AMD esitteli huhtikuun lopulla neliytimiset Ryzen 3 3100- ja 3300X-prosessorit 3. sukupolven Ryzen-mallistonsa alapäähän ja saimme uutuudet io-techin testattavaksi heti tuoreeltaan. Zen 2 -arkkitehtuuriin pohjautuvien prosessoreiden myynti alkoi 7. toukokuuta 2020, mutta suomalaisten jälleenmyyjien kautta tuotteita odotetaan saapuvaksi vasta seuraavien viikkojen aikana.
Uudet Ryzen 3 -prosessorit on hinnoiteltu Yhdysvalloissa 100 dollarin tuntumaan ja edullisempi Ryzen 3100 maksaa Suomessa noin 115 euroa ja kalliimpi Ryzen 3300X noin 139 euroa. AMD on asemoinut Ryzen 3 3100:n kilpailemaan Intelin neliytimisen Core i3-9100(F) -prosessorin kanssa ja 3300X:n kuusiytimisen Core i5-9400(F):n kanssa.
Intel esitteli viime viikolla uudet 10. sukupolven Core-prosessorit, joissa i3- ja i5-mallit on varustettu Hyper-Threading-ominaisuudella, joka parantaa suorituskykyä varsinkin hyötyohjelmissa selvästi. Kyseiset prosessorit ovat tulossa myyntiin kuitenkin vasta myöhemmin kesällä, joten alkuvaihessa Ryzen 3 -prosessoreiden kilpakumppanit Intelin leiristä ovat 9. sukupolven Core-prosessorit ilman Hyper-Threading-tukea.
Uusissa neliytimisissä Ryzen 3 -prosessoreissa on käytössä yksi 7 nanometrin prosessilla valmistettava CCD-siru (Core Complex Die), mutta puolet ytimistä on kytketty pois käytöstä. SMT-teknologian avulla prosessori kykenee suorittamaan samanaikaisesti kahdeksaa säiettä.
Vaikka Ryzen 3 3100 ja 3300X ovat molemmat neliytimisiä prosessoreita, niiden rakenteesta löytyy merkittävä eroavaisuus. 3300X käyttää vain yhtä CPU-kompleksia eli CCX:ää, joka käsittää kaikki neljä prosessoriydintä ja koko 16 megatavun L3-välimuistin. 3100 puolestaan käyttää kahta puolitettua CCX:ää, joista molemmissa on käytössä kaksi prosessoriydintä ja kahdeksan megatavua L3-välimuistia. 3300X:n ja yhden CCX:n etuna ovat alhaisemmat prosessoriytimien ja L3-välimuistin väliset viiveet.
Kyseisellä järjestelyllä AMD saa hyötykäyttöön sellaisetkin CCD- eli Client Compute Die -piirit, joista toimii vain toinen CCX tai molemmat puolittain.
Ryzen 3 3100
115 euron hintaisen Ryzen 3 3100:n peruskellotaajuus on 3,6 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 3,9 GHz:iin. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti ja kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 16 megatavua eli yhteensä L2+L3-välimuistia on 18 megatavua. Kaksikanavainen muistiohjain tukee virallisesti DDR4-3200-nopeuksisia muisteja. TDP-arvo on 65 wattia ja myyntipakkauksen mukana toimitetaan Wraith Stealth -vakiocooleri.
Blenderissä Ryzen 3 3100 toimi Alpenföhnin Ben Nevis Advanced -coolerilla jäähdytettynä 3900 MHz:n kellotaajuudella rasitettavien ytimien lukumäärästä riippumatta.
Ryzen 3 3300X
139 euron hintaisen Ryzen 3 3300X:n peruskellotaajuus on 3,8 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,3 GHz:iin. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti ja kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 16 megatavua eli yhteensä L2+L3-välimuistia on 18 megatavua. Kaksikanavainen muistiohjain tukee virallisesti DDR4-3200-nopeuksisia muisteja. TDP-arvo on 65 wattia ja myyntipakkauksen mukana toimitetaan Wraith Stealth -vakiocooleri.
Blenderissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 3 3300X toimi Alpenföhnin Ben Nevis Advanced -coolerilla jäähdytettynä noin 4265 MHz:n kellotaajuudella ja 1-2 ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 4330-4350 MHz:iin eli yli luvatun 4300 MHz:n Boost-maksimitaajuuden.
Testikokoonpano
Ryzen-prosessorit testattiin Asuksen B450-piirisarjaan perustuvalla ROG Strix B450-F -emolevyllä ja AMD:n leiristä vertailukohtana uusille Ryzen 3 -prosessoreille oli pykälää kalliimpi kuusiytiminen Ryzen 5 3600. Käytössä oli 16 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa keskusmuistia 14-14-14-34-latensseilla.
Intelin leiristä mukaan ajettiin testit kuusiytimisellä Core i5-9400:llä ja alustana käytössä oli Asuksen B360-piirisarjaan perustuva ROG Strix B360-F -emolevy, joka rajoitti muistit toimimaan DDR4-2666-nopeudella.
Päivitys:
Testituloksiin ajettiin mukaan testit AMD:n edellisen sukupolven 6-ytimisillä Ryzen 5 1600- ja Ryzen 5 2600X-prosessoreilla, joiden hinnat ovat samalla tasolla uusien neliytimisten Ryzen 3 -prosessoreiden kanssa 115-150 eurossa. Lisäksi ajoimme mukaan testit Intelin vuonna 2017 julkaisemalla neliytimisellä ja Hyper-Threading-ominaisuudella varustetulla Core i7-7700K -prosessorilla, jonka hinta käytettynä on pyörinyt noin 150-200 eurossa.
Prosessoreita jäähdytettiin Alpenföhnin Ben Nevis Advanced -coolerilla ja näytönohjaimeksi testeihin valittiin käyttöön Radeon RX 5700 XT, joka edustaa suorituskykyistä vaihtoehtoa 1080p- ja 1440p-pelaamiseen.
Hintataso Suomessa 21.5.2020
- Ryzen 1600 AF: alkaen 115€
- Ryzen 3 3100: alkaen 115€
- Ryzen 3 3300X: alkaen 139€
- Ryzen 5 2600X: alkaen 145€
- Core i5-9400F: alkaen 165€
- Ryzen 5 3600: alkaen 190€
- Core i7-7700K: käytettynä n. 150-200€
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 5 1600 AF (6/12 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 5 2600X (6/12 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 3 3100 (4/8 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 3 3300X (4/8 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 5 3600 (6/12 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Strix B450-F
- 2 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i7-7700K (4/8 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Strix Z270-F
- Intel Core i5-9400 (6/6 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Strix B360-F
- 2 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-2666 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
Muut komponentit:
- Gigabyte Radeon RX 5700 XT
- Seasonic Focus GX-650 (650 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
Prosessoritestit
Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 tukee AVX-käskyjä ja on kestoltaan pidempi kuin aiempi R15-versio. Cinebench testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Adobe Premiere Pro 2020:llä exportattiin 5 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi (40000 kbps). Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
3D-testit
Näytönohjainten testimetodit
io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja jätetään huomioimatta. Kyseessä on tarkemmin ottaen 1. persentiili, kun ruutujen renderöintiajat on muutettu ruudunpäivitysnopeudeksi eli ruutua sekunnissa (FPS, Frame Per Second) ja järjestetty paremmuusjärjestykseen. Tavoitteena on jättää huomioimatta muutama yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu, joka on mahdollisesti poikkeustapaus.
Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken 1920×1080- ja 2560×1440-resoluutioilla ja käytössä oli kyseisille prosessoreille tasapainoinen ja suorituskykyinen Gigabyten Radeon RX 5700 XT -näytönohjain.
1920×1080-testit
Battlefield V testattiin DirectX 12 -rajapinnalla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi Tirailleur-kentässä.
Shadow of the Tomb Raider testattiin Highest-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi.
F1 2019 testattiin Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi sateisella Singaporen radalla.
Counter Strike: Global Offensivessa oli käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen.
2560×1440-testit (vs 1080p)
Suorituskyky GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjaimella
Testasimme Ryzen 3 -prosessoreiden suorituskykyä myös markkinoiden suorituskykyisimmällä pelinäytönohjaimella eli yli 1100 euron hintaisella GeForce RTX 2080 Ti:llä.
Full HD -resoluutiolla 3300X oli vakiona noin 5 % suorituskykyisempi kuin 3100, mutta molemmat prosessorit 4,4 GHz:n kellotaajuudelle ylikellotettuna ero kaventui yhteen prosenttiin.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä ja Battlefield V -pelillä.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Cotech EMT707CTL -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Ryzen 3 3100 -kokoonpanon tehonkulutus oli noin 10 wattia alhaisempi kuin 3300X:llä, jonka tehonkulutus oli noin 20-30 wattia alhaisempi kuin 6-ytimisellä Ryzen 5 3600:lla.
Kaikkia prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Alpenföhnin Ben Nevis Advanced -coolerilla.
Ryzen 3 3300X:n rasituslämpötila oli niin Cinebenchissä kuin pelatessa seitsemän astetta korkeampi kuin 3100:lla. 3300X:n lämpötila oli puolestaan Cinebench R20 -testissä 9 astetta alhaisempi kuin 6-ytimisellä Ryzen 5 3600:lla.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
Testasimme Ryzen 3 -prosessoreiden ylikellottamista manuaalisesti avonaisessa testipenkissä Alpenföhnin Ben Nevis Advanced -coolerilla. Prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin suoraviivaisesti Cinebench R20 -testissä manuaalisessa tilassa kaikkia prosessoriytimien ylikellottaen.
Huom! io-techin testiprosessorit ovat AMD:n lähettämiä testikappaleita, eikä kaupasta ostettuja retail-versioita, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Ryzen 3 3100
Cinebench R20 rullasi Ryzen 3 3100:lla vakaasti 4,5 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,375 volttia. Prosessorin lämpötila nousi vakion 67 asteesta 81 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 112 watista 133 wattiin.
Ryzen 3 3300X
Cinebench R20 rullasi Ryzen 3 3300X:llä vakaasti 4,425 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,325 volttia. Prosessorin lämpötila laski vakion 74 asteesta 72 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 125 watista 123 wattiin. Syynä alhaisempaan lämpötilaan ja tehonkulutukseen on se, että prosessorin käyttöjännite oli vakiona melko korkea noin 1,36 volttia, mutta ylikellotustesteissä manuaalisesti säädettynä pärjättiin alhaisemmalla jännitteellä.
Suorituskyky ylikellotettuna
Vakiona Ryzen 3 3100 toimi Cinebench R20:ssä kaikkien ytimien testissä 3900 MHz:n kellotaajuudella, joten 600 MHz:n korotus on varsin hyvä tulos ja se näkyy nT-testissä 15 % parempana tuloksessa.
Jo vakiona korkeammalla kellotaajuudella toimivan 3300X:n tulos parani ylikellotettuna 5 %.
Ryzen 3 3300X:n tulos oli prosessoreiden CPU-kompleksien eli CCX:n rakenteellisen eron ansiosta marginaalisesti yhden prosentin parempi kuin 3100:lla, vaikka se toimi 75 MHz alhaisemmalla kellotaajuudella.
Loppuyhteenveto
AMD:n uudet neliytimiset Ryzen 3 -prosessorit tuovat Zen 2 -arkkitehtuurin suorituskyvyn entistä edullisempaan 100-150 euron hintaluokkaan ja sopivat edullista budjettipelitietokonetta rakentaville kuluttajille. Prosessoreiden pelisuorituskyky Radeon RX 5700 XT -näytönohjaimella 1080p- ja 1440p-resoluutioilla oli vastaava tai alle 5 % hitaampi kalliimpiin 6-ytimisiin Ryzen 5- ja Core i5-prosessoreihin verrattuna. Ainoa merkittävä ero nähtiin Counter Strike -testissä, kun 3300X tykitti tauluun selvästi muita paremman tuloksen.
Prosessoritesteissä Ryzen 5 3600:n kaksi lisäydintä näyttivät voimansa ja eroa syntyi 17-43 % Ryzen 3 3300X:ään ja 23-59 % 3100:aan verrattuna, joten pelaamisen ohella edes jonkinlaista tuottavaa työtä tekevien kannattaa investoida vajaan 200 euron hintaiseen Ryzen 5 3600 -malliin.
Intelin 6-ytiminen Core i5-9400 ilman Hyper-Threading-ominaisuutta sijottui suorituskyvyllään prosessoritesteissä 3100:n ja 3300X:n välimaastoon ja pelitesteissä se oli parin prosentin erolla testijoukon suorituskykyisin. Yleisesti ottaen edes Radeon RX 5700 XT:n tasoinen näytönohjain ei saa edullisten alle 200 euron hintaisten prosessoreiden välille kuin parhaimmillaan 3-4 % eron ja sitä heikommilla näytönohjaimilla erot kaventuvat entisestään.
Ylikellotustesteissä molemmat Ryzen 3 -prosessorit venyivät 4,4-4,5 GHz:n kellotaajuudelle, joka nosti varsinkin vakiona 3900 MHz:n kellotaajuudella toimivan 3100:n suorituskykyä selvästi. 3300X toimii jo valmiiksi korkeammalla kellotaajuudella, joten sen tulos parani 5 %.
Ryzen 3 3100 malli sopii vakiona alhaisempaa lämpötilaa ja tehonkulutusta arvostavalle kuluttajalle tai jos haluaa itse ylikellottaa prosessorista reservissä olevat megahertsit käyttöön. 25 euron lisähinnalla jo pakasta vedettynä korkeammalla kellotettu malli, jonka sai helposti ylikellotettua 4,4 GHz:n kellotaajuudella. Vaikka neliytimiset Ryzen 3 3100- ja 3300X-prosessorit ovat sisäisesti tekniseltä ratkaisultaan erilaisia niin samalla kellotaajuudella ero suorituskyvyssä oli yhden prosentin luokkaa. Joissain yksittäisissä sovelluksissa 3300X:n yhden CCX:n ratkaisu, jossa kaikki prosessoriytimet ja L3-välimuisti ovat samassa nipussa, voi osoittautua paremmaksi.
Intel-kokoonpanoa suunnittelevien kannattaa uudistetun hinnoittelun myötä suosiolla unohtaa 9. sukupolven Core i5- prosessorit ja odottaa uusia Hyper-Threading-ominaisuudella varustettuja neliytimisiä Core i3- ja 6-ytimisiä i5-malleja myyntiin myöhemmin kesällä..
Sen takiahan siellä on ne synteettiset testit, että niissä voidaan pällistellä teoreettista suorituskykyä, jossa muun raudan vaikutus on kokolailla minimoitu (elimoina sitä ei voi koskaan).
X-vuoden päästä tulevaisuuden peleihin testaaminen on aikas vaikeata, kun ei ole mitään takeita siitä että millään tavalla suoritettu testi pätee niihin. Ei siitä niin kauaa ole kun yleisenä totuutena puhuttiin ettei pelikäyttöön tarvi yli kahta säieettä, koska pelit ei "tue" (todellisuudessa tuki, mutta hyötyivät rajallisesti ja/tai kaksi riitti) kuin kahta säiettä (ja myöhemmin samaa puhuttiin sitten neljästä).
Se että prossu A pyörittää nyt peliä X 300FPS ja prossu B 350FPS ei vaan oikein kerro siitä, että pyöriikö viiden vuoden päästä julkaistava peli Y kummalla paremmin.
Jos halutaan tehdä käytännönläheinen testi niin sitten käytetään järkeviä asetuksia, ei korkeimpia tai matalimpia tai keskimmäisiä itse tarkoituksena. Miksi budjettikokoonpanolla ei pelattaisi täysillä asetuksilla jos peli täysillä asetuksilla pyörii mukavasti?
Hyvin tarkkaan käyttävät Ryzen chipletit! Ei paha sen suhteen. Kuinkahan iso prosentti päätyy oikeasti sitten roskiin?
Mutta hyvä ”low end” prossu. Tällä pärjää mukavasti pari kolme vuotta ja päivittää sitten jos päivittää.
Keskimäärin jos pelata aikoo, niin halvin mahdollinen prossu, kallein mahdollinen graffakortti on se, jolla saa korkeimmat 1080p tulokset nykypeleillä low asetuksilla.
Mutta jos mennään muutama vuosi eteenpäin, niin 6 ytimisellä verrokilla saattaa pärjätä paremmin. Paha sanoa.
Mutta kun low end on 4/8 niin se on jo jonkin sortin kehitystä. Valitettavasti läppäripuolella näkee vielä paljon 2 ytimen virityksiä.
Todennäköisesti varsin pieni määrä. Jo se, että nämä 4-core mallit julkaistiin näin myöhään viittaa minusta siihen, että AMD ei mainaa saada niitä tarpeeksi. Toisin sanoen chipletit pystyy käyttämään 6-8 core käytössä eli saannot olisivat hyviä. Ja noista suuremmilla coremäärillä olevista prossuista saa paremman katteen eli AMD:n ei kannata tehdä väkisin noita 4-core halpamalleja.
Mielestäni tämä on huono, eikä kenenkään pidä sitä hankkia. Mutta mielipiteistähän ei tarvitse välittää.
Suosikit | Hinta.fi
Muistit Gigantista, SSD ja virtalähde Multitronicista, loput Jimm’sistä. Muisteista tulee 3,90€ postikulut, mutta näytönohjaimesta voi valita Asuksen 5€ halvemman tarjousmallin, joka ei näy hinta.fi:ssä.
katso liitettä 385260
Ihan hyvä budjettipaketti, mutta kyllä tuo mielestäni huutaa HDD:tä vielä rinnalle, nykypelit vie niin perkeleesti tilaa että 240GB:llä ei pitkälle pötkitä.
Varsinkin jos pelaa jotaki cs:go / overwatch tyyppisiä pelejä niin satasen prossulla pyörii varsin mukavat 300fps
katso liitettä 385289
Heh, johan noita on saanut vuosikausia taskurahalla. 6-ydin Xeonejakin saa parilla kympillä, joten liekö joku yrittää i7 brändin avulla rahastaa..
Gamers Nexus yritti vääntää kaiken irti 3100:ta muistien yms suhteen mutta kauttaaltaan jäätiin edelleen, joskus merkittävästikin (esim. Total War: Three Kingdoms kampanjamoodi, F1 2019 ja Division 2 ei eroa juuri saatu kavennettua):
Eli kyllä pelikäyttöön ainakin kannattaa katsella 3300X:n suuntaan sen sijaan että säästäisi vähän ja luottaisi siihen että pystyy eron saamaan kellottamalla kiinni.
Jos siis on kiinnostunut absoluuttisen tehon mittaamisesta ulos, ihan päteviä peliprossujahan nämä on jo vakionakin hintaansa nähden.
Juu, eBaystahan noita samaan kantaan sopivia Xeoneja on saanut tilattua jo vuosia jollain parilla kympillä. @Zetteri osannee sanoaa näistä enemmän.
3100 ylikellotettuna riittää täysin hyvin nykypäivän Full HD ja 1440p pelaamiseen ainakin 5700 XT -näytönohjaimeen asti. Jos ei jaksa viritellä niin 3300X on varma valinta, sitä varmaan suosittelisin itse.
Kyllä noi 2080 Ti -testit 1080p ja medium antaa väärän kuvan eroista, mitäkä ne tehoerot on sitten käytössä, vaikka absoluuttisia eroja toki ovatkin.
Vaikka tätä kysyttiinkin Anterolta niin lisätään vähän vettä myllyyn: pienellä templeitin väännöllä voisi saada graafeihin hivenen lisäarvoa, kun niistä näkisi suoraan min-avg-max vaihteluvälit. Voisko jompikumpi ehdotetuista periaatteista toimia? Värit, fontit ja muu muotoiluhan voisi (=kannattaa ehdottomasti) olla eri mitä näissä.
Max ei ole järkevä arvo, koska se on yksittäinen ruutu (samoin minimihän on meillä todellisuudessa 99. tai siis tarkemmin ottaen 1. persentiili)
Hyvä pointti. Mittauksistahan tulee yleensä jakaumat, vaikka pakko myöntää etten tarkemmin tiedä miten keräätte ja käsittelette datan. Lämpötilamittauksissa puolestaan maksimiarvo voi olla hyvinkin tärkeä. Edellyttää toki, että nekin datat on karsittu selvistä harhalaukauksista. Kuitenkin oli ne karakteristiset parametrit katkaistu mistä tahansa kohtaa (ts. suodatetaan ne halutut parametrien vaihteluvälit millä tahansa tavalla), niin edellisessä postauksessa oli pari ehdotusta miten vaihteluvälit voisi esittää. Sen mitä vaihteluvälejä tuotte esiin ja miten datan keräätte, tiedätte paremmin
katso liitettä 385658
Siis tuo musta on AVG ja sininen on 1. persentiili? Vai mitä tarkoitit?
"Io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja jätetään huomioimatta. Kyseessä on tarkemmin ottaen 1. persentiili, kun ruutujen renderöintiajat on muutettu ruudunpäivitysnopeudeksi eli ruutua sekunnissa (FPS, Frame Per Second) ja järjestetty paremmuusjärjestykseen. Tavoitteena on jättää huomioimatta muutama yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu, joka on mahdollisesti poikkeustapaus. "
alkuperäisessä kuvassa musta ja sininen on eri resoluution testit avg:nä, (ilmeisesti koska sitäkään kuvasta ei selviä)
mod kuvassa oranssilla on persentiili arvo
jeps, frametime olisi kova, se vaatisi eri testin, tuo persentiili oli jo testattu, mutta ei näkyvillä missään
Oikeassa olet! Yleensä näissä on ollut 1. persentiili ja oletin virheellisesti että nytkin on näin koska selitteenäkin oli mitä se tarkoittaa.
Jos prosessoria testataan niin näytönohjain ei saa silloin olla "pullonkaulana".
Prosessorin teoreettisen suorituskyvyn ja käytännön suorituskyvyn testaaminen ovat kaksi eri asiaa. Teoriassa (1080p medium 2080Ti:n kanssa) prosessori X voi olla vaikka 50% nopeampi kuin prosessori Y, mutta sitten todellisessa tilanteessa (1440p high 2070 Superilla) ero kutistuu 5%:iin. Jos prosessori X maksaa 200 euroa enempi kuin Y, niin todelliseen käyttötilanteeseen on helppo suositella prosessoria Y ja tämä todellinen käyttötilanne kiinnostaa hyvin suurta osaa lukijoista.
Juuri tää tapa esittää on tavoitteena, mutta 1% on kylläkin 3100:lla 93 ja 3300X:llä 93
Ocat osaa tehdä suoraan, en näe että siitä frametimestä on hirveästi hyötyä kuin sellaisessa tilanteessa, jossa minimi eli 1% persentiili on jotenkin selvästi eri/alhaisempi tai käytännössä testatessa tulisi havaittua että selvästi poikkeuksellisesti käyttäytyy/tökkii tietyllä prosessorilla.
Eikö sen saisi alla olevalla tavalla esitettyä? Minimit heitin hatusta ja Excelin YV:llä.
Ja jos meinaa näistä Ryzen kolmosista päivittää seuraavaan sukupolveen, niin kannattaa odotella niitä B550-lankkuja.
jonka takia 1% low olisi parempi arvo näyttämään kuin pahasti on dippaillu ilman että näyttää graafina koko ajoa
3600 1% low on myös 93 FPS, ei se pyörinyt yhtään sen mukavammin ja tasaisemmin vaan tismalleen samoin.
– auttaako emon+cpu’n päivitys 5v vanhaan koneeseen?
– auttaako GPU’n vaihto 5v vanhaan koneeseen?
Moiset vaativat aikaa ja youtube-höpötysvideot tuottavat paremmin, minkäs teet
Antaako (tai, no, tallentaako) tuo teidän nykyinen mittauksenne jokaisen yksittäisen ruudun piirtämiseen käytetyn ajan?
Mikäli näin on (eli, että teillä on tallessa myös muut luvut kuin tuo 1% low ja keskiarvo), niin onko mahdollista saada tuollainen aineisto valitsemastasi yhdestä kuvasta (ts. yksi peli, ei tarvitse antaa välttämättä molempia resoluutioita). Käyttötarkoitus, kokeilla muutamaa visualisointi-ideaa ns. “frametime”:n saamiseksi tuohon pylväsdiagrammiin, ja jos joku niistä toimii mielestäni järkevästi, niin liittää kuva tähän ketjuun. (Ts. saat kieltää kaiken muun käytön datalta, eli en jakaisi itse dataa eteenpäin.)
No täältä tulisi lähiaikoina yksi vertailukohta, jossa pojan i7-2600K @ 4.3GHz korvataan 3300X:llä, näytönohjain 1070 pidetään samana.
Muisteiksi löytyi lootan pohjalta HX432C16PB3AK2/16 setti.
Mitähän benchmarkeja ihmiset kokisivat hyödylliseksi?
Gamers Nexus näemmä lukee tätä foorumia kun teki videon jossa testataan nimenomaan tätä skenaariota (l. missä kohtaa 3300X muodostuu pullonkaulaksi):
Täytyy sanoa että hiukan yllätyin miten korkealle GPU-tikapuita pitää nousta ennekuin 3300X alkaa näkyvästi ottaa kiinni. Olisi varsin mielenkiintoista nähdä muitakin CPU:ta tälläisessä testissä.
Ja sama meno näyttää jatkuvan, mutta tyhmä ei ole se joka pyytää.. Onhan nämä 3100 ja 3300x jäätävän kovia hintaisekseen. Release date -hinta aika kohdillaan, ja saattaa vielä laskea Zen3:sen myötä. Saisi vaan se B550 sieltä alkaa tulemaan. Toki 3100 ja 3300x ostajat taitaa enimmäkseen olla niitä jotka harvakseltaan päivittelee konettaan.
Toisaalla tuli katsottua, että esim. Jimmsistä irtoaa Ryzen 3100 + B450-emo + 16GB DDR4 267 eurolla posteineen. Pari kuukautta sitten tehoiltaan jossain määrin vastaavia i3770k-koneiden komponentteja oli myynnissä käytettynä noin kahteen sataan ja posteja voi tulla kymppi. Pistää tosiaan miettimään noiden vanhojen osto, kun DDR3 voi olla kalliimpaa ja syö enemmän muistipaikkoja tyypillisen moduulikoon takia, tarvii järeämmän jäähdytyksen, ei m.2-paikkaa ja muutenkin vain perävalotakuu yms. Kuitenkin kyse parhaimmillaan 8 vuotta vanhasta raudasta. Kyllä vanhalta odottaisi melkein 10 vuodessa jo enemmän arvonalenemaa.
Noh, toisaalta, Sandyt/Ivyt olivat aivan jeesuskamaa tullessaan ja käyttökelpoista vielä tänäkin päivänä budjettiluokan pelikoneissa. On noilla kuitenkin hinta tasaisesti tullut alaspäin ja trendi taatusti jatkuu nyt, kun uudet hinnat alkaen -kamatkin ovat parempaa. Ei kyllä mitään mieltä olisi yli 150 euroa ainakaan maksaa mistään 3770K + Z-sarjan emo + 16GB DDR3 -setistä enää, ja tuohon hintaan pitää sisältyä jo jonkinlainen jäähykin.
Joo siinä on kyllä hinta kohdillaan jos budjetti 1080p -pelikonetta rakentelee. Intelin vanhat suositut peliprossut olleet ~250-400e uutena, ja varmaan osin siksi niistä myös pyydetään vähän suolaisempaa hintaa. Ja en siis myyjiä kritisoi, kukin pyytää mitä pyytää ja maksaa mitä maksaa. Saa nähdä minkälaisia Intelin i3 10xxx -vastineita sieltä tulee.
Joo kyllähän nuo vieläkin menee budjettipelikoneissa. Itsellä edelleen Sandy Bridgen yksi ”pääjeesuksista” i5-2500k toisessa koneessa, ja kyllä tuo 1080p / 60fps -peleissä menee vielä. Niin kauan kuin käyttö painottuu 1-2 ytimen (varmaan lähinnä yhden) suorituskykyyn, niin i5-2500k pysyy ihan ok mukana, kunhan kellot jossain 4,5ghz. Jos esim. i5 4000-sarjalaisissa hinnat vähän pilvissä käytettynä (~100e nopeasti katsottuna), niin i5 2500k ~20e on aika kohdillaan Toki joku 4690k taitaa olla peleissä 20-30% nopeampikin. Nopeasti hatusta heitettynä.
Tämäkin pätee vain niille joiden on pakko pelata Max/Ultra asetuksilla mutta jos haluaa enemmän FPS eli sulavuutta esim 144/240hz näytön vuoksi niin ettei droppeja pahemmin syntyisi pitää laskea asetuksia jolloin prosessorilta myös vaaditaan enemmän suorituskykyä.
5700XT on max/ultra asetuksilla pullonkaulana eikä nyt aivan tule selväksi yltääkö prossut lopulta miten korkeisiin FPS lukemiin jos vaikka joku sattuisi pelejään pelaamaan muullakin kuin Ultralla.
Mutta 3300X on yllättävän kova CS Go prossu.
Toi 4690K on ihan nuhanen kun vertaa hintaa ja suorituskykyä 2500K ja vakiona häviää hieman kellotetulle i5 2500K.lle
4690K on kuitenkin vain 4/4 prossu ja IPC parannuskin pienehkö.
Esim i7 4790K HT eli 4/8 ansiosta on sitten useassa pelissä mukavasti nopeampi vs 4/4 prossut.
Hinnan puolesta on, mutta kyllä tuo 4690k näyttäisi joissain peleissä tuovan 10-20 fps:ää lisää i5-2500k nähden. . Yläkanttiin tuo mun alkuperäinen lukema oli, ja joissain peleissä erot aivan marginaaliset.
Varmasti vakio vs vakio joissakin peleissä erot voivat olla hieman isommat koska 4690K kovemmat kellot+IPC
Mutta koska K prossuja niin kellotusten jälkeen erot on todella pieniä joka pelissä.
Millätahansa gen 2/3/4 c4/t4 K prossulla pärjää suhteellisesti aivan yhtähyvin mutta jos haluaa nopeampaa niin sitten 4/8
Ei ne base ja boost clockit ole 4690k:ssa kuin 200mhz kovemmat, ja hyvin tuo 4690k :kin kellotuksesta hyötyy, mutta en jaksa nyt alkaa etsimään benchmarkkeja niistä, kun alkuperäinen pointti oli että 4690k käytettynä +50e on ylihintainen vs i5-2500k ~25e, ja siitä ollaan ilmeisesti samaa mieltä.
Puhtaalla kaikkien ytimien 100 % käyttöasteella edellisen sukupolven 6-ytimiset prosessorit voittavat uudet neliytimiset Ryzen 3 -prosessorit.
Kun kaikkia ytimiä ei hyödynnetä, neliytimiset Ryzen 3 -prosessorit Zen 2 -arkkitehtuurilla paineelee ohi paremmalla IPC-suorituskyvyllä ja korkeammilla kellotaajuuksilla.
Prosessoririippuvaisissa peleissä jälleen Zen 2 -arkkitehtuuri ja korkeammat kellotaajuudet valttia.