
AMD esitteli tammikuun alussa CES-messuilla vihdoin ja viimein työpöytäkäyttöön tarkoitettuja Raven Ridge -koodnimellisiä APU-piirejään, jotka tunnistaa G-liitteestä mallinimen perässä. 12. helmikuuta myyntiin saapui kaksi neliytimistä mallia, Ryzen 5 2400G ja Ryzen 3 2200G, jotka saapuivat heti tuoreeltaan io-techin testiin.
Tutustumme tässä artikkelissa Raven Ridgen ominaisuuksiin ja molempiin uutuusprosessoreihin. Suorituskykytesteissä vertailukohtina ovat Ryzen 5 2400G:n kanssa suurinpiirtein samanhintaiset Ryzen 5 1500X- ja Core i5-8400 -prosessorit. Mukana on myös tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset sekä ylikellotustestit.
AMD:n suurin intressi julkaista grafiikkaohjaimella varustetut Ryzen APUt markkinoille on yksinkertaisesti markkinaosuuden kasvattaminen. Jon Peddie Researchin mukaan tällä hetkellä 30 % kaikista tietokoneista myydään ilman erillistä näytönohjainta, joten AMD pyrkii iskemään tähän markkinarakoon houkuttelevalla hintatasolla, suorituskykyisellä integroidulla grafiikkaohjaimella, ylikellotuspotentiaalilla ja valmiilla AM4-kannan ympärille rakennetulla ekosysteemillään. Raven Ridge -prosessorit toimivat nykyisissä AM4-kantaisissa emolevyissä BIOS-päivityksellä tai suoraan jos emolevystä löytyy AMD Ryzen Desktop 2000 Ready -tarra.
Uudet Ryzen 5 2400G- ja Ryzen 3 2200G-mallit korvaavat markkinoilla viime vuonna julkaistut Ryzen 5 1400- ja Ryzen 3 1200-prosessorit. Kyseessä ovat ensimmäiset Ryzen 2000 -sarjan prosessorit, jotka saavat jatkoa huhtikuussa, kun yhtiö julkaisee Pinnacle Ridge -koodinimelliset 2. sukupolven Ryzen-prosessorit ilman integroitua grafiikkaohjainta.
Ryzen 5 2400G:n veroton suositushinta Yhdysvalloissa on 169 dollaria ja Ryzen 3 2200G:n 99 dollaria. Suomessa Ryzen 5 2400G:n hinta on julkaisun yhteydessä alkaen 165 euroa ja Ryzen 3 2200G:n alkaen 105 euroa.
Raven Ridge -arkkitehtuuri
AMD on perinteisesti käyttänyt prosessoriytimet ja grafiikkaohjaimen samalle piisirulle integroiduista piireistä termiä Advanced Processing Unit eli APU. Zen-arkkitehtuuriin perustuvista uutuuksista yhtiö puhuu kuitenkin useissa yhteyksissä APU-piirin sijaan myös Ryzen-työpöytäprosessoreina Radeon Vega -grafiikoilla (Ryzen Desktop Processor with Radeon Vega Graphics).
Käytännössä yhtiö on integroinut samalle piisirulle neljä Zen-prosessoriydintä eli yhden CPU-kompleksin (CCX) ja Vega-grafiikkaohjaimen. Prosessoriytimet, grafiikkaohjain, muistiohjain ja muut prosessorin sisäiset toiminnot keskustelevat keskenään yhtiön kehittämällä Infinity Fabric -yhdysväylällä.
Raven Ridge pohjautuu samaan Zen-arkkitehtuuriin kuin viime vuonna julkaistut Summit Ridge -koodinimelliset Ryzen 3-, 5- ja 7-sarjan työpöytäprosessorit, mutta ne on valmistettu hienoisesti optimoidulla Globalfoundriesin 14 nanometrin 14LPP-prosessilla, jota AMD kutsuu omissa dokumenteissaan epävirallisesti 14 nm+:ksi. Raven Ridge -piisiru rakentuu 4,94 miljardista transistorista ja sen pinta-ala on noin 210 neliömillimetriä.
Vertailun vuoksi 1. sukupolven Ryzen-työpöytäprosessoreissa käytettävä 8-ytiminen Summit Ridge -piisiru rakentuu 4,8 miljardista transistorista ja sen pinta-ala on 213 neliömillimetriä.
Summit Ridge rakentuu kahdesta CPU-kompleksista, kun taas Raven Ridge yhdestä CPU-kompleksista ja Vega-grafiikkaohjaimesta. Lisäksi Raven Ridgessä on 16 megatavun L3-välimuistin sijaan vain 4 megatavun kokoinen L3-välimuisti ja ulkoiselle näytönohjaimelle on käytössä PCI Express x16 -väylän sijaan vain 8 linjaa. DDR4-muistiohjain on sen sijaan päivitetty tukemaan virallisesti DDR4-2933-nopeutta.
Jos Ryzen 5 2400G:tä ja Ryzen 3 2200G:tä verrataan keskenään niin suorituskykyisempi 2400G tukee Simultaneous Multi Threading- eli SMT-ominaisuuden avulla kahdeksaa säiettä, Vega-grafiikkaohjaimessa on käytössä enemmän laskentayksiköitä ja se toimii hieman korkeammilla kellotaajuuksilla.
Piisirulle integroidussa Vega-grafiikkaohjaimessa on 11 Next-Gen Compute Unit -yksikköä (NCU) eli 704 stream-prosessoria, joita AMD kutsuu omissa dokumenteissaan ALUiksi (Arithmetic Logic Unit). Ryzen 5 2400G:ssä on käytössä kaikki grafiikkaohjaimen ominaisuudet ja potentiaali, mutta Ryzen 3 2200:ssä on käytössä vain 8 NCU-yksikköä ja 32 tekstuuriyksikköä.
Ryzen 2000 -sarjan prosessoreihin AMD on päivittänyt Precision Boost -ominaisuuden toiseen sukupolveen. Ominaisuutta on päivitetty käytännössä siten, että Boost 2 kykenee mukautumaan joustavammin rasitettavien ytimien lukumäärään. Kellotaajuutta eri parametrien, kuten lämpötilan, mukaan säätelevä algoritmi on aiempaa optimistisempi, jonka myötä kellotaajuus pysyy aiempaa pidempään mahdollisimman korkealla paremman suorituskyvyn saavuttamiseksi. Kellotaajuutta säädetään edelleen 25 MHz:n askelin.
Prosessoreiden esittely
Neliytiminen Ryzen 5 2400G tukee SMT-ominaisuuden ansiosta kahdeksaa säiettä, ilmoitettu perustaajuus on 3,6 GHz ja Precision Boost 2 -ominaisuuden myötä maksimitaajuus on 3,9 GHz. Vega 11 -grafiikkaohjain toimii maksimissaan 1250 MHz:n kellotaajuudella.
Neliytiminen Ryzen 3 2200G ei tue SMT-ominaisuutta, joten se kykenee suorittamaan neljää säiettä. Ilmoitettu perustaajuus on 3,5 GHz ja Precision Boost 2 -ominaisuuden myötä maksimitaajuus on 3,7 GHz. Vega 8 -grafiikkaohjain toimii maksimissaan 1100 MHz:n kellotaajuudella.
AM4-kantaisten prosessoreiden mukana toimitetaan matalaprofiilinen emolevylle ruuvattava Wraith Stealth -vakiojäähdytys. Molempien prosessoreiden TDP-arvo on 65 wattia ja kustannussyistä piisirun ja lämmönlevittäjän välissä on käytetty perinteistä lämpötahnaa, kun 1. sukupolven Ryzen-prosessoreissa lämmönlevittäjä on juotettu kiinni piisiruun. Raven Ridgen lämpötilaa mittaavassa tCTL-sensorissa ei ole käytössä 20 asteen offset-kerrointa, jota käytetään tuulettimen ohjaamiseen esimerkiksi Ryzen 7 1700X- ja 1800X-malleissa.
Testikokoonpano
Suorituskykytesteissä Ryzen 5 2400G- ja Ryzen 3 2200G-APUja verrattiin suurin piirtein samanhintaisiin Ryzen 5 1500X- ja Core i5-8400-prosessoreihin.
Hintataso Suomessa 14.2.2018
- Ryzen 3 2200G: alkaen 104 €
- Ryzen 5 2400G: alkaen 165 €
- Ryzen 5 1500x: alkaen 168 €
- Core i5-8400: alkaen 189 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli ensisijaisesti käytössä prosessoreihin integroitu grafiikkaohjain ja 1920×1080- eli Full HD -resoluution näyttö. 64-bittinen Windows 10 Pro -käyttöjärjestelmä ja testiohjelmat oli asennettuna 240 gigatavun SSD-asemalle. Virransyötöstä vastasi Seasonicin 520-wattinen Platinum-520 FANLESS -virtalähde.
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 3 2200G (4/4 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 5 2400G (4/8 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 5 1500X (4/8 ydintä/säiettä, XFR 3,9 GHz)
- MSI B350 Pro IC (B350-piirisarja, BIOS: PT4)
- 16 Gt G.Skill Flare X DDR4-3200
Socket 1151-alusta (Z370):
- Intel Core i5-8400 (6/6 ydintä/säiettä, Turbo 4,0 GHz)
- MSI Z370 Gaming Pro Carbon AC (Z370-piirisarja, BIOS: )
- 16 Gt G.Skill Flare X DDR4-3200
Muut komponentit:
- Corsair Force GT 240 Gt SSD
- Seasonic Platinum-520 FANLESS (520 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä AMD:n julkaisema RyzenGraphic_27-tiedosto (150 samples) ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin.
7-Zip-ohjelman testi hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja mittaa prosessorin suorituskykyä LZMA-algoritmilla pakkauksessa ja purussa.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä.
Testi ilmoittaa myös muistin latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista. Raven Ridgellä muistien latenssi oli noin 66-68 nanosekuntia, Summit Ridgellä (Ryzen 5 1500X) 71 ns ja Coffee Lakella (Core i5-8400) selvästi alhaisempi 48 ns.
3D-testit
Pelitestit suoritettiin 1920×1080-resoluutiolla ja testejä varten Raven Ridge APUilla näyttömuistin koko asetettiin emolevyn biosista kahteen gigatavuun. Ryzen 5 1500X -prosessorilla käytössä oli 1,5 vuotta vanha Radeon RX 460 -erillisnäytönohjain, jonka suositushinta oli aikoinaan noin 100 dollaria eli 100 euroa.
3DMark Fire Strikestä ajettiin läpi Full HD -testi ja taulukossa on kokonaistuloksen rinnalla esitetty myös grafiikkatulos.
The Witcher 3 testattiin Low-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
Rise of the Tomb Raider testattiin Low-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
F1 2017 testattiin Low-kuvanlaatuasetuksilla pelin sisäisellä Benchmark-toiminnolla, joka ilmoittaa keskimääräisen ja minimiruudunpäivitysnopeuden.
DDR4-nopeuden vaikutus 3D-suorituskykyyn
Koska Ryzen APUun integroitu Vega-grafiikkaohjain käyttää keskusmuistista lohkaistua kahden gigatavun osiota näyttömuistina, on keskusmuistin nopeudella suora vaikutus grafiikkasuorituskykyyn. Testasimme The Witcher 3 -pelillä suorituskyvyn skaalautumista DDR4-muistinopeuden mukaan. DDR4-3200-muisteilla ruudunpäivitysnopeus oli 4 % parempi kuin DDR4-2933-muisteilla, mutta DDR4-3400-nopeudella suorituskyky ei enää merkittävästi parantunut.
Tehonkulutus ja lämpötila
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Mersennen alkulukuja etsivällä Prime95-ohjelmalla, Handbrake-ohjelmalla 4k-videota enkoodaten ja The Witcher 3 -pelillä.
Ryzen 5 1500X -kokoonpanon tehonkulutus oli selvästi korkeampi erillisnäytönohjaimen takia. Ryzen 5 2400G -kokoonpanon tehonkulutus oli esimerkiksi Handbrakessa SMT-tuen myötä 21 wattia korkeampi kuin Ryzen 3 2200G:llä, mutta 3D-rasituksessa The Witcher 3:ssa ero kaventui viiteen wattiin.
Mittasimme erikseen myös pelkän prosessorin tehonkulutuksen HWiNFO 64 -ohjelman avulla ja Ryzen 5 2400G:n tehonkulutus oli prosessoritesteissä noin 20 wattia korkeampi kuin Ryzen 3 2200G:llä, mutta 3D-rasituksessa tismalleen sama eli 33 wattia.
AMD:n päätös vaihtaa Raven Ridge APUjen piisirun ja lämmönlevittäjän väliin perinteistä lämpötahnaa nestemetallin sijaan näkyi lämpötilamittauksissa, varsinkin kun myyntipakkaukseen on laitettu mukaan kaikkein avuttomin Wraith Stealth -cooleri. Lämmöt avoimessa testipenkissä nousi molemmilla Ryzen APUilla kunnon prosessorirasituksessa yli 80 asteeseen. Suosittelemme ehdottomasti Raven Ridgen kaveriksi vakiocooleria järeämpää jäähdytysratkaisua.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla. Tulokset ovat ainoastaan suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
Testasimme Ryzen 5 2400G -prosessorin ylikellotuspotentiaalia avonaisessa testipenkissä Noctuan todella järeällä NH-D15-coolerilla, jotta saimme selville prosessorin ja optimoidun 14 nm+ -valmistusprosessin todellisen ylikellotuspotentiaalin ilmajäähdytyksellä. Raven Ridge -prosessoreiden mukana toimitettava Wraith Stealth oli vaikeuksissa jo vakiona, joten suosittelemme päivittämään ylikellottamista varten kunnolliseen jäähdytysratkaisuun. Käyttämämme 80 euron hintainen NH-D15 on kuitenkin täydellinen ylilyönti Raven Ridgelle.
Prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin erikseen Handbrake-ohjelmalla ja kaikki testiohjelmat läpäisten sekä maksimitaajuus Cinebench R15 -testissä. Vega-grafiikkaohjaimen vakaus testattiin The Witcher 3-pelillä. Ryzen-prosessoreita ylikellottaessa kaikki prosessoriytimet toimivat automaattisesti samalla kertoimella ja kellotaajuudella.
Huom! io-techin testiprosessori on AMD:n lähettämä testikappale, eikä kaupasta ostettu retail-versio, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Handbrake rullasi vakaasti 4,15 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,45 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 80 asteeseen, kokoonpanon tehonkulutus 109 wattiin ja pelkän prosessorin tehonkulutus 72,5 wattiin.
Testasimme pikaisesti Raven Ridgellä myös DDR4-muistien kulkua ja kokoonpano saatiin toimimaan DDR4-3600-nopeudella, mutta DDR4-3800- ja 4000-nopeuksilla jo pelkkä postaaminen jäi haaveeksi.
Pelkkä Cinebench R15 -testi saatiin ajettua läpi vielä 4,25 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännite nostettiin 1,5125 volttiin. Näin korkeaa käyttöjännitettä ei kuitenkaan voi suositella arkikäyttöön, vaan kyseessä oli pelkkä maksimitaajuuden kokeilu testiolosuhteissa.
Integroidun Vega-grafiikkaohjaimen ylikellottaminen onnistuu Ryzen Master -ohjelmalla, jolla pystyy säätämään kellotaajuutta ja käyttöjännitettä. The Witcher 3 -pelissä kokoonpano saatiin vakaaksi grafiikkaohjaimen toimiessa 1550 MHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin 1,2 volttia.
Suorituskyky ylikellotettuna
Cinebench R15 -testissä Ryzen 5 2400G:n tulos parani ylikellotettuna noin 6 %.
The Witcher 3:ssa keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus parani ylikellotettuna noin 4 %.
3DMark Fire Strikessä kokonaistulos parani molemmat prosessori ja grafiikkaohjain ylikellotettuna 306 pisteellä eli noin 9 %.
Loppuyhteenveto
Lyhyesti tiivistettynä AMD:n uudet Ryzen APUt tarjoavat edulliseen hintaan markkinoiden suorituskykyisimmän integroidun grafiikkaohjaimen työpöytäprosessoreissa. Tutun AM4-kannan myötä ekosysteemi on jo valmiiksi kunnossa ja Ryzen APUt ovat yhteensopivia BIOS-päivityksellä nykyisten emolevyjen kanssa.
Pelikäytössä Ryzen APUihin integroiduilla Vega 11- ja 8-grafiikkaohjaimilla ei kuitenkaan päästä kuuhun asti ja modernit pelit pyörivät Full HD -resoluutiolla ja alhaisilla Low-kuvanlaatuasetuksilla 30-40 FPS:n ruudunpäivitysnopeudella. Kevyemmän pelaamisen ohella Ryzen APUt soveltuvat mainiosti esimerkiksi pienikokoisiin HTPC-kokoonpanoihin erinomaisten video-ominaisuuksiensa ansiosta tai edullisiin kokoonpanoihin Windows-työpöytäkäyttöön.
io-techin testeissä Ryzen 5 2400G osoittautui prosessoritesteissä hienoisesti suorituskykyisemmäksi kuin Ryzen 5 1500X johtuen ensisijaisesti uudistetusta Precision Boost 2 -ominaisuudesta, jonka avulla kellotaajuus pysyy rasituksessa pidempään mahdollisimman korkealla. Myös keskusmuistien latenssia on saatu marginaalisesti viilattua, mutta Intelin prosessoreilla latenssi oli edelleen noin 20 ns alhaisempi.
1,5 vuotta vanha noin 100 euron hintainen Radeon RX 460 -erillisnäytönohjain pieksi integroidut Vega-grafiikkaohjaimet selvästi, mutta Intelin Coffee Lake -arkkitehtuurissa käytettävään HD 630 -grafiikkaohjaimeen verrattuna Ryzen APUt olivat ylivoimaisia.
AMD on kustannussyistä jättänyt Ryzen APUissa piisirun ja lämmönlevittäjän välistä nestemäisen metallin pois ja korvannut sen perinteisellä lämpötahnalla. Valitettavasti mukana toimitettava Wraith Stealth -cooleri on niin auttamattoman huono, että prosessorirasituksessa lämmöt nousivat avonaisessa testipenkissä yli 80 asteeseen.
Ylikellotustesteissä järeällä Noctua NH-D15-coolerilla Ryzen 5 2400G saatiin rullaamaan Cinebench R15 -testi läpi jopa 4250 MHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin 1,5125 volttia. Tuloksen perusteella Raven Ridgen käyttämä Globalfoundriesin optimoitu 14LPP-prosessi tuntuu skaalautuvan hieman paremmin kuin Summit Ridge -piisiruun pohjautuvat 1. sukupolven Ryzen 1000 -sarjan työpöytäprosessorit.
Käyttökelpoisempi vakaus ylikellotettuna saavutettiin 4,15 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin 1,45 volttia. Integroitu Vega 11 -grafiikkaohjain saatiin toimimaan vakaasti 1550 MHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännite nostettiin 1,2 volttiin. Ylikellotettuna Ryzen 5 2400G:n suorituskyky parani 3DMark Fire Strike -testissä noin 9 %.
Nyt julkaistut Ryzen 5 2400G- ja Ryzen 3 2200G-APUt korvaavat markkinoilla Ryzen 5 1400- ja Ryzen 3 1300 -prosessorit. Huhtikuussa yhtiö aikoo esitellä Pinnacle Ridge -koodinimelliset 2. sukupolven Ryzen-työpöytäprosessorit, jotka täydentävät Ryzen 2000 -malliston valmiiksi yhdessä 400-sarjan piirisarjojen kanssa.
RX460 on vanha malli ja sen korvannut RX560 maksaa halvimmillaan n. 130 euroa, ei <100 euroa.
Jos budjetti yhdistelmän CPU+GPU on 100 euroa niin sillä ei saa YHTÄÄN MINKÄÄNLAISTA erillis-GPUta uutena.
Hardware Unboxedin videosta voi katsella mihin nuo prosessorit pystyvät juuri näissä suosituissa moninpeleissä:
Sampsa onneksi testasi raskaampia pelejä. Niin näkee niistäkin jotain dataa. :tup:
Jännä homma kyllä miten paljon vastusta nämä herättävät, kun näillähän saa sen pienen budjetin pelikoneen kasaan, johon lisäämällä näyttiksen budjetin salliessa saa sitten parempaa FPS. Ja prosessoria vaihtamalla samaan kantaan saa sitäkin puolta parannettua, jos tulevaisuudessa sellaiseen tarvetta tulee. Keskusmuistien naurettavuus hinnat pilaavatkin sitten budjetti vehkeet, ihan sama kumman valmistajan prosessorin hankkii. :grumpy:
Just tubesta katoin niin cs go low asetuksilla 100-200fps 1080p. Tosin ei ollut mitään mainintoja että olisi kellotettu. toi CS on nyt niin suosittua niin kyllä tolle varmasti kysyntää on. Ja hyvää hän suuntaan noissa igpuissa ollaan menossa.
Joo, kaverille tässä katellu tota Ryzen 2200G:tä ja vaikuttaa kyllä oikein hyvältä prossulta, kun vaan tuo muistien hinta tuosta laskis. Tällä hetkellä menee A10-7800:lla ja HD 8570:lla joka on kyllä todella huono. Näyttäisi userbenchmarkin mukaan olevan vain hitusen huonompia kun tämä oma i5-4670K, joten kyllä aika harppaus tehossa satasen luokkaan kun tämäkin joskus maksanut n. 250e.
Ongelma noiden kanssa onkin, että se muu kone maksaa myös jotain. Jos pelaamista miettii tiukalla budjetilla niin tämä antaa aika hyvän kuvan: Test AMD Ryzen 5 2400G Raven Ridge – Zen i Vega w jednym ciele | PurePC.pl
Esim. tuo G4560 + gtx1050 + halvemmat muistit on vain jotain 30€ kalliimpi paketti(ja jos näytönohjaimien hinnat vielä laskee "normaalille" tasolle tuo ero pienenee olemattomiin) kuin tuo 2400G mutta noin tuplasti nopeampi. Eli ei tuo 2400/2200G nyt vaan pärjää kun katsotaan fps/euro-suhdetta, tuo pentium + gtx tarjoaa melkein kaksinkertaista vastinetta rahalle.
G4560n + GTX1050n TDP on tuplat 2400Gn TDPstä. 2400Gllä selviää selvästi halvemmalla virtalähteellä
Niin no, tuskin on hirveästi alle 150W:n virtalähteitä saatavilla, tai että sellaista edes kannattaisi hankkia. Molemmat noista vie kuitenkin niin vähän virtaa, että sillä ei liene mitään merkitystä ostajalle.
Olisi ihan mielenkiintoista nähdä IO-Techin testeissäkin, miten 2200G:n kellotus parantaa sen tuloksia.
Muiden tekemissä testeissä on myös vaikuttanut siltä ettei 2400G:n grafiikkapuolen kellotus ole vaikuttanut paljonkaan tuloksiin, mutta 2200G:n kellotuksella ollaan päästy vakio 2400G tasolle.
On kyllä mahtavaa, miten paljon on saatu integroituun näyttikseen tehoja, että pystyy monia pelejä pelaamaan 1080p resoluutiollakin.
G4560 saattaa vielä tällä hetkellä menetellä, mutta tuollainen 4c/8t ryzen on tulevaisuutta. Itse mieluummin kituuttelisin jonkun puolisen vuotta tuollaisella 2400G:llä ja sitten ostaisin sille kaveriksi jonkun GTX1050ti:n, jolloin saisi aivan eri tason pelikokemuksen varsinkin prossuintensiivisiin peleihin.
Jos muistit olisi edes etäisesti saman hintaista kuin joskus muinoin (muistaakseni tilasin joskus 28€ 8GB kamman Mindfactorysta, mutta 32€ hintaan ainakin löyty yksi tilaus vuodelta 2013), niin saattaisin päksäyttää lanikoneen tuosta 2400G kivestä samantien pystyyn. Joku lenovon pitsalaatikko pohjaksi ja olisi erittäin miellyttävää siirrellä paikasta toiseen.
Pistäppä nyut vaikka JIMMsin hinnastosta esimerkit!
Totuushan tuossa on, että molempien virrankulutus on niin pientä, että virtalähteillä ei ole hinnossa juurikaan eroa.
Täysin laadutonta paskapoweria ei kannata ostaa, kun se vie yleensä 1-3 vuoden välillä hajotessaan vähintään kiintolevyn mukanaan.. Tai ainankin sekoittaa käyttisasennuksen täysin. Esim 500W:n paskapowerit (2) ei kestäneet koneessa, jossa oli vain I3 prossu, eikä näyttistä tai mitään lisälaitteita, paitsi näppis, hiiri ja 2 kiintolevyä (SSD ja mekaaninen).
Tässäkin kyllä riippuu ihan pelistä, nimittäin nykyään alkaa olla jo pelejä jotka oikeesti hyötyy myös useammasta ytimestä jotka näin ollen pyörii heikosti tuolla Pentiumilla ja vaan sen takia että se on 2 ytiminen. Nämä AMD:n prossut tarjoaa aikalailla samaa teholuokkaa single coren puolelta mutta sitten löytyy ytyä myös multicorelta koska 4 ydintä. Joten järkevämpää tässä tilanteessa omasta mielestä kyllä hankkia näitä kun Intelin Pentiumeja.
Viitsitkö laittaa esimerkkejä?
Kolink 300W 29,90€ vs Kolink 500W 35,90€ tai Corsair 350W 45,00€ vs Corsair 450W 52,00€
Eli 15-20% hintaero.
@ovastu02
Ja fiksu kuluttaja valitsee noista sen 6-7€ halvemman mallin, vai?
Kun nyt puhuttiin pentium + geforce kokoonpanosta verrattuna ryzen 2400:ään, niin puhutaapas myös melutasosta. Kumman luulette olevan hiljaisempi?
Mietin tämmöistä veljelle vanhan QX6850 + 790i Ultra + 2x2GB DDR3 setin tilalle, mutta tuo muistien nykyhinta kyllä pisti suunnitelmat jäihin. 😐
Eipä sikäli, olisin itselle ensin ottanut testiin. :vihellys:
Paketin hinta 500€?
Geizhalista (ei edes halvin kokoonpano)
Prosessori: Ryzen 2200G – 96€
Emo: ASRock A320M-DGS – 44,53€
Muisti: Mushkin Essentials DIMM Kit 8GB, DDR4-2400 – 73€ (4GB @26,40€)
SSD: Intenso M.2 SSD SATA III Top 256GB, M.2 – 57,53€ (120GB @35,26€)
Kotelo: Chieftec Compact IX-03B – 17,09€
Virtalähde: Corsair VS Series VS450 450W ATX – 34,25€ (halvempiakin on)
Yhteensä 324,4€, postit ja mahdollinen ALV-erotus päälle
Jos tuohon ottaa näytön (vaikka käytetyn), hiiren ja näppiksen niin päästän jo 400€ tuntumaan
Tuo muistikysymys on kyllä aika syvältä. Pienet 8GB perusmuistitkin maksaa saman kuin prosessori. Ei houkuta yhtään vetämään ostohousuja jalkaan vaikka tätä on jo vuoden odotellut, ja lopputuloskin vähintään sitä mitä odotti.
Kaikki nuohan käyvät molemmille kokoonpanoille, lisäksi tuo halvin 300W on jo niin halpa, että joku 150W:n(jos sellaisen edes löytää jostain) ei voi olla merkittävästi halvempi.
Tuossa on vaan se hitaampi 2200G joka vielä rampautetaan hitailla muisteilla jolloin ero johonkin rx460:een tai gtx1050:een kasvaa entisestään. Toki jos näyttö vaikka löytyy valmiiksi eikä rahaa ole kuin tuo 325-350€ ja on pakko saada uutta niin sitten tuo voi olla järkevä.
Tosin, jos se näyttö löytyy valmiiksi ja jää se n. 50 yli budjetista, niin sijoittaa b350 emoon, jolla voi kellottaa ne muistit ja prossun.
Kyllähän tuolla pelaa varsin mainiosti Dota2 ja CS:GO 60 fps 1080p. Linuxilla toimii molemmat pelit, jos ei halua Windowsia hankkia.
katso liitettä 79523
Parannus on melko huima edelliseen APU sukupolveen nähden, näillähän jo pelaakin jotain jos tripla-a osastoon ei ole tarkoitus koskea. Jos steam tilastoja ajattelee, niin aika iso prosentti jää tehollisesti näiden alapuolelle… sikäli ihan kohtuullinen markkinarako. Epäilemättä myös uusi htpc/minipc rakentajien kingi, mutta miten lienee hdmi 4k60 ulostulon laita? Vissiin varmemmin vasta 400-sarjan emoihin tulossa?
TMDS-lähettimet on käsittääkseni ihan siellä Raven Ridge-piirillä, eikä emolevyllä, eli emolevyn piirisarjalla ei ole mitään vaikutusta.
Ja Raven Ridgen pitäisi tukea HDMI 2.0aa, eli pitäisi toimia 4k@60 Hz kaikilla emolevyillä.
Toki joku halpisemolevy voi olla vetänyt huonolaatuisia johdotuksia tms. joka voi haitata nopeampien signaalimoodien toimintaa.
Itse en luonnehtisi 6 euroa halvempaa nyt niin kauhean "selvästi halvemmaksi".
Paskoja powereita ja niiden paskomia komponentteja on tullut vaihdettua sekä valmiskoneista, että käyttäjien itsekasaamista senverran runsaasti, jotta jossain vaiheessa totesin powereista yksinkertaisesti seuraavaa: Jos kasaan koneen, niin MINÄ valitsen powerin ja sen hinnasta on turha kitistä, jos haluat halvemman, niin joku muu saa kasailla koneen ja ottaa vastuun sen toimivuudesta.
Paskalaatuisilla powerilla NIMENOMAAN on ollut tapana hajota suurinpiirtein kuormasta riippumatta alle 3:ssa vuodessa. Ikävintä hommassa on se, että kun laskee, mitä muutama uudestaanasennus pajalla maksaa (30-50e /laaki) ja mahdollisesti kiintolevy tai jotain muuta siihen päälle, niin typerinkin tajuaa, että poweriksi kannattaa valita joku kunnollinen laite (japanilaiset konkat jne) tai vaihtoehtoisesti unohtaa koko kone. Laadukkaalla powerilla mennään yleensä huolettomasti järkevällä, n 50% kuormalla esim 10 vuotta.
Pakettikoneen eräs vittumaisimmista puolista on sitten se, että siellä ei sitten ole välttämättä standardiosia esim emo ja poweri. Eli jos ja kun alkuperäinen hajoaa, niin lopputulos on SER jätettä tai esim kallis komponenttitason korjaus jossain huollossa siihen poweriin, jos ei ole paskonut itseään korjauskelvottomaksi.
———-
Tällä hetkellä muistista pihtaaminen ja vain yksi muistikampa ei ole mitenkään harvinaista halppisrojuissa. Jossain oikein halvassa läpsyttimessä tms ongelmajätteessä voi sitten vielä olla emolle integroitu, eikä laajennusmahdollisuutta. Yleensäkin noista kaikkein halvimmista romuista vain kertakaikkisesti joka kannattaa pysyä erossa tai ainakin ensin katsoa netistä jonkin asioista tietävän (joka on mm katsonut laitteen sisään) kommentit.
Njoo hyvät kellot olette sille saaneet. Hieman olisi kyllä halunnut nähdä sen vertailun siihen broadwellin iris prohon, kun kerta sampsalla sellainen nurkissa käyttämättömänä pyörii. Toki nuo on harvinaisia ja hinta kategoriassaan reilusti kalliimpia aikoinaan(kuten myös käytettynä), mutta top intel igpu vs top amd igpu olisi ollut kiva nähdä.
Ja noin pikku kommenttina tuohon virtalähde höpötykseen Pena+gtx1050 menee kyllä täysin samoila virtalähteillä kuin nämäkin aput eli tyhjä edes hakea eroja siltä puolen(en muista nähneeni vain 100W virtalähteitä missään pöytäkoneessa, mikä olisi vasta aika tiukilla). Toki jotkut matalan profiilin markettimikrot eivät aina anna pcie liittimelle 75W(SFF pcie x16 speksi tais olla jotain ~30W), jolloin vaikka koneessa muuten olisi riittävät virtalähde ei siihen gtx1050:n tasoista erillisohjainta saa.
Ainakin halpispäästä löytyy noita, katselin jotain Gigabyten A320-lankkua, missä mainittiin erikseen nimenomaan HDMI 1.4 -tuki ja joka paikassa muistettiin mainita että sen toimivuus ylipäätään on prossusta kiinni.
edit: ja tarkistin vielä sen verran että myös Bristol Ridge tukee kyllä HDMI 2.0:aa ja 4k60-resoa eli on emosta kiinni.
Hyvä artikkeli
Vaikuttaako tuo näissä 4+0 yhdistelmissä yhtä paljon kuin 2+2, 3+3 tai 4+4 seteissä?
Nyt kun tässä on Vega, niin olisko integroidun Vegan alivoltittamisesta mitään iloa? :confused2:
Ainakin pelinäyttiksissä se auttoi jopa enemmän, kuin kellottaminen.
Tokkopa, ei nuo igpun kellot ole juuri mitään verrattuna mihin ne noissa RX Vegoissa on jouduttu nostamaan pärjätäkseen nvidian Pascaleille.
Eikös se johtunut throtlaamisesta? Ei visiin tätä koske, kun koko paketti 65 tdp:llä
Tukeeko nämä muuten Freesynciä?
Tuki ainakin neljä kuukautta takaperin AMD julkaisi Ryzen-prosessorit Vega-grafiikkaohjaimella (Raven Ridge) – io-tech.fi
Tukee toki.
Noita en kyllä uskaltaisi verkkovirrassa edes pitää.
Mielenkiintoista sit nähdä mitä ovat läppäreihin saaneet taiottua, kun tdp tippuu melko merkittävästi.
Läpppärimallithan tuli jo joulukuussa.
Noita ei pysty pistämään alijännitteelle rakenteen, tai paremminkin konffauksen takia.
Vakiona GPU:lla on integroitu jänniteregulaattori käytössä (dLDO). Jänniteregulaattorin sisäänmenojännite on sama kuin SoC jännite ja regulaattori pudottaa sitä n. 250mV esim. Vega 11 tapauksessa.
GPU:n kellotaajuutta nostaessa tai laskiessa dLDO menee ohitustilaan ja GPU:n saama jännite on sama kuin SoC:lle menevä.
Ongelmana on että SoC:n minimijännite on huomattavasti korkeampi kuin GPU:n vakiojännite dLDO päällä.
GPU:n jännitepyyntöä (ts. dLDO:n pudottamaa jännitettä) ei pysty myöskään vakiona säätämään mitenkään.
Hah. Huomasin itekkin sen vähän postauksen jälkeen. Eipä vaan ollut tullu vastaan. Missähän kiven alla oon ollu piilossa ku se uutinen tuli:btooth:
Kyse olikin siitä, että se Intelin halpisprossu ja halpisnäyttis on "vain" sen ~30€ kalliimpi, mutta samalla voi säästää vähän powerin hinnassa ja joitain senttejä sähkössä.
Hyvä Kolink, osta pois 🙂
Omakohtaisen kokemuksen mukaan alle 1% markkinoiden halvimmista powereista tulee 24kk aikana takuuseen.
Jep. Loput menee palovakuutuksesta 😀
ei oikeastaan, tuo 300W pyörittää kepeästi molempia. Sähkössä säästön kannaltakin on vähän niin ja näin, voi nimittäis toimia intel+erillisnäytönohjain kombolla paremman hyötysuhteen alueella kuin vähemmän kuluttavalla apulla -> ero seinästä otettavassa sähkökulutuksessa pienenee. Mutta suoraan sanottuna poweri on se väärä kohde säästää. Halvin harkittava poweri on joku seasonicin valmistama 430W 80+ Bronze ~50€ pintaan(oma tai antec/xfx).
Vastapallona vois heittää että sen minkä apulla maksaa emosta ja muisteista voi penalla säästää. Toki päivitettävyyden kannalta noi aput on kyllä hyviä, joku pena 4560 on död end platformina(noh käytettyä sky/kabe lake i5:sta i7:skaa siihen saa mutta muuten). Kun taas näihin rytsölöihin vielä tulevat zenit pitäisi amd:n lupausten mukaan mennä.
Hetkinen. Lueskelin viestejä aikani kuluksi, onko nykyään pakettikoneissa pääsääntöisesti vaan yks kampa ramia? Meinaan vanhassa Dellin Optiplex 790 koneessakin oli neljä kampaa.
Pakettikoneissa tuskin hirveän usein, läppäreissä useamminkin (esim ekan aallon Ryzen w/ Vega -läppäreistä yhdessä kolmesta oli yksikanavainen muisti, kahdessa kaksikanavainen)
Powerin hinnassa ei kannata säästellä jos mahdollista. Ja mikäs aivopieru tuo sähkössä säästäminen on?
Yleensä kyllä edes sinnepäin teholuokassa halvemmalla powerilla on paskempi hyötysuhde, joten se tuhlaa sähköä, eikä säästä suinkaan sitä.
Jep. Ei mitään merkitystä.
”
AMD Ryzen 3 2200G (4/4 ydintä/säiettä) alkaen 104 €
AMD Ryzen 5 2400G (4/8 ydintä/säiettä): alkaen 165 €
AMD Ryzen 5 1500X (4/8 ydintä/säiettä, XFR 3,9 GHz) alkaen 168 €
Intel Core i5-8400 (6/6 ydintä/säiettä, Turbo 4,0 GHz) alkaen 189 €
”
Inteliltä valittu vertailukohdaksi selvästi kalliimpi 6 ydin prosessori ?
Väitätkö ihan tosissa että tuo on realistinen vertailu ?
Ts siis uskot että uutta konetta kasaava/ostava voisi tehdä valinnan Ryzen 3 2200G, Ryzen 5 2400G ja Core i5-8400 prosessorejen välillä vielä kun tuohon Intel vaihtoehtoon tarvii lisätä erillinen näytönohjain että se riittää pelaamiseeen eli se Intel vaihtoehto on hurjasti kalliimpi kokonaisuus.
Tällaisenaan tämä testi on hyödytöm sellaisen joa harkitsee tämän Ravenridgen ja Intel kokoonpanon välillä.
Mutta jos Intel vaihtoehtona olisi ollut halvempi Intel prosessori ja sen lisäksi RX 550 tai GT 1030 näytönohjain niin olisi ollut hinnaltaan vastaavat verrokit joista voisi tehdä järkevän valinna puoleen tai toiseen.
Tämä testi ei hyödy mitään siitä entä mukana on tuo i5-8400 se ei tuo mitään lisäarvoa tähän testiin testin lukijalle kun on hyvin epätodennäköstä että lukija harkitsisi hinnat alkaen Ravenridgen ja kalliiimman 6 ydin i8400 prosessorin välillä, (jos pointtina on se että halutaan tuoda testiin myös 6 ydin prosessoreja niin miksi testissä ei ollut Ryzen 6 ydin prosessoria).
Eiköhän tuo i5-8400 ole mukana ihan hinnan vuoksi ja siksi, että on uusinta tekniikkaa. Toki testissä olisi voinut olla i3-8350K, mutta onko tuota järkeä hommata hintaeron ollessa niin pieni.
Vertaantuu kuten bensiini käyttöinen auto ja mopo auto