
AMD esitteli uudet Ryzen 5000 -sarjan prosessorit lokakuun alussa ja ne saapuivat myyntiin tänään 5. marraskuuta. io-techin testissä on heti tuoreeltaan malliston suorituskykyisimmät 12- ja 16-ytimiset Ryzen 9 5900X- ja 5950X -mallit.
Uudet Ryzen 5000 -sarjan prosessorit perustuvat Zen 3 -arkkitehtuuriin, ne valmistetaan edelleen 7 nanometrin viivanleveydellä ja ne sopivat tuttuun ja turvalliseen AM4-kantaan. Julkaisun yhteydessä uutuusprosessorit toimivat BIOS-päivityksellä nykyisillä X570- ja B550-emolevyillä ja vanhemmille 400-sarjan emolevyille BIOS-päivityksiä on luvassa tammikuussa.
Zen 3 -arkkitehtuurista ja Ryzen 5000 -sarjan prosessoreiden teknisistä uudistuksistä kiinnostuneille julkaisimme erillisen artikkelin ja keskitymme tässä artikkelissa testituloksiin:
- Lue artikkeli: Katsaus AMD:n Zen 3 -arkkitehtuuriin ja ominaisuuksiin
Tutustumme artikkelissa prosessoreiden ominaisuuksiin ja ajamme prosessoritestit sekä kattavat pelitestit eri resoluutioilla. Mukana on myös tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset sekä ylikellotustestit.
Ryzen 9 5900X
Ryzen 9 5900X on 12-ytiminen ja se voi suorittaa SMT-teknologian avulla samanaikaisesti 24 säiettä. Sen peruskellotaajuus on 3,7 GHz, maksimi Boost-kellotaajuus on 4,8 GHz ja TDP-arvo on säilynyt edelleen 105 watissa.
Ryzen 9 5900X:ssä on käytössä kaksi CCD- eli Core Complex Die -piiriä, joista molemmista on käytössä kuusi ydintä.
Prosessorin hinta Suomessa on 579 euroa eli se on noin 30-40 euroa kalliimpi kuin Intelin tämän hetken suorituskykyisin Core i9-10900K -prosessori.
Blenderissä Ryzen 9 5900X toimi Noctuan NH-D15 -coolerilla jäähdytettynä kaikkien 12 ytimen rasituksessa 4320 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi yli 4,9 GHz:iin.
Ryzen 9 5950X
Ryzen 9 5950X on 16-ytiminen ja se voi suorittaa SMT-teknologian avulla samanaikaisesti 32 säiettä. Sen peruskellotaajuus on 3,4 GHz, maksimi Boost-kellotaajuus on 4,9 GHz ja TDP-arvo on sama 105 wattia kuin 5900X:llä.
Ryzen 9 5950X:ssä on käytössä kaksi täyttä kahdeksan ytimen CCD-piiriä.
Prosessorin hinta Suomessa on 859 eli saman verran kuin edellisen sukupolven 16-ytimisellä Ryzen 9 3950X:llä oli vuosi sitten julkaisun yhteydessä.
Blenderissä Ryzen 9 5950X toimi Noctuan NH-D15 -coolerilla jäähdytettynä kaikkien ytimien rasituksessa 4050 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa 5010 MHz:n kellotaajuudella. 5900X:ään verrattuna 5950X:llä kellotaajuus on hieman korkeampi 1-2 ytimen rasituksessa, 4-6 ytimen rasituksessa kellotaajuus on tasoissa ja 5900X:llä hieman korkeampi 8-12 ytimen rasituksessa.
Testikokoonpano
Suorituskykymittauksissa uutta 12-ytimistä Ryzen 9 5900X:ää verrattiin ensisijaisesti Intelin 10-ytimiseen Core i9-10900K:hon ja edellisen sukupolven 12-ytimiseen Ryzen 9 3900XT:hen. Mukana on myös testitulokset 16-ytimisillä Ryzen 9 3950X- ja 5950X-prosessoreilla.
Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan NH-D15 chromax.black -coolerilla ja näytönohjaimena prosessoritesteissä käytössä oli GeForce RTX 2080 Ti ja pelitesteissä GeForce RTX 3090, joka on markkinoiden tämän hetken suorituskykyisin pelinäytönohjain. Prosessoritesteissä oli käytössä kaksi G.Skillin 8 gigatavun Trident Z Royal -muistikampaa, jotka toimivat DDR4-3600-nopeudella ja kyseessä on single rank -muistikammat. Pelitesteissä käytössä oli kaksi Corsairin 16 gigatavun Platinominator Platinum RGB -muistikampaa, jotka toimivat DDR4-3600-nopeudella ja kyseessä on dual rank -muistikammat.
Intelin Core i9-10900K toimi testeissä tehorajoitusten osalta rajoittamattomana eli prosessori toimi kaikkien ytimien rasituksessa jatkuvasti 4,9 GHz:n kellotaajuudella.
Hintataso Suomessa 5.11.2020
- Ryzen 9 3900XT: alkaen 505 €
- Core i9-10900K: alkaen 545€
- Ryzen 9 5900X: alkaen 579 €
- Ryzen 9 3950X alkaen 720€
- Ryzen 9 5950X: alkaen 849 €
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 9 5900X (12/24 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 5950X (16/32 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 3900X (12/24 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 3950X (16/32 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Croshair VIII Wi-Fi (X570)
- 2 x 8 Gt G.Skill Trident Z Royal @ DDR4-3600 (16-16-16-36)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
LGA 1200 -alusta (Z490):
- Intel Core i9-10900K (10/20 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Maximus XII Hero WiFi
- 2 x 8 Gt G.Skill Trident Z Royal @ DDR4-3600 (16-16-16-36)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
Muut komponentit:
- Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti Gaming OC
- NVIDIA GeForce RTX 3090 Founders Edition
- Cooler Master V850 (850 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
- GeForce 457.09 -ajurit
Prosessoritestit
Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 tukee AVX-käskyjä ja on kestoltaan pidempi kuin aiempi R15-versio. Cinebench testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Adobe Lightroom Classicilla exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Vaikka käytössä oli Lightroom Classicin uusin 10.0-versio, olivat edellisen sukupolven Ryzen 3000 -sarjan prosessorit hieman suorituskykyisempiä kuin uudet Ryzen 5000 -sarjan prosessorit ja molemmilla sukupolvilla 12-ytiminen malli oli nopeampi kuin 16-ytiminen.
Adobe Premiere Pro 2020:llä exportattiin 5 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi (40000 kbps), kun käytössä oli Software-renderöinti. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Lightroomin trendi jatkui myös Premieressä, jossa 3900XT renderöi projektin 16 sekuntia nopeammin kuin 5900X, mutta 16-ytiminen 5950X oli kuitenkin selvällä erolla testijoukon nopein.
DaVinci Resolve 16 on harrastajien keskuudessa suosittu videoeditointiohjelma, josta on saatavilla ilmainen versio. DaVincillä exportattiin sama 5 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti kuin Premierellä YouTube 2160p -esiasetuksilla videotiedostoksi (10000 kbps). Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
3D-testit
Näytönohjainten testimetodit
io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja jätetään huomioimatta. Kyseessä on tarkemmin ottaen 1. persentiili, kun ruutujen renderöintiajat on muutettu ruudunpäivitysnopeudeksi eli ruutua sekunnissa (FPS, Frame Per Second) ja järjestetty paremmuusjärjestykseen. Tavoitteena on jättää huomioimatta muutama yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu, joka on mahdollisesti poikkeustapaus.
Lisäksi mukana on muutama pelitesti, joissa on käytetty pelin sisäistä benchmark-ominaisuutta ja tulos on kirjattu ylös.
Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken ensisijaisesti 1920×1080-resoluutiolla, mutta mukana on myös testitulokset 2560×1440- ja 3180×2160-resoluutioilla, joilla suorituskyky on enemmän tai lähes puhtaasti näytönohjaimesta riippuvainen. Pelitesteissä oli käytössä NVIDIAn GeForce RTX 3090 Founders Edition -näytönohjain ja prosessoritesteistä poiketen 32 gigatavua Corsairin Dominator Platinum -mallisia Dual Rank -muistikampoja DDR4-3600-nopeudella.
Pelitestit 1920×1080-resoluutiolla
Battlefield V:ssä 1080p-resoluutiolla uudet Ryzenit olivat 1-3 FPS:ää suorituskykyisempiä kuin 10900K.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 11 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Tomb Raiderissa 1080p-resoluutiolla 5900X oli n. 9 % suorituskykyisempikuin 10900K.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 6 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
F1 2020:ssä 1080p-resoluutiolla uudet Ryzenit olivat n. 4 % suorituskykyisempiä kuin 10900K.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 20 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Flight Simulator 2020:ssä 1080p-resoluutiolla 5950X:n ruudunpäivitysnopeus oli 1 FPS:n parempi kuin 10900K:lla.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 14 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Doom Eternalissa 1080p-resoluutiolla suorituskyky oli kaikilla prosessoreilla lähes identtinen noin 430 FPS:n ruudunpäivitysnopeudella.
Controlissa RTX-säteenseuranta ja DLSS päällä 1080p-resoluutiolla uudet Ryzenit ja 10900K olivat olivat 4 FPS:n sisällä toisistaan.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 17 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Metro Exoduksessa RTX-säteenseuranta päällä 1080p-resoluutiolla 5950X:n ruudunpäivitysnopeus oli 1 FPS:n parempi kuin 10900K:lla.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 5 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Erittäin prosessoririippuvaisessa Assetto Corsa Competizionessa 1080p-resoluutiolla, Epic-kuvanlaatuasetuksilla ja Medium Rain -sadeasetuksella. 29 kanssakilpailijalla ruudunpäivitysnopeudet 5950X:n ruudunpäivitysnopeus oli 4 % parempi kuin 10900K:lla.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 28 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Counter Strike: Global Offensivessa oli 1080p-resoluutiolla käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen. Uudet Ryzenit olivat n. 17 % suorituskykyisempiä kuin 10900K.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 28 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
1080p-resoluutiolla erittäin prosessoririippuvainen The Witcher 3 testattiin parhailla High/Ultra-kuvanalaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi Novigrad-kaupungissa. Uudet Ryzenit olivat n. 7 % suorituskykyisempiä kuin 10900K.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli jopa n. 40 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Total War: Warhammer 2 -pelissä käytettiin DirectX 12 -rajapintaa ja High-kuvanlaatuasetuksia. Testinä ajettiin Skaven-benchmark ja tulokseksi saadaan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus.
Uudet Ryzenit olivat n. 6 % suorituskykyisempiä kuin 10900K. 5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli jopa n. 34 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
GTA V Benchmark ajettiin läpi DirectX 11 -rajapinnalla ja Very High -kuvanlaatuasetuksilla. Benchmark ajaa läpi viisi eri osiota, joista laskettiin keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus.
Uudet Ryzenit olivat olivat 1-2 FPS:ää suorituskykyisempiä kuin 10900K. 5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 9 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Assassins Creed Odyssey -pelissä käytettiin High-kuvanlaatuasetuksia. Pelin sisäinen benchmark ilmoittaa keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden ja minimin. 10900K oli 1-2 FPS:ää suorituskykyisempi kuin uudet Ryzenit.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 3 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Pelitestit 2560×1440-resoluutiolla
Battlefield V:ssä 1440p-resoluutiolla 10900K ja 5950X olivat tasoissa.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 8 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Tomb Raiderissa 1440p-resoluutiolla uudet Ryzenit ja edellisen sukupolven 3900XT olivat tasoissa. 5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 4 % parempi kuin 10900K:lla.
F1 2020:ssä 1440p-resoluutiolla uusilla Ryzeneillä ruudunpäivitysnopeus oli n. 2,5 % parempi kuin 10900K:lla.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 6 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Flight Simulator 2020:ssä 1440p-resoluutiolla uudet Ryzenit ja 10900K olivat 1-2 FPS:n sisällä toisistaan.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 6 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Doom Eternalissa 1440p-resoluutiolla 10900K jäi hieman Ryzeneista jälkeen, mutta ero oli silti vain noin reilu 2 %.
Controlissa RTX-säteenseuranta ja DLSS päällä 1440p-resoluutiolla uudet Ryzenit olivat n. 18 % suorituskykyisempiä kuin 10900K
Metro Exoduksessa RTX-säteenseuranta ja DLSS päällä 1440p-resoluutiolla 10900K oli 5 % suorituskykyisempi kuin 5900X.
Assetto Corsa Competizonessa 1440p-resoluutiolla, Epic-kuvanlaatuasetuksilla ja Medium Rain -sadeasetuksella. 29 kanssakilpailijalla ruudunpäivitysnopeudet olivat lähes identtiset kuin 1080p-resoluutiolla eli uudet Ryzenit olivat 3-4 FPS:ää suorituskykyisempiä kuin 10900K ja 5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 31 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Pelitestit 3840×2160-resoluutiolla
Battlefield V:ssä 4k-resoluutiolla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus oli identtinen kaikilla prosessoreilla, mutta minimi oli 5950X:llä 18 % ja 5900X:llä 9 % parempi kuin 10900K:lla.
Shadow of the Tomb Raiderissa 4k-resoluutiolla prosesoreiden keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi olivat identtiset.
F1 2020:ssä 4k-resoluutiolla prosesoreiden keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi olivat 1-2 FPS:n sisällä toisistaan.
Flight Simulator 2020:ssä 4k-resoluutiolla 10900K erottui joukosta 9 % paremmalla suorituskyvyllä kuin uusilla Ryzeneillä.
Doom Eternalissa 4k-resoluutiolla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus oli kaikilla prosessoreilla vajaa 200 FPS:ää, mutta nimi oli uusi Ryzeneillä 9 FPS:ää korkeampi.
Controlissa RTX-säteenseuranta ja DLSS päällä 4k-resoluutiolla Ryzenit olivat 6 % suorituskykyisempiä kuin 10900K.
Metro Exoduksessa RTX-säteenseuranta ja DLSS päällä 4k-resoluutiolla 5900X ja 10900K olivat tasoissa. 5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 4 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Assetto Corsa Competizonessa 4k-resoluutiolla, Epic-kuvanlaatuasetuksilla ja Medium Rain -sadeasetuksella. 29 kanssakilpailijalla 10900K ja 5950X olivat tasoissa. 5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 24 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä ja Battlefield V -pelillä.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Cotech EMT707CTL -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Uuden 16-ytimisen Ryzen 9 5950X:n tehonkulutus Cinebench R20 -testissä oli 17 wattia alhaisempi kuin edellisen sukupolven 3950X:llä. 12-ytimisillä 3900XT:llä ja 5900X:llä tehonkulutus oli identtinen. Battlefield V -pelissä uusilla Ryzeneillä tehonkulutus kasvoi noin 20-30 wattia verrattuna edellisen sukupolven Ryzeneihin.
Kaikkia prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 chromax.black -coolerilla.
Uusilla Ryzeneillä rasituslämmöt Cinebench R20 -testissä olivat testijoukon alhaisimmat jopa 10-20 astetta alhaisemmat kuin edellisen sukupolven Ryzeneillä. Pelikäytössä lämpötila oli kaikilla prosesoreilla 70 asteen tienoilla.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
Testasimme Ryzen 9 5900X- ja 5950X -prosessoreiden ylikellottamista Asuksen ROG Crosshair VIII Hero WiFi -emolevyllä avonaisessa testipenkissä Noctuan 100 euron hintaisella NH-D15 chromax.black -coolerilla jäähdytettynä. Prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin suoraviivaisesti Cinebench R20 -testissä manuaalisessa tilassa kaikkia prosessoriytimien ylikellottaen.
Ryzen 5000 -sarjan ylikellottaminen toimii samalla periaatteella kuin edellisessä sukupolvessa. Manuaalisessa ylikellotustilassa kaikki ytimet toimivat samalla kellotaajuudella rasitettavien ytimien lukumäärästä riippumatta eli Boost-käyrää ei valitettavasti pysty vieläkään säätämään. Paras suorituskyky saavutetaan, kun DDR4-muistit ja Infinity Fabric -väylä toimivat sidottuna 1:1-jakajalla toisiinsa nähden.
Huom! io-techin 5900X- ja 5950X-prosessorit ovat AMD:n lähettämiä testikappaleita, eikä kaupasta ostettuja myyntiversioita, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Ryzen 9 5900X
Cinebench R20 rullasi 12-ytimisellä Ryzen 9 5900X:llä vakaasti 4,7 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,3 volttia. Prosessorin lämpötila nousi vakion 67 asteesta 77 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 219 watista 253 wattiin. 4,8 GHz:n kellotaajuudella Cinebench R20 kaatui, vaikka käyttöjännitettä kokeiltiin nostaa aina 1,4 volttiin asti.
Kaikkien ytimien osalta 4,7 GHz:iin ylikellotettuna 5900X:llä Cinebench R20 -tulokseksi saatiin 9281 pistettä eli noin 9 % parempi kuin vakiona. Yhden ytimen 1T-testin tulos tippui 635 pisteestä 604 pisteeseen.
Ryzen 9 5950X
Myös 16-ytiminen Ryzen 9 5950X saatiin rullaamaan Cinebench R20 vakaasti 4,7 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,315 volttia. Prosessorin lämpötila nousi vakion 57 asteesta reilusti 84 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 205 watista 308 wattiin.
Kaikkien ytimien osalta 4,7 GHz:iin ylikellotettuna 5950X:llä Cinebench R20 -tulokseksi saatiin 12248 pistettä eli noin 20 % parempi kuin vakiona. Yhden ytimen 1T-testin tulos tippui 644 pisteestä 606 pisteeseen,
DDR4-muistien ja Infinity Fabric -kellotaajuuden ylikellottaminen
Testasimme Ryzen 9 5950X -prosessorilla ja Asuksen ROG Crosshair VIII Hero -emolevyllä DDR4-muistien ja Infinity Fabric- eli fclk-taajuuden ylikellottamista 1:1-suhteessa. Infinity Fabric -väylää ei saatu millään toimimaan vakaasti 1900 MHz:n taajuudella, vaikka muisteissa menohaluja olisi riittänyt. Lopulta DDR4-3733-nopeus ja 1866 MHz:n fclk-taajuus toimivat vakaasti ja ongelmitta. Lisäksi testasimme muistien aliajoitusten viilaamista kireämmäksi ja niiden vaikutusta suorituskykyyn.
Molemmat Ryzen 9 5950X- ja 5900X-prosessorit toimivat vakiona 1-2 ytimien rasituksessa yli 4,7 GHz:n kellotaajuudella, mutta kun ytimiä on käytössä 4 tai enemmän, kellotaajuus laski alle 4,7 GHz:iin.
Harva jos mikään peli hyödyntää ainoastaan 1-2 ydintä, joten kaikkien ytimien toimiessa tasaisella 4,7 GHz:n kellotaajuudella pelisuorituskyky oli samalla tasolla tai parempi kuin vakiona. Lisäksi muistien ja Infinity Fabric -taajuuden nosto pykälällä sekä muistien aliajoituksien viilaaminen kireämmälle paransivat pelisuorituskykyä 1080p-resoluutiolla pelistä riippuen marginaalisesti tai esimerkiksi The Witcher 3:n tapauksessa merkittävästi.
Loppuyhteenveto
Muutama vuosi sitten kukaan tuskin olisi uskonut, mutta vuonna 2020 AMD:n uudet Ryzen 5000 -sarjan prosessorit ovat kiistatta markkinoiden suorituskykyimmät x86-prosessorit. Jo aiemmin AMD dominoi suorituskykyä hyötyohjelmien puolella, mutta nyt myös pelisuorituskyky on saatu nostettua Intelin tasolle ja ohi. AMD on parantanut vuosi vuodelta ja sukupolvesta toiseen Ryzen-työpöytäprosessoreidensa IPC- eli Instructions Per Clock -suorituskykyä ja saanut nostettua kellotaajuuksia ja nyt kasassa on paketti, joka on erittäin kilpailukykyinen jokaisella osa-alueella. Samasta TSMC:n 7 nanometrin valmistusprosessista on saatu puristettua irti huomattavasti aiempaa korkeammat kellotaajuudet, mutta samaan aikaan tehonkulutus ja lämmöt on saatu pidettyä kurissa.
Vaikka AMD on määrätietoisesti toteuttanut sunnitelmiaan ja parantanut Ryzenin suorituskykyä kuin sika juoksua, on mukana myös onnea. Intel lepäsi vuosien ajan laakereillaan, kun kunnollista kilpailua ei ollut. Kuluttajille oli tarjolla lähes vuosikymmenen ajan ainoastan neljä prosessoriydintä, Hyper-Threading-ominaisuudesta sai maksaa itsensä kipeäksi ja uusi prosessorisukupolvi toi mukanaan yleensä muutaman prosentin parannuksen suorituskykyyn. Lisäksi kuluttajat pakotettiin lähes joka välissä päivittämään emolevy uuden prosessorikannan myötä. Samaan aikaan yhtiön ylivertaisena pidetty valmistusprosessi ajautui vaikeuksiin ja siirtyminen 14 nanometristä 10 nanometriin on ollut yhtiölle täydellinen katastrofi, eikä uusia suorituskykyisempiä prosessorisukupolvia ole saatu julkaistua. Myös Intelin uudempi 7 nanometrin prosessi on hiljattain todettu vialliseksi, joten ongelmat jatkuvat vielä pitkään.
io-techin testissä oli Ryzen 5000 -sarjan suorituskykyisimmät 12- ja 16-ytimiset Ryzen 5900X- ja 5950X-mallit. Prosessoritestit sujuivat rutiinilla ja jo aiemmin hyvä suorituskyky parani entisestään. Suurin mielenkiinto kohdistui pelitesteihin ja etenkin Full HD -resoluutiolle, jossa AMD on ollut suurimmissa vaikeuksissa Inteliä vastaan. Ajoimme kattavat pelitestit läpi NVIDIAn uudella GeForce RTX 3090 -näytönohjaimella ja tulokset olivat keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden osalta joko tasoissa tai AMD:n hyväksi keskimäärin reilun 5 % erolla. Minimissä nähtiin eroja puolin ja toisin, siinä missä Intel oli vahvoilla Battlefield V:ssä, AMD kuittasi takaisin Shadow of the Tomb Raiderissa. 1440p-resoluutiolla erot odotetusti kaventuivat ja tasottuivat siirryttäessä 4k-resoluutiolle.
Tehonkulutuksen ja lämmöntuoton saralla AMD on onnistunut Ryzen 5000 -sarjan prosessoreiden kanssa erinomaisesti. 16-ytiminen Ryzen 9 5950X toimi kaikkien ytimien rasituksessa alle 60-asteisena ja samoin uusien Ryzen-prosessoreiden tehonkulutus on edellisen sukupolven Ryzen-prosessoreiden tasolla tai jopa alhaisempi. Ylikellotustesteissä molemmat prosessorit venyivät kaikkien ytimien osalta 4,7 GHz:iin, joka on merkittävä parannus aiempaan, varsinkin kun kyseessä on sama valmistusprosessi.
Syksyn kuuma puheenaihe on ollut saatavuus. Uudet Ryzen 5000 -sarjan prosessorit saapuivat myyntiin artikkelin julkaisuhetkellä ja ne myytiin välittömästi loppuun. Nähtäväksi jää, miten AMD pystyy vastaamaan kysyntään sillä kysyntää varmasti on.
Liittynee jotenkin sivuston julkaisijan tai tekijöiden ammatillisiin tai henkilökohtaisiin ongelmiin, muuta järkevää selitystä ei ole.
Ainoa mitä ihmettelen on teidän Assassins Creed tuloksien minimi. En nyt muutenkaan tiedä mitä järkeä minimiä on mitata, mutta 10900 testissä 3900X (Ei XT) saanut 52 ja 3950 44. Vähän sotii vastaan kun johonkin kadonnut tässä välissä XT:n osalta yli 10 FPS (XT:n pitäisi olla nopeampi kuin X) 52 vs 39 ja 3950 vs 5950 missä sama core ja threadimäärä ei mitään muutosta. Jotenkin tässä on jo tottunut lukemaan minimien sijaan noita .99 percintiilejä juurikin sen takia, että nämä minimit saattaa heitellä miten sattuu niin tälläiset erot ei kauhean hyviä ole.
Arvostelua ei ole todellakaan näkynyt. Tietty Zen3 arvostelussa oli tämä osio:
"For our testing on the 2020 suite, we have secured three RTX 2080 Ti GPUs direct from NVIDIA. These GPUs have been optimized for with drivers and in gaming titles, and given how rare our updates are, we are thankful for getting the high-end hardware. (It’s worth noting we won’t be updating to whatever RTX 3080 variant is coming out at some point for a while yet.) "
Voi olla copy pastea, jota ei ole vielä päivitetty. Eli GPU:ta ei olisi vielä tullut, mutta cpu testit vedetään vielä 2020 testisuitella ja oletettavasti ensivuonna on uusi gpu testisetti käytössä.
Mitäs näille mielipiteille tapahtui? Kuukausi takaperin sekä @Lepakomäyrä että @Marco Polo kovaan ääneen julistivat, että aina tulee olla se nopein prosessori, ettei yhtään suorityskykyä mene hukkaan. On aivan turhaa, että koneessa on vähäänkään hitaampi CPU, koska silloin menee GPU:nkin potentiaali täysin hukkaan! Jokaisella FPS:llä oli väliä, hinnalla ei ollut merkitystä.
Mutta nyt molemmat
itkettekommentoitte täällä, että "no eihän noin pienellä erolla ole väliä", "ihan turha päivittää kun noin pieni ero". Lisäksi toinen vielä kyseenalaistaa iotechin hyvin tekemät testit ja linkkailee TPU:n kuvia, samalla ignooraten täysin validit huomiot TPU:n testin mahdollisista puutteista.Voisitteko nyt pistää sen tarinanne kasaan ja pysyä siinä, vai onko oma identiteetti niin muodostunut yhden tietotekniikkavalmistajan ympärille että elämä murtuu jos myöntää, että nyt tällä hetkellä se oma valmistaja ei ehkä olekkaan paras?
Se Pugetin benchi on siitä hyvä, että ne testaa myös sitä varsinaista videoeditoinnin suorituskykyä melko kattavasti pelkän exportin sijaan. Timeline exportin kanssa on harvoin kauhea kiire, mutta jos käyttöliittymä takkuaa monimutkaista aikajanaa editoidessa tai värimäärittelyä hifistellessä resolven parissa, niin tekee mieli heittää kone järveen. Ongelma niillä on lähinnä tiedon järkevässä esittämisessä ja sitä lukiessa pitää tietää mitkä asiat vaikuttavat omaan työskentelyyn ja mitkä eivät.
niin,en usko uskon silmiäni….ahhh!, edelleen 10900 johtaa peleissä,muu score ei kiinnosta paljonkaan.
nooh, kyllä kait se on hyvä prossu,kauppaan vaan,oli jopa mielessä ittellä uuden koneen kasaamisessa,mutta ei,..jep,odottelen intelin vastausta rocket lake-s muodossa ensin. 1/2021,maaliskuu.
mutta maksimissaan ensi kesään!
koska,lopullinen taistelu on tulossa kesällä 2021 kun intelin 10nm hydrib prossu tulee,eli Adler lake-s. Q2/2021, kesäkuu.
siinä selviää lopullisesti kuinka hyviä,todella amd 7nm prossut on,mutta rocket lake-s antaa vastauksen pelimaailmalle,joka on suora vastaus amd vermeerille.
niin,olenko todella amd ryzenin ostaja vai pysynkö intelin kivissä, (ja eiköhän monelle muullekkin selviä) kun kesäkuu/2021 saapuu, ja jos ryzenit ei taivu selkeästi Adler lake-s prossulle,
olen siirtynyt amd cpu leiriin.
ei silti,kyllä amd hyvän prossun teki,5900x oli jo mielessä,todellakin,mutta testit ei vakuuttaneet….hmmm, myöskin…,amd:n olis pitäny pysyä hintapolitiikassaan….
no,ei turhaan ’editor choice’ awardia….
AMD Ryzen 9 5900X Review
http://www.techpowerup.com
gpu world.
p.s. mitten olsi rtx 3700 x2, samanlainen kuin amd rx 6800, jossa oli myös kaksi rx 5700xt gpu:ta yhdistetty yhteen coreen…hmm..joo,kaukainen huhu…fake uskon..vahvasti.
Miten cpu/gpu painoarvoa tulisi tulkita VR:n kanssa? Jos ajatellaan vaikka Reverbiä, niin vaikuttaa että cpu tulee vastaan helposti. Tulevaisuudessa MSFS saa VR-tuen, mutta nyt voisi jo ottaa osviittaa DCS:stä ja X-Planesta.
Olisiko mahdollista saada artikkelia VR-pelaamisen raudasta simuissa? Minulla on nyt 3800x+1080Ti ja voi olla että päivitys menee harkintaan MSFS VR:n myötä riippuen miten se pyörii.
Onnittelut valinnastasi. Täällä on haukuttu joka puolella noita TPU:n testien omituisuuksia ja sinä luet niitä kuin raamattua. Pieni lähdekritiikki olisi paikallaan
Arvaa kuka oli yhtä hyvällä lontoonkielellä postannut about saman jargonin TPU:n revikkaan
Tämä on kyllä totta. Väitän, että nämä IO-Techin testit ovat luotettavuudeltaan huippuluokkaa. Aivan turha oikeastaan edes kaivaa muita testejä, ellei joku tietty erikoisskenaario kiinnosta.
Tuo benchmark ei omasta mielestäni ole kovinkaan hyvä, kuten ehkä tuloksistakin saattaa huomata niin jotain on pullonkaulana aika pahasti, todennäköisesti pelimoottori. Lisäksi välissä on vaihtunut näytönohjain, ajurit jne. Mutta on nyt ajettu mukaan muiden mukana ja tulokset ovat mitä ovat.
Se on se testaus into rautaan ja rahaa vievä harrastus ja halu kokeilla. No am5 kanta varmasti tulee mutta jos am5 kanta on samanlainen kuin am4 niin se on iso valttikortti.. intelin kannat ja emot ollu pitkään yksi vitsi että sama on kanta mut lankku pitää vaihtaa.. Se on ollut rahastusta plus vanhojen emojen päivitykset heikentäny tukea ja suorituskykyä se on nähty. Mulle amd on ollut paras koska sillä hinnalla saan tehtyä kaiken mitä pitää musiikit, videot, kuvat yms
@Sampsa minkäs takia maininta persentiilistä on jätetty graafeista pois, hämää jo tässä ketjussa, saati sitten kun noita graafeja pasteillaan kuvina sinne tänne.
Siitä käytetään niin montaa termiä 99. persentiili, 1. persentiili. 1% low tms niin ajattelin tuon olevan selkein, kun erikseen on meidän artikkelissa kerrottu mitä se tarkoittaa.
AMD on valmistelemassa emolevyille BIOS-päivitystä, jonka luvataan parantavan IF kulkua, joten testaillaan sitä sitten myöhemmin lisää ja paremmin:
Beyond AGESA 1.1.0.0 for Ryzen 5000 Series:
Prepping Your Motherboard for the AMD Ryzen 500… | Community
community.amd.com
Lisätään vielä, että BF V 1080p-tuloksissa alkaa näkyä pelimoottorin vakio 200 FPS:n ylärajoitus eli todennäköisesti ilman sitä 10900K veisi voiton.
Emolevyille on ollut kyllä tarjolla 1.1.0.0 sarjaa jo viime kuusta lähtien. Toki jos sitä koko ajan vielä tunkataan. Corsshair hero sai 20.10. tälläisen agesan: 1. Updated AMD AM4 AGESA V2 PI 1.1.0.0 PatchB
Tuossa aikaisemmin mainitsin, että TPU:n testikokoonpanossa on eri Windows 10-versio Ryzen 5000:lla ja muilla kokoonpanoilla:
– Ryzen 5000-mallit testattiin Windows 10-versiolla 20H2
– Muut kokoonpanot testattiin 1903:lla
Vielä kummallisemmaksi tämän tekee sen, että testikokoonpanon kuvauksessa mainitaan myös Ryzen 5000-prosessoreiden kanssa käytetyn Nvidian ajuria NVIDIA GeForce 430.63 WHQL.
Siis hetkinen. 430.63 on julkaistu 23.4.2019. Eihän se edes ole tuettu Windows 10 20H2-version kanssa!
Techpowerup on mennyt mistä aita on matalin ja kierrättänyt kaikki vanhat testit Ryzen 5000:sta lukuunottamatta. Ja tehdessään näin heidän on ollut pakko käyttää vertailtavuuden vuoksi 1,5 vuotta vanhaa Nvidian ajuriversiota myös Ryzen 5000:n ja uuden Windows 10 20H2-version kanssa.
Kyseinen testi on testimetodologialtaan valitettavasti täysin kelvoton.
Juu, minullakin on Gigabyten lankussa jo 1.1.0.0 ajossa vaikken viisitonnista ihan heti olekaan ostamassa, mutta kyse olikin tulevista versioista käsittääkseni: "Beyond AGESA 1.1.0.0"
Aivan totta! Tulkitsin varmaankin väärin nyt!
Silti esim näköjään samalla asus-vehkeellä on nyt beta bios: "1. Update AMD AM4 AGESA V2 PI 1.1.0.0 Patch C
jos menee IF 2000mhz.Itse odotan 5800x testiä…..
Siksi koska se nyt vain on tyhmää maksaa liikaa.
Otit viestin diipadaapa ketjusta jossa Amd fanit itse totesivat
"Eihän sitä eroa huomaa"
Tämä on ollut 100% Amd kannattajien keksimä iskulause siellä eikä minun mielipiteeni.
Miksi vääristelet siis?
Kommenttini on tuossa saivartelua liittyen Amd markkinointiin koskevaan viestiin jos et ymmärtänyt.
Niin miksi sä tuot diipadaapa ketjusta viestejä tänne joita et ymmärrä ja yrität niillä hyökätä käyttäjää vastaan?
Ja tämä pitää edelleen paikkaa kuten olen tässäkin ketjussa maininnut.
"tarkoittaa myös Intelin prossua ja hyötykäytössä Amd prossua, näin helppoa se on."
Rakentelen ihan uuden 5950X pömpelin..
En tiedä mitä yritit näillä saavuttaa,mutta kovin oli surkea ja epätoivoinen yritys joka olisi pitänyt postata vänkinä ketjuun eikä tänne.
Ai myy hyvin? Ei kyllä todellakaan, amazonin top 20 myydyimmistä prosessorista top 10:ssä on vain yksi intelin tuote, sijalla 7. Seuraava löytyy sijalta 12.
Väittelythreadiin nämä jorinat kyllä kuuluisivat, lopetan omalta osaltani tähän.
Ovat tainneet muutenkin jo aiemmin, itsellä 3700X meni yhtäkkiä heittämällä 3600MHz kun aiemmin jäi 3400MHz sen jälkeen kun päivitin uusimpaan x570 strix itx:llä (nyt jo toiseksi uusin näämmä) kun muistit on:
Crucial 32GB (2 x 16GB) Ballistix Sport LT Red, DDR4 3200M
BLS2K16G4D32AESE
katso liitettä 475634
Tarvii varmaan päivittää ja koittaa jos saisi vielä vähän lisää.
Olisi saanut AMD tehdä tuosta oman version jo ajat sitten. Hyvä että Asuksella sentään oltu hereillä
Tämän takia on niin hyvä, että joku käyttää testinä jotain muuta kuin sitä yleistä benchmarkkia.
Anandin jossain kommenteissa väitettiin, että GPU-arvostelijan talo olisi palanut tai ainakin kärsinyt Kalifornian metsäpaloissa nyt tässä kesällä tjsp.
Siellä on muutenkin minusta jätetty GPU:t paitsioon aika pitkälti. Monissa testeissä on GPU ollut generaation verran perässä ja ajettu jotain 480p testejä jollain 1080Ti:llä kun muut ovat jauhaneet 2080Ti:llä tjsp. kummallista.
No, ihan hyvin Intelillä vielä pyyhkii ja vuodessa tuplas liikevoittonsa kymmenestä kahteenkymmeneen miljardiin dollariin (yli 3 kertaa AMDn liikevaihto). Vaikka meille nörteille näyttää Intelin toiminta päättömältä räpiköinniltä, niin kuluttaja-desktop puoli on niiden näkökulmasta nappikauppaa, eikä siihen kannata määräänsä enempää panostaa. Toki AMDn tuoma paine jotain toimia varmasti aiheuttaa, mutta ei todellakaan "heilu koko bisnes".
10-15% increase in IPC, smaller than the increase from Zen 1 to Zen 2
0.1-0.2GHz increase in clock speed, don’t dream of achieving all core 5.0GHz
Zen 3 will finally catch up with the 5-year-old Skylake in gaming performance, but don’t expect Zen 3 to be far ahead
About Rocket Lake:
20-25% increase in IPC, almost 100% improvement in tasks that support AVX512
Clock speed will reach a new height, single core~5.5GHz, all core~5.0GHz
Rocket Lake will re-establish a big advantage over Zen 3 in gaming performance, 11600K will likely outperform the entire Zen 3 lineup
Summary:
Rocket Lake’s IPC will be 5-10% higher than that of Zen 3, taking its higher clock speed into consideration, it will have 15-20% higher single core performance than Zen 3
In benchmarks that support AVX512, 11900K will crush the 16 core Zen 3, but AMD won’t mention it of course
.
Siis mitä, luitko edes koko testin, onko tuo nyt sinun mielipiteesi vai mitä ihmettä. Viitsitko selittää ennenkuin raportoin postauksesi trollauksesta epäiltynä. Vääristelet täysin Sampsan tekemää testiä!
Now what? Did you even read the test here. Is that your opinnion or what the F? Would you care to explain before I will report your post as possible trolling suspection. You are completely twisting Sampsa’s test here!
Onko sulla oikeesti noin tylsää, että pitää vuodesta toiseen trollata foorumilla ja pelata vihreän ja sinisen leirin pussiin? Eikö se ole ihan hyvä asia, että meillä on vihdoinkin kilpailua?
Menikö copy & paste vahingossa io-techiin, eikä techpowerup/videocardz foorumille?
Enää ei tarvitse tehdä kompromissejä peli- ja hyötykäytön välillä, kun 5950X on aivan loistava palikka molemmilla osa-alueilla ja pieksee esim. multicore potkussa yli 1000€ maksavan i9-10980XE:n mennen tullen. Itsellänikin lähtee vanha sotaratsu (i9-7900X) vihdoin vaihtoon…
Ei tarvitse tehdä kompromissejä, vaikka "tyytyisi" 5900X- tai 5800X -sarjalaisiin. AMD jatkaa loistavien julkaisujen sarjaa. Ja ihan hyvä, että hinnatkin hilaantuneet sen verran ylöspäin, ettei tarvitse pahemmin katua kesähuumassa tehtyjä 3700X+5700XT-kauppoja.
Tuo on ollut ryzeneillä jo alusta asti. 4 kampaa = dual rank, sama tapahtuu 2:lla dual rank kammalla. Ekat ryzenit kellottui vain korkeammalle kahdella single rank kammalla, joten ne olivat nopeimmat. Zen2:n muistiohjaimella (sama kuin zen3:ssa) dual rank kammat kulki jo saman mitä single rank kammat peli oli pelattu. Saksan hardwareluxx teki aiheesta zen2:n aikana sen parhaan testin.
Tässä on kyse samoista kelloista ja timingeistä 2 vs 4 kampaa, eli ei ihan sama asia kuin paljonko ne kulkee.
Lue tuolta:
16 vs 32 gigatavua keskusmuistia pelikäytössä – io-tech.fi
http://www.io-tech.fi
Muistiohjain on täysin sama ja käyttäytyy samalla tavalla. Erot vaan tulee hieman paremmin esille koska muistipullonkaula on suhteessa voimakkaampi.
Joo, mutta kun kampojen määrä nostetaan neljään syntyy toinen rankki. Yksinkertaistettuna muistia käsitellään 64-bit rankeissa. Dual rank konfiguraatiolla onkin 2kpl 64bit rankkia rinnakkain ja niitä molempia voidaan käskyttää samaan aikaan. Väylä on kuitenkin edelleen 64 bittinen. Etu tulee siitä, että toisen rankin ollessa vaikka refresh/flush/whatever tilassa, toinen on todennäköisesti käytössä ja odottelun sijaan on mahdollista tehdä muistioperaatioita.
Edit: Haittapuoli on se, että latenssi voi myös vähän nousta, jos tarvittava data on just siinä toisessa rankissa, jonka palautumista pitää odotella.
Muistiohjain on toki sama, mutta cachet, prefetcherit jne. prosessorin päässä on erilaiset, joka voi hyvinkin näkyä erilaisena käyttäytymisenä muistin suhteen.
Edit: lisäksi tuo artikkeli on 2×8 vs 2×16, ei liity tähän siis.
Et vissiin lukenut artikkelia kovin hyvin. Noilla muistikammoilla mitä siinä oli kyseessä on aivan päivänselvästi 2xSR vs 2xDR ja 2xDR on loogisesti identtinen GN:n 4xSR:n kanssa.
Jos prossun ytimet toimii tehokkaammin niin muistin suorituskyvyllä on hieman isompi vaikutus.
Joo, en vilkaistessa huomannut, hyvä että et sentään ihan puutaheinää linkannut, tosin edelleen ei liity tähän kun tehty eri prosessoreilla, ja kyse oli nimenomaan miten vaikuttaa näillä uusilla Zeneillä.
Todellisuudessahan kyse on aikapaljon monimutkaisemmasta suhteesta, esim. latenssien ja kaistan välinen optimipiste vaihtelee täysin kuorman ja prosessoriarkkitehtuurin mukaan, eikä ole mitään takeita että se on Zen 2 ja Zen 3 välillä sama vain sentakia, että yksi monista elementeistä muistin ja rekistereiden välissä on sama molemmilla.