
AMD esitteli huhtikuun lopulla neliytimiset Ryzen 3 3100- ja 3300X-prosessorit 3. sukupolven Ryzen-mallistonsa alapäähän ja saimme uutuudet io-techin testattavaksi heti tuoreeltaan. Zen 2 -arkkitehtuuriin pohjautuvien prosessoreiden myynti alkoi 7. toukokuuta 2020, mutta suomalaisten jälleenmyyjien kautta tuotteita odotetaan saapuvaksi vasta seuraavien viikkojen aikana.
Uudet Ryzen 3 -prosessorit on hinnoiteltu Yhdysvalloissa 100 dollarin tuntumaan ja edullisempi Ryzen 3100 maksaa Suomessa noin 115 euroa ja kalliimpi Ryzen 3300X noin 139 euroa. AMD on asemoinut Ryzen 3 3100:n kilpailemaan Intelin neliytimisen Core i3-9100(F) -prosessorin kanssa ja 3300X:n kuusiytimisen Core i5-9400(F):n kanssa.
Intel esitteli viime viikolla uudet 10. sukupolven Core-prosessorit, joissa i3- ja i5-mallit on varustettu Hyper-Threading-ominaisuudella, joka parantaa suorituskykyä varsinkin hyötyohjelmissa selvästi. Kyseiset prosessorit ovat tulossa myyntiin kuitenkin vasta myöhemmin kesällä, joten alkuvaihessa Ryzen 3 -prosessoreiden kilpakumppanit Intelin leiristä ovat 9. sukupolven Core-prosessorit ilman Hyper-Threading-tukea.
Uusissa neliytimisissä Ryzen 3 -prosessoreissa on käytössä yksi 7 nanometrin prosessilla valmistettava CCD-siru (Core Complex Die), mutta puolet ytimistä on kytketty pois käytöstä. SMT-teknologian avulla prosessori kykenee suorittamaan samanaikaisesti kahdeksaa säiettä.
Vaikka Ryzen 3 3100 ja 3300X ovat molemmat neliytimisiä prosessoreita, niiden rakenteesta löytyy merkittävä eroavaisuus. 3300X käyttää vain yhtä CPU-kompleksia eli CCX:ää, joka käsittää kaikki neljä prosessoriydintä ja koko 16 megatavun L3-välimuistin. 3100 puolestaan käyttää kahta puolitettua CCX:ää, joista molemmissa on käytössä kaksi prosessoriydintä ja kahdeksan megatavua L3-välimuistia. 3300X:n ja yhden CCX:n etuna ovat alhaisemmat prosessoriytimien ja L3-välimuistin väliset viiveet.
Kyseisellä järjestelyllä AMD saa hyötykäyttöön sellaisetkin CCD- eli Client Compute Die -piirit, joista toimii vain toinen CCX tai molemmat puolittain.
Ryzen 3 3100
115 euron hintaisen Ryzen 3 3100:n peruskellotaajuus on 3,6 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 3,9 GHz:iin. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti ja kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 16 megatavua eli yhteensä L2+L3-välimuistia on 18 megatavua. Kaksikanavainen muistiohjain tukee virallisesti DDR4-3200-nopeuksisia muisteja. TDP-arvo on 65 wattia ja myyntipakkauksen mukana toimitetaan Wraith Stealth -vakiocooleri.
Blenderissä Ryzen 3 3100 toimi Alpenföhnin Ben Nevis Advanced -coolerilla jäähdytettynä 3900 MHz:n kellotaajuudella rasitettavien ytimien lukumäärästä riippumatta.
Ryzen 3 3300X
139 euron hintaisen Ryzen 3 3300X:n peruskellotaajuus on 3,8 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,3 GHz:iin. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti ja kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 16 megatavua eli yhteensä L2+L3-välimuistia on 18 megatavua. Kaksikanavainen muistiohjain tukee virallisesti DDR4-3200-nopeuksisia muisteja. TDP-arvo on 65 wattia ja myyntipakkauksen mukana toimitetaan Wraith Stealth -vakiocooleri.
Blenderissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 3 3300X toimi Alpenföhnin Ben Nevis Advanced -coolerilla jäähdytettynä noin 4265 MHz:n kellotaajuudella ja 1-2 ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 4330-4350 MHz:iin eli yli luvatun 4300 MHz:n Boost-maksimitaajuuden.
Testikokoonpano
Ryzen-prosessorit testattiin Asuksen B450-piirisarjaan perustuvalla ROG Strix B450-F -emolevyllä ja AMD:n leiristä vertailukohtana uusille Ryzen 3 -prosessoreille oli pykälää kalliimpi kuusiytiminen Ryzen 5 3600. Käytössä oli 16 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa keskusmuistia 14-14-14-34-latensseilla.
Intelin leiristä mukaan ajettiin testit kuusiytimisellä Core i5-9400:llä ja alustana käytössä oli Asuksen B360-piirisarjaan perustuva ROG Strix B360-F -emolevy, joka rajoitti muistit toimimaan DDR4-2666-nopeudella.
Päivitys:
Testituloksiin ajettiin mukaan testit AMD:n edellisen sukupolven 6-ytimisillä Ryzen 5 1600- ja Ryzen 5 2600X-prosessoreilla, joiden hinnat ovat samalla tasolla uusien neliytimisten Ryzen 3 -prosessoreiden kanssa 115-150 eurossa. Lisäksi ajoimme mukaan testit Intelin vuonna 2017 julkaisemalla neliytimisellä ja Hyper-Threading-ominaisuudella varustetulla Core i7-7700K -prosessorilla, jonka hinta käytettynä on pyörinyt noin 150-200 eurossa.
Prosessoreita jäähdytettiin Alpenföhnin Ben Nevis Advanced -coolerilla ja näytönohjaimeksi testeihin valittiin käyttöön Radeon RX 5700 XT, joka edustaa suorituskykyistä vaihtoehtoa 1080p- ja 1440p-pelaamiseen.
Hintataso Suomessa 21.5.2020
- Ryzen 1600 AF: alkaen 115€
- Ryzen 3 3100: alkaen 115€
- Ryzen 3 3300X: alkaen 139€
- Ryzen 5 2600X: alkaen 145€
- Core i5-9400F: alkaen 165€
- Ryzen 5 3600: alkaen 190€
- Core i7-7700K: käytettynä n. 150-200€
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 5 1600 AF (6/12 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 5 2600X (6/12 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 3 3100 (4/8 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 3 3300X (4/8 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 5 3600 (6/12 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Strix B450-F
- 2 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i7-7700K (4/8 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Strix Z270-F
- Intel Core i5-9400 (6/6 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Strix B360-F
- 2 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-2666 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
Muut komponentit:
- Gigabyte Radeon RX 5700 XT
- Seasonic Focus GX-650 (650 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
Prosessoritestit
Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 tukee AVX-käskyjä ja on kestoltaan pidempi kuin aiempi R15-versio. Cinebench testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Adobe Premiere Pro 2020:llä exportattiin 5 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi (40000 kbps). Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
3D-testit
Näytönohjainten testimetodit
io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja jätetään huomioimatta. Kyseessä on tarkemmin ottaen 1. persentiili, kun ruutujen renderöintiajat on muutettu ruudunpäivitysnopeudeksi eli ruutua sekunnissa (FPS, Frame Per Second) ja järjestetty paremmuusjärjestykseen. Tavoitteena on jättää huomioimatta muutama yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu, joka on mahdollisesti poikkeustapaus.
Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken 1920×1080- ja 2560×1440-resoluutioilla ja käytössä oli kyseisille prosessoreille tasapainoinen ja suorituskykyinen Gigabyten Radeon RX 5700 XT -näytönohjain.
1920×1080-testit
Battlefield V testattiin DirectX 12 -rajapinnalla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi Tirailleur-kentässä.
Shadow of the Tomb Raider testattiin Highest-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi.
F1 2019 testattiin Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi sateisella Singaporen radalla.
Counter Strike: Global Offensivessa oli käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen.
2560×1440-testit (vs 1080p)
Suorituskyky GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjaimella
Testasimme Ryzen 3 -prosessoreiden suorituskykyä myös markkinoiden suorituskykyisimmällä pelinäytönohjaimella eli yli 1100 euron hintaisella GeForce RTX 2080 Ti:llä.
Full HD -resoluutiolla 3300X oli vakiona noin 5 % suorituskykyisempi kuin 3100, mutta molemmat prosessorit 4,4 GHz:n kellotaajuudelle ylikellotettuna ero kaventui yhteen prosenttiin.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä ja Battlefield V -pelillä.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Cotech EMT707CTL -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Ryzen 3 3100 -kokoonpanon tehonkulutus oli noin 10 wattia alhaisempi kuin 3300X:llä, jonka tehonkulutus oli noin 20-30 wattia alhaisempi kuin 6-ytimisellä Ryzen 5 3600:lla.
Kaikkia prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Alpenföhnin Ben Nevis Advanced -coolerilla.
Ryzen 3 3300X:n rasituslämpötila oli niin Cinebenchissä kuin pelatessa seitsemän astetta korkeampi kuin 3100:lla. 3300X:n lämpötila oli puolestaan Cinebench R20 -testissä 9 astetta alhaisempi kuin 6-ytimisellä Ryzen 5 3600:lla.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
Testasimme Ryzen 3 -prosessoreiden ylikellottamista manuaalisesti avonaisessa testipenkissä Alpenföhnin Ben Nevis Advanced -coolerilla. Prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin suoraviivaisesti Cinebench R20 -testissä manuaalisessa tilassa kaikkia prosessoriytimien ylikellottaen.
Huom! io-techin testiprosessorit ovat AMD:n lähettämiä testikappaleita, eikä kaupasta ostettuja retail-versioita, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Ryzen 3 3100
Cinebench R20 rullasi Ryzen 3 3100:lla vakaasti 4,5 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,375 volttia. Prosessorin lämpötila nousi vakion 67 asteesta 81 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 112 watista 133 wattiin.
Ryzen 3 3300X
Cinebench R20 rullasi Ryzen 3 3300X:llä vakaasti 4,425 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,325 volttia. Prosessorin lämpötila laski vakion 74 asteesta 72 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 125 watista 123 wattiin. Syynä alhaisempaan lämpötilaan ja tehonkulutukseen on se, että prosessorin käyttöjännite oli vakiona melko korkea noin 1,36 volttia, mutta ylikellotustesteissä manuaalisesti säädettynä pärjättiin alhaisemmalla jännitteellä.
Suorituskyky ylikellotettuna
Vakiona Ryzen 3 3100 toimi Cinebench R20:ssä kaikkien ytimien testissä 3900 MHz:n kellotaajuudella, joten 600 MHz:n korotus on varsin hyvä tulos ja se näkyy nT-testissä 15 % parempana tuloksessa.
Jo vakiona korkeammalla kellotaajuudella toimivan 3300X:n tulos parani ylikellotettuna 5 %.
Ryzen 3 3300X:n tulos oli prosessoreiden CPU-kompleksien eli CCX:n rakenteellisen eron ansiosta marginaalisesti yhden prosentin parempi kuin 3100:lla, vaikka se toimi 75 MHz alhaisemmalla kellotaajuudella.
Loppuyhteenveto
AMD:n uudet neliytimiset Ryzen 3 -prosessorit tuovat Zen 2 -arkkitehtuurin suorituskyvyn entistä edullisempaan 100-150 euron hintaluokkaan ja sopivat edullista budjettipelitietokonetta rakentaville kuluttajille. Prosessoreiden pelisuorituskyky Radeon RX 5700 XT -näytönohjaimella 1080p- ja 1440p-resoluutioilla oli vastaava tai alle 5 % hitaampi kalliimpiin 6-ytimisiin Ryzen 5- ja Core i5-prosessoreihin verrattuna. Ainoa merkittävä ero nähtiin Counter Strike -testissä, kun 3300X tykitti tauluun selvästi muita paremman tuloksen.
Prosessoritesteissä Ryzen 5 3600:n kaksi lisäydintä näyttivät voimansa ja eroa syntyi 17-43 % Ryzen 3 3300X:ään ja 23-59 % 3100:aan verrattuna, joten pelaamisen ohella edes jonkinlaista tuottavaa työtä tekevien kannattaa investoida vajaan 200 euron hintaiseen Ryzen 5 3600 -malliin.
Intelin 6-ytiminen Core i5-9400 ilman Hyper-Threading-ominaisuutta sijottui suorituskyvyllään prosessoritesteissä 3100:n ja 3300X:n välimaastoon ja pelitesteissä se oli parin prosentin erolla testijoukon suorituskykyisin. Yleisesti ottaen edes Radeon RX 5700 XT:n tasoinen näytönohjain ei saa edullisten alle 200 euron hintaisten prosessoreiden välille kuin parhaimmillaan 3-4 % eron ja sitä heikommilla näytönohjaimilla erot kaventuvat entisestään.
Ylikellotustesteissä molemmat Ryzen 3 -prosessorit venyivät 4,4-4,5 GHz:n kellotaajuudelle, joka nosti varsinkin vakiona 3900 MHz:n kellotaajuudella toimivan 3100:n suorituskykyä selvästi. 3300X toimii jo valmiiksi korkeammalla kellotaajuudella, joten sen tulos parani 5 %.
Ryzen 3 3100 malli sopii vakiona alhaisempaa lämpötilaa ja tehonkulutusta arvostavalle kuluttajalle tai jos haluaa itse ylikellottaa prosessorista reservissä olevat megahertsit käyttöön. 25 euron lisähinnalla jo pakasta vedettynä korkeammalla kellotettu malli, jonka sai helposti ylikellotettua 4,4 GHz:n kellotaajuudella. Vaikka neliytimiset Ryzen 3 3100- ja 3300X-prosessorit ovat sisäisesti tekniseltä ratkaisultaan erilaisia niin samalla kellotaajuudella ero suorituskyvyssä oli yhden prosentin luokkaa. Joissain yksittäisissä sovelluksissa 3300X:n yhden CCX:n ratkaisu, jossa kaikki prosessoriytimet ja L3-välimuisti ovat samassa nipussa, voi osoittautua paremmaksi.
Intel-kokoonpanoa suunnittelevien kannattaa uudistetun hinnoittelun myötä suosiolla unohtaa 9. sukupolven Core i5- prosessorit ja odottaa uusia Hyper-Threading-ominaisuudella varustettuja neliytimisiä Core i3- ja 6-ytimisiä i5-malleja myyntiin myöhemmin kesällä..
No nyt saa rahalleen vastinetta oikeasti:) Jos on jo kunnon näyttö niin todellakin kuten Samsa tuossa jo iloitsi niin puolella kilolla euroja saa pelikoneen…Kuka ostaa pleikkarin enää?
Juu, en itsekkään usko että minkäänlaista vaikutusta konsoleiden myyntiin. + Konsoleille tulee vielä roimasti yksinoikeus pelejä, luultavasti jatkossakin.
Amd on onnistunut kyllä kertakaikkiaan hyvin strategiassaan kun ovat saaneet Zenin prosessit hiottua kuntoon!
Näin olutta lipittäneenä olisi ollut kiva nähdä prosentit suoraan noissa diagrammeissa, kun ei meinaa prosenttilasku oikein toimia. esim. hyötyohjelmissa taisi olla suht iso jos vertaa pelitesteihin. Prosenteista kyllä puhutaan yhteenvedossa tai jossain tuolla alhaalla, mutta silloin on jo unohtanut miltä ne käppyrät näytti.
Tuli mieleen vielä, että miksi jäähy oli tuo? Kumminkin jos ostaa tuollaisen budjettiprossun, niin aika isolla todennäköisyydellä vetelee vakiojäähyllä jos kerran kuuluu kylkeen. Olisi myös ollut kiva nähdä saako sijoittamalla jäähyyn, yhtään lisää vai onko ainut hyöty hiljaisuus tms.
Pitänyt päivittää konetta, mutta on aina saanut siirrettyä kusettamalla itseään rahapulalla. Nyt alkaa olemaan vaikeaa pitää ostohousuja kaapissa…. Alkaa olemaan bang for buck mielestäni aika kohdallaan, no ainakaan näistä käytetyistä intelin romuista ei saa kohta edes postikuluja jos koittaa myydä.
Kappaleen Suorituskyky GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjaimella kaaviossa mainittu Ryzen 5 3300X vaikuttaa muuten minusta oudolta mallinimeltä. Vai jäikö minulta jotain ymmärtämättä?
Vakiojäähyä jaksaa kuunnella sen 5 min kun asentaa Windowsia, siinä syy.
Ryzen 3 3100 vie jonkin verran i7-2600K sandya vakio kelloilla ,varsinkin hyötyohjelmissa. Miten mahtaa olla molemmat perus kellotettuna 🙂 2600K helposti melko viileänä pyörii 4.4Ghz
https://www.youtube.com/watch?v=Yqfrx4tDhzQ
Tuollainen 4c/8t prossu on kyllä hieman kyseenalainen pelaamiseen näin 2020, mutta tämä riippuu täysin peleistä myös, suurimmassa osassa toimii varmasti hyvin.
Varmaan enemmän noissa verkkoräiskinnöissä tulee pullonkaulaksi. Kaikki uudemmatkaan pelit eivät vielä vaadi paljoa, Resident Evil 3:kin rullaa ihan hyvin i5-7600K:lla.
Mutta onhan nää nyt ihan ehdottomia budjettikivien kuninkaita tällä hetkellä.
ihan ok julkistus ja varman on aika tasaväkinen tulevan i3 10100 proessorin kanssa.
Ero lähinnä että tätä mallia pystyy ylikellottamaan.
Budjettikonesee loistava ostos ja kun valitsee ok emolevyn niin päivitys on helppo.
Eivät droppaile, minimit on kyllä mitattu ja ne on melkolailla samat 4 vs 6 Core, täytyy miettiä miten ne saisi tuohon kaavioon mukaan. @FlyingAntero löytyisikö Excel vinkkiä?
Mitä tarkoitat "hyvällä"? Samanlaisia ne prosessorit on.
Ajelin huvikseen oman 8600k:n (5ghz 24/7 käytössä pari vuotta ollut) Cinebenchin, mikä edelleen kaupassa sen 250e.
Hyvä prossuhan tämä on edelleen mutta hinnoittelun puolesta ei kyllä enää houkutteleva verraten Ryzeneihin.
katso liitettä 384603
Eiköhän ole tarkoitus testata, kun tulee saataville.
(timestamp Shadow of the Tomb Raideriin ~14:25)
Valitettavasti en osaa enempää avata miten heidän testi on tehty kun ovat taas viikko sitten muuttaneet heidän prosessorien testausta tälle vuodelle ja uudet Ryzenit testattu tämän mukaan, mutta grafiikka -asetukset olleet vain Medium tasolla (vrt. Highest) ja 32GB ramia. Ero kuitenkin heidän testeissään 2080Ti kokoonpanolla pääsääntöisesti 10% luokkaa pelaamisessa 3300x:n hyväksi kun molempien kellot 4,4Ghz.
Eiköhän noi Medium-asetukset sen tee. Eli 100€ prosessoria testataan 1500€ näytönohjaimella, 1080p ja lasketaan kuvanlaatuasetukset pari pykälää Mediumille. Sanoisin, että hyvin teoreettinen tapa testata, itse pyrin testeissä käytännönläheisempiin tuloksiin.
Molemmat on periaatteessa ihan valideja testejä ja kertoo täysin faktoja. Toinen vain kertoo sen absoluuttisen "wors case", jota ei kukaan ikinä tule näkemään (1500€ näyttis ja 100€ prossu), ja toinen kertookin sitten todellisempia tuloksia mitä tuon prossun ostaja voisi oikeasti hyödyntää ostopäätöksiä tehdessään.
Pitäisin 3300X’ää kuitenkin näistä selvästi parempana, koska cache-latenssit. Anandtechin artikkelin sivulla 1. on kuvat mittaamistaan latensseista, jotka heittelevät 3100’lla aika villisti. (=latenssit pahimmillaan liki triplaantuvat).
Budjettihintaisiksi kiistatta reilusti vääntöä, ja jos pelaa vanhempia/kevyempiä (2000-2016) niin 3300X’llä saa niistä vihdoin kaiken ulos halvalla
Eihän tuo edes ole niin teoreettinen testitapa. Jos joku jostain syystä haluaa saada sen 240 fps joka pelissä, vaikka sitten asetuksia laskemalla. Prossu se luultavasti on joka tuossa tapauksessa on pullonkaulana.
Moniko 240 fps tähtäävä ostaa satasen prossun?
Liki kaikki toimintapelit liikahtanevat riittävästi kunhan yksityiskohtia laskee rajusti. Useimmat kysyjät menevät puhtaasti ChoosingBeggars-puolelle. (onneksi Suomessa ei ole Venmo’a tai vastaavaa)
Heh. Tottakai kun kädettömät ostaa niitä koska eivät tajua mitä PC:llä voi tehdä…
Itse vaihdoin juurikin 4/8 i7 4790K pois koska tietyt pelit tökki sillä jo aika pahasti. Joten kyllä erittäin kyseenalaista jo nämä 4/8 core prossut on jos on yhtään kallellaan raskaampiin peleihin.
On tossa pari muutakin muuttujaa kuin pelkkä vuonna 2014 julkaistu 4c/8t prosessori ja sille alusta.
Tuo olisi mielenkiintonen aihe, jos siihen jotain asiantuntevaa katsausta joskus tulisi. Moni varmasti miettii mitä oma vanha rauta jaksaa ja miten noihin 3100 ja 3300 vertautuu.
Enpä tiedä tuosta emolevyvalinnasta. Jos ostaa semmoisen 50€ Asrockin, jolla ei voi kellottaa, mutta noi toimii silti ihan ok, niin sitten voi törkeästi pistää emon ja prossun kiertoon, kun on varaa päivittää.. Puhun siis tulevasta A520-emolevystä.
Ei noita Sampsan hypettämiä 500€ Full HD -pelikoneita saa, jos pistää 200€ emolevyyn..
Ajoin kommentillani takaa lähinnä B450-sarjan emoja, jotka tällä tietoa tukee virallisestikin tulevia 4000 Ryzeneitä. Jos muksujen pelikoneita pitää päivittää, niin B450 + 3300X on luultavasti se combo johon kallistun. A520 olisi tietysti, mutta sen hinta menee ainakin aluksi varmaan satkun päälle(?).
B450 ei enää tue tulevaa Zen 3- eli Ryzen 4000 -sarjaa:
AMD:n keskihintaisen B550-piirisarjan yksityiskohdat julki – io-tech.fi
http://www.io-tech.fi
Mutta siis tulevat B550-emolevyt tulevat korvaamaan B450 ja ja eiköhä hinnoittelu ole vastaava, kun tulevat X570 alapuolelle.
Ok, heitin muistikuvien perusteella tuon aiemman kommentin. "4000 tukee B450 emoja" -keskustelu on ilmeisesti lähtenyt liikkeelle jonkun läppärivalmistajan edustajan kommenteista. Hyvä jos B550 tulee vastaavaan selvästi alle 100 euron hintakategoriaan.
AMD Ryzen 4000 Series "Vermeer" CPUs to be Compatible with B450 Motherboards
http://www.techpowerup.com
AMD Ryzen 4000 Compatibility With 400-Series Motherboards Confirmed by Laptop Vendor
http://www.tomshardware.com
Jos oikeasti mitataan prossua ja sen suorituskykyä nimenomaan pelikäytössä, niin näytönohjaimen vaikutus täytyy eliminoida, vaikka ajatuksena yli tuhannen euron näytönohjain onkin absurdi. Jos lyödään koneeseen budjettiluokan prossulle budjettiluokan romppeet, ja väännetään asetukset kaakkoon (Ultralle), niin sehän on ihan sama että mikä peruna suorittimen virkaa hoitaa, kun näytönohjain on polvillaan. Mitä korkeammat asetukset sekä resoluutio, sitä vähemmän työtä jää prosessorille, kuten tämän artikkelin testit jo osoittaa — poikkeuksena CS:GO, joka on mielestäni oikealla tapaa testattu.
Näytönohjain joka nyt maksaa maltaita, on muutaman vuoden kuluessa jälleen keskikastissa. Jos otetaan penkkitulokset 3300X:llä ja luodaan näyttiksen pullonkaula jonka seurauksena prosessoreiden väliset erot eivät prosessorin hintaa vastaavan näytönohjaimen takia nouse esiin, niin suorituskyky voi pitkässä juoksussa olla suorittimien välillä ihan eri, kun testissä ei mitattu prossua vaan näyttistä.
Mielestäni siis täytyy penkittää prossu, eikä näyttiksen pullonkaula, vaikka ymmärränkin kuluttajalähtöisen sekä järkiperäisen testaustarkoituksen, jossa testataan tasapainoisella kokoonpanolla. Tasapainoisella testausajattelulla myös korkeampia asetuksia tulisi testatessa välttää, sillä eihän kukaan osta budjettiluokan kamoja kaikkein korkeimmilla asetuksilla pelaamiseen, kuten eihän kukaan osta budjettuluokan prossua järeän näytönohjaimen kylkiäiseksi.
Parasta olis testata kummatkin, eli se nopein kortti ja sitten erikseen vielä joku hintaluokkaan sopivampi kortti (RX 580 – RX 5700 XT / GTX 1650 – RTX 2070 Super), jolloin kuluttaja näkee teoreettisen eron, sekä "todellisen eron". Budjettikoneessa osavalintojen suorituskykyeron tiedostaminen on todella tärkeetä, koska se ajaa pelikonetta suunnittelevan kuluttajan pennoset oikeaan suuntaan, eli yleensä pois kalleemmista prosessorista ja muisteista, kohti näytönohjainta.
Olisi hyvä, että pelitestejä tekevät sivustot tekisi edes silloin tällöin katsauksia, missä vertailtaisiin erilaisia konepaketteja, joissa kokoonpano rakentuisi kyseistä tekniikkasivustoa / tekniikkatubettajaa katselevien päivittäjien keskiverto budjettiin ja pääasialliset osat (CPU + GPU + RAM) saisivat elää aika vapaasti, kunhan rahallinen arvo olisi buildeilla sama. Esim. 3300X + 16 GB 3200 MHz DDR4 + RTX 2060 (näyttispainotteinen budjetti), vs. 3600 / 3700X + 16 GB 3200 MHz DDR4 + GTX 1660 Super / RX 570 (prossupainotteinen ja erittäin prossupainotteinen), vs. 3300X + 16 GB 3600 Mhz Samsung B-die + GTX 1660 Super (RAM painotteinen). Ja samalla logiikalla pienemmän ja isomman budjetin buildeja, että näkee paljonko se suurempi rahatukku tuo eroa suorituskyvyssä.
3300X (tai 1600 AF / 3100 / 3600) ylikellotettuna esim. SilentiumPC Fera 3 HE1224 v2 halppisjäähyllä on uskoakseni tällä hetkellä täydellinen combo kaikkiin ensisijaisesti pelaamiseen rakennettuihin koneisiin, missä on 100 – 600 euron näytönohjain (tai vastaava kortti 50 – 500 euroa käytettynä). Myös matalilla grafiikka-asetuksilla kilpailullisesti pelaavat hyötyy yleensä kovemmista kelloista / IPC:stä, eli edellämainitut on alle tonnin budjetilla kilpamasiinaa rakentavalle erittäin hyvä valinta (poislukien ehkä 1600 AF, ellei peli tue useampaa corea).
Striimaus toki sekottaa pakkaa, jolloin tilanne voi olla eri, mutta tonnin koneeseen parasta hinta-laatu-suhdetta striimaamiseen tarjoaa omalla hiuksen hienolla mutulla heitettynä edellämainittu 3300X tappiin kellotettuna + halvin 3000+ MHz 16 GB kitti + RTX 2060 joka tuo RTX sarjan parannetun NVENC:in ja siten hyvät striimausmahdollisuudet tonnin budjettikoneeseen. Ryzen 3600 voi toki myös olla kova valinta ja jotkut tykkää käyttää prossupainotteista x264 pakkausta, mutta kun kuitenkin "kaikki" pelaa joskus ilman striimaussoftaa, niin silloin ne kaikki striimaamiseen ostetut coret on ei-striimatessa idlatessaan hukkainvestointi, kun rahat olisi voinut heittää GPU:lle mikä tarjoaa tuplahyötyä.
Hyötysoftien osalta prossun merkitys muuttuu usein selvästi, eli ne jotka tekee jotain oikeesti hyödyllistä koneellaan, niin ostakaa niitä prossucoreja ja muistia sen mukaan, kun teidän softanne tukee / tarvitsee.
Tämän takia edelleen ärsyttää, että täälläkin jotkut sanovat satunnaisten korttien olevan "50 fps nopeampi". Se on ihan täysin turha tieto, jos ei ole testijärjestelyjä tiedossa ja ei ole hankkimassa 1:1 samaa kokoonpanoa samalla pelillä. Täyttä roskaa semmoiset kommentit.
Todennäköisesti, jos prosessori ei rajoita menoa, niin samoilla prosenteilla ovat nuo hitaammat näytönohjaimet hitaampia. Eli jos 5% on hitaampi tuolla prosessorilla vrt. vaikka i9-9900K, niin todennäköisesti on niillä samoilla prosenteilla hitaampi sitten huonommalla näytönohjaimella. Tämä tietenkin skenaarioista riippuen, mutta kunhan prosessori ei sitä menoa rajoita (näkee aika nopeasti Min FPS:stä ja käyttöasteesta), niin uskoisin, että aika samoissa mennään.
Lisäksi tuohon vaikuttaa myös muistien kellot/latenssit, niin tästä tulee testauskombinaatioita enemmän kuin järkevästi aikaa testata.
—
Mieluummin kokoaa joka vuonna semmoisen tonnin koneen AMD/Intel ja AMD/Nvidia. Mittaa niiden nopeudet peleissä ja siitä voi käyttäjä tehdä valinnan ja ehkä miettiä itse, mitä osien vaihdolla saadaan aikaiseksi. Aika moni ketju alkaa tuolla konepaketit-osiolla niin, että "en tiedä koneista mitään", niin tuommoinen runko ja sen suhteellinen suorituskyky olisi paljon parempi, kuin 128 eri kombinaatiota.
—
Lisäksi, jos vanhemmat ja käytetyt kortit otetaan mukaan, niin joo, testimäärä räjähtää ja voivat palkata 2-10 kesäharjoittelijaa tekemään niitä koko kesän..
Ei niitä konepaketteja tarvii olla kuin se 3 – 4 per hintaluokka, koska ammattilainen osaa päätellä eri osien hinta-laatu-suhteen jo etukäteen ja jättää vain relevanteimmat jäljelle. Tämä tarkoittaisi sitä, että esim. kerran vuodessa jouduttaisiin tekemään se 3 – 4 pakettia per hintaluokka ja hintaluokkia voisi olla vaikka se 2 – 3, eli tästä ei tule 128.
Eikä vanhoja kortteja mitä löytyy lähinnä varastojen täytteenä ilman mitään hintakilpailua tarvitse huomioida (esim. pascal tai vega kortit) tollaisissa eri budjettien vaihtoehtoja vertailevissa koosteissa, eikä nyky generaation korteista niitä mitkä joku muu kortti on nylkenyt elävältä, esim. GTX 1660 ja 1660 Ti voi jättää pois, koska GTX 1660 Super on niihin nähden suvereeni € per FPS vertaillessa, tai RX 5500 4 GB joka on täysin turha julkaisu RX 580 8 GB verrattuna perus pelaajalle. Esimerkkejä voi siis olla vähemmän, kunhan lukijallejotenkin hahmottuu kokonaiskuva, että mihin pitää panostaa.
Muutenkaan kaikkia relevantteja korttejakaan ei tarvitse ottaa mukaan, vaan tavoitteena voi olla yleisesti löytää se, että millä muuttujan arvoilla X, Y ja Z saadaan maksimaalinen FPS per € suhde, jolloin selviää, että missä suhteessa mihinkin osaan kannattaa sillä vuodella panostaa. Yksi analyysi noin vuodessa todennäköisesti riittää, koska muutokset alalla on niin pirun hitaita € per FPS lähtökohdasta, vaikka uusimmat tehokortit vetäisivätkin RTX X080 Ti kortteja entistä kauemmas keskiverto-ostajan mediaanikortista – tällä kun ei ole mitään merkitystä peruskuluttajalle.
Joku pihi, joka haluaa parasta mahdollisimman halvalla.