
AMD esitteli uudet Ryzen 5000 -sarjan prosessorit lokakuun alussa ja ne saapuivat myyntiin tänään 5. marraskuuta. io-techin testissä on heti tuoreeltaan malliston suorituskykyisimmät 12- ja 16-ytimiset Ryzen 9 5900X- ja 5950X -mallit.
Uudet Ryzen 5000 -sarjan prosessorit perustuvat Zen 3 -arkkitehtuuriin, ne valmistetaan edelleen 7 nanometrin viivanleveydellä ja ne sopivat tuttuun ja turvalliseen AM4-kantaan. Julkaisun yhteydessä uutuusprosessorit toimivat BIOS-päivityksellä nykyisillä X570- ja B550-emolevyillä ja vanhemmille 400-sarjan emolevyille BIOS-päivityksiä on luvassa tammikuussa.
Zen 3 -arkkitehtuurista ja Ryzen 5000 -sarjan prosessoreiden teknisistä uudistuksistä kiinnostuneille julkaisimme erillisen artikkelin ja keskitymme tässä artikkelissa testituloksiin:
- Lue artikkeli: Katsaus AMD:n Zen 3 -arkkitehtuuriin ja ominaisuuksiin
Tutustumme artikkelissa prosessoreiden ominaisuuksiin ja ajamme prosessoritestit sekä kattavat pelitestit eri resoluutioilla. Mukana on myös tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset sekä ylikellotustestit.
Ryzen 9 5900X
Ryzen 9 5900X on 12-ytiminen ja se voi suorittaa SMT-teknologian avulla samanaikaisesti 24 säiettä. Sen peruskellotaajuus on 3,7 GHz, maksimi Boost-kellotaajuus on 4,8 GHz ja TDP-arvo on säilynyt edelleen 105 watissa.
Ryzen 9 5900X:ssä on käytössä kaksi CCD- eli Core Complex Die -piiriä, joista molemmista on käytössä kuusi ydintä.
Prosessorin hinta Suomessa on 579 euroa eli se on noin 30-40 euroa kalliimpi kuin Intelin tämän hetken suorituskykyisin Core i9-10900K -prosessori.
Blenderissä Ryzen 9 5900X toimi Noctuan NH-D15 -coolerilla jäähdytettynä kaikkien 12 ytimen rasituksessa 4320 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi yli 4,9 GHz:iin.
Ryzen 9 5950X
Ryzen 9 5950X on 16-ytiminen ja se voi suorittaa SMT-teknologian avulla samanaikaisesti 32 säiettä. Sen peruskellotaajuus on 3,4 GHz, maksimi Boost-kellotaajuus on 4,9 GHz ja TDP-arvo on sama 105 wattia kuin 5900X:llä.
Ryzen 9 5950X:ssä on käytössä kaksi täyttä kahdeksan ytimen CCD-piiriä.
Prosessorin hinta Suomessa on 859 eli saman verran kuin edellisen sukupolven 16-ytimisellä Ryzen 9 3950X:llä oli vuosi sitten julkaisun yhteydessä.
Blenderissä Ryzen 9 5950X toimi Noctuan NH-D15 -coolerilla jäähdytettynä kaikkien ytimien rasituksessa 4050 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa 5010 MHz:n kellotaajuudella. 5900X:ään verrattuna 5950X:llä kellotaajuus on hieman korkeampi 1-2 ytimen rasituksessa, 4-6 ytimen rasituksessa kellotaajuus on tasoissa ja 5900X:llä hieman korkeampi 8-12 ytimen rasituksessa.
Testikokoonpano
Suorituskykymittauksissa uutta 12-ytimistä Ryzen 9 5900X:ää verrattiin ensisijaisesti Intelin 10-ytimiseen Core i9-10900K:hon ja edellisen sukupolven 12-ytimiseen Ryzen 9 3900XT:hen. Mukana on myös testitulokset 16-ytimisillä Ryzen 9 3950X- ja 5950X-prosessoreilla.
Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan NH-D15 chromax.black -coolerilla ja näytönohjaimena prosessoritesteissä käytössä oli GeForce RTX 2080 Ti ja pelitesteissä GeForce RTX 3090, joka on markkinoiden tämän hetken suorituskykyisin pelinäytönohjain. Prosessoritesteissä oli käytössä kaksi G.Skillin 8 gigatavun Trident Z Royal -muistikampaa, jotka toimivat DDR4-3600-nopeudella ja kyseessä on single rank -muistikammat. Pelitesteissä käytössä oli kaksi Corsairin 16 gigatavun Platinominator Platinum RGB -muistikampaa, jotka toimivat DDR4-3600-nopeudella ja kyseessä on dual rank -muistikammat.
Intelin Core i9-10900K toimi testeissä tehorajoitusten osalta rajoittamattomana eli prosessori toimi kaikkien ytimien rasituksessa jatkuvasti 4,9 GHz:n kellotaajuudella.
Hintataso Suomessa 5.11.2020
- Ryzen 9 3900XT: alkaen 505 €
- Core i9-10900K: alkaen 545€
- Ryzen 9 5900X: alkaen 579 €
- Ryzen 9 3950X alkaen 720€
- Ryzen 9 5950X: alkaen 849 €
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 9 5900X (12/24 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 5950X (16/32 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 3900X (12/24 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 3950X (16/32 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Croshair VIII Wi-Fi (X570)
- 2 x 8 Gt G.Skill Trident Z Royal @ DDR4-3600 (16-16-16-36)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
LGA 1200 -alusta (Z490):
- Intel Core i9-10900K (10/20 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Maximus XII Hero WiFi
- 2 x 8 Gt G.Skill Trident Z Royal @ DDR4-3600 (16-16-16-36)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
Muut komponentit:
- Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti Gaming OC
- NVIDIA GeForce RTX 3090 Founders Edition
- Cooler Master V850 (850 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
- GeForce 457.09 -ajurit
Prosessoritestit
Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 tukee AVX-käskyjä ja on kestoltaan pidempi kuin aiempi R15-versio. Cinebench testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Adobe Lightroom Classicilla exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Vaikka käytössä oli Lightroom Classicin uusin 10.0-versio, olivat edellisen sukupolven Ryzen 3000 -sarjan prosessorit hieman suorituskykyisempiä kuin uudet Ryzen 5000 -sarjan prosessorit ja molemmilla sukupolvilla 12-ytiminen malli oli nopeampi kuin 16-ytiminen.
Adobe Premiere Pro 2020:llä exportattiin 5 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi (40000 kbps), kun käytössä oli Software-renderöinti. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Lightroomin trendi jatkui myös Premieressä, jossa 3900XT renderöi projektin 16 sekuntia nopeammin kuin 5900X, mutta 16-ytiminen 5950X oli kuitenkin selvällä erolla testijoukon nopein.
DaVinci Resolve 16 on harrastajien keskuudessa suosittu videoeditointiohjelma, josta on saatavilla ilmainen versio. DaVincillä exportattiin sama 5 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti kuin Premierellä YouTube 2160p -esiasetuksilla videotiedostoksi (10000 kbps). Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
3D-testit
Näytönohjainten testimetodit
io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja jätetään huomioimatta. Kyseessä on tarkemmin ottaen 1. persentiili, kun ruutujen renderöintiajat on muutettu ruudunpäivitysnopeudeksi eli ruutua sekunnissa (FPS, Frame Per Second) ja järjestetty paremmuusjärjestykseen. Tavoitteena on jättää huomioimatta muutama yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu, joka on mahdollisesti poikkeustapaus.
Lisäksi mukana on muutama pelitesti, joissa on käytetty pelin sisäistä benchmark-ominaisuutta ja tulos on kirjattu ylös.
Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken ensisijaisesti 1920×1080-resoluutiolla, mutta mukana on myös testitulokset 2560×1440- ja 3180×2160-resoluutioilla, joilla suorituskyky on enemmän tai lähes puhtaasti näytönohjaimesta riippuvainen. Pelitesteissä oli käytössä NVIDIAn GeForce RTX 3090 Founders Edition -näytönohjain ja prosessoritesteistä poiketen 32 gigatavua Corsairin Dominator Platinum -mallisia Dual Rank -muistikampoja DDR4-3600-nopeudella.
Pelitestit 1920×1080-resoluutiolla
Battlefield V:ssä 1080p-resoluutiolla uudet Ryzenit olivat 1-3 FPS:ää suorituskykyisempiä kuin 10900K.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 11 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Tomb Raiderissa 1080p-resoluutiolla 5900X oli n. 9 % suorituskykyisempikuin 10900K.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 6 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
F1 2020:ssä 1080p-resoluutiolla uudet Ryzenit olivat n. 4 % suorituskykyisempiä kuin 10900K.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 20 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Flight Simulator 2020:ssä 1080p-resoluutiolla 5950X:n ruudunpäivitysnopeus oli 1 FPS:n parempi kuin 10900K:lla.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 14 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Doom Eternalissa 1080p-resoluutiolla suorituskyky oli kaikilla prosessoreilla lähes identtinen noin 430 FPS:n ruudunpäivitysnopeudella.
Controlissa RTX-säteenseuranta ja DLSS päällä 1080p-resoluutiolla uudet Ryzenit ja 10900K olivat olivat 4 FPS:n sisällä toisistaan.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 17 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Metro Exoduksessa RTX-säteenseuranta päällä 1080p-resoluutiolla 5950X:n ruudunpäivitysnopeus oli 1 FPS:n parempi kuin 10900K:lla.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 5 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Erittäin prosessoririippuvaisessa Assetto Corsa Competizionessa 1080p-resoluutiolla, Epic-kuvanlaatuasetuksilla ja Medium Rain -sadeasetuksella. 29 kanssakilpailijalla ruudunpäivitysnopeudet 5950X:n ruudunpäivitysnopeus oli 4 % parempi kuin 10900K:lla.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 28 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Counter Strike: Global Offensivessa oli 1080p-resoluutiolla käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen. Uudet Ryzenit olivat n. 17 % suorituskykyisempiä kuin 10900K.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 28 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
1080p-resoluutiolla erittäin prosessoririippuvainen The Witcher 3 testattiin parhailla High/Ultra-kuvanalaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi Novigrad-kaupungissa. Uudet Ryzenit olivat n. 7 % suorituskykyisempiä kuin 10900K.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli jopa n. 40 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Total War: Warhammer 2 -pelissä käytettiin DirectX 12 -rajapintaa ja High-kuvanlaatuasetuksia. Testinä ajettiin Skaven-benchmark ja tulokseksi saadaan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus.
Uudet Ryzenit olivat n. 6 % suorituskykyisempiä kuin 10900K. 5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli jopa n. 34 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
GTA V Benchmark ajettiin läpi DirectX 11 -rajapinnalla ja Very High -kuvanlaatuasetuksilla. Benchmark ajaa läpi viisi eri osiota, joista laskettiin keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus.
Uudet Ryzenit olivat olivat 1-2 FPS:ää suorituskykyisempiä kuin 10900K. 5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 9 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Assassins Creed Odyssey -pelissä käytettiin High-kuvanlaatuasetuksia. Pelin sisäinen benchmark ilmoittaa keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden ja minimin. 10900K oli 1-2 FPS:ää suorituskykyisempi kuin uudet Ryzenit.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 3 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Pelitestit 2560×1440-resoluutiolla
Battlefield V:ssä 1440p-resoluutiolla 10900K ja 5950X olivat tasoissa.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 8 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Tomb Raiderissa 1440p-resoluutiolla uudet Ryzenit ja edellisen sukupolven 3900XT olivat tasoissa. 5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 4 % parempi kuin 10900K:lla.
F1 2020:ssä 1440p-resoluutiolla uusilla Ryzeneillä ruudunpäivitysnopeus oli n. 2,5 % parempi kuin 10900K:lla.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 6 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Flight Simulator 2020:ssä 1440p-resoluutiolla uudet Ryzenit ja 10900K olivat 1-2 FPS:n sisällä toisistaan.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 6 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Doom Eternalissa 1440p-resoluutiolla 10900K jäi hieman Ryzeneista jälkeen, mutta ero oli silti vain noin reilu 2 %.
Controlissa RTX-säteenseuranta ja DLSS päällä 1440p-resoluutiolla uudet Ryzenit olivat n. 18 % suorituskykyisempiä kuin 10900K
Metro Exoduksessa RTX-säteenseuranta ja DLSS päällä 1440p-resoluutiolla 10900K oli 5 % suorituskykyisempi kuin 5900X.
Assetto Corsa Competizonessa 1440p-resoluutiolla, Epic-kuvanlaatuasetuksilla ja Medium Rain -sadeasetuksella. 29 kanssakilpailijalla ruudunpäivitysnopeudet olivat lähes identtiset kuin 1080p-resoluutiolla eli uudet Ryzenit olivat 3-4 FPS:ää suorituskykyisempiä kuin 10900K ja 5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 31 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Pelitestit 3840×2160-resoluutiolla
Battlefield V:ssä 4k-resoluutiolla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus oli identtinen kaikilla prosessoreilla, mutta minimi oli 5950X:llä 18 % ja 5900X:llä 9 % parempi kuin 10900K:lla.
Shadow of the Tomb Raiderissa 4k-resoluutiolla prosesoreiden keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi olivat identtiset.
F1 2020:ssä 4k-resoluutiolla prosesoreiden keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi olivat 1-2 FPS:n sisällä toisistaan.
Flight Simulator 2020:ssä 4k-resoluutiolla 10900K erottui joukosta 9 % paremmalla suorituskyvyllä kuin uusilla Ryzeneillä.
Doom Eternalissa 4k-resoluutiolla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus oli kaikilla prosessoreilla vajaa 200 FPS:ää, mutta nimi oli uusi Ryzeneillä 9 FPS:ää korkeampi.
Controlissa RTX-säteenseuranta ja DLSS päällä 4k-resoluutiolla Ryzenit olivat 6 % suorituskykyisempiä kuin 10900K.
Metro Exoduksessa RTX-säteenseuranta ja DLSS päällä 4k-resoluutiolla 5900X ja 10900K olivat tasoissa. 5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 4 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Assetto Corsa Competizonessa 4k-resoluutiolla, Epic-kuvanlaatuasetuksilla ja Medium Rain -sadeasetuksella. 29 kanssakilpailijalla 10900K ja 5950X olivat tasoissa. 5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 24 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä ja Battlefield V -pelillä.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Cotech EMT707CTL -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Uuden 16-ytimisen Ryzen 9 5950X:n tehonkulutus Cinebench R20 -testissä oli 17 wattia alhaisempi kuin edellisen sukupolven 3950X:llä. 12-ytimisillä 3900XT:llä ja 5900X:llä tehonkulutus oli identtinen. Battlefield V -pelissä uusilla Ryzeneillä tehonkulutus kasvoi noin 20-30 wattia verrattuna edellisen sukupolven Ryzeneihin.
Kaikkia prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 chromax.black -coolerilla.
Uusilla Ryzeneillä rasituslämmöt Cinebench R20 -testissä olivat testijoukon alhaisimmat jopa 10-20 astetta alhaisemmat kuin edellisen sukupolven Ryzeneillä. Pelikäytössä lämpötila oli kaikilla prosesoreilla 70 asteen tienoilla.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
Testasimme Ryzen 9 5900X- ja 5950X -prosessoreiden ylikellottamista Asuksen ROG Crosshair VIII Hero WiFi -emolevyllä avonaisessa testipenkissä Noctuan 100 euron hintaisella NH-D15 chromax.black -coolerilla jäähdytettynä. Prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin suoraviivaisesti Cinebench R20 -testissä manuaalisessa tilassa kaikkia prosessoriytimien ylikellottaen.
Ryzen 5000 -sarjan ylikellottaminen toimii samalla periaatteella kuin edellisessä sukupolvessa. Manuaalisessa ylikellotustilassa kaikki ytimet toimivat samalla kellotaajuudella rasitettavien ytimien lukumäärästä riippumatta eli Boost-käyrää ei valitettavasti pysty vieläkään säätämään. Paras suorituskyky saavutetaan, kun DDR4-muistit ja Infinity Fabric -väylä toimivat sidottuna 1:1-jakajalla toisiinsa nähden.
Huom! io-techin 5900X- ja 5950X-prosessorit ovat AMD:n lähettämiä testikappaleita, eikä kaupasta ostettuja myyntiversioita, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Ryzen 9 5900X
Cinebench R20 rullasi 12-ytimisellä Ryzen 9 5900X:llä vakaasti 4,7 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,3 volttia. Prosessorin lämpötila nousi vakion 67 asteesta 77 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 219 watista 253 wattiin. 4,8 GHz:n kellotaajuudella Cinebench R20 kaatui, vaikka käyttöjännitettä kokeiltiin nostaa aina 1,4 volttiin asti.
Kaikkien ytimien osalta 4,7 GHz:iin ylikellotettuna 5900X:llä Cinebench R20 -tulokseksi saatiin 9281 pistettä eli noin 9 % parempi kuin vakiona. Yhden ytimen 1T-testin tulos tippui 635 pisteestä 604 pisteeseen.
Ryzen 9 5950X
Myös 16-ytiminen Ryzen 9 5950X saatiin rullaamaan Cinebench R20 vakaasti 4,7 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,315 volttia. Prosessorin lämpötila nousi vakion 57 asteesta reilusti 84 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 205 watista 308 wattiin.
Kaikkien ytimien osalta 4,7 GHz:iin ylikellotettuna 5950X:llä Cinebench R20 -tulokseksi saatiin 12248 pistettä eli noin 20 % parempi kuin vakiona. Yhden ytimen 1T-testin tulos tippui 644 pisteestä 606 pisteeseen,
DDR4-muistien ja Infinity Fabric -kellotaajuuden ylikellottaminen
Testasimme Ryzen 9 5950X -prosessorilla ja Asuksen ROG Crosshair VIII Hero -emolevyllä DDR4-muistien ja Infinity Fabric- eli fclk-taajuuden ylikellottamista 1:1-suhteessa. Infinity Fabric -väylää ei saatu millään toimimaan vakaasti 1900 MHz:n taajuudella, vaikka muisteissa menohaluja olisi riittänyt. Lopulta DDR4-3733-nopeus ja 1866 MHz:n fclk-taajuus toimivat vakaasti ja ongelmitta. Lisäksi testasimme muistien aliajoitusten viilaamista kireämmäksi ja niiden vaikutusta suorituskykyyn.
Molemmat Ryzen 9 5950X- ja 5900X-prosessorit toimivat vakiona 1-2 ytimien rasituksessa yli 4,7 GHz:n kellotaajuudella, mutta kun ytimiä on käytössä 4 tai enemmän, kellotaajuus laski alle 4,7 GHz:iin.
Harva jos mikään peli hyödyntää ainoastaan 1-2 ydintä, joten kaikkien ytimien toimiessa tasaisella 4,7 GHz:n kellotaajuudella pelisuorituskyky oli samalla tasolla tai parempi kuin vakiona. Lisäksi muistien ja Infinity Fabric -taajuuden nosto pykälällä sekä muistien aliajoituksien viilaaminen kireämmälle paransivat pelisuorituskykyä 1080p-resoluutiolla pelistä riippuen marginaalisesti tai esimerkiksi The Witcher 3:n tapauksessa merkittävästi.
Loppuyhteenveto
Muutama vuosi sitten kukaan tuskin olisi uskonut, mutta vuonna 2020 AMD:n uudet Ryzen 5000 -sarjan prosessorit ovat kiistatta markkinoiden suorituskykyimmät x86-prosessorit. Jo aiemmin AMD dominoi suorituskykyä hyötyohjelmien puolella, mutta nyt myös pelisuorituskyky on saatu nostettua Intelin tasolle ja ohi. AMD on parantanut vuosi vuodelta ja sukupolvesta toiseen Ryzen-työpöytäprosessoreidensa IPC- eli Instructions Per Clock -suorituskykyä ja saanut nostettua kellotaajuuksia ja nyt kasassa on paketti, joka on erittäin kilpailukykyinen jokaisella osa-alueella. Samasta TSMC:n 7 nanometrin valmistusprosessista on saatu puristettua irti huomattavasti aiempaa korkeammat kellotaajuudet, mutta samaan aikaan tehonkulutus ja lämmöt on saatu pidettyä kurissa.
Vaikka AMD on määrätietoisesti toteuttanut sunnitelmiaan ja parantanut Ryzenin suorituskykyä kuin sika juoksua, on mukana myös onnea. Intel lepäsi vuosien ajan laakereillaan, kun kunnollista kilpailua ei ollut. Kuluttajille oli tarjolla lähes vuosikymmenen ajan ainoastan neljä prosessoriydintä, Hyper-Threading-ominaisuudesta sai maksaa itsensä kipeäksi ja uusi prosessorisukupolvi toi mukanaan yleensä muutaman prosentin parannuksen suorituskykyyn. Lisäksi kuluttajat pakotettiin lähes joka välissä päivittämään emolevy uuden prosessorikannan myötä. Samaan aikaan yhtiön ylivertaisena pidetty valmistusprosessi ajautui vaikeuksiin ja siirtyminen 14 nanometristä 10 nanometriin on ollut yhtiölle täydellinen katastrofi, eikä uusia suorituskykyisempiä prosessorisukupolvia ole saatu julkaistua. Myös Intelin uudempi 7 nanometrin prosessi on hiljattain todettu vialliseksi, joten ongelmat jatkuvat vielä pitkään.
io-techin testissä oli Ryzen 5000 -sarjan suorituskykyisimmät 12- ja 16-ytimiset Ryzen 5900X- ja 5950X-mallit. Prosessoritestit sujuivat rutiinilla ja jo aiemmin hyvä suorituskyky parani entisestään. Suurin mielenkiinto kohdistui pelitesteihin ja etenkin Full HD -resoluutiolle, jossa AMD on ollut suurimmissa vaikeuksissa Inteliä vastaan. Ajoimme kattavat pelitestit läpi NVIDIAn uudella GeForce RTX 3090 -näytönohjaimella ja tulokset olivat keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden osalta joko tasoissa tai AMD:n hyväksi keskimäärin reilun 5 % erolla. Minimissä nähtiin eroja puolin ja toisin, siinä missä Intel oli vahvoilla Battlefield V:ssä, AMD kuittasi takaisin Shadow of the Tomb Raiderissa. 1440p-resoluutiolla erot odotetusti kaventuivat ja tasottuivat siirryttäessä 4k-resoluutiolle.
Tehonkulutuksen ja lämmöntuoton saralla AMD on onnistunut Ryzen 5000 -sarjan prosessoreiden kanssa erinomaisesti. 16-ytiminen Ryzen 9 5950X toimi kaikkien ytimien rasituksessa alle 60-asteisena ja samoin uusien Ryzen-prosessoreiden tehonkulutus on edellisen sukupolven Ryzen-prosessoreiden tasolla tai jopa alhaisempi. Ylikellotustesteissä molemmat prosessorit venyivät kaikkien ytimien osalta 4,7 GHz:iin, joka on merkittävä parannus aiempaan, varsinkin kun kyseessä on sama valmistusprosessi.
Syksyn kuuma puheenaihe on ollut saatavuus. Uudet Ryzen 5000 -sarjan prosessorit saapuivat myyntiin artikkelin julkaisuhetkellä ja ne myytiin välittömästi loppuun. Nähtäväksi jää, miten AMD pystyy vastaamaan kysyntään sillä kysyntää varmasti on.
Joo mutta rankkien määrä ei vaikuta negatiivisesti kumpaankaan.
En ole muistikellottelua juurikaan harrastanut aikoihin, mutta muistelisin että ainakin ennen muinoin dual rankit kellottuivat selvästi huonommin. Mutta toki tässä Zen 2 vs Zen 3 tilanteessa ei pitäisi vaikuttaa, ja poitti oli lähinnä että kuinkapaljon tuosta hyötyy saattaa vaihdella Zen 2 ja Zen 3 välillä koska tuohon vaikuttaa paljon muukin kuin se muistiohjain joka näissä on sama. Ja itseasiassa siitäkään en ole varma, ajetaanko sitä täysin samoilla asetuksilla/firmwarella vaikka identtinen fyysinen siru onkin?
Hyvä, prossu on tilattu 2min myyntiin tulon jälkeen, mutta kun saatavuus on RTX3000-sarjan tasoa, niin tässä ehtii vielä miettiä emot ja muistit kuntoon rauhassa.
Tuore RAM-testi, jossa eroja ei hirveästi saatu mutta jäi niin kampojen määrä kuin SR/DR -huomioimatta.
Saisiko siihen muistitestiin samalla 2 vs 4 muistikampaa vaikutus peli suorituskykyyn ja miksei muuhunkin suorituskykyyn? tuntuu olevan aika isokin vaikutus tuolla neljällä kammalla vs kaksi kampaa ainakin joidenkin sivustojen mukaan!
Käytännössä tällä hetkellä markkinoista olevista DDR4-muisteista kaikki 8 Gt kammat ovat single rank ja 16 Gt kammat dual rank. Sitten voi olla jotain yksittäisiä erikoismalleja, joka selviää tuotenumerosta.
Kiitos.
Itelle on tulossa tommonen setti, eli se luultavasti on sitten dual rank ja toimii kuten 4 kampaa noissa testeissä?
Ihan pihalla taas näistä muistikikkailuista, kun edellisen kerran päivittäessä ei tarvinnu katella kuin 4 kamman kittejä @ 3200Mhz CL14 Intelin HEDT:n kanssa.
CL18-22-22-42
Kattelin, että CL16 vs CL18 ero suorituskyvyssä olis jotain 1-3% luokkaa (Zen 2 tosin) hintaeron ollessa ~10-33%, mutta vissiin meni valinta pieleen?
Geizhalsilla voi hakea muisteja rankkien mukaisesti.
Alla olevasta linkistä löytyvät 16GB kammat, joissa on käytössä single rank.
Speicher mit Typen: DDR4/DIMM/ohne ECC, Einzelmodulgröße: 16GB, Rank: single Preisvergleich geizhals.eu EU
geizhals.eu
Mielestäni lista ei ole kattava, mutta sitten voi etsiä niitä dual rankkeja jos sellaisia haluaa.
Luulin tilanneeni itsekin nuo, mutta en näköjään. Mun valinta olikin 16-18-18-36
Corsair 32GB (2 x 16GB) Vengeance RGB PRO, DDR4 3200MHz, CL16, 1.35V, musta – 159,90€
http://www.jimms.fi
Itse en noista kyllä tajua mitään. Mulle noi ei sano mitään. Muistan vain jonkun joskus sanoneen et ota 16 ja sellasen tilasin.
ei mitään käsitystä mitä eroa noihin sun valitsemiin.
edit: niin ja itse tyydyin vain 3200:een.
Joo, aika ulkona näistä itekin ollaan, mutta sain semmosen kuvan, että 3200->3600Mhz on selvästi isompi hyöty, kuin CL18->16. Ota näistä nyt sitten selvää.
Jossain vaiheessa menee käytännön kannalta aika lillukanvarsiksi. Yleisenä nyrkkisääntönä mahdollisimman korkeat muistikellot, mahdollisimman alhaiset latenssit. DDR4-3600 ja CAS 16 hyvä lähtökohta ja sen jälkeen sitten latenssit sovelluksesta ja testistä riippuen prosentteja sinne tänne, käytännön merkitys hyvin sovelluskohtainen, monille todennäköisesti merkityksetön, mutta hei, me täällä io-techissä, joten jos jossain niin täällä aiheesta kiinnostuneita löytyy
Minä otin, ja Buildzoidin suosituksesta sekä vielä tsägällä amazonasin alesta viidelläkympillä Crucialin 3200 CL16 kittiä alle kun niillä saa heittämällä kellot 3600:een. Menisi varmaan 3800 myös mutta prosessori ottaa vastaan valitettavasti. Korkeammat luokitukset ei juuri merkkaa jos on valmis itse asettamaan kellot (ja mielellään ajoituksiakin, XMP ja emot ei aina ilmeisesti osaa varsinkaan jos kitti ei ole emon QV listalla) ja perehtymällä säästyy euroja.
Tosin nythän kannattaa jo 5000 sarjan tiimoilta miettiä 4000 luokan vauhteja jos BIOSit tulee kuntoon, sitä en tiedä menisikö nämä sinne asti…
Ja tosiaan jos ollaan 3200 tai yli, CL kohtuullinen ja edes XMP päällä niin aletaan puhumaan niistä viimeisistä prosenteista joista kannattaa välittää vain jos asia oikeasti kiinnostaa. Muussa tapauksessa vaan kitti sisään, XMP päälle ja kovaa ajoa.
Joo, kyllä mä ajattelin noista ottaa ns. löysät pois, joka taitaa Ryzenillä onnistua suht helposti (DRAM Calculator?), mutta vaatinee taas lisää paneutumista uuteen ekosysteemiin. Mihinkään maksimikellohenkselinpaukuttelukisaan en ajatellut osallistua, eikä joku parin viimesen prosentin tehon tiristäminen enää tässä iässä nappaa.
GN ei ole ilmeisesti oikein ymmärtänyt, että 4 x Single Rank -muisteja on sama asia kuin 2 x Dual Rank -muisteja ts. 2 x 8 Gt (Single rank) vs 2 x 16 Gt (Dual Rank) jälkimmäinen on suorituskykyisempi.
Ei kai siellä sellaiseen oteta kantaa, testeissä ainakaan? Videon pointti on että sama 4x8GB kitti (täsmälleen samoilla ajoituksilla) toimii nopeammin kun kaikki kammat on asennettuna versus vain kaksi kampaa ja että tämä on uusi 5000-sarjan merkillisyys.
Loppuyhteenvedossa taidetaan jopa mainita että joku 16 gigan konfiguraatio on sitten paras (jonkun toisen kokemuksen mukaan) mutta se ei liitty videon varsinaiseen pointtiin enää.
No liittyy se niin että he esittävät niin kuin muistikampojen määrä olisi ratkaiseva asia kun todellisuudessa se ei vaikuta asiaan mitenkään vaan kyse on enemmän SR/DR aiheuttamasta erosta ja se vaan sattuu esiintymään sattumalta heillä noin koska testissä käyttävät 8 gigan kampoja jotka ovat todennäköisesti kaikki SR.
Toimii nopeammin koska tulee DR per muistikanava. 3000 sarja toimii tismalleen samalla tavalla.
Tuota on tosiaan testattu. Dual rank 3733 C16-16-16 on nopeampi mitä single rank 3733 C14-15-14. Eli edes single rankin parempi kellottuvuus ei auta, kun fabriciin/ajoitusten tiputuksen rajat tulee vastaan. Noin siis 24/7 asetuksilla.
Corsair 32GB (2 x 16GB) Vengeance RGB PRO, DDR4 3200MHz, CL16, 1.35V, musta – 159,90€
http://www.jimms.fi
Osa valmistajista ilmoittaa tuon, osa taas saattaa samalla tuotenimikkeellä myydä sekä SR että DR kampoja (mm. Crucial).
Siitä, että muistipiirit on joko molemmin puolin piirilevyä (DR), tai vaan yhdellä puolella (SR). Todella heikosti tuntuu löytyvän tuota infoa juuri mistään muisteista. Taitaa toi Geizhals linkki ylempänä olla paras paikka kaivella, mutta ei sieltäkään ihan kaikkia löydy..
Mjoo, tässä tuli hämäännyttyä vähän GN:n testeistä mitkä oli _vain_ inteliä vastaan. Mielenkiintoinen pointti siis muttei mitään uutta. Erokin näyttäisi olevan tosiaan samaa luokkaa kuin tuossa 16 vs 32 testissä 3900XT:llä, eli tarkoittanee että Jeesus-Steve pääsee pyöräilyn lisäksi kohottamaan kuntoa punnertamalla kohuotsikoinnin myötä
Saman mallinimen alla saattaa DR muuttua SR:ksi ilman mitään kummempaa mainintaa kun isompia ja halvempia piirejä tulee saataville. Siinä on kiva pähkäillä etukäteen onko myynnissä vanhempaa vai uudempaa erää.
Tuota r 5 3600x ainakin löytyy runsaasti useamman kaupan hyllyiltä edelleen. Noissa AMD:n enthusiast malleissa saatavuus on toki kysymysmerkki.
Ei se mikään kysymysmerkki ole – ei-oota myyvät kaikki ja moni nettikauppa ei ota edes tilauksia vastaan tällä hetkellä.
5600X ei kiinnosta, kuten ei oikein kiinnosta RTX3070:kaan.
Joo toki jos työpöytä tehot on tärkeämpiä, niin sitten 5900x tai parempi. Tuntuu 4x muistisetillä ilman kelloja jo pelkkä 5600x pieksevän Intelin lippulaiva prosessoria peleissä miten lystää.
Disclaimer, en ole lukenut kuin IO ja Anadin testit:
Anandilla 5600X näyttäis aika monessa pelissä olevan varsin pätevä laitos, miksi ei sellainen kiinnostaisi?
Äkkiseltään 6 ydintä vuonna 2020/2021 saattaa kuulostaa pieneltä, mikäli ei ole perehtynyt tarkemmin prosessorin suorituskykyyn. Oikeastihan 6 ydintä riittää perus kotikäyttöön ja pelaamiseen varsin mainiosti, ja varsinkin tämä 5000-sarjan 6-ytiminen on varsin kova luu. Ihmisille on vaan iskenyt vauhtisokeus ja "tulevaisuuden varalta" ostetaan nuita 12-ytimisiä vaikkei oikeasti sitä monen ytimen suorituskykyä käytetä juuri milloinkaan (moniko oikeasti rendaa jatkuvasti kotona videoita tai 3d-malleja). Mutta kun se raudanhimo ja peniskateus on oikeasti olemassa ja jos naapurin penalla on 8-ytiminen prossu niin eihän sitä kehtaa sanoa että osti itse 6-ytimisen.
Näinhän se varmasti osittain on. Itsekin odottelen kovasti IO:ltä näiden edullisempien 5000-prossujen artikkelia, sekä luonnollisesti 18. päivää…
Nyt vielä hetki mennään i7-4790K:lla ja ROG GTX 1080:llä
Koska pelaaminen ei ole tärkein asia maailmassa? Mulla on 8v vanha tietokone käytössä ja en todellakaan ole päivittämässä 4 -> 6 ydintä, vaan tarkoituksena on hommata kone taas 5v aikajännettä silmällä pitäen.
Kuka sanoi että on? Ja onko ytimien määrällä väliä, jos IPC on kunnossa?
Mutta työkäyttöön on joka tapauksessa eri vehkeet, joten väittäisin että kiinnostus pelaajien ulkopuolella on marginaalisempaa, ainakin sellaisista jotka ostavat itselleen sellaiseen käyttöön, jossa prossulla on väliä. Ja hei, onko sillä nimenomaan pelikäytössä suurta merkitystä?
Aika rohkeaa huudella, ettei 5600X kiinnosta ketään, jos juuri Sinua ei satu kiinnostamaan.
En kai minä kenestäkään muista kuin tasan tarkkaan itsestäni puhunut missään vaiheessa.
Pahoittelut jos tuli sellainen mielikuva.
Tuli täällä päässä luettua vähän tulkiten tuota aiempaa keskustelua.
Mutta hienoa, että markkinoilla on nyt monenlaiseen käyttöön kiinnostavia vehkeitä, riittää keskusteltavaa
Näyttää olevan myös B550 emolevyillä hieman bios ongelmia näiden uusien 5000 sarjalaisten kanssa tai sitten sattui tulemaan maanantai kappale arvosteluun.
https://www.youtube.com/watch?v=I7qDudI8Tpo
Kuitenkin tulevien bios päivitysten myötä ongelmat poistuvat ja saa nähdä tuleeko hieman parannusta suorituskykyyn samalla.
Tää tyyppi käyttää carbonaut grafiittipadia lämpötahnan tilalta, lämmöt karkaa 90C saakka ja jamppa ihmettelee miksi kellot niin paljon alhaisemmat kuin muilla arvostelijoilla. Johtopäätös biosissa täytyy olla vikaa.
Näillä muilla on hyvä jäähdytys, lämmöt 70C tienoilla ja lastu buustaa kuten pitääkin.
Zen2 boosti skaalautu melko paljon lämpötilan mukaan. Mittauksia ei ole vielä Zen3:sta mutta eiköhän se käyttäydy vastaavasti.
Coolers & Cases Really Matter for Ryzen 3000 CPUs | Thermal Scaling & Frequency
http://www.gamersnexus.net
Ei ole vaan mitään relevanssia tällä näissä skenaariossa. Ryzenin signaloinnit riittää kaikissa paremman sarjan emolevyissä neljällä kammalla siihen että IF taajuus saadaan maksimiin. Sen yli kun ei muistikelloja kannata laittaa. Se muistiosoitusetu tulee molemmissa samalla tavalla. Ja molemmilla pääsee IF-maksimiin.
No piru.
Itelläni on just tämmöset tämän 7700K:n kaverina:
cmk32gx4m2d3600c18 VENGEANCE® LPX 32GB (2 x 16GB) DDR4 DRAM 3600MHz C18 Memory Kit – Black
On just tuommoset 2x16GB, 3600MHz, 18-22-22-42-64 dual rank 1,35V
Näinkö meni muistitkin sit uusiksi, meinasin nämä aluksi siirtää uuteen kokoonpanoon, kunhan tässä joulun yli hypätään ja vanhaan yhdet 2x8gigaset 2133 muistit ennen vanhemmille lahjoitusta.
Oisko tuo niin merkittävä tehoero, että 5600x ja uudet muistit on järkevämpi kun 5800x noilla vanhoilla?
Ei ole niin merkittävä tehoero. Toimii ihan täysin ryzenit 3600mhz cl18 muisteilla. Ottasin ite 5800x ja pitäisin ne kammat.