli vakionakin ja 1.25v vesiversioilla). TDP arvon sai maksimissaan 264W lukemaan joka oli liquid version vakio, mutta powerlimittiä sai säätää miten halusi.
Jos lämpöarvoja ei ole raudalla ohitettu, niin 200c throttlelämmöksi ja tehot maksimiin yhdistelmä voisi varmaan tappaa kortin.
2100MHz vei jollain kortilla vain 30w enemmän, kuin vakio eli kellot tuntuisi skaalautuvan tuohon asti todella hyvin. Meinaan sitä, että 50% powerlimit riittää varmasti kaikkeen ja 90% on ns. turha.
On muuten painava tuo 5700xt, 3dkarkit tuplaantui gtx1060 6gb verrattuna. Testimetodit on vähän hukassa mutta ilmeisesti ainakaan 2600x @4.2ghz ei ole hidasteena kun Shadow of tombraiderissa max 45% käyttöaste kun gpu oli ainakin benchmarkissa jopa 100% 1440p:llä. Kyllähän tuo meteliä pitää kun lämmöt nousee sinne 80c. Kohtuu hyvin kuitenkin on pysynyt 70-85c välissä.
Täytyy tänään tutkia tuota tarkemmin kun eilen vasta sain kiinni koneeseen ja 144hz monitorinkin. Wowissa käyttöaste oli suurimmaksi osaksi 60% tuntumassa eikä kortti silloin ainakaan isommasti metelöi, ei pysty 1440p:llä pistää kaikkia asetuksia max jos haluaa fps 60+. Muita pelejä ei eilen ehtinyt kokeilemaan mutta tyytyväinen olen ainakin vielä
Nythän nuo Navi piirit on reilusti ylivoltitettuja että saadaan paremmat saannot. Alivoltittamalla noin 1000mV tasolle saa XT:n kulutuksen noin 155W tasolle ja kuitenkin samaan aikaan kellot on korkeammat kuin vakiona. (lämpötilat laskee sen verran että pysyy tasaisemmin boostikellot…)
Eli kunhan vähän 7nm prosessi tuosta kypsyy niin kyllä sen virrankulutuksen saa isollakin piirillä pysymään järkevällä tasolla…
Niin jos sulla käy säkä siinä lotossa ja saat sellaisen yksilön mikä suostuu alivoltitetuksi. Kaikilla ei käy, koska ei ne olisi muuten noilla volteilla.
Pikemminkin päin vastoin, jos käy lotossa säkä saa sellaisen mikä ei alivoltitu (toki vielä otatanta on vielä hyvin pieni, mutta niin se aiemmissakin sukupolvissa on mennyt eikä mikään viittaa sen muuttuneen, ei AMD sattumalta lisännyt automaattista alivoltitusoptiota ajureihin)
Mitähän ihmettä tämä nyt tarkoittaa? Alivoltitusoptio = ei alivoltitu? Täh?
Ei vaan koska esimerkiksi lähes joka Vegalla voi vääntää voltteja surutta alaspäin, AMD lisäsi ajureihin (WattManiin) option joka laskee voltteja automaagisesti.
Niin ja se ei toimi kunnolla, miten helvetissä se liittyy siihen lottoon onko hyvä piiri vai ei? Jotkut piirit vaatii sen AMD:n määräämän jännitteen, että ne saavuttaa ne kellot mitä AMD on myyntiesitteeseen laittanut. Miksi siis on hyvä, jos on sellainen piiri, että se ei alivoltitu? Vaan vaatii juurikin ne AMD:n vaatimat virrat että toimii sillä tasolla millä ne myydään?
Lähinnä viittasin siihen että samaan tapaan kuin lottovoitot ovat harvinaisia, on viime vuosien AMD:n näyttiksillä ollut harvinaista löytää korttia mikä ei alivoltitu. Ilmeisesti ei olisi pitänyt käyttää positiivisena nähtävää lottovoittoa esimerkkinä koska siitä helposti ymmärtäisi että kyse olisi hyvästä tuurista, kun viittasin vain harvinaisuuteen.
"On ollut harvinaista" Laitas lähdettä, kiitos. Mä jään odottamaan. Minä esim täällä olen lukenut useilta kuinka jonkun kortin muistit ei mee tai jossain piirissä ei coret ei mene. Aivan turhaa tulla selittämään, että kyseessä on mikään muu kuin lotto, siitä että millainen kortti nyt käteen sattuu. Luulisi sinun täällä ammatiksesi? kirjoittavan olevan vähän varovaisempi juttujesi suhteen, vai onko kesäloma päällä ja korkki auki? Vai tiedätkö sinä paremmin kuin AMD:n insinöörit ja AMD niitä voltteja heittelee ihan arvalla ja huvikseen?
Jään odottamaan kattavaa lähdettä tälle miten kyllä käytännössä aina alivoltittuu ja kyllä kellot paranee.
"Kattava lähde" on asian seuraaminen niin oikeassa elämässä kuin netissä, ei sen kummempi. Toki kortteja löytyy jotka ei alivoltitu, mutta harvassa sen mukaan mitä itse nähnyt ja kuullut.
Se on sitten toinen juttu toimiiko automaaginen alivoltitus miten hyvin tai huonosti, vähän niin kuin automaattisten ylikellotuskikkareidenkin kanssa, mutta se tuli ihan AMD:n edustajan suusta Adrenalin 2019 Edition -pressitapahtumassa että se lisättiin koska niin suuri osa korteista alivoltittuu ja käyttäjät sitä toivoivat.
Kai tätä toiseksi ammatiksikin voi kutsua vaikkei mitään koulutusta alalle olekaan, lomia ei ole tältä alalta eikä toiselta päällä eikä korkkikaan ole tänään auennut.
Rauhoitupa sitten ja lopeta tuo älytön meuhkaaminen. Käytännössä esim. kaikki Vegat toimivat alivoltitettuna enemmän tai vähemmän kuten @Kaotik sanoi.
No kai nyt on luonnollista, että kaikki prosessorit toimii alivoltitettuina, vaan saako niillä enää niitä samoja kelloja on toinen asia. Ilmeisesti siis täällä tiedetään paremmin kuin AMD:n omat insinöörit. Se on hyvä se.
Kortit vaikuttavat hyviltä, mutta mistähän johtuu ”huono” suoriutuminen CS:GOssa?
Mitä kohtaa tuosta Kaotikan viestistä et ymmärtänyt?
Myös AMD tietää suurimman osan korteista alivoltittuvan, kuten tuossa yllä tuossa yllä totesin yhtiön edustajan kertoneen pressieventissä jossa tuo ajuriominaisuus julkistettiin. Ne voltit kuitenkin päätetään sen mukaan, että kaikki kortit toimivat, ei suurin osa, joten ne pistetään yläkanttiin. Käyttäjät voivat alivoltittaa (automaagin kautta helpommin mutta samalla todennäköisesti heikommin tuloksin) jos haluavat ja useimpien kohdalla sillä saadaan sekä parempi suorituskyky (Boost-kellot) että pienempi kulutus sen myötä.
Boost-kelloissakin AMD:lla oli alussa se lähestymistapa, että kellot ovat kaikilla samat, nykyään sitten on muuttunut tuo siihen suuntaan että kaikilla on sama katto mutta toteutuvat boostit riippuu monesta seikasta. NVIDIAlla taas ei ole Boosteissa asetettua kattoa vaan kortit boostaavat mitä boostaavat, mutta aina* vähintään tietyn luvatun määrän (*on tapauksia joissa ihan pelikäytössä ei ole ylletä luvattuihin, mutta taitavat olla harvassa ja nykygenissä niitä tuskin on ollenkaan)
Kyllä minä ymmärsin Kaotikan viestin ihan hyvin. Lähde vain alkuperäiselle väitteelle jäi silti puuttumaan ja se pressiedustaja ei vastannut siihen mitä tämä alivoltittaminen tekee suorituskyvylle. Varmaan moni haluaakin alivoltittaa kun noi käy niin jumalattoman kuumina, se ei silti sano, että suorituskyky paranee. Sitä ei pressiedustaja sanonut, ainakaan tässä lainauksessa minkä Kaotika tänne laittoi. Kyllä minäkin toivoisin että ei olisi saunan lämöissä käyvää korttia kesäsin, talvisin toki kiva.
Jään edelleen odottamaan niitä tuhansien korttien testien lukuja siitä miten suurin osa alivoltittuu menettämättä suorituskykyään. Mutulla tai valistuneella arvauksella voi aina heitellä juttuja päästään ja antaa muille varoituksia kun kyseenalaistaa. Faktoja vaan tuntuu olevan antaa aika vähän. Mulla on faktana puolellani se, että AMD joka noita kortteja tekee ja myy on päättänyt jonkun tason. Luulisi(n), että ne tietää parhaiten.
Et tainnut viitsiä edes lukea viestiä jonka seurauksena aloit meuhkaamaan.
Kuten sanoin että kunhan prosessi hieman kypsyy niin voidaan jännitteet säätää alemmas ilman että menee iso osa piirejä "roskiin". Nythän jännitteen on korkeat että saannot on mahdollisimman suuret ja varmistetaan että "kaikki" piirit toimii niille säädetyillä kelloilla.
Voit vaikka aloittaa tuolta vega ketjusta. On siellä yksittäisiä huonoja yksilöitä, mutta käytännössä kaikki alivoltittuu ja samalla tehot nousee.
Jos on asiaa, on kohteliasta edes tägätä. Kyllä minä luin viestisi. Se mitä tulevaisuus tuottaa on täysin herran hallussa, se todellisuus ja missä me nyt elämme on että nyt voi joitain kortteja alivoltittaa ja siitä saa hyötyä. Se on silti lottoa, että saatko paremman vai huonomman yksilön. Siihen sitten se @Kaotik tuli meuhkaamaan miten hän tietää, että kyllä ne liki kaikki kellottuu ja tähän pyysin lähteitä.
Kiitos. Olen kyllä lukenut Vega ketjua. Siellä nimen omaan näkee sen miten hankalaa on joidenkin saada mitään siitä kortistaan irti edes tietäen mitä tekee ja kunnon ohjeilla. Tämä on ns. ammattimaisten harrastajien foorumi. Sen pitäisi nimen omaan kertoa siitä miten tiukilla AMD:n kortit oikeasti on niiden kellojen suhteen kun edes ne jotka tietää mitä tekee ei aina onnistu. Siksi pitäisi pitää näiden osalta aika matalaa profiilia ennen kuin huutelee miten "kyllä ne käytännössä kaikki".
Minä olen ollut jo vuosia niin pro AMD että tulisi kilpailua, mutta silti en ole valmis myymään persettäni faktojen edessä.
Oletko kuullut sellaisesta asiasta kuin binnaus? Jos on tietty TBP mihin pitää päästä laitetaan ne piirit jotka toimii sillä jännitteellä että tuo toteutuu. Ja huonommat piirit sitten laitetaan kortteihin jossa on pienemmät kellot…
Minulla on harvinaisen huono Radeon VII yksilö. (vakiovoltit 1122mV, kun suurin osa on reilusti alle 1100mV) ja sitäkin voi alivoltittaa… Noin 1055mV toimi vielä ja lämmöt laski ja kellot nousi.
(Nyt on tosin vesiblokki ja menee 1067mV / 1900MHz vakion 1800MHz sijasta)
Ainoastaan yhteen korttiin olen netissä törmännyt missä olisi korkeampi vakiojännite.
Omista ja kavereiden Vegoista n. 10 kpl on jokainen alivoltittunut ja antanut paremmat kellot.
Tietysti 10 kpl on aika pieni otanta, mutta omakokemaa faktaa kuitenkin.
Tiettyyn pisteeseen asti Vegoja voi alikellottaa ja suorituskyky oletettavasti jonkin verran paranee, sen jälkeen alemmilla jännitteillä voidaan hakea mahdollisimman alhaista perf/watt suhdetta.
Tämä offtopic kuitenkin loppukoon tähän, ja jos tarvetta jatkaa niin voi lainata viestiä täältä Näytönohjaimet-alueen ketjuihin.
Takaisin aiheeseen palatakseni, onko tarkoitus päivittää korttien arvosteluihin alivoltitus ja ylikellotus testit?
Vai odotellaanko custom kortteja ensin?
Tähän artikkeliin päivittyy ylikellotustestit ja alivoltitus kunhan lomilta päästään takaisin sorvin ääreen
Ok, hienoa 🙂
Onkohan tämä Mech nyt sitten vähän sama kuin Ventus?
Gaming vissiin lykkääntyy syksyyn saakka,en ymmärrä miksi niitä ei vaan voida julkaista samaan aikaan, Msi Gaming kun on oikeastaan ainut mitä mielelläni hankkisin.
Msi Meh
En tiedä mutta voisiko olla että nuo elokuussa tulevat on referenssi PCB:llä custom jäähyllä, syyskussa custom PCB + jäähy?
Wowi vaatii prossulta tehoja. Vaikka prossun käyttöaste oliskin selvästi alle 100% niin se ei välttämättä tarkoita etteikö prossutehot ois loppunut kesken. Sitten jos näyttiksen käyttöaste on selvästi alle 100% niin silloin prossu mahdollisesti hidastaa menoa tai sitten se peli on vaan niin vaatimaton.
Radeon 5700xt + vesijäähy =35-46c ja 0 db
Kuinkas tämä 0db on toteutettu?
Varmaan laskettu sillä, että pumppu kierrättää koneessa vettä joka tapauksessa, niin ääni ei lisäänny kun kiertoon lisää näyttiksen.
Eihän se nyt ihan silläkään tavalla mene. Kai ne radiaattorin läpi puhaltavat tuulettimet säätää kierrosnopeutta veden lämpötilan muutosten mukaisesti? Toki jos ne pyörii koko ajan yhdellä tietyllä nopeudella niin joo.
Oma pointtini oli kyllä alunperin että eihän siitä itse näytönohjaimen blokista mitään ääntä kuulu! Pumpun ja tuulettimen pyörimisnopeus voidaan säätää todella alhaiseksi kun laittaa ison kennonkennot
Tämä vain oman kokemuksen perusteella kun omistin r390x kiukaan jonka meteli ja lämpötila pelatessa ihan järjetön
Oma entinen oli vastaava R9 290X ylikellotettuna, siihen nähden loopin äänitaso on pysynyt samana, jopa laskenut eli pelatessa tuulettimet ei pyöri yhtä kovalla. Lämpökuormahan on tässä paljon pienempi.