Päivitys 2.9.2019: Artikkelin testituloksiin on päivitetty tuoreet tulokset Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -prosessoreilla päivitetyllä biosilla ja piirisarja-ajureilla sekä lisätty mukaan mm. Ryzen 5 3600- ja 3600X-tulokset sekä tehorajoittamaton Core i9-9900K.
AMD:n uuteen Zen 2 -arkkitehtuuriin pohjautuvat 3. sukupolven Ryzen-prosessorit saapuvat myyntiin tänään 7. heinäkuuta. Saimme io-techin testiin heti tuoreeeltaan 12-ytimisen Ryzen 9 3900X:n ja 65 watin TDP-arvolla varustetun 8-ytimisen Ryzen 7 3700X:n.
Tutustuimme Zen 2 -arkkitehtuurin saloihin ja Matisse-koodinimellisten Ryzen 3000 -sarjan prosessoreiden ominaisuuksiin jo aiemmin julkaistussa katsauksessamme, joten tässä artikkelissa keskitytään edellä mainittujen prosessoreiden suorituskykyyn, tehonkulutukseen ja lämpötiloihin sekä ylikellotuspotentiaaliin.
Ennen kuin 16-ytiminen Ryzen 9 3950X saapuu myyntiin syyskuussa, AMD:n Ryzen 3000 -sarjan terävintä kärkeä edustaa 12-ytimien Ryzen 9 3900X, joka kilpailee samassa hintaluokassa Intelin 8-ytimisen ja Hyper-Threading-ominaisuudella varustetun Core i9-9900K:n kanssa. Ryzen 9 3900X on hinnoiteltu Suomessa 549 euroon, kun Core i9-9900K irtoaa edullisimmillaan 515 eurolla.
Suomessa 359 euroon hinnoiteltu 8-ytiminen Ryzen 7 3700X on puolestaan hieman halvempi kuin 8-ytiminen Core i7-9700K, joka maksaa tällä hetkellä noin 420 euroa.
6-ytimiset Ryzen 5 3600X- ja 3600-mallit saapuvat io-techin testiin myöhemmin.
Prosessoreiden esittely
Ryzen 9 3900X
12-ytiminen Ryzen 9 3900X on ensimmäinen Ryzen 9 -sarjan prosessori ja se tukee SMT-ominaisuuden ansiosta 24 säiettä. Ilmoitettu perustaajuus on 3,8 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,6 GHz:iin.
Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 48 megatavua ja prosessorin TDP-arvo on 105 wattia. Myös 3700X:n mukana toimitetaan RGB-valaistu Wraith Prism -vakiocooleri.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 9 3900X toimi Noctuan NH-D15-coolerilla jäähdytettynä noin 4050 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 4300 MHz:iin.
Ryzen 7 3700X
Ryzen 7 3700X on 8-ytimisistä malleista vähävirtaisempi 65 watin TDP-arvolla. Tuettuna on SMT-ominaisuus ja sen ansiosta 16 säiettä. Ilmoitettu perustaajuus on 3,6 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,4 GHz:iin.
Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 32 megatavua. Prosessorin mukana toimitetaan Wraith Spire -vakiocooleri.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 7 3700X toimi Noctuan NH-D15-coolerilla jäähdytettynä noin 4150 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 4300 MHz:iin.
Testikokoonpano
Ryzen-prosessorit testattiin Asuksen uudella X570-piirisarjaan perustuvalla Crosshair VIII Hero -emolevyllä. Vertailukohtana testeissä oli AMD:n leiristä edellisten Zen- ja Zen+-sukupolvien lippulaivamallit Ryzen 7 2700X- ja 1800X. Intelin leiristä mukaan ajettiin testit 8-ytimisellä ja Hyper-Threading-ominaisuutta tukevalla Core i9-9900K -lippulaivamallilla ja 8-ytimisellä Core i7-9700K:lla. Intel-alustalla emolevynä oli käytössä Asuksen Z390-piirisarjaan perustuva Maximus XI Extreme.
Päivitys 2.9.2019: Taulukkoihin on päivitetty mukaan tulokset Ryzen 5 3600-, 3600X- ja 2600X- sekä Core i5-9600K- ja 9400F-prosessoreilla ja lisäksi Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -testit on ajettu uusiksi.
Molemmilla alustoilla oli käytössä 16 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa muistia 14-14-14-34-latensseilla ja molempiin emolevyihin päivitettiin ennen testejä tuorein BIOS-versio. Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan kahdella 140 mm:n tuulettimella varustetulla NH-D15-coolerilla.
Huom! Kaikki prosessorit toimivat testeissä vakiona, paitsi Intelin Core i9-9900K -prosessorilla mukana on tulokset 95 watin TDP-arvolla, jolloin Turbo-kellotaajuus laskee kaikkien ytimien rasituksessa jonkin ajan kuluttua 4,7 GHz:stä n. 4,1 GHz:iin sekä tehorajoittamattomat tulokset, jolloin 95 watin TDP-rajoitus heitetään romukoppaan.
Hintataso Suomessa 7.7.2019
- Ryzen 7 2700X: alkaen 329 €
- Ryzen 7 3700X: alkaen 349 €
- Core i7-9700K: alkaen 419 €
- Core i9-9900K: alkaen 515 €
- Ryzen 9 3900X: alkaen 549 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, 64-bittinen Windows 10 Pro-käyttöjärjestelmän uusin 1903-versio ja testiohjelmat oli asennettuna M.2 SSD:lle ja virransyötöstä vastasi Cooler Masterin 850-wattinen V850-virtalähde.
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i7-9700K (8/8 ydintä/säiettä)
- Intel Core i9-9900K (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Maximus XI Extreme (Z390-piirisarja)
- 2 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 7 1800X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 2700X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 3700X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 3900X (12/24 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Crosshair VIII Hero (X570-piirisarja, BIOS: 0702)
- 2 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
Muut komponentit:
- Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti
- Corsair MP600 2 Tt (AMD) / Samsung 970 Pro 512 Gt (Intel)
- Cooler Master V850 (850 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit (1903 build)
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 on kestoltaan pidempi ja se testattiin myös kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
V-Ray Next Benchmark on Chaos Groupin julkaisema testiohjelma, joka mittaa prosessorin suorituskykyä säteenseurannassa (Ray Tracing) ja osaa hyödyntää kaikkia ytimiä.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Enkoodasimme Handbrakella myös Matroskan H.265 MKV 1080p30-presetillä ja x265-koodekilla 410 megatavun kokoisen 3840×1608-resoluution videon .mkv-containeriin (lataa lähdevideo).
Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Adobe Premiere Pro CC:llä exportattiin 10 minuutin mittainen editoitu videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä. Testissä huomionarvoinen seikka on Ryzen 7 3700X:n alhainen kirjoitusnopeus. Tulos johtuu AMD:n mukaan siitä, että yhdellä CCD-piirillä varustetut 6- ja 8-ytimisissä prosessoreissa on käytössä kirjoitusnopeuden osalta puolet kahdella CCD:llä varustettujen 12- ja 16-ytimisten prosessoreiden muistikaistasta. CCD:n ja I/O-piirin välinen linkki on kirjoituksen osalta 16-bittinen siinä missä luku on 32-bittinen.
Kenties juuri tästä syystä AIDA:n kehittäjä on lisännyt muistitestiin informaation, että luku- ja kirjoitustestit eivät edusta tosielämän kuormitusta, vaan lähimpänä sitä on kopiotesti.
AIDA:n muistitesti ilmoittaa myös latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista. Uuden chiplet-suunnittelut myötä 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden keskusmuistin latenssi on kasvanut noin 6-7 nanosekuntia toisen sukupolven ja yhden piisirun Ryzen 7 2700X:ään verrattuna. Kasvanutta latenssia uusissa Ryzeneissä kompensoi tuplattu L3-välimuisti eli tietoa ei tarvitse siirtää piirin ulkopuolelle enää niin paljon ja usein kuin aiemmin.
BIOS 0066 vs 7509 vs 0702 (Asus Crosshair VIII Hero)
Päivitetty 9.7.2019
Ryzen-alustana testissä käytössä olleeseen Asuksen X570-piirisarjaan perustuvaan Crosshair VIII Hero -emolevyyn oli ennen julkaisua tarjolla AMD:n toimittama BIOS-versio 0066 ja Asus puolestaan julkaisi myöhemmin tarjolle vielä kaksi uudempaa BIOS-versiota 7509 ja 7702. Asuksen mukaan versionumero 0066 tarkoittaa, että kyseessä on beta-bios, johon on tehty muutoksia ilman täyttä validointia. Tiedustelimme suoraan AMD:lta, kumpaa BIOS-versiota testeissä olisi hyvä käyttää, johon saimme vastaukseksi, että 7509 on todennäköisesti lähempänä julkaisubiosia, joka tulee myös kuluttajien saataville. Kumpikaan taho ei pyytänyt tai määrännyt käyttämään jompaa kumpaa BIOS-versiota, vaan päädyimme itse lopulta käyttämään 7509-versiota, joka olisi lähempänä sitä, mitä kuluttajat tulevat saamaan käsiinsä. Tällä hetkellä Asuksen kotisivuilla uusin ladattavissa oleva BIOS-versio on 0702.
Ehdimme kuitenkin ajamaan testit biosin 0066-versiolla ennen päivitystä 7509-versioon ja kuten yllä olevasta taulukosta näkee, 7509 tarjosi n. 1-2 % paremman suorituskyvyn.
Päivitys: Testasimme suorituskykyä myös Asuksen uudella 0702-julkaisubiosilla ja latasimme ja asensimme varmuuden vuoksi uudelleen 1.07.07.0725-piirisarja-ajurit AMD:n kotisivuilta. Kyseiset ajurit oli ladattu ja käytössä jo alkuperäisissä testeissä, mutta tulosten perusteella emme ole täysin varmoja toimivatko ne kunnolla. 0702-biosilla ja uudelleenasennetuilla piirisarja-ajureilla prosessoritestien tulokset paranivat pääsääntöisesti noin 1 %, mutta Cinebench R15 1T -testin tulos parani 5 %. Pelitesteissä nähtiin hyvin pieniä muutoksia suuntaan tai toiseen, jotka menevät kuitenkin mittausten virhemarginaaliin.
Boost-kellotaajuudessa ei havaittu muita eroja kuin, että kellotaajuus nousi nyt yli 4500 MHz:iin ja parhaimmillaan 4565 MHz:iin. Esimerkiksi Blender-rasituksessa yhdellä säikeellä kellotaajuus kävi hetkellisesti 4550 MHz:ssä, mutta pidempiaikaisessa kellotaajuus tasaantui 4325 MHz:iin.
Jäämme odottamaan tulevia BIOS-päivityksiä ja mahdollisia päivityksiä muun muassa prosessoreiden Boost-taajuuden käyttäytymiseen. Ajamme tarvittaessa testit uusiksi ja päivitämme tulokset 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden osalta, jos uusilla BIOS-versioilla tulee merkittäviä muutoksia suorituskykyyn.
3D-testit
Pelisuorituskyky eri näyttöresoluutioilla
Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen. Koska todellisuudessa monet pelaavat kuitenkin Full HD:ta korkeammilla resoluutioilla, testasimme Ryzen 9 3900X:llä ja Core i9-9900K:lla, minkälaiset erot syntyvät, kun peli on hyvin näytönohjain- tai prosessoririippuvainen ja miten suurempi näyttöresoluutio vaikuttaa suorituskykyyn.
Battlefield V on graafisesti todella näyttävä peli ja tukee DirectX 12:n ohella uusimpia tekniikoita, kuten DXR-säteenseurantaa ja DLSS-reunojenpehmennystä. Peli pyörii yllättävän hyvin vähän heikommallakin raudalla. Core i9-9900K oli 1440p-resoluutiolla noin 6 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 3900X ja 2160p-resoluutiolla ero kaventui 2 %:iin.
Yleisesti ottaen Shadow of the Tomb Raider on graafisesti hyvin raskas peli näytönohjaimille ja myös se tukee DirectX 12:n ohella uusimpia tekniikoita, kuten DXR-säteenseurantaa ja DLSS-reunojenpehmennystä. 1440p-resoluutiolla prosessorit olivat tasoissa ja 2160p-resoluutiolla eroa syntyi 2 % Core i9-9900K:n hyväksi.
The Witcher 3 on sen verran vanha peli, ettei siinä ole DirectX 12 tukea, mutta grafiikat edustavat aikakautensa parhaimmistoa. Pelimoottori on erittäin riippuvainen prosessorin, muistien ja alustan suorituskyvystä, mutta samalla se on erityisesti 4k-resoluutiolla myös graafisesti hyvin vaativa. Core i9-9900K oli 1440p-resoluutiolla noin 15 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 3900X ja 2160p-resoluutiolla ero kaventui noin 2 %:iin.
Pelisuorituskyky 1920×1080-resoluutiolla
Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, jotta näytönohjain ei olisi pullonkaulana.
The Witcher 3 testattiin Ultra ja High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Novigrad-kaupunkikentässä.
Battlefield V testattiin DirectX 12 -rajapinnalla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Tirailleur-kentässä.
F1 2019 testattiin Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili sateisella Singaporen radalla.
Shadow of the Tomb Raider testattiin Highest-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
Counter Strike: Global Offensivessa oli käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä, Handbrake-ohjelmalla H.264-enkoodauksella ja Battlefield V -pelillä. Kaikkia prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 -coolerilla ja kahdella 140 mm:n tuulettimella.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Intelin prosessoreilla kokoonpanon tehonkulutus laski Turbo-taajuuden 95 watin TDP-rajoituksen myötä jonkin ajan kuluttua 9900K:lla esimerkiksi Handbrake-testissä 156 wattiin ja 9700K:lla 156 wattiin.
Lämpötilat mitattiin HWiNFO-ohjelmalla ja kyseessä on testin aikana mitattu lämpötilan maksimiarvo ja yksittäiset ytimet saattavat toimia muutamia asteita viileämpänä.
Intelin prosessoreilla kokoonpanon tehonkulutus laski Turbo-taajuuden 95 watin TDP-rajoituksen myötä jonkin ajan kuluttua esimerkiksi Handbrake-testissä molemmilla prosessoreilla 64 asteeseen.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
Kaikki AMD:n Ryzen-prosssorit ovat kerroinlukottomia olivat ne X-malli tai ei. Lisäksi edullisemmissakaan piirisarjoissa ei ole rajoituksia ylikellottamisen suhteen.
Testasimme Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -prosessorit avonaisessa testipenkissä Noctuan järeällä NH-D15-coolerilla. Aikataulusyistä prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin suoraviivaisesti Cinebench R20 -testissä.
AMD:n 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden ominaisuuksiin kuuluvat Precision Boost Overdrive- ja Automatic Overclocking -ominaisuudet, jotka paperilla tarkoittavat sitä, että emolevyn virransyötön teho- ja virtarajoituksia nostetaan ja Boost-maksimitaajuutta korotetaan maksimissaan 200 MHz. Pikaisissa käytännön testeissämme ominaisuudella saavutettiin Ryzen 9 3900X:llä ja Ryzen 7 3700X:llä Cinebench R20:lla kuitenkin vain reilu 1 % parannus suorituskykyyn, kun manuaalisesti ylikellottamalla suorituskykyä saatiin puristettua lisää 6-7 %.
Huom! io-techin testiprosessorit ovat AMD:n lähettämiä testikappaleita, eikä kaupasta ostettuja retail-versioita, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Ryzen 9 3900X
12-ytimisellä Ryzen 9 3900X:llä Cinebench R20 rullasi vakaasti 4,3 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,4125 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 79 asteesta 87 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 218 watista 231 wattiin.
Ryzen 7 3700X
8-ytimisellä Ryzen 7 3700X:llä Cinebench R20 rullasi vakaasti 4,35 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,45 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 74 asteesta 83 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 165 watista 188 wattiin.
Suorituskyky ylikellotettuna
Cinebench R20 -testissä molempien prosessoreiden tulos parani ylikellotettuna noin 6-7 %.
The Witcher 3:ssa molemmilla prosessoreilla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus parani ylikellotettuna noin 3 %.
DDR4-muistinopeus ja Ryzen 3:n suorituskyky
3. sukupolven Ryzen-prosessoreissa DDR4-muistit kykenevät toimimaan aiempaa korkeammilla kellotaajuuksilla. DDR4-3600-nopeuteen asti muistien kellotaajuus eli memclk, muistiohjaimen kellotaajuus eli uclk ja Infinity Fabric liitäntärajapinnan kellotaajuus eli fclk ovat sidottu toisiinsa.
Kun muistien kellotaajuus nousee yli DDR4-3600-nopeuden, muistiohjaimen kellotaajuus eli uclk puolittuu automaattisesti ja samalla latenssi kasvaa. Muistiohjaimen kellotaajuutta ei pysty manuaalisesti säätämään eli yli DDR4-3600-nopeuksilla se toimii aina puolella kellotaajuudella muisteihin verrattuna. Infinity Fabricin kellotaajuus ei puolestaan nouse yli 1800 MHz:n, vaikka muistitaajuutta nostettaisiin, mutta sitä pystyy manuaalisesti säätämään 33 MHz:n askelin. Pikaisella kokeilulla saimme nostetttua fclk-kellotaajuuden manuaalisesti 1800 MHz:stä 1900 MHz:iin, mutta muistien latenssiin tai käytännön suorituskykyyn sillä ei tuntunut olevan juurikaan vaikutusta.
Muistiohjaimen kellotaajuuden näkee CPU-Z-ohjelman muistivälilehdeltä ja Infinity Fabricin kellotaajuden Ryzen Master -ohjelmalla.
Testasimme G.Skillin Trident Z Royal DDR4-3600 C16 -muisteilla Ryzen 9 3900X:n ylikellottamista ja saimme muistit toimimaan DDR4-4000-nopeulla CL16-asetuksilla ja DDR4-4200-nopeudella CL18-asetuksilla. DDR4-4400-nopeudella kokoonpano ei enää suostunut lainkaan postaamaan muistijännitteestä tai latensseista riippumatta.
Kuten AIDA64:n muistitestin tuloksista nähdään, muistiväylän kaistanleveys kasvaa korkeamman DDR4-muistinopeuden myötä, mutta DDR4-3600-nopeudella latenssi on 68,3 nanosekuntia, kun taas DDR4-4000-nopeudella se kasvaa 75 nanosekuntiin.
Adobe Lightroomissa DDR4-4000-nopeudella ja alhaisilla latensseilla RAW-kuvien exporttaus sujui 8 % nopeammin kuin DDR4-3200-nopeudella.
The Witcher 3:ssa paras suorituskyky parani 3 % DDR4-3600-nopeudella ja CL16-latensseilla.
Loppuyhteenveto
AMD:n uudet 3. sukupolven Ryzen-prosessorit jatkavat siitä mihin aiemmat kaksi sukupolvea jäivät. Yhtiö tarjoaa työpöytäalustalle entistä enemmän ja tehokkaampia prosessoriytimiä kilpailukykyiseen hintaan. Tällä kertaa parantuneen suorituskyvyn taustalla ovat uusi Zen 2 -arkkitehtuuri ja 7 nanometrin valmistusprosessi.
Hyötykäytössä AMD painelee suorituskyvyn osalta 12-ytimisellä Ryzen 9 3900X -prosessorillaan täysin omille luvuille ja jopa 350 euron hintainen 8-ytiminen Ryzen 7 3700X päihittää jokaisessa prosessoritestissä Intelin 160 euroa kalliimman Core i9-9900K:n.
Pelikäytössä Intel on edelleen ykkönen, mutta esimerkiksi erittäin prosessoririippuvaisissa The Witcher 3- ja F1 2019 -peleissä Full HD -resoluutiolla 3. sukupolven Ryzen 9 3900X kuroo edellisen sukupolven Ryzen 7 2700X:n noin 35 % eron Core i9-9900K:hon noin 20 %:iin. Vähemmän prosessoririippuvaisissa eli valtaosassa pelejä erot jäävät alle 10 %:iin ja korkeammilla resoluutioilla, kuten 4K:lla erot jäävät 1-2 %:iin.
Vaikka uudet Ryzenit on valmistettu pienemmällä 7 nanometrin viivanleveydellä, toimivat ne täydessä rasituksessa noin 80-asteisina. Tästä syystä jäähdytykseen kannattaa panostaa ja lisäksi Precision Boost 2 -ominaisuus palkitsee paremmasta jäähdytyksestä hieman korkeammalla kellotaajuudella ja suorituskyvyllä.
Ylikellotustesteissä uudet Ryzenit eivät pärjänneet kovinkaan hyvin ja molemmat Ryzen 9 3900X ja Ryzen 7 3700X saatiin ylikellotettua Noctuan NH-D15-coolerilla avonaisessa testipenkissä 4,3-4,35 GHz:n kellotaajuudelle. Prosessoreiden suorituskyky parani ylikellotettuna Cinebench R20:ssä noin 6-7 % ja The Witcher 3:ssa noin 3 %.
Muistit saatiin toimimaan DDR4-4200-nopeudella, mutta parasta suorituskykyä tarjosivat DDR4-3600- ja DDR4-4000-nopeudet alhaisemmilla CL16-latensseilla. Muisteja ylikellottamalla saavutettiin Adobe Lightroomissa 8 % ja The Witcher 3:ssa 3 % parempi suorituskyky.
AMD on vielä julkaisemassa 16-ytimisen Ryzen 9 3950X -prosessorin syyskuussa, joka parantaa yhtiön kilpailukykyä erityisesti hyötykäytössä entisestään. Tuorempien roadmap-vuotojen perusteella Intel tulee pysyttelemään 14 nanometrin prosessissaan vielä seuraavat pari vuotta ja ensi vuonna markkinoille odotetaan Comet Lake -koodinimellisiä työpöytäprosessoreita, joista tulee saataville ainakin 10-ytiminen malli.
Jos mahdollista testaa millä tahansa AMD:n näyttiksellä nouseeko buusti kellot ~4.5-4.7GHz nykyisistä ~4-4.2GHz kelloista rasituksessa.
Lisää vielä prime95 stressikuormitus ja tehonkulutus. AVX ja ilman AVX ja threadien määrää kasvattaen. Vaikka single, 2 threadia, 4, 8 ja 16 sekä 3900x:n tapauksessa vielä 24.
Hieman kahden vaiheilla. 3700X tai 3900X
Vanha kokoonpano 1700X ja Crosshair VI Hero.
Pitää kyllä odottaa että BIOSit saadaan kuntoon. Täysien boostien puuttuminen tekee 3800X kalliin kikkareen. Ja 3900X hyöty aika marginaalinen jos boostit nouse.
Eiks tuossa testi artikkelissa ollut jotain ylikellotus juttuja? Vai kaivataanko isompaa testiä asiasta.
Ei nouse. Ainoa mahdollisuus on enää että BIOS antaa vääriä volttiarvoja. Muutoin pitää odottaa valmistusprosessin parannuksia/viilauksia. 3600 jo testattu 1.46 voltilla ja CB rullasi 4.23 Ghz läpi. Ja toi on kevyt kuorma prossulle.
Tosin jotkut testanneet eri Gigabyten bioseilla ja osalla buustit olleet jopa päälle sen luvatun 4.6 jopa päälle 4.7GHz kun taas sillä viimeisimmällä biosilla noin 4.2GHz. Joten kyllä se vika on biosissa, AMD itse lupaili eri buustikelloja eikä se nyt tarkoita että "nestemäisellä typellä 3900X buustaa 4.6GHz tai paremmin" vaan sitä että niissä on selkeästi vikaa.
Niin, vastahan se AMD:n ukko videolla esitteli, että hyvällä virransyötöllä buustannee yli mitä laatikossa lukee. Eli BIOS ja piirisarjan ajurit nyt ensin kuntoon ja sitten päästään arpomaan mikä on hyvä lauta ja mikä ei.
Tämä. Molemmat myös kireillä secondaryillä/tertiaryillä ja kellot tapissa.:tup:
Mees nyt kattoo testiohjelmat ja tulokset Cinebench tuloksia. Mun johtopäätös on että idle kuormalla päästään AMD_n lupailemiin boostikelloihin, mutta siinä ei paljon järkeä ole. Tietysti golden sample -prossut sitten erikseen.
Jos nyt vain odoteltaisiin. Jos mitään ongelmaa ei olisi tuskin Gigabyten ja Asuksen porukat olisivat alkaneet myöntämään että heidän päässään on ongelmia ja kehoittaneet odottamaan uusia versioita biosista.
Lisäksi varsinkin Jenkeissä tuollaiset lupaukset mitkä ovat katteettomia (esim. ne buustikellot mitkä eivät toteudu, se yksi janatuinenhan testaili nestetypellä ja totesi että silläkin osa prosessoreista EI kellotu edes 4.5GHz) aiheuttaisivat aika nopeasti oikeussyytteitä. Ainakin itse uskon kun valmistajat itse kertovat että bios on vielä raakile vs että AMD olisi vaan valehdellut kylmästi ja ainoastaan muutama kultainen käsin valittu versio oikeasti buustaisi jonnekin 4.6GHz noista 3900X versioista.
Pistä kanssa muistit tappiin molemmilla että nähdään jotain todellista.
Ehdottomasti jollet tarvitse pci 4.0 massamuisteille!
Hyvä 450 pärjää myös hyvin. Itse harkitsen silti 570 emoa kunhan tulee testejä siitä emolevysirkkelistä. Kuinka Äänekkäitä ne nut sattuvat olemaan…
Mutta saat paljon messevä,män graffakortin, jos päädyt vaikka 450 emoon tai säästät pitkät pennin.
Tuokin varmaa pitää paikkansa. Ja mainitaan nyt vielä, että vaikka tuo kyseinen 3600 yksilö ei paljoa yli 4.2 Ghz menekään, niin se on kuitenkin kellottunut jo enemmän kuin sille mallille luvatut boostikellot. Eli lapamato jatkaa eloaan toivossa.
Missä kulkee raja, jonka jälkeen tarvitaan pcie 4.0 väylää? Löytyykö jo asemia joita 3.x väylä rajoittaa?
Pari hassua pci 4.0 ssd asemaa on tulossa markkinoille. Ero ei ole kovin iso vielä tässä vaiheessa ja pci 4.0 ssd:t käyvät aika lämpiminä joten paha sanoa mihin erot menevät pidempiaikaisessa rasituksessa. Esim Samsungilta ei ole vielä tullut psi 4.0:aa tukevaa asemaa joten jää vielä nähtäväksi mihin erot venyvät. Mutta messuilla oli esittelyssä suoraan pci väylään tuleva kortti, joka kulki kyllä ihan alytöntä vauhtia, mutta se tuskin tulee olemaan edullinen, mutta jos renkaat videoita työksesi tms, niin kannattanee kyllä.
GPU:n osalta Navi 3900X on joissakin renderöinti tms. testeissä lyönyt kaikki Intel Nvidia yhdistelmät juuri PCIe 4.0:n ansiosta.
Olisiko mahdotonta ajaa vertailutestit jollain kilpailevan merkin X570 emolla
Jos ja jos tuo Asuksen testiemo olisi jostain syystä rikki
Viimetestissähän prossu oli rikki
Tätä samaa katsoin myös tuossa 5700xt -artikkelissa, että varmasti osan tehonkulutuksesta selittää käytetty BFV-peli jossa radeonit on selkeästi edellä kilpakumppaneitaan.
ei vaan ole nvidian etu jos heidän laitteillaan tulee huonompia tuloksia kuin amd:n
Samaa sanottu muuallakin, tuossa manuaali OC:ssa kun on se ikävä tradeoff että PBO poistuu kokonaan. Nopeus rajoittuu heikoimman coren mukaan. PBO:lla pitäisi päästä kovempiin 1-2 coren boosti kelloihin, joka vielä on valtaosan peleistä kuormitus.
Jos ja kun BIOSsit saadan hiplattua kuntoon ja PBO toimii kunnolla jäähdytyksen ollessa kunnossa, niin ilmeisesti manuaali OC kannattaa sitten videoeditoinnissa, koodailussa (ts.. koodin kääntämisessä) jne tehtävissä jotka skaalautuu triviaalisti N:lle corelle.
CUstom loopilla jäähytettynä 3900X & 3700X vs 9700k & 9900k
Testasin itse 3900X:llä käyttäen uusinta AGESA 1.0.0.3 A & B patcheillä varustettua biosia sekä sitä Redditin mukaan myyttistä piirisarja-ajuria:
Tulokset ennen:
Core 1 = 4575 – 4300MHz – 1.48750V (2*)
Core 2 = 4475 – 4350MHz – 1.48750V
Core 3 = 4525 – 4225MHz – 1.47500V
Core 4 = 4575 – 4275MHz – 1.47500V (1*)
Core 5 = 4475 – 4300MHz – 1.48750V
Core 6 = 4475 – 4300MHz – 1.48750V
Core 7 = 4375 – 4300MHz – 1.46250V (1*)
Core 8 = 4350 – 4300MHz – 1.46250V
Core 9 = 4350 – 4300MHz – 1.46250V
Core 10 = 4325 – 4275MHz – 1.48125V
Core 11 = 4325 – 4300MHz – 1.47500V
Core 12 = 4400 – 4300MHz – 1.47500V (2*)
Tulokset jälkeen:
Katso yläpuolelta…
Rivin lopussa näkyvä jännite on se, mitä prosessori pyytää virransyötön ohjainpiiriltä kun kyseistä ydintä kuormitetaan.
[citation needed]
PCIE4.0 merkitsee miten jossain renderöinnissä?
Ainakin Shadow of the Tomb Raider pelissä vaikuttaisi, että 3900X menestyy paremmin suhteessa Intelin prosessoreihin juurikin AMD:n näytönohjaimilla.
Radeon VII ja 5700 XT näytönohjaimilla 3900X olisi nopeampi kuin 9900K tai 8700K mutta RTX 2070:lla tilanne kääntyy toisin päin. Myös io-techin testeissä 3900X häviää 9900K:lle RTX 2080 Ti näytönohjaimella.
VII on PCIE3.0, joten sillä ei ole tässä merkitystä. Ongelma on jossain muualla. Jotain juttua on ollut liikenteessä että ongelma olis NVIDIAn ajureissa ja miten ne toimivat 3000-sarjan rytsölällä.
"Ei nostettu jännitettä, mutta sörkittiin LLC: tä." :facepalm:
Isolla llc:llä ovat voineet ajaa vaikka yli 1.5v jännitteitä.
Jos en väärin muista niin ekan ryzen generaation kanssa oli 100% sama ongelma. 😀
Ehkäpä tänään tulee Nvidialta uusi ajuri kun uudet kortitkin tulossa kauppoihin. Nykyinen ajuri on toukokuulta.
Kaivataan. @Sampsa
Olisko tuossa kyse siitä että kun 2070 on hitaampi kyseisessä pelissä joka tapauksessa niin CPU pääsee kompensoimaan sitä, varsinkin kun kyse on 1080p testistä?
Joka tapauksessa mielenkiintoista heittelyä.
Voi olla mutta se ei toisaalta selitä, miksi myös 2080 TI:n kanssa 3900X on hitaampi kuin 9900K.
Aivan käsittämätöntä että tämän tason tuotejulkistuksessa tulee ihan beta tavaraa ulos. Olis nyt luullut että nuo on testattu boostien kanssa myös.
@Sampsa, uskon että nyt voi ottaa hieman päähän kun pitää lomien jälkeen ajaa taas testit uudestaan…
Voi olla, että Nvidia tekee jotain prossulla, joka aiheuttaa esim L3:n riittämättömyyttä, jolloin Ryzenin hidas muistinkäsittely korostuu..
Jos vika on NVIDIAn puolella kuten nyt vähän vaikuttaa, mitä AMD olisi sille voinut tehdä? Lykätä julkaisua kunnes NVIDIA jaksaa korjata ongelmansa? Tämähän ei kuten täälläkin taisi joku mainita olla ensimmäinen kerta kun käy näin
Miten se Nvidia olisi voinut korjata mitään, kun ei ole tuotteita millä testata ja havaita ongelmia?
Vaikea kenenkään on tehdä koodia, joka pyörisi varmasti nopeasti kaikenlaisissa prosessorivaihtoehdoissa. Kun ko prossu tuli vasta nyt saataville. Ei kannata ihmetellä, jos tuon päivittämiseen menee esim puoli vuotta – vuosi.
Missäs se nyt on todistettu aukottomasti että Nvidian puolella on vika?
Eipä tässä mitään, suurin työ on onneksi jo takana päin. Mielenkiintoista seurata, miten tilanne kehittyy ja toivottavasti pystyy tarjoamaan lukijoille tietoa 🙂
Ei kai sitä missään ole todistettu eikä tarkkaa syytä ole tiedossa. Tulosten perusteella vain vaikuttaa siltä, että Ryzen 3000 -sarjan prosessorit eivät saa Nvidian näytönohjaimilla kaikkea irti.
Jos foliota pitää vetää pään yli niin eikös samallatavalla voi ajatella että AMD on rukannut ajureitaan niin että Intelin prosessorit kiinni tulokset on pienemmät? 😀
No hard feelings, ihan vaan objektiivisuutta asiaan… 🙂
Tuo nyt on ihan typerää väitellä kenen vika nVidian vai AMD:n. Sitä emme ehkä koskaan saa tietää.
Vian ollessa selvästi yhteensopivuudessa sen ratkaiseminen todennäköisesti vaatii yhteistyötä nVidian ja AMD:n välillä. Ei olisi ollut järkevää jättää julkaisua tekemättä, tuo korjaus ottaa aikansa.
Noh noh, eihän kaikkien fanipoikien palvoma AMD voisi koskaan tehdä moista… unpossible. :rolleyes:
Tai sitten herätään ja todetaan että äärimmäisen monimutkaiset emo-prossu-näytönohjain-käyttis-pinot joskus käyttäytyvät oudosti ja vaativat jälkikäteen fiksailua kun kaikki ei mene niinkuin elokuvissa. Vikaa voi olla kenessä vaan, mutta 99.99% todennäköisyydellä kyseessä on "oho, mites se nyt noin…?" yllätys kaikille osapuolille…
😳
Eikös isompi ole parempi ja sittenhän nuo on just päinvastoin kuin sanoit
On se tämäkin sinänsä mahdollista mutta ongelmaa diagnosoidessa AMD:n prosessorit nimenomaan kohtasivat errorin NVIDIAn ohjaimilla.
Voisi kuvitella että NVIDIAkin on ES:ää saanut kehityslustoiksi, kun ei nyt tuon alan kilpailijasta ole kyse?
Missä kukaan on niin väittänyt?
Missä kukaan on niin väittänyt?[/QUOTE]
Ei kukaan niin ole väittänyt mutta ainakin itse vihjailit. Sen vuoksi kysyin ihan asiallisesti onko siitä jotain todisteita jo, joku jotain taisi tähän ketjuun liittääkin.
Muutaman ES-alustan joiden firmwaret ja ajurit ovat muutenkin keskeneräiset ja jatkuvassa muutoksessa, jolloin ei oikein aina tiedä, että onko vika omissa vai toisen osapuolen softissa.
En kyllä ymmärrä miten se on vihjailua että vika on varmasti NVIDIAn kun viestissä jossitellaan ja puhutaan tämän hetkisestä vaikutelmasta
AMD:llä ei ole mitään intressiä sabotoida omien tuotteiden suorituskykyä julkaisu revisioissa, kuitenkin AMD:lla on hyvin tiedossa että suurin osa julkaisuajankohdan prosessorien testeistä ja arvosteluista tehdään NVidian ohjaimilla. NVidialla olisi intressi pitää AMD mahdollisimman heikossa tilanteessa taloudellisesti ja ohjata CPU-myynnin rahavirtaa Intelille, sabotoimalla julkaisuhetkellä AMD:n suorituskykyä.
Kuitenkin melkoista foliohattuilua ja ensimmäisenä voisi olettaa tahatonta bugia jossain.
Uudet pelitestit AMD-kortin kanssa olisi kyllä mielenkiintoiset, niin näkisi miten vaikuttaa tuloksiin
No jotakuinkin joo. Tuo on kuitenkin aika radikaali muutos arkkitehtuuriin että CPU coret ja cachet ovat kokonaan erillisillä piireillä ja juttelevat IO piirille joka vasta sitten käpistelee muisteja.
Linux puolella on taas Zen2:lla boottiongelmia, ilmeiseti jotain ongelmaa sytemd:n ja RdRand:n kanssa, joten eiköhän nämä ole jotain corner case ongelmia aivan uudenlaisen arkkitehtuurin kanssa.
En kyllä usko että Nvidia heikentäisi AMD:n prosessoreja vaikkapa konkurssin toivossa, sillä monopoliasema on todennäköisesti ongelmallisempi kuin selkeä markkinajohto kilpailun kanssa. Nyt he voivat verrata omia tuotteitaan voittajina AMD:n malleihin nähden, monopolissa voisi olla edessä yhtiön pilkkomista.
Ja taas tässäkin tilanteessa Nvidian "tarkoituksellinen" heikentäminen satuttaisi vain heitä itseään, jos samaa 3000-sarjalaista ajetaan sekä Nvidialla "rajoitettuna" ja AMD:lla täydellä teholla, niin silloin Nvidian oma tuote on suhteellisesti huonompi AMD:n näytönohjaimeen verrattuna. Kuulostaako järkevältä toiminnalta?