
AMD esitteli uudet Ryzen 5000 -sarjan prosessorit lokakuun alussa ja ne saapuivat myyntiin tänään 5. marraskuuta. io-techin testissä on heti tuoreeltaan malliston suorituskykyisimmät 12- ja 16-ytimiset Ryzen 9 5900X- ja 5950X -mallit.
Uudet Ryzen 5000 -sarjan prosessorit perustuvat Zen 3 -arkkitehtuuriin, ne valmistetaan edelleen 7 nanometrin viivanleveydellä ja ne sopivat tuttuun ja turvalliseen AM4-kantaan. Julkaisun yhteydessä uutuusprosessorit toimivat BIOS-päivityksellä nykyisillä X570- ja B550-emolevyillä ja vanhemmille 400-sarjan emolevyille BIOS-päivityksiä on luvassa tammikuussa.
Zen 3 -arkkitehtuurista ja Ryzen 5000 -sarjan prosessoreiden teknisistä uudistuksistä kiinnostuneille julkaisimme erillisen artikkelin ja keskitymme tässä artikkelissa testituloksiin:
- Lue artikkeli: Katsaus AMD:n Zen 3 -arkkitehtuuriin ja ominaisuuksiin
Tutustumme artikkelissa prosessoreiden ominaisuuksiin ja ajamme prosessoritestit sekä kattavat pelitestit eri resoluutioilla. Mukana on myös tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset sekä ylikellotustestit.
Ryzen 9 5900X
Ryzen 9 5900X on 12-ytiminen ja se voi suorittaa SMT-teknologian avulla samanaikaisesti 24 säiettä. Sen peruskellotaajuus on 3,7 GHz, maksimi Boost-kellotaajuus on 4,8 GHz ja TDP-arvo on säilynyt edelleen 105 watissa.
Ryzen 9 5900X:ssä on käytössä kaksi CCD- eli Core Complex Die -piiriä, joista molemmista on käytössä kuusi ydintä.
Prosessorin hinta Suomessa on 579 euroa eli se on noin 30-40 euroa kalliimpi kuin Intelin tämän hetken suorituskykyisin Core i9-10900K -prosessori.
Blenderissä Ryzen 9 5900X toimi Noctuan NH-D15 -coolerilla jäähdytettynä kaikkien 12 ytimen rasituksessa 4320 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi yli 4,9 GHz:iin.
Ryzen 9 5950X
Ryzen 9 5950X on 16-ytiminen ja se voi suorittaa SMT-teknologian avulla samanaikaisesti 32 säiettä. Sen peruskellotaajuus on 3,4 GHz, maksimi Boost-kellotaajuus on 4,9 GHz ja TDP-arvo on sama 105 wattia kuin 5900X:llä.
Ryzen 9 5950X:ssä on käytössä kaksi täyttä kahdeksan ytimen CCD-piiriä.
Prosessorin hinta Suomessa on 859 eli saman verran kuin edellisen sukupolven 16-ytimisellä Ryzen 9 3950X:llä oli vuosi sitten julkaisun yhteydessä.
Blenderissä Ryzen 9 5950X toimi Noctuan NH-D15 -coolerilla jäähdytettynä kaikkien ytimien rasituksessa 4050 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa 5010 MHz:n kellotaajuudella. 5900X:ään verrattuna 5950X:llä kellotaajuus on hieman korkeampi 1-2 ytimen rasituksessa, 4-6 ytimen rasituksessa kellotaajuus on tasoissa ja 5900X:llä hieman korkeampi 8-12 ytimen rasituksessa.
Testikokoonpano
Suorituskykymittauksissa uutta 12-ytimistä Ryzen 9 5900X:ää verrattiin ensisijaisesti Intelin 10-ytimiseen Core i9-10900K:hon ja edellisen sukupolven 12-ytimiseen Ryzen 9 3900XT:hen. Mukana on myös testitulokset 16-ytimisillä Ryzen 9 3950X- ja 5950X-prosessoreilla.
Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan NH-D15 chromax.black -coolerilla ja näytönohjaimena prosessoritesteissä käytössä oli GeForce RTX 2080 Ti ja pelitesteissä GeForce RTX 3090, joka on markkinoiden tämän hetken suorituskykyisin pelinäytönohjain. Prosessoritesteissä oli käytössä kaksi G.Skillin 8 gigatavun Trident Z Royal -muistikampaa, jotka toimivat DDR4-3600-nopeudella ja kyseessä on single rank -muistikammat. Pelitesteissä käytössä oli kaksi Corsairin 16 gigatavun Platinominator Platinum RGB -muistikampaa, jotka toimivat DDR4-3600-nopeudella ja kyseessä on dual rank -muistikammat.
Intelin Core i9-10900K toimi testeissä tehorajoitusten osalta rajoittamattomana eli prosessori toimi kaikkien ytimien rasituksessa jatkuvasti 4,9 GHz:n kellotaajuudella.
Hintataso Suomessa 5.11.2020
- Ryzen 9 3900XT: alkaen 505 €
- Core i9-10900K: alkaen 545€
- Ryzen 9 5900X: alkaen 579 €
- Ryzen 9 3950X alkaen 720€
- Ryzen 9 5950X: alkaen 849 €
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 9 5900X (12/24 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 5950X (16/32 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 3900X (12/24 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 3950X (16/32 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Croshair VIII Wi-Fi (X570)
- 2 x 8 Gt G.Skill Trident Z Royal @ DDR4-3600 (16-16-16-36)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
LGA 1200 -alusta (Z490):
- Intel Core i9-10900K (10/20 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Maximus XII Hero WiFi
- 2 x 8 Gt G.Skill Trident Z Royal @ DDR4-3600 (16-16-16-36)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
Muut komponentit:
- Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti Gaming OC
- NVIDIA GeForce RTX 3090 Founders Edition
- Cooler Master V850 (850 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
- GeForce 457.09 -ajurit
Prosessoritestit
Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 tukee AVX-käskyjä ja on kestoltaan pidempi kuin aiempi R15-versio. Cinebench testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Adobe Lightroom Classicilla exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Vaikka käytössä oli Lightroom Classicin uusin 10.0-versio, olivat edellisen sukupolven Ryzen 3000 -sarjan prosessorit hieman suorituskykyisempiä kuin uudet Ryzen 5000 -sarjan prosessorit ja molemmilla sukupolvilla 12-ytiminen malli oli nopeampi kuin 16-ytiminen.
Adobe Premiere Pro 2020:llä exportattiin 5 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi (40000 kbps), kun käytössä oli Software-renderöinti. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Lightroomin trendi jatkui myös Premieressä, jossa 3900XT renderöi projektin 16 sekuntia nopeammin kuin 5900X, mutta 16-ytiminen 5950X oli kuitenkin selvällä erolla testijoukon nopein.
DaVinci Resolve 16 on harrastajien keskuudessa suosittu videoeditointiohjelma, josta on saatavilla ilmainen versio. DaVincillä exportattiin sama 5 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti kuin Premierellä YouTube 2160p -esiasetuksilla videotiedostoksi (10000 kbps). Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
3D-testit
Näytönohjainten testimetodit
io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja jätetään huomioimatta. Kyseessä on tarkemmin ottaen 1. persentiili, kun ruutujen renderöintiajat on muutettu ruudunpäivitysnopeudeksi eli ruutua sekunnissa (FPS, Frame Per Second) ja järjestetty paremmuusjärjestykseen. Tavoitteena on jättää huomioimatta muutama yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu, joka on mahdollisesti poikkeustapaus.
Lisäksi mukana on muutama pelitesti, joissa on käytetty pelin sisäistä benchmark-ominaisuutta ja tulos on kirjattu ylös.
Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken ensisijaisesti 1920×1080-resoluutiolla, mutta mukana on myös testitulokset 2560×1440- ja 3180×2160-resoluutioilla, joilla suorituskyky on enemmän tai lähes puhtaasti näytönohjaimesta riippuvainen. Pelitesteissä oli käytössä NVIDIAn GeForce RTX 3090 Founders Edition -näytönohjain ja prosessoritesteistä poiketen 32 gigatavua Corsairin Dominator Platinum -mallisia Dual Rank -muistikampoja DDR4-3600-nopeudella.
Pelitestit 1920×1080-resoluutiolla
Battlefield V:ssä 1080p-resoluutiolla uudet Ryzenit olivat 1-3 FPS:ää suorituskykyisempiä kuin 10900K.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 11 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Tomb Raiderissa 1080p-resoluutiolla 5900X oli n. 9 % suorituskykyisempikuin 10900K.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 6 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
F1 2020:ssä 1080p-resoluutiolla uudet Ryzenit olivat n. 4 % suorituskykyisempiä kuin 10900K.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 20 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Flight Simulator 2020:ssä 1080p-resoluutiolla 5950X:n ruudunpäivitysnopeus oli 1 FPS:n parempi kuin 10900K:lla.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 14 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Doom Eternalissa 1080p-resoluutiolla suorituskyky oli kaikilla prosessoreilla lähes identtinen noin 430 FPS:n ruudunpäivitysnopeudella.
Controlissa RTX-säteenseuranta ja DLSS päällä 1080p-resoluutiolla uudet Ryzenit ja 10900K olivat olivat 4 FPS:n sisällä toisistaan.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 17 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Metro Exoduksessa RTX-säteenseuranta päällä 1080p-resoluutiolla 5950X:n ruudunpäivitysnopeus oli 1 FPS:n parempi kuin 10900K:lla.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 5 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Erittäin prosessoririippuvaisessa Assetto Corsa Competizionessa 1080p-resoluutiolla, Epic-kuvanlaatuasetuksilla ja Medium Rain -sadeasetuksella. 29 kanssakilpailijalla ruudunpäivitysnopeudet 5950X:n ruudunpäivitysnopeus oli 4 % parempi kuin 10900K:lla.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 28 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Counter Strike: Global Offensivessa oli 1080p-resoluutiolla käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen. Uudet Ryzenit olivat n. 17 % suorituskykyisempiä kuin 10900K.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 28 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
1080p-resoluutiolla erittäin prosessoririippuvainen The Witcher 3 testattiin parhailla High/Ultra-kuvanalaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi Novigrad-kaupungissa. Uudet Ryzenit olivat n. 7 % suorituskykyisempiä kuin 10900K.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli jopa n. 40 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Total War: Warhammer 2 -pelissä käytettiin DirectX 12 -rajapintaa ja High-kuvanlaatuasetuksia. Testinä ajettiin Skaven-benchmark ja tulokseksi saadaan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus.
Uudet Ryzenit olivat n. 6 % suorituskykyisempiä kuin 10900K. 5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli jopa n. 34 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
GTA V Benchmark ajettiin läpi DirectX 11 -rajapinnalla ja Very High -kuvanlaatuasetuksilla. Benchmark ajaa läpi viisi eri osiota, joista laskettiin keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus.
Uudet Ryzenit olivat olivat 1-2 FPS:ää suorituskykyisempiä kuin 10900K. 5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 9 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Assassins Creed Odyssey -pelissä käytettiin High-kuvanlaatuasetuksia. Pelin sisäinen benchmark ilmoittaa keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden ja minimin. 10900K oli 1-2 FPS:ää suorituskykyisempi kuin uudet Ryzenit.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 3 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Pelitestit 2560×1440-resoluutiolla
Battlefield V:ssä 1440p-resoluutiolla 10900K ja 5950X olivat tasoissa.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 8 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Tomb Raiderissa 1440p-resoluutiolla uudet Ryzenit ja edellisen sukupolven 3900XT olivat tasoissa. 5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 4 % parempi kuin 10900K:lla.
F1 2020:ssä 1440p-resoluutiolla uusilla Ryzeneillä ruudunpäivitysnopeus oli n. 2,5 % parempi kuin 10900K:lla.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 6 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Flight Simulator 2020:ssä 1440p-resoluutiolla uudet Ryzenit ja 10900K olivat 1-2 FPS:n sisällä toisistaan.
5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 6 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Doom Eternalissa 1440p-resoluutiolla 10900K jäi hieman Ryzeneista jälkeen, mutta ero oli silti vain noin reilu 2 %.
Controlissa RTX-säteenseuranta ja DLSS päällä 1440p-resoluutiolla uudet Ryzenit olivat n. 18 % suorituskykyisempiä kuin 10900K
Metro Exoduksessa RTX-säteenseuranta ja DLSS päällä 1440p-resoluutiolla 10900K oli 5 % suorituskykyisempi kuin 5900X.
Assetto Corsa Competizonessa 1440p-resoluutiolla, Epic-kuvanlaatuasetuksilla ja Medium Rain -sadeasetuksella. 29 kanssakilpailijalla ruudunpäivitysnopeudet olivat lähes identtiset kuin 1080p-resoluutiolla eli uudet Ryzenit olivat 3-4 FPS:ää suorituskykyisempiä kuin 10900K ja 5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 31 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Pelitestit 3840×2160-resoluutiolla
Battlefield V:ssä 4k-resoluutiolla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus oli identtinen kaikilla prosessoreilla, mutta minimi oli 5950X:llä 18 % ja 5900X:llä 9 % parempi kuin 10900K:lla.
Shadow of the Tomb Raiderissa 4k-resoluutiolla prosesoreiden keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi olivat identtiset.
F1 2020:ssä 4k-resoluutiolla prosesoreiden keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi olivat 1-2 FPS:n sisällä toisistaan.
Flight Simulator 2020:ssä 4k-resoluutiolla 10900K erottui joukosta 9 % paremmalla suorituskyvyllä kuin uusilla Ryzeneillä.
Doom Eternalissa 4k-resoluutiolla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus oli kaikilla prosessoreilla vajaa 200 FPS:ää, mutta nimi oli uusi Ryzeneillä 9 FPS:ää korkeampi.
Controlissa RTX-säteenseuranta ja DLSS päällä 4k-resoluutiolla Ryzenit olivat 6 % suorituskykyisempiä kuin 10900K.
Metro Exoduksessa RTX-säteenseuranta ja DLSS päällä 4k-resoluutiolla 5900X ja 10900K olivat tasoissa. 5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 4 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Assetto Corsa Competizonessa 4k-resoluutiolla, Epic-kuvanlaatuasetuksilla ja Medium Rain -sadeasetuksella. 29 kanssakilpailijalla 10900K ja 5950X olivat tasoissa. 5900X:n ruudunpäivitysnopeus oli n. 24 % parempi kuin edellisen sukupolven 3900XT:llä.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä ja Battlefield V -pelillä.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Cotech EMT707CTL -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Uuden 16-ytimisen Ryzen 9 5950X:n tehonkulutus Cinebench R20 -testissä oli 17 wattia alhaisempi kuin edellisen sukupolven 3950X:llä. 12-ytimisillä 3900XT:llä ja 5900X:llä tehonkulutus oli identtinen. Battlefield V -pelissä uusilla Ryzeneillä tehonkulutus kasvoi noin 20-30 wattia verrattuna edellisen sukupolven Ryzeneihin.
Kaikkia prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 chromax.black -coolerilla.
Uusilla Ryzeneillä rasituslämmöt Cinebench R20 -testissä olivat testijoukon alhaisimmat jopa 10-20 astetta alhaisemmat kuin edellisen sukupolven Ryzeneillä. Pelikäytössä lämpötila oli kaikilla prosesoreilla 70 asteen tienoilla.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
Testasimme Ryzen 9 5900X- ja 5950X -prosessoreiden ylikellottamista Asuksen ROG Crosshair VIII Hero WiFi -emolevyllä avonaisessa testipenkissä Noctuan 100 euron hintaisella NH-D15 chromax.black -coolerilla jäähdytettynä. Prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin suoraviivaisesti Cinebench R20 -testissä manuaalisessa tilassa kaikkia prosessoriytimien ylikellottaen.
Ryzen 5000 -sarjan ylikellottaminen toimii samalla periaatteella kuin edellisessä sukupolvessa. Manuaalisessa ylikellotustilassa kaikki ytimet toimivat samalla kellotaajuudella rasitettavien ytimien lukumäärästä riippumatta eli Boost-käyrää ei valitettavasti pysty vieläkään säätämään. Paras suorituskyky saavutetaan, kun DDR4-muistit ja Infinity Fabric -väylä toimivat sidottuna 1:1-jakajalla toisiinsa nähden.
Huom! io-techin 5900X- ja 5950X-prosessorit ovat AMD:n lähettämiä testikappaleita, eikä kaupasta ostettuja myyntiversioita, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Ryzen 9 5900X
Cinebench R20 rullasi 12-ytimisellä Ryzen 9 5900X:llä vakaasti 4,7 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,3 volttia. Prosessorin lämpötila nousi vakion 67 asteesta 77 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 219 watista 253 wattiin. 4,8 GHz:n kellotaajuudella Cinebench R20 kaatui, vaikka käyttöjännitettä kokeiltiin nostaa aina 1,4 volttiin asti.
Kaikkien ytimien osalta 4,7 GHz:iin ylikellotettuna 5900X:llä Cinebench R20 -tulokseksi saatiin 9281 pistettä eli noin 9 % parempi kuin vakiona. Yhden ytimen 1T-testin tulos tippui 635 pisteestä 604 pisteeseen.
Ryzen 9 5950X
Myös 16-ytiminen Ryzen 9 5950X saatiin rullaamaan Cinebench R20 vakaasti 4,7 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,315 volttia. Prosessorin lämpötila nousi vakion 57 asteesta reilusti 84 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 205 watista 308 wattiin.
Kaikkien ytimien osalta 4,7 GHz:iin ylikellotettuna 5950X:llä Cinebench R20 -tulokseksi saatiin 12248 pistettä eli noin 20 % parempi kuin vakiona. Yhden ytimen 1T-testin tulos tippui 644 pisteestä 606 pisteeseen,
DDR4-muistien ja Infinity Fabric -kellotaajuuden ylikellottaminen
Testasimme Ryzen 9 5950X -prosessorilla ja Asuksen ROG Crosshair VIII Hero -emolevyllä DDR4-muistien ja Infinity Fabric- eli fclk-taajuuden ylikellottamista 1:1-suhteessa. Infinity Fabric -väylää ei saatu millään toimimaan vakaasti 1900 MHz:n taajuudella, vaikka muisteissa menohaluja olisi riittänyt. Lopulta DDR4-3733-nopeus ja 1866 MHz:n fclk-taajuus toimivat vakaasti ja ongelmitta. Lisäksi testasimme muistien aliajoitusten viilaamista kireämmäksi ja niiden vaikutusta suorituskykyyn.
Molemmat Ryzen 9 5950X- ja 5900X-prosessorit toimivat vakiona 1-2 ytimien rasituksessa yli 4,7 GHz:n kellotaajuudella, mutta kun ytimiä on käytössä 4 tai enemmän, kellotaajuus laski alle 4,7 GHz:iin.
Harva jos mikään peli hyödyntää ainoastaan 1-2 ydintä, joten kaikkien ytimien toimiessa tasaisella 4,7 GHz:n kellotaajuudella pelisuorituskyky oli samalla tasolla tai parempi kuin vakiona. Lisäksi muistien ja Infinity Fabric -taajuuden nosto pykälällä sekä muistien aliajoituksien viilaaminen kireämmälle paransivat pelisuorituskykyä 1080p-resoluutiolla pelistä riippuen marginaalisesti tai esimerkiksi The Witcher 3:n tapauksessa merkittävästi.
Loppuyhteenveto
Muutama vuosi sitten kukaan tuskin olisi uskonut, mutta vuonna 2020 AMD:n uudet Ryzen 5000 -sarjan prosessorit ovat kiistatta markkinoiden suorituskykyimmät x86-prosessorit. Jo aiemmin AMD dominoi suorituskykyä hyötyohjelmien puolella, mutta nyt myös pelisuorituskyky on saatu nostettua Intelin tasolle ja ohi. AMD on parantanut vuosi vuodelta ja sukupolvesta toiseen Ryzen-työpöytäprosessoreidensa IPC- eli Instructions Per Clock -suorituskykyä ja saanut nostettua kellotaajuuksia ja nyt kasassa on paketti, joka on erittäin kilpailukykyinen jokaisella osa-alueella. Samasta TSMC:n 7 nanometrin valmistusprosessista on saatu puristettua irti huomattavasti aiempaa korkeammat kellotaajuudet, mutta samaan aikaan tehonkulutus ja lämmöt on saatu pidettyä kurissa.
Vaikka AMD on määrätietoisesti toteuttanut sunnitelmiaan ja parantanut Ryzenin suorituskykyä kuin sika juoksua, on mukana myös onnea. Intel lepäsi vuosien ajan laakereillaan, kun kunnollista kilpailua ei ollut. Kuluttajille oli tarjolla lähes vuosikymmenen ajan ainoastan neljä prosessoriydintä, Hyper-Threading-ominaisuudesta sai maksaa itsensä kipeäksi ja uusi prosessorisukupolvi toi mukanaan yleensä muutaman prosentin parannuksen suorituskykyyn. Lisäksi kuluttajat pakotettiin lähes joka välissä päivittämään emolevy uuden prosessorikannan myötä. Samaan aikaan yhtiön ylivertaisena pidetty valmistusprosessi ajautui vaikeuksiin ja siirtyminen 14 nanometristä 10 nanometriin on ollut yhtiölle täydellinen katastrofi, eikä uusia suorituskykyisempiä prosessorisukupolvia ole saatu julkaistua. Myös Intelin uudempi 7 nanometrin prosessi on hiljattain todettu vialliseksi, joten ongelmat jatkuvat vielä pitkään.
io-techin testissä oli Ryzen 5000 -sarjan suorituskykyisimmät 12- ja 16-ytimiset Ryzen 5900X- ja 5950X-mallit. Prosessoritestit sujuivat rutiinilla ja jo aiemmin hyvä suorituskyky parani entisestään. Suurin mielenkiinto kohdistui pelitesteihin ja etenkin Full HD -resoluutiolle, jossa AMD on ollut suurimmissa vaikeuksissa Inteliä vastaan. Ajoimme kattavat pelitestit läpi NVIDIAn uudella GeForce RTX 3090 -näytönohjaimella ja tulokset olivat keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden osalta joko tasoissa tai AMD:n hyväksi keskimäärin reilun 5 % erolla. Minimissä nähtiin eroja puolin ja toisin, siinä missä Intel oli vahvoilla Battlefield V:ssä, AMD kuittasi takaisin Shadow of the Tomb Raiderissa. 1440p-resoluutiolla erot odotetusti kaventuivat ja tasottuivat siirryttäessä 4k-resoluutiolle.
Tehonkulutuksen ja lämmöntuoton saralla AMD on onnistunut Ryzen 5000 -sarjan prosessoreiden kanssa erinomaisesti. 16-ytiminen Ryzen 9 5950X toimi kaikkien ytimien rasituksessa alle 60-asteisena ja samoin uusien Ryzen-prosessoreiden tehonkulutus on edellisen sukupolven Ryzen-prosessoreiden tasolla tai jopa alhaisempi. Ylikellotustesteissä molemmat prosessorit venyivät kaikkien ytimien osalta 4,7 GHz:iin, joka on merkittävä parannus aiempaan, varsinkin kun kyseessä on sama valmistusprosessi.
Syksyn kuuma puheenaihe on ollut saatavuus. Uudet Ryzen 5000 -sarjan prosessorit saapuivat myyntiin artikkelin julkaisuhetkellä ja ne myytiin välittömästi loppuun. Nähtäväksi jää, miten AMD pystyy vastaamaan kysyntään sillä kysyntää varmasti on.
Hmm joo.. Ehkä tässä kerkee vielä harkitsemaan ja miettimään. Vielä enemmän asiassa kuitekin kiinnostaa, onko tosiaan mitään reaalimaailman applikaatiota tjms, missä 3900x on 3800x:ää hitaampi kahden chipletin takia.
Sokko testi, ei fps mittaria ja Freesync päällä eroa ei huomaa.
Fps mittarilla mitattuna varmasti jotain pientä eroa voisi olla.
Ennen kuin laitat muistit vaihtoon, testaa niiden kulkua esim 1,4V:lla tai jopa 1,45V:lla. Voi olla että tuolla määrällä noissa on jonkin verran pelivaraa laskee latensseja ja/tai nostaa taajuutta.
Tuolla toisessa threadissa asiasta oli juttua ja videokin. Mitä suurempi resoluutio sulla sen pienemmät on muistien erot. Alla video jossa on vielä ajeltu tuloksia ja pohdittua asiaa. Liikaa ei kannata näihin muisteihin jäädä kiinni.
Vain silloin jos ollaan peleissä rajusti CPU-rajoitettuna, tuosta HUB:n ylle linkatusta videosta voi katsella niitä maltillisia eroja mitä siinä tapauksessa löytyy (kirjavasta datasta löytyy lähes suora 3600 CL18 vs CL16 vertailu).
Pelaajan todellisuus on toki se että koska yleensä ollaan vahvasti GPU:n rajoittamia varsinkin jos resoluutio on yli 1080p niin osta mitä halvalla saat, vastaavaa hyötyä rahalle ei muistinopeuksista löydy. HUBin data kertoo että aina 3000 luokasta 4000:een asti on kaikki (keskiarvoissa) alle kymmenen prosentin sisässä toisistaan.
Hyvää infoa kyllä. Itselläni on tarkoitus viritellä konetta mahdollisimman korkeisiin frame rateihin, koska pelaan alhaisilla resoluutioilla pvp multiplayer pelejä. Jonkun verran joutuu kattelemaan mitä saa irti muisteilla, että saa kaiken irti. Joudun kyllä tekemään kompromissejä, koska budjettini ei ole rajaton. Muisteista joutuu kyllä varmaan karsimaan, jotta saa vähän paremman CPU ja GPU.
Ihan hyvä testi jossa saatiin jo lähes kaikki testattua. Harmi että kuitenkin 3800 dual rank ja 4000 jäi testaamatta mutta ainakin jälkimmäinen taitaa kaikilla testaajilla odottaa niitä Agesa -päivityksiä. Onhan toi toki aika ääriskenaario eli 1440 resolla vaatii kyllä kärkipään osat että edes teoriassa kannattaa miettiä noita nopeampia ja pienilatenssisia muisteja. Toki niissäkin sitten se kustannus on toinen asia kun äkkiä noi maksaa pari hunttia enemmän. Lisäksi tuon kaivelu että onkohan joku muisti nyt SR vai DR on kyllä aika syvältä. G.Skillin uutuudet kyllä periaatteessa vaikuttaa täydellisiltä mutta hintaahan ei toki kerrottu eikä mitään tietoa nuo olla 16 gigaisena varmasti dual rank.
No siis, ostamalla amazonista esim. nämä 2X 16Gb 3200 muistit: (hinnat elää, nyt tuo valkoinen versio halvin) 132,90€+ veroero. Saa DR muistit mitkä pienellä vaivalla saa helposti kellotettua luokkaa: 3600 CL 16 (16-18-19-18 1.4V) tai säätämällä tiukkemmallekin. Hyvin luultavasti 3800 CL18 (toki korkeampi jännite). 3600 tuo jo 1800IF:n. Tietysti ne parhaat 32Gb muistikitit on sitten omaa luokkaansa mutta niin on hintakin eikä tuossa 1440p eroja juuri huomaa, vaikka sattuisi saamaan todella hyvän prosessorin mikä varmasti menisi muistien kanssa 2000IF ja 4000MHz. Tosin sen eron varmaan huomaa jos ostaa vaan ne halvimmat 2133 tai 2400 muistit mitä saa.
2133 MHz vs 2666 MHz vs 3200 MHz. Eli noin 10% – 20% nopeampi on 3200 MHz muistit mitä 2133 MHz muistit. Yllättävän ison eron näillä näköjään saa aikaan. Lähinnä kiinnosti nuo 2133 MHz muistit että onko ne oikesati paljon hitaammat kuin 3200 MHz muistit.
Eikä lämmöt mene edes yli 80°C! (ehkä tosin tuossa kohtaa jo throttlataan?)
Luonnollisesti tätä setuppia ei voi suositella, mihinkään.
Mutta hupaisa testi silti.
Hä, kyllä tuolla windowssin asentaa ym. konetta kasaillessa, jos esim. vesikiertovehkeet vaatii ropausta, mutta haluaa jo winupdatet ja steamipelit pistää jo latautumaan siksiaikaa. Ihan mainio vinkki itseasiassa.
No juu, lähinnä tarkoitin että pysyviin setuppeihin. Kyllä kai tuollaisella coolerilla pysyy mikä vaan prosessori tajuissaan väliaikaisesti.
Vastataan samaan asiaan, jälleen kerran. Aika harva ostaa prossua vuodeksi. Uudet konsolit mitkä juuri tulleet markkinoille on 8 ytimisiä joten jatkossa pelit tulevat vaatimaan enemmän kuin 6 ydintä. Muutos ei toki tapahdu välittömästi, mutta konsolien paskat porttaukset on kaikilla hyvin tiedossa. Jatkossa niihin tullaan panostamaan vielä aiempaa vähemmän kun molemmat konsolit pyörii käytännössä PC raudalla. On siis vähintään kyseenalaista väittää, että 2021 menee vielä 6 ytimellä, ehkä menee, ehkä ei. Varminta on jos on vähintään sama määrä ytimiä kuin konsoleissa on, koska siellä liikkuu pelien tekijätkin.
Tässä että "pelit vaatii kahdeksan ydintä kun konsoleissa on se" mennään niin perustavanlaatuisesti metsään prosessorisuorituskyvyn ymmärtämisessä, että huhhuh…
6-ytiminen Zen 3 prosessori 4,5Ghz kelloilla on tehokkaampi kuin 8-ytiminen Zen 2 prosessori 3,5-3,8Ghz kelloilla RIIPPUMATTA SIITÄ KUINKA HYVIN SÄIKEISTYVÄÄ KOODIA AJETAAN.
Jos ostetaan Zen 2 prossu niin sit ollaan aikalailla tilanteessa että pitää olla se 8 ydintä että päästään konsolin suorituskykyyn
Pysyy hyvinkin. Itsekin väliaikaisesti tuollaista vanhaa järeää boxedia käytin Wraith Stealthin sijasta kun ei jaksanut vesiromppeita alkaa heti asentelemaan.
Toisaalta väitän kyllä et nyt jos haluaa parasta vastinetta rahalle ja tarvii "vain" 6 ytimisen niin en todellakaan ostaisi 5600X vaan edellisen sukupolven 3600, hintaeroa ~60% mutta ei todellakaan nopeutta.
Kumman koneen ostat, 1400e 3600:lla vai 1500e 5600X:llä(7% eroa). Kumman cpu+emo+muistit päivityksen teet(esim vanhemmasta intelistä), 600e 3600 vai 700e 5600X(17%). Ko edelleenkään pelkällä prossulla ei voi konetta käyttää. Sitten meikäläinen 2600:lla, ostanko 3600:sen joka antaa 20% lisää vai 5600X joka antaa tuon päälle 20% eli 44% vs 2600(oikeasti prosentit ovat isompia). Kumpiki steppi maksaa noin 120e lisää kun 2600:n arvo on 80e. Miksi itseasiassa ostaa edes 3600 kun hintaeroa 2600:seen on 250%, mutta ei todellakaan nopeutta. Käytetty 2600 selkeästi antaa parasta vastinetta rahalle. Eikös olekkin jänniä nämä prosenttilaskut.
Vielä ei tarvitse kahdeksaa ydintä mutta kyllä ne alkaa jo näkyä tuloksissa, tsekkaa vaikka tästä Death Stranding 10:50 (joka näköjään hyötyy jopa 12:sta ytimestä) ja vähän myöhemmin Serious Sam 4 13:12. Sampassa jopa merkittävä ero. Tosin nyt varmaan joku huutaa, että "Ei noin pienillä eroilla ole merkitystä" mutta saman voisi sanoa Intelin 10700K:hon verratessa.
Välillä kyllä tuntuu siltä, että PC-rauta on laihialaisten harrastus kun kaikessa mennään halvimman mukaan. Toki jos rahat on vähissä niin sitten se on ymmärrettävää ja jopa suositeltavaa (eikä vähävaraisuudessa ole sinänsä mitään väärää), mutta jos on edes kohtuulliset säännölliset tulot niin miksi kitsailla?
Ja vielä sellainen pointti, että nyt kun todennäköisesti nämä ovat viimeiset AM4-prosessorit ja AM5 tuo mukanaan DDR5:n niin ei pääse enää pelkkää prosessoria päivittämällä ja 5800X tai jopa 5900X voi olla kohtuu pitkäikäinen valinta. No, oma 3600X pysyy vielä koneessa, katson tilanteen kun 6000-sarja tulee markkinoille että paljonko niissä on tehonlisäystä vs. 5000-sarja.
Ja mitä 4790:sistä opittiin, ne ainakin piti hintansa aika hyvin pitkähköön, liekkö amd:n 5xxx-sarjalaisilla on sama tilanne? (5775c oli yksisarvinen, vaikka kyllä muutama porkkanapäinen heppa siellä täällä näkykin)
Useimmat PC-pelaajat harrastavat nimeomaan pelaamista, eivät PC-rautaa… Yleensä jos 50% hinnalla saa 95% (puhumattakaan jos 99%) suorituskyvystä, niin valitaan se halvempi.
Ja tuo video osoittaa pointtini hyvin: jos pelit optimoidaan hieman alikellotetulle 3700X prossulle (=konsolien prossut), niin 5600X on sitä nopeampi. Ihan kuten tuossakin 6-ytiminen 5600X voittaa 10700K (ero alle 5%), 3950X:n, 3900X:n, 3700X:n ja 2700X:n.
Jos pelit vaatisivat 8-ydintä niin se ei voittaisi noita. Pelit tykkäävät ytimistä, mutta ensisijaiseti ne vaativat nopeita ytimiä.
5800X ja isommat tulevat pitämään hintansa ihan ok. Intelin LGA115X kannoilla kävi niin, että kun 4c4t prossut alkoivat kuristamaan menoa, niin oli vain 1-2 mallia joihin päivittää ylöspäin ja niillä oli sitten valtava kysyntä ja hinta pysyi ylhäällä. AMD:llä tilanne on se, että jos 6c/12t prossut joskus tulevat jäämään auttamatta liian vähäytimisiksi, niin siellä on useampi sukupolvi 12- ja 16-ytimisiä prossuja tarjolla samaan kantaan, eli tarjontaa pitäisi olla paljon enemmän ja hintojen ei pitäisi jäädä samalla tapaa ylös. Varsinkin 3000-sarjan 12- ja 16-ytimiset mallit tulevat olemaan melko edullisia.
Edelleen esität faktoina omaa mutuasi. Kerro yksikin syy miksi firma uhraisi aikaansa siihen, että peli toimisi hyvin esim. 4 ytimellä jos konsolit käyttää kahdeksaa? Ei niillä ole mitään halua lähteä sellaiseen, ei vaikka ne olisi kuinka nopeita ytimiä. Kyse on tulevaisuudesta jota emme voi tietää. Se mikä tänään on totta ei välttämättä huomenna päde. Tänään pelit on optimoitu niin, että ydinten määrä vaikuttaa vähemmän kuin yhden ytimen nopeus ja pelit skaalautuu varsin hyvin. Tosiasia kuitenkin on, että puuttuvia coreja ei voi korvata, siksi esim. hyötyohjelmissa 1600x voittaa 3300x:n moniydin touhuissa, vaikka sillä ei pitäisi olla mitään palaa. Jos ja mikäli historiaan on uskominen kun, niitä pelintekijöitä ei PC:t kiinnosta, niin varsin nopeasti myös alkaa ne pelit vaatimaan käytännössä sen 8 corea, tai no 7 kai se virallisesti on. Joten jos puhuu tulevaisuudesta, niin olisin varovainen siinä miten sanat asettelee.
Tarkoitat kai 16, koska tottakai 16 säikeistyvä koodi toimii 16 ytimellä nopeammin kuin 8 ytimellä.
eli 16GB/kampa ei tässä tapauksessa tarkoittanut dual rankkia.
Montas ydintä niissä nykyisissä konsoleissa olikaan?
Jos konsolin prossu pystyy suorittamaan 100 käskyä sekunnissa * 8 ydintä, niin 200 käskyä sekunnissa per ydin suorittava 4-ydinprossu ajaa tuolle konsolille optimoitua peliä identtisellä suorituskyvyllä.
Todella spesifiä koodia pitää olla, että konsolin prossu suorittaa sen nopeammin kuin 5600X. Käytännössä ei tule tapahtumaan.
Unohtuu vaan se tärkeä fakta että saman koodin pitää PC:llä pelatessa pyöriä hemmetin paljon konsolia nopeammin että ne FPS:t nousee PC-lukemiin surkeista konsolilukemista.
Taidat olla vaan kateellinen.
Molemmille sama vastaus 8 missä on SMT päällä. Noista coreista yksi menee käsittääkseni molemmissa järjestelmälle, joten käytössä on 7 ydintä tai 14 threadia. Kyllä ne coret ja threadit edelleen ilmoitetaan erikseen ja syystä.
Ei ole noin yksinkertaista. Kyse on niin monimutkaisesta kokonaisuudesta, että tuolla tavalla et voi päästä oikeaan lopputulokseen. Jos yksi käsky on riippuvainen toisesta niin siinä ei nopeus auta, jos muut joutuu odottamaan sen valmistumista. Tässä samassa asiassa on syy miksi isompi määrä ytimiä ei skaalaudu ylöspäin ja samalla tavalla tulee hyvin todennäköisesti olemaan syy miksi suurempi määrä ytimiä ei skaalaudu alaspäin. Jos pelit aletaan tekemään niin, että ne ytimet 5,6,7 tekee siellä jotain sellaista mikä on riippuvaisia tilanteesta ja muut ytimet alkaa odottelemaan niiden laskennan lopputuloksia, niin vähempi ydinmäärä ei yksinkertaisesti edes nopeampana toimi. Ne muut ytimet siellä chillailee ja odottelee, että se lasku tulee lopputulokseensa. Se on se skaalauksen ongelma.
On hankalaa skaalata ylös kun ollaan riipuvaisia muutamien pääsäikeiden määräämästä ajoituksesta. Täysin vastaava tulee eteen jos sitä kuormaa aletaan jakamaan useammalle ytimelle ja aletaan olemaan riippuvaisia myös niiden ajoituksista. Tällä hetkellä kun suunnitellaan vielä asiat sen mukaan, että ne on "apuytimiä" jos niitä on, niin skaalaus ei ole lineaarista ja ytimien puuttuminen ei haittaa, vaan kun aletaan työskentelemään alustalla missä on aina käytössä X määrä ytimiä niin se kaikki voidaan hyödyntää ja ei olla enää riippuvaisia käyttäjän kokoonpanosta, koska se tiedetään ja silloin taas voidaan kriittisiäkin osia laittaa muidenkin kuin pääytimien vastuulle. Sinä ikäänkuin luotat siihen, että pelintekijä ei tulevaisuudessa hyödynnä kaikkea käytössä olevaa laskentatehoa ja siksi skaalaus toimii alas. Minä taas uskon, että mitä enemmän konsolit kehittyy sitä enemmän sitä kaikkea tehoa aletaan hyödyntämään ja sitä enemmän niitä kriittisiä laskutoimituksia siirtyy niille ytimille mitä ei välttämättä PC:ssä ole olemassa. Se taas johtaa odottamiseen ja se näkyy ruudulla.
Mutta koska me emme voi tietää, voimme antaa vain valistuneita arvauksia, joten kannattaa olla varovainen sanoessaan, että se tai tää määrä riittää sillon ja tällön tulevaisuudessa. Edelleen on varsin luotettavaa sanoa, että 8 ydintä on konsoleissa, joten sillä määrällä tai enemmällä tuskin menee vikaan. Konsolit ei tuosta nykyisestä kehity taas useampaan vuoteen. PC:t kehittyy. Voihan se olla, että vaikka 4c/8t on ihan riittävästi vielä 5 vuodenkin päästä, mutta silloin kyllä on jätetty konsoleista melkoisesti mehuja ottamatta irti ja ainakaan aiemmin näin ei ole tapahtunut. Emme tiedä, joten väitteet jostain X määrästä on aina hieman kyseenalaisia, varsinkin jos ne eivät perustu markkinoilla vallitsevaan todellisuuteen. Markkinoiden todellisuus on jatkossa 8 ydintä peleille, joten alle sen on aina riski suositus, vaikka todellisuus sitten tulevaisuudessa osoittaisi muuta.
Onneksi esim Dirt 5 nyt on 120hz vaihtoehto uudella boxilla
Tosin tästäkin on esitetty hieman eriävää mielipidettä.
Eli emme ehkä voi enää olla 100% varmoja että nyt kun 2020 on julkaistu / julkaistaan uudet versiot X-box ja Playstation konsoleista vasta 2027 tulisi seuraavat versiot myyntiin. On pohdittu että M$ voisi tehdä pieniä päivityksiä esim. 2-3 vuoden välein mikä pakottaisi myös Sonyn päivittämään omia tuotteitaan. Myös vihjailtu että nyt nuo laitokset olisivat enempi "PC" tyyppisiä ohjelmoitavuuden, sisällön jne. puolesta kuin esim. PS 1-3 ja alkuperäisten X-boxien aikaan. (Mikä tietysti tarkoittaa sitä että uusi versio ei välttämättä tarkoita uutta ohjelmointikieltä ja täysin erityyliä tehdä pelejä jne kuten esim. hyppy PS2 => PS3 tarkoitti)
Mitä tämä sitten tarkoittaisi: JOS tuo pitää paikkansa voi olla että JO aiemmin kuin 2027 tulisi tehokkaampaa prosessoria sisältävää versiota konsoleille kuin AMD:n 2700 tasoa ja ehkä jopa useampaa ydintäkin. Mikä taas heijastuisi myös PC puolelle. Toki tämä jää nähtäväksi mutta itse en hirmuisesti yllättyisi jos ennen vuotta 2027 saisimme seuraavat versiot konsoleista. Sitä en mene sanomaan onko nimi Playstation 7 ja X-box XI vai esim. PS 6+ ja X–box X½ tms.
Eivät todellakaan tule vaatimaan. Moniajokäyttöjärjestelmät osaavat oikein hyvin vaihdella säikeitä eri ytimien välillä ja esim. 6 tuplasti nopeampaa ydintä on käytännössä aina nopeampi kuin 12 hitaampaa ydintä.
Sen sijaan uusille konsoleille kehitetyt ja niiltä PClle portatut pelit ehkä osaavat hyödyntää 8-16 säiettä.
Vaatimisessa ja hyödyntämisessä on todella suuri ero
Voisitko katsoa peiliin?
Ratkakapun postaus oli faktoja, sinun postauksesi oli mutuilua.
Vähempien säikeiden käyttäminen ei vaadi mitään erikseen tehtäviä optimointeja.
PCissä on pelatessa käytetty moniajokäyttiksiä n. 25 viiden vuoden ajan ja moniajokäyttis osaa vaihtaa säettä jota ydin suorittaa, ja context switcheihin menevä overhead on ihan pieru saharassa; Prossu jossa on esim. 6 ydintä joissa on 33% tehokkaammat ytimet on käytännössä AINA tehokkaampi kuin 8- ytiminen 25% 6-ytimistä heikkotehoisemmilla ytimillä.
Sen sijaan suuremman määrän säikeitä käytätminen vaatii erikseen optimointeja.
Eli piirit vain yhdellä puolella kampaa? Mitähän piirejä siellä sitten on käytössä ja onko trendi 16 gigan kammoissa kohti single rank kampoja, jolloin fiksumpi olisi sitten ostaa 4 x 8 Gt setti
Näin näytti pellin ja piirilevyn välistä kurkkimalla olevan; toisella puolella oli vain jotain vaahtomuovi näköistä, kun toisella puolella näky muistipiirit. En oo noita purkamassa, mutta jos piirien tiedot saa näkymään jollain ohjelmalla, niin voin tarkistaa.
Ainakin Thaiphoonilla näkee.
Kiitti. Pitääpä tuolla tarkistaa, kunhan emo saapuu.
Jos näihin Geizhalzin listauksiin on luottaminen niin ilmeisesti noita 32GB 2×16 kittejä on jonkin verran single rankkinä vaikkakin selvästi pienempi osa. SR settejä 17 kpl, dualeita 90 kpl, unknown 564 kpl. Kuluttaja hauskaa taas sherlockoida noita tietoja jostain.
Joo, eipä noista oikeen varmuutta saa, ennen kuin on käsissä, kun vissiin saattavat muutella saman mallin sisälläkin SR/DR ihan sen mukaan mitä piirejä sattuvat saamaan..
Tiedä sitten pystyykö mallinumeron perusteellakaan varmasti sanomaan.
Keskustelussa näyttää unohtuvan, ettei konsolibisnes ole raudan myymistä, vaan pelien. Voi käydä vaikeaksi myydä pelejä 70e:llä, jos joka vuosi pitää vielä päivittää laitteet.
Ja jos sinne lähdetään, niin mitä eroa konsoleilla on pc-rautaan?
Puhumattakaan siitä, että jos tilaat 10 miljoonaa identtistä piirilevyä, hinta on aivan toinen kuin tilatessa 500k.
Asiassa on jo lähdetty sinne, xbox one s ja xbox one x on kumpikin tehokkaampia kun alkuperäinen xbox one (joskin s on riittävän lähelle identtinen), jonka johdosta monia pelejä paranneltiin xbox one x:lle. Lisäksi PS4 päivittyi PS4 pro:hon, joten.. en nyt ihan poissuljettuna pidä sitä että upgradet tulevat joillain speksipäivityksillä, toki pitäen yhteensopivuuden releasemalleihin. Ja kaiken tämän on itseasiassa mahdollistanut läheinen yhteneväisyys PC-rautaan.
Muutenkin varmaan 3-4v päästä taloudellisesti kannattavaa portata piiri 5nm valmistustekniikalle, joten sieltä sit varmaan tulee päivitysmallit.
Pelkkä saman piirin porttaaminen pienemmälle prosessille maksaa joka tapauksessa suunnittelukustannuksia aika paljon, joten eiköhän sieltä laiteta lisää näyttikseen potkua samalla.
Jos ei lisätä mitään niin saadaan nostettua katetta (koska pienempi piiri ja kuluttaa vähemmän virtaa = halvempi jäähy ja virransyöttö), jos lisätään niin saadaan pidettyä samat kustannukset mutta voidaan myydä premium-tuotteena
Varmaan samalla on helppo tehdä nuo CCX-päivityksetkin, jotka tuli nyt 5xxx-sarjaan. Xbox Series -pelithän jo tehdään soveltumaan eritehoisille koneille, puhumattakaan xbox one-sarjan päivityksistä, joten uskon että vähän tehokkaamman S-updaten tuominen esim. ei riko mitään vaan nimenomaan auttaa jos peleissä esim. joissain kohdin kyykähtelee tjms.
(edit: paitsi jos nuo CCX-päivitykset eivät ole relevantteja konsoleille.. en ole niin paljo asiaa kaivanut)
Jaa, eli jos seitsemässä vuodessa tulee yksi nopeampi versio rinnalle ja hitaampaa edelleen tuetaan 100%, ollaan lähdetty parin vuoden päivityssykliin?
Tai sitten ei puhuta samasta asiasta, olkoon mun puolesta.
Puhutaan tästä asiasta ja spekuloinnista, mikä oli tuolla vähän ylempänä:
…joka spekulointina onkin ihan järkeenkäyvänoloista, että päivitettyä versiota voisi kenties tulla 2-3 vuoden välein, mutta se alkuperäinen siis nimenomaan pysyy 100% tuettuna.
MS:hän näyttäisi lopettavan pelienkin myynnin. 10-15€/kk subscriptioni ja saat accessiin varsin isoon pelikirjastoon, jossa on useampia AAA-releasejakin.
Ei ole Spencerin mukaan Microsoftin tavoite eikä kaikkien pelistudioidenkaan halu että Game Pass kokonaan korvaisi ns. yksikkömyyntiä. Jatkossakin tulee olemaan mahdollisuus ostella pelejä "omakseen" jos sitä haluaa tehdä ja "selailijat" ja "maistelijat" voi sitten pelailla Game Passin kautta mitä tarjolla sattuu olemaan.
Käytännössä kaikki edullisemmat 3200-3600MHz 16Gt kammat alkaa olemaan single rank. Esim. kaikki crucialit on nykyään tuollaisia ja micron myy piirejä muille valmistajille ja kunhan niiden varastot loppuu niin niidenkin kohdalla käy sama vaihdos. Samsungilla ainoastaan B-die taitaa nyt tuotannossa olevista olla DR 16Gt kampakoolla. Hynixeistä ei ole hajua.
Oliko tää tosiaan näin? Ainakin noissa Corsaireissa oli molemmin puolin piirit.
Joo. Noi sun linkkaamat CMW32GX4M2C3200C16 on sitten DR, ja omat CMW32GX4M2Z3600C18 on SR.