AMD esitteli marraskuun alussa tehokäyttäjille suunnatun HEDT- eli High-End Desktop-alustansa 3. sukupolven Ryzen Threadripper -prosessoreista 24- ja 32-ytimiset 3960X- ja 3970X-mallit ja myyntiin ne saapuvat tänään 25. marraskuuta. Lisäksi yhtiö kertoi tuovansa ensi vuonna myyntiin vielä entistä suorituskykyisemmän 64-ytimisen 3990X-mallin.
AMD on hinnoitellut Ryzen Threadripper 3960X:n 1399 dollariin ja 3970X:n 1999 dollariin ja niiden suomihinnat ovat 1595 euroa ja 2295 euroa. 2. sukupolven Threadripper-prosessorit jäävät vielä myyntiin tarjoten HEDT-budjettialustan 16, 24 ja 32 ytimellä. 16-ytiminen AM4-kantainen Ryzen 9 3950X edustaa puolestaan AMD:n työpöytäprosessoreiden terävintä kärkeä ja se on odotetusti hinnoiteltu 850 euroon.
Intelin puolelta lähin kilpailija on tänään myyntiin saapunut Cascade Lake-X -koodinimellinen 18-ytiminen Core i9-10980XE, jonka veroton suositushinta Yhdysvalloissa on 979 dollaria ja Suomessa alkaen 1150 euroa.
3. sukupolven Ryzen Threadripper -prosessorit pohjautuvat Zen 2 -arkkitehtuuriin ja käyttävät pikkupiirehin perustuvaa ns. chiplet-arkkitehtuuria ja 24- ja 32-ytimisissä malleissa prosessorialustalle on sijoitettu neljä TSMC:n 7 nanometrin prosessilla valmistettua pientä CCD- eli Core Compute Die -prosessorisirua ja yksi vanhemmalla Globalfoundriesin 12 nanometrin prosessilla valmistettu I/O-siru. CCD-piirit ovat Infinity Fabric -liitäntärajapinnalla yhteydessä I/O-piiriin ja samalla eroon on päästy 32-ytimisen 2. sukupolven Threadripperin NUMA- eli Non-Uniform Memory Access -arkkitehtuurin rajoitteista ja ongelmista.
7 nm:n CCD-prosessorisirut rakentuvat 3,9 miljardista transistorista ja niiden pinta-ala on 74 neliömillimetriä ja 12 nm:n I/O-siru rakentuu 8,34 miljardista transitorista ja sen pinta-ala on 416 neliömillimetriä. Prosessorisirut ovat identtisiä yhtiön 3. sukupolven Ryzen-prosessoreissa käytettävien prosessorisirujen kanssa, mutta I/O-piiri on liitäntöjensä osalta järeämpi.
Molemmissa prosessoreissa on käytössä SMT-teknologia, joten ne kykenevät suorittamaan samanaikaisesti 48 tai 64 säiettä. Nelikanavainen muistiohjain tukee virallisesti DDR4-3200-muisteja 256 gigatavuun asti. Molempien prosessoreiden TDP-arvo on 280 wattia, eikä myyntipakkauksen mukana toimiteta vakiojäähdytystä, vaan se pitää hankkia erikseen.
Prosessorit asentuvat uuteen TRX4-kantaan ja ne eivät ole taaksepäin yhteensopivia sTR4-kannan ja X399-emolevyjen kanssa. Uudet Threadripperit saavat rinnalleen Globalfoundriesin 14 nanometrin prosessilla valmistettavaan TRX40-piirisarjaan perustuvat emolevyt ja heti julkaisun yhteydessä emolevyvalmistajilta on tarjolla useita eri malleja. Piirisarjan TDP-arvoksi on ilmoitettu maksimissaan 15 wattia ja sitä jäähdytetään pienellä tuulettimella.
Alustalla tulee olemaan käytössä yhteensä 88 kappaletta PCI Express 4.0 -linjoja ja ne tukevat vastaavia ominaisuuksia muiden 3. sukupolven Ryzen -prosessoreiden kanssa. PCIe-linjoista yhteensä 16 on varattu prosessorin ja piirisarjan väliseen kommunikointiin (downlink & uplink). Lisäksi prosessorilta on käytettävissä 48 yleiskäyttöistä PCIe-linjaa ja piirisarjalta kahdeksan.
Sekä piirisarjalla että prosessorilla on lisäksi kaksi nelilinjaista PCIe-väylää, joista kukin voidaan jakaa joko yleiskäyttöisiksi PCIe x4 liittimiksi, x4 NVMe -liittimiksi tai neljäksi SATA-liittimeksi. Piirisarjan linjat voidaan konfiguroida tarvittaessa myös yhden PCIe x4:n sijasta kahdeksi PCIe x2:ksi. Piirisarjalla on PCIe-linjoista riippumatta käytössä aina neljä SATA-liitäntää. USB-liittimiä on tarjolla prosessorilta neljä (USB 3.2 Gen 2) ja piirisarjalta yhteensä 12 (8x USB 3.2 Gen 2, 4x USB 2.0).
Prosessoreiden esittely
AMD on 1. ja 2. sukupolven Ryzen Threadripper -prosessoreiden tavoin suunnitellut erikoisen myyntipakkauksen myös 3. sukupolven Threadrippereille. Prosessorin lisäksi pakkauksesta löytyy asennuksessa tarvittava oikealla momentilla varustettu torx-avain ja AIO-nestejäähdytyksiä varten kiinnitysadapteri TRX4-prosessorikannalle. Rehellisesti sanottuna myyntipakkauksessa ei ole mitään järkeä, siinä on logistisesti ajateltuna yli 90 % hukkatilaa ja se on täysin turhaa muoviroskaa.
Ryzen Threadripper 3960X
24-ytimisen 3960X-mallin peruskellotaajuus on 3,8 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,5 GHz:iin. L2- ja L3-välimuistia on yhteensä 140 megatavua.
Käytännön testeissä Cinebench R20 -testissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen Threadripper 3960X toimi Cooler Masterin Wraith Ripper -ilmajäähdytyksellä noin 4020 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi parhaimmillaan 4465 MHz:iin eli hyvin lähelle AMD:n ilmoittamaa 4,5 GHz Boost-maksimitaajuutta.
Ryzen Threadripper 3970X
32-ytimisen 3970X-mallin peruskellotaajuus on 3,7 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,5 GHz:iin. L2- ja L3-välimuistia on yhteensä 144 megatavua.
Käytännön testeissä Cinebench R20 -testissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen Threadripper 3970X toimi Cooler Masterin Wraith Ripper -ilmajäähdytyksellä noin 3840 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi parhaimmillaan 4445 MHz:iin eli hyvin lähelle AMD:n ilmoittamaa 4,5 GHz Boost-maksimitaajuutta.
Testikokoonpano
Testasimme molemmat uudet 3. sukupolven Ryzen Threadripper-prosessorit Asuksen uudella TRX40-piirisarjaan perustuvalla ROG Zenith II Extreme -emolevyllä. 2. sukupolven 16- ja 32-ytiminen Threadripper testatiin Asuksen X399-piirisarjaan perustuvalla ROG Zenith Extremellä. Ryzen 9 3950X- ja 3900X-työpöytäprosessorit testattiin Asuksen X570-piirisarjaan perustuvalla Crosshair VIII Hero -emolevyllä.
Intelin leiristä mukaan ajettiin testit yhtiön suorituskykyisimmällä työpöytäprosessorilla eli 8-ytimisellä Core i9-9900KS:llä ja alustana käytössä oli Asuksen Z390-piirisarjaan perustuva Maximus XI Extreme -emolevy. Kiitos Jimm’s PC-Storelle Core i9-9900KS:n toimittamisesta testiin.
Ajoimme tulokset myös Intelin HEDT-alustan 18-ytimisellä Core i9-7980XE -prosessorilla ja alustana käytössä oli Asuksen X299-piirisarjaan perustuva Rampave VI Extreme -emolevy. Core i9-7980XE on julkaistu pari vuotta sitten ja päivitetty viime vuonna 9980XE-mallilla, jonka kellotaajuus kaikkien ytimien rasituksessa on 400 MHz eli 12 % korkeampi (3,8 vs 3,4 GHz). Valitettavasti meillä ei ole 9980XE-mallia käsissä ja lisäksi Intel tuo 25. marraskuuta myyntiin Cascade Lake-X -koodinimelliset tehoprosessorit. Suorituskykyisin 18-ytiminen Core i9-10980XE toimii kaikkien ytimien rasituksessa edelleen 3,8 GHz:n kellotaajuudella mutta, yhden ytimen Turbo-taajuus on nostettu 4,8 GHz:iin.
Cinebench R20 -tulosten perusteella 9980XE on noin 4 % ja 10980XE noin 7 % suorituskykyisempi kuin tässä testissä käytetty Core i9-7980XE.
Kaikilla alustoilla oli käytössä 32 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa muistia 14-14-14-34-latensseilla.
Hintataso Suomessa 25.11.2019
- Ryzen 9 3900X: alkaen 535 €
- Core i9-9900KS: alkaen 600 €
- Ryzen Threadripper 2950X: alkaen 800 €
- Ryzen 9 3950X: 850 €
- Core i9-7980XE & 9980XE: 1020 €
- Ryzen Threadripper 3960X: alkaen 1595
- Ryzen Threadripper 2990WX: alkaen 1770 €
- Ryzen Threadripper 3970X: alkaen 2295 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, 64-bittinen Windows 10 Pro-käyttöjärjestelmän uusin 1909-versio ja testiohjelmat oli asennettuna M.2 SSD:lle ja virransyötöstä vastasi Cooler Masterin 850-wattinen V850-virtalähde.
TRX4-alusta:
- AMD Ryzen Threadripper 3960X (24/48 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen Threadripper 3970X (32/64 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Zenith II Extreme (TRX40-piirisarja, BIOS: 0601)
- 4 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
TR4-alusta:
- AMD Ryzen Threadripper 2950X (16/32 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen Threadripper 2990WX (32/64 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Zenith Extreme (X299-piirisarja, BIOS: 2001)
- 4 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 9 3900X (12/24 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 3950X (16/32 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Crosshair VIII Hero (X570-piirisarja, BIOS: 1105)
- 4 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i9-9900KS (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Maximus XI Extreme (Z390-piirisarja)
- 4 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
LGA 2066 -alusta:
- Intel Core i9-7980XE (18/36 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Rampage VI Extreme (X299-piirisarja)
- 4 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
Muut komponentit:
- Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti
- Cooler Master V850 (850 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit (1909 build)
Prosessoritestit
Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 tukee AVX-käskyjä ja on kestoltaan pidempi kuin aiempi R15-versio. Cinebench testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
POV-Ray on suosittu säteenseurantaohjelma, josta löytyy sisäänrakennettu kaikkia ytimiä hyödyntävä testi.
V-Ray Next Benchmark on Chaos Groupin julkaisema testiohjelma, joka mittaa prosessorin suorituskykyä säteenseurannassa (Ray Tracing) ja osaa hyödyntää kaikkia ytimiä.
Corona on itsenäinen renderöintisovellus säteenseurantaan esimerkiksi 3ds Max- ja Maya-ohjelmistoilla. Corona 1.3 Benchmark -testi osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja antaa tuloksen renderöityinä säteinä sekunnissa (Rays/s).
7-Zip-ohjelman testi hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja mittaa prosessorin suorituskykyä LZMA-algoritmilla pakkauksessa ja purussa.
asmFishCP-shakkitesti laskee asemia / sekunti (Nodes). Testi ajettiin komennolla bench 1024 x 26 (x = prosessorin säikeiden lukumäärä). Parhaimpien tulosten saavuttamiseksi AMD:n prosessoreilla käytettiin popcnt-buildia ja Intelillä BMI2-buildia.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Adobe Premiere Pro 2020:llä exportattiin 5 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi (40000 kbps). Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
DaVinci Resolve 16 on harrastajien keskuudessa suosittu videoeditointiohjelma, josta on saatavilla ilmainen versio. DaVincillä exportattiin sama 5 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti kuin Premierellä YouTube 2160p -esiasetuksilla videotiedostoksi (10000 kbps). Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä. Threadripper 2950X:n nelikanvainen muistiohjain erottuu selkeästi edukseen Ryzen 9 3950X:n kaksikanavaiseen muistiohjaimeen verrattuna.
AIDA:n muistitesti ilmoittaa myös latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista. 3. sukupolven Threadrippereiden Chiplet-suunnittelun myötä keskusmuistin latenssi on noin 15 nanosekuntia hitaampi kuin 2. sukupolven 32-ytimisellä Threadripperilla, mutta 6-8 nanosekuntia nopeampi kuin 2. sukupolven 16-ytimisellä Threadripperilla.
3D-testit
Näytönohjainten testimetodit
io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja jätetään huomioimatta. Kyseessä on tarkemmin ottaen 1. persentiili, kun ruutujen renderöintiajat on muutettu ruudunpäivitysnopeudeksi eli ruutua sekunnissa (FPS, Frame Per Second) ja järjestetty paremmuusjärjestykseen. Tavoitteena on jättää huomioimatta muutama yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu, joka on mahdollisesti poikkeustapaus.
Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken 1920×1080-, 2560×1440- ja 3840×2160-resoluutioilla ja käytössä oli suorituskykyinen Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, jotta näytönohjain ei olisi pullonkaulana.
Battlefield V testattiin DirectX 12 -rajapinnalla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi Tirailleur-kentässä.
Shadow of the Tomb Raider testattiin Highest-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi.
F1 2019 testattiin Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi sateisella Singaporen radalla.
Counter Strike: Global Offensivessa oli käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä, Handbrake-ohjelmalla H.264-enkoodauksella ja Battlefield V -pelillä. Kaikkia prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 -coolerilla ja kahdella 140 mm:n tuulettimella.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Cotech EMT707CTL -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
7 nanometrin prosessilla valmistettavian 3. sukupolven Threadripper-prosessoreilla kokoonpanon tehonkulutus Cinebench R20 -testissä oli yli 400 wattia. 32-ytimisen 3970X:n tehonkulutus oli noin 40 wattia korkeampi kuin 2. sukupolven 32-ytimisellä 2990WX:llä. Battlefield V:ssä 3. sukupolven Threadrippereiden tehonkulutus nousi yli 500 wattiin ja jopa 70 wattia korkeammalle kuin 2. sukupolven 32-ytimisellä 2990WX:llä.
Lämpötilat mitattiin AMD:n prosessoreilla Ryzen Master -ohjelmalla ja kyseessä on testin aikana mitattu maksimiarvo. Kaikkia muita prosessoreita jäähdytettiin Noctuan NH-D15-coolerilla, mutta se ei ole yhteensopiva Threadrippereiden kanssa, joten sillä oli käytössä Cooler Masterin valmistama Wraith Ripper -cooleri.
Uusien 3. sukupolven Threadrippereiden rasituslämmöt olivat selvästi korkeammat kuin 2. sukupolven Threadrippereillä. Cinebench R20 -testissä 3960X:n ja 3970X:n lämmöt pyörivät 75 asteen molemmin puolin ja Battlefield V -pelissä vajassa 70 asteessa. 2. sukupolven 32-ytimisellä Threadripperillä lämmöt olivat noin 20 astetta alhaisemmat.
Core i9-9900KS:llä Cinebench R20 -testissä lämpötila laski noin 30 sekunnissa 67 asteeseen, kun Turbo-ominaisuus laski kellotaajuutta ja pakotti prosessorin TDP-arvon 127 wattiin. Pelikäytössä 9900KS toimi koko ajan 5 GHz:n kellotaajuudella ja lämpötila oli selvästi testijoukon korkein eli 17 astetta korkeampi kuin 3950X:llä ja 22 astetta korkeampi kuin 3900X:llä.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
Testasimme 3. sukupolven Threadripper -prosessoreiden ylikellottamista manuaalisesti avonaisessa testipenkissä Cooler Masterin järeällä Wraith Ripper -coolerilla. Prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin suoraviivaisesti Cinebench R20 -testissä manuaalisessa tilassa kaikkia prosessoriytimien ylikellottaen.
Huom! io-techin testiprosessorit ovat AMD:n lähettämiä testikappaleitä, eikä kaupasta ostettuja retail-versioita, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Ryzen Threadripper 3960X
Manuaalisesti ylikellotettuna 24-ytiminen 3960X rullasi Cinebench R20 -testin vakaasti 4,35 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,385 volttia. Prosessorin lämpötila nousi vakion 77 asteesta 89 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 412 watista 513 wattiin.
Ryzen Threadripper 3970X
Manuaalisesti ylikellotettuna 32-ytiminen 3970X rullasi Cinebench R20 -testin vakaasti 4,265 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,35 volttia. Prosessorin lämpötila nousi vakion 74 asteesta 93 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 428 watista 610 wattiin.
Molemmille 3. sukupolven Threadripper-prosessoreille voi suositella custom loop -vesijäähdytystä niin vakiona kuin ylikellotettunakin.
Suorituskyky ylikellotettuna
3. sukupolven Threadripperit tarjoavat jo vakiona melko huimaa suorituskykyä, mutta ylikellotettuna 24-ytimisen 3960X:n tulos parani Cinebench R20:n kaikkien ytimien testissä 7,5 % ja 32-ytimisen 3970X:n 10 %.
Yhden ytimen 1T-testissä kellotaajuus oli molemmilla vakiona noin 4450 MHz, joten manuaalisilla ylikellotuksilla ja alhaisemmilla kellotaajuuksilla 1T-testin tulos laski laski noin 1,5 – 3,3 %.
Myös F1 2019 -pelissä keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus laski manuaalisesti ylikellotettuna alhaisempien kellotaajuuksien takia, mutta hyvin marginaalisesti.
Loppuyhteenveto
3. sukupolven Threadripperit-tehoprosessorit jatkoivat siitä, mihin edellisviikolla io-techissä testatulla 16-ytimisellä Ryzen 9 3950X -työpöytäprosessorilla jäätiin. Prosessoritesteissä suorituskyky hyppäsi aivan uudelle tasolle ja samalla kaikissa taulukoissa asteikot piti työstää kokonaan uuteen uskoon. 24- ja 32-ytimiset 3. sukupolven Threadripperit ottivat selvän kaksoisvoiton kaikissa prosessoritesteissä ja pelitesteissä suorituskyky oli samalla tasolla AMD:n ja Intelin suorituskykyisimpien työpöytäprosessoreiden kanssa.
AMD tarjoaa tällä hetkellä tehokäyttäjille HEDT-alustallaan parasta suorituskykyä, mitä markkinoilta löytyy. Samalla uutuusprosessoreiden hintataso on nyt selvästi korkeampi kuin Intelillä, mutta rahoille saa myös vastinetta paremman suorituskyvyn muodossa eikä hinta määräydy sattumanvaraisesti tuhansiin tai yli kymmeneen tuhanteen euroon kilpailun puuttuessa.
32-ytiminen Threadripper 3970X oli prosessoritesteissä pääsääntöisesti noin 35-45 % suorituskykyisempi kuin 2. sukupolven 32-ytiminen Threadripper 2990WX. Joukosta löytyi kuitenkin muutamia testejä, joissa ero kasvoi isommaksi, johtuen todennäköisesti 2990WX:n NUMA-arkkitehtuurista, Windowsin schedulerista eli vuorottajasta tai sovelluskohtaisista ongelmista.
Intelin 18-ytimiseen Core i9-7980XE:hen verrattuna erot kasvoivat kaikkia ytimiä hyvin hyödyntävissä testeissä parhaimmillaan yli 100 %:iin, mutta osassa testejä erot olivat 25-50 % tasolla. Odotamme io-techin testiin parhaillaan Intelin uutta ja suorituskykyisintä HEDT-alustan Cascade Lake-X -koodinimellistä 18-ytimistä Core i9-10980XE -prosessoria, mutta se ei oletettavasti paranna Intelin asemia kuin muutamalla prosentilla. 1150 euron hintainen HEDT-alustan Core i9-10980XE -prosessori painiikin tällä hetkellä samassa sarjassa AMD:n 850 euron hintaisen 16-ytimisen Ryzen 9 3950X -työpöytäprosessorin kanssa.
Tehonkulutusmittauksissa 3. sukupolven Threadripper-kokoonpanot haukkasivat vakiona seinästä 400-500 wattia ja ylikellotettuna yli 600 wattia. 32-ytimisen 3970X:n tehonkulutus oli Cinebench R20:ssä noin 40 wattia korkeampi kuin 2. sukupolven 32-ytimisellä 2990WX:llä ja 70 wattia korkeampi Battlefield V:ssä. Myös lämmöntuotto oli 280 watin TDP-arvolla varustetuilla 3. sukupolven Threadrippereillä korkea ja jäähdytysratkaisuksi voi suositella niin tehokasta jäähdytystä kuin mahdollista. Ilmajäähdytyksellä lämmöt pysyivät 70-80 asteen välimaastossa, mutta ylikellotustesteissä ne karkasivat ilmalla päälle 90 asteeseen.
Ylikellotustesteissä molemmista prosessoreista saatiin puristettua manuaalisesti ylikellotettuna kaikkien ytimien suorituskykyä lisää 7,5 – 10 %, mutta vähäsäikeisiin sovelluksiin ja peleihin manuaalinen ylikellottaminen ei ole suositeltavaa, sillä Turbo-ominaisuudella kellotaajuus nousi 4450 MHz:iin eli hyvin lähelle AMD:n lupaamaa 4,5 GHz:n maksimitaajuutta.
Lyödäkseen lyötyä AMD ilmoitti vielä tuovansa ensi vuonna markkinoille 64-ytimisen Ryzen Threadripper 3990X -prosessorin, jonka kellotaajuuksista, hinnasta tai tarkasta myyntiintulopäivästä ei vielä ole tietoa. SMT-ominaisuudella prosessori kykenee kuitenkin käsittelemään yhtäaikaisesti 128 säiettä, se on varustettu yhteensä 288 megatavulla L2- ja L3-välimuistia, TDP-arvo on 280 wattia ja se sopii samaan TRX4-kantaan kuin 24- ja 32-ytimiset Threadripperit.
Radeoneilla ei pahemmin tuo CUDA toimi. :vihellys:
Tosin AMD tarjoaa työkalut millä CUDA-softat saa kääntymään ROCm-yhteensopiviksi aika helpolla
Ja CUDA:kin on jo eilistä päivää rendauspuolella, kun NVIDIA:n Optix on paljon suorituskykyisempi ratkaisu
Blender 2.81 Benchmarks On 19 NVIDIA Graphics Cards – RTX OptiX Rendering Performance Is Incredible – Phoronix
Eli Blenderin CPU-testauksella saadaan vain suorittimia järjestykseen, eli ei sitä oikein kannata käyttää mittatikkuna oman työn nopeuttamisen tarkastelussa, kun nuo näytönohjaimet ovat paljon parempia siinä.
Jännä huomio muuten, että noi uudet ripperit on tossa nopeampia kuin mitkään cuda härvelit, optix on toki pienellä kaulalla nopeampi, mutta 3990x tullee viemään niitäkin kuin litran mittaa.
Lisäksi työmuistia on käytössä enemmän monimutkaisempia kohtauksia varten.
No lähinnä ymmärsin alkuperäisen argumenttisi niin että AMD on tässä VÄLISSÄ jotenkin tuonut hintoja alas rajusti, mutta puhuitkin ilmeisesti pudotuksesta mikä tapahtui 2017.
Kysehän oli nimenomaan ensimmäisessä viestissä ihmettelystä että miksi näitä usean tuhannen euron prossuja (ja kai Zen3:n yläpäätä muutenkin) hehkutetaan ja siihen vastauksena "koska AMD halpuutti ytimet" ei oikein viime vuosien hintakehityksen perusteella käy. Mutta nyt on selvää että puhuttiin täysin eri asiasta joten case closed.
Phoronix ajelee kyllä ison setin Linux-testejä, jos ne kiinnostavat.
Tavallisilla kuluttajillakin on voinut ostovoima parantua – tai osalla on, osalla ei. Ihan tuotekategoriaan katsomatta älykelloissa, -puhelimissa jne. ovat hinnaat nousseet. Vielä 6 vuotta sitten esim. Samsungin lippulaivapuhelin maksoi uutena jotain 25-35% nykyisistä huippumallien hinnoista. Näytönohjaimissakin kunnon 4k-pelaamista tarjoavat mallit maksavat reippaasti. Samalla logiikalla kovan luokan harrastajat ovat voineet nostaa CPU-budjetin esim. 500 eurosta 1500-2000 euroon per generaatio. Ja nykyään jos ei päivitä joka generaatio, niin budjettia on tuplasti käytössä per ostokerta.
En osaa h264:n algoritmin osalta varmaksi sanoa, mutta rinnakkaislaskennassa ei ole kyse siitä, onko algoritmi tarpeeksi fiksu jakamaan pienempiin osiin, vaan jos tehtävä on tarpeeksi pieni, sitä ei kannata enää rinnakkaistaa, koska tehtävän koordinointi maksaa enemmän kuin lisäteho, mitä saadaan ytimistä. 1920×64 kuulostaa aika vähäiseltä työmäärältä suhteessa säikeen hallintaan (huom. CPU-puolella, ei FPGA/DSP/CUDA). Toinen on se, että jos halutaan maksimoida throughput, silloin aikataulutuksen latenssi voi kasvaa ja tehtävien pitää olla entistä isompia. Jos h264-videota pitää saada enkoodattua nopeammin niin etsisin ratkaisua custom-raudasta. Jos taas on iso pino videoita renderöitäväksi, niin niitä voi yhä ajaa useampia rinnan. Esim. jos yhden videon koodaus ei hyödy yli 16 coresta, 32 coren koneella pystytään vielä käyttämään tehoja hyvin kahta videota samaan aikaan prosessoitaessa.
Mielellään kuulisi videoita harrastavilta, mitkä ovat ne todelliset vaatimukset, joita videon enkoodausnopeudella on. Siis liiketaloudelliset tiukat deadlinet työn valmistumiselle. Ja toisaalta kotikäyttäjillä, paljonko 3960x:n tai 3970:n tapauksessa jää puuttumaan tehoja, että tekee mieli jo taitella köydestä hirttosilmukkaa tai potkia nauloja kynsien alle. Varmasti silläkin on jokin kvantitatiivisesti määritettävä raja, koska CPU toimii riittävän nopeasti ettei tarvi harkita harakiria.
Tosiaan 2000 euron CPU:lla moni tekee aika hitosti enemmän rahaa tuottavaa työtä kuin esim. 2000 euron konseptipuhelimella, joten 2000 eur voisi huonomminkin käyttää. Kaikki on suhteellista. Tuntuu että AMD:n julkistusten myötä osalle on vasta nyt valjennut, että CPU-markkinoita on keskihintaisten kuluttajaprosessorien yläpuolellakin. Tavallisen keskipalkkaisen kuluttajan kukkaron ulkopuolelle on aina jäänyt tietokoneita, kaikenlaiset SGI:n Unix-työasemat jne. Ei se silti tarkoita, että jokaisen pakkomielteisen harrastajan pitäisi nyt vaan saada ne itselleen koska kokee tarvetta omistaa kylän nopein masiina. Varmaan filosofisesti pohdittunakin ajan henki on muuttunut, jos tästä ihmiset närkästyvät, kun heillä ei ole varaa kaikkeen vaikka halua omistaa olisi. Elämä on paljon helpompaa, jos lähtisi tässäkin katsomaan asiaa omista tarpeista lähtien, niin ehkä näkisi, että kohtuullisella hinnalla omat tarpeet täyttyvät nykyään aika hyvinkin.
Ainakin Level 1 Linux youtube kanavalla on video jossa on ajettu testit uusista Threatripperreistä Linuxissa
https://www.youtube.com/watch?v=oRgmq9f6VBY&t=
Voisiko joku jakaa kokemuksia (esim 3ds max + vray/mental ray) animaation renderöinnistä jollakin Threadripperillä tai miksei myös tehokkaalla xeonilla..
Nouseeko lämmöt ja laskeeko suorituskyky (kellot) jos renderöidään 12h tai 24h tai 48h+ yhtä soittoa.
Ilma vai vesijäähy jos ei haluaisi hirmuista puhinaa kuunnella?
Anandtech testasi Coolermasterin Wraith ripper ilmajäähyllä. Vakiokelloilla pysyy 80c, pbo ylikellotuna 93c.
katso liitettä 309707
Minust Phoronix ajoi jo aika paljon testejä noilla: 300+ Benchmarks With AMD Threadripper 3960X vs. Intel Core i9 10980XE – Phoronix
Tuskin tuo enkoodaus on se varsinainen ongelma, vaan kaikki muu mitä videolle rendausvaiheessa tehdään. Esim pelkkä Davincin kohinanpoisto ”asetukset tapissa” vaatii kohtuu reilusti prosessoritehoa (analysoi useamman framen ja poistaa kohinaa kohtuu hifein algoritmein). Toisena esimerkkinä After Effectsillä saa helposti kyykytettyä koneen kuin koneen. Kyse on ehkä enemmän siitä, että videon laatua joudutaan konetehon takia laskemaan, kun videon rendaus parhailla asetuksila on liian hidasta. Sama pätee pitkälti 3D rendauksiin, jotka ovat aina taiteilua laadun ja nopeuden välillä, ainakin jos niitä tehdään Pixaria pienemmillä resursseilla.
Helpottaa editointityötä kummasti jos pystyy ajamaan sitä esikatseluruutua täydellä tarkkuudella ja nopeudella reaaliajassa.
Kyllä, ja tässä jos 4k materiaalin kanssa tuskaa niin alkaa s-ata SSD tulla myös pahaksi pullonkaulaksi nk. timeline performancen panssa.
Eikai sitä esikatselua ajeta itse enkooderin (ja dekooderin) läpi, vaan se näyttää vaan kuvan editoituna efektien jälkeen?
Testasin äsken, niin levyn käyttö Resolvessa oli 2-3% luokkaa keskimäärin ja piikki 6%:ssa, kun laitoin 4k 150Mbit h.264 klipeistä kasatun videon pyörimään esikatselussa. Ihan tavallinen Crucial MX500 SSD filujen varastona.
Varmaan riippuu aika paljon lähtömateriaalista. Harrastelijakameroistakin saa nykyään jo 8-16x ton bitraten verran matskua ulos.
Joo, mut ei siinä ole mitään järkeä missään tavanomaisessa käyttöskenaariossa. Blackmagic RAW on näköjään täysin kompressoimattomanakin "vain" 548Mbit, ja toimisi varmasti ihan hyvin tavalliselta SSD:ltä käytettynä.
katso liitettä 310140
On ihan eri asia pyörittää esikatselussa videota kuin selata sitä sulavasti
Ai on? Kerro ihmeessä lisää. Jostain syystä olen kuitenkin omalla koneellani onnistunut edoitoimaan kymmeniä 4k-videoita ilman lagaamista.
En minä siihen puuttunut onnistuuko se koneellasi, vaan siihen ettei videon pyöriminen sulavasti esikatselussa tarkoita vielä että se olisi myös selattavissa sulavasti mitä voidaan pitää hyvinkin oleellisena editointiprosessissa
Tuossa aika havainnollinen video siitä mitä koneteho merkitsee editointihommissa.
Meillä pakataan töissä paria tuhatta reaaliaikastreamia bitrateilla 0.1-20Mbps.
Yhtään ei pakata x264:lla, vaan parin eri vendorin hardis encoodereilla ja kahdella eri virtuaalikoneena myytävänä softaenkooderilla.
Meille ostetaan jatkossa joko Xeonia tai EPYC:iä ja sitä tutkitaan TCO:n näkökulmasta, josta enkoodereiden lisenssikulut ovat ymmärtääkseni hallitsevassa roolissa.
Threadripperit ovat täysin yhdentekeviä ja interaktiivista videoeditointia tehdään johonkin sisäiseen viestintään ihan eri ihmisten toimesta.
Storage Rates
6144 x 3456 (6K)
Blackmagic RAW 3:1 – 323 MB/s
Noita sit kaks aikajanalle päällekkäin vaikka jonkun faden kanssa ja homma on aika hyvin paketissa.
Mielestäni ei ole järkeä kuvata videota matalalla bittisyvyydellä kuin pakosta, ne kamerat sekoilee omiaan ihan samalla tavalla kuin jos kuvaisit kaikki stillit jpeg muodossa. Esim. niinkin yksinkertaiset asiat kuten kohinanpoisto on aika hankalaa jos materiaali on välissä tuhottu jollain pakkausformaatilla jota ei ole tarkoitettu editoimisessa käytettävän (h254 ja h265 noin esimerkkinä. All-I on ihan ok 10 bittisenä)
Koneen kyykytys on tässä aika typerä kielikuva, kun ihan konetehoista riippumatta koneen saa "kyykkyyn" siksi aikaa kun kone laskee. Hyvän koodekin merkkihän se on, että halutessaan saa 100% cpu-tehosta käytettyä laskentaan. Jos koneella pitää pystyä tekemään jotain samalla, käyttiksestä voi säätää prosessien prioriteetteja. Sama pätee efekteihin ja filttereihin. Hain tässä jotain kvantitatiivisia vaatimusmäärittelyitä tehtävien suuruuksille, esim. nyt harrastelijoilla. Voisin minäkin omia laskentatarpeitakin ylikorostaa ihan huhhuhheijaa niin koviksi että tarvitsisin kyllä sunnuntaiharrasteluun samantien 1000 EPYCin klusterin. Koska on vaan niin kovat vaatimukset mun laskennoilla. Tässä jollain ehkä voi herätä epäilys, että en harrastelijana kuitenkaan ehkä tarvitse niin paljon tehoa. En vaan osaa määritellä mitä haluan, niin ostan sitten niin paljon prosessoritehoa kuin mihin on varaa ja mitä kulutusluotot antavan myöden.
Kannattaa myös ymmärtää miksi koneessa on erikseen RAM ja massamuistit. Jos koneen laskentateho riittää efektien laskemiseen reaaliajassa, ei esikatseluvideota tarvitse renderöidä levylle. Ihan SATA-väyläisessä SSD:ssä on jo kahdeksankertaisesti kaistaa vs tuo yllä mainittu Blackmagic RAW, jota harvalla on kotona käytössä. Tuossa jää paljon ylimääräistä kaistaa koostaa vaikka puolesta tusinasta videoita lopullinen. Kuluttajatason laitteilla vielä enemmän. Tuota RAW-videota saa renderöityä bufferiin tonnin läppärinkin muistiin pakkaamattomana melkein 10 min esikatselua varten.
Ei edes kaksinkertaisesti.
Harrastelijatason touhuja tosiaan 6K kuvailu jälkikäteen muokattavissa olevilla iso-arvoilla…
Video 548 Mbps, SATA3-levyn väylä 6 Gbps ?
Videon bitrate oli megatavuja sekunnissa käsittääkseni.
Bm raw bitrate riippuu kamerasta. Toi 500 megabittiä on jonkun vanhemman tuotteen spekseistä.
Mutta sinänsä tosiaan tallennusmedia ei kai yleensä ole pullonkaulana tuossa kun lyödään videon päälle filttereitä ja efektejä ja koitetaan katsoa reaaliajassa että miltä se tulee näyttämään. Siinä menee aikaa jos joutuu aina välissä rendaamaan ja enkoodaamaan että pääsee katsomaan ns. "lopullista tuotetta".
No kunhan ei kompositioi useaa eri videota samanaikaisesti, esim. green screen hommat, erilaiset fadet ym.
Juu kyllä ihan perus 4/6-ytiminen nykyprossu riittää helposti niiden kotivideoiden leikkaamiseen ku eihän niihin tule ku korkeintaan joku hassu overlay puhekupla feidauksien lisäksi. Harva jaksaa vaivautua tekemään kohinanpoistoa tai värien korjausta.
Aika vähältä näyttää, kun https://toolstud.io/ tuolta löytyvän laskurin mukaan samoilla asetuksilla eli 4608×2592, 29.97fps (tv/ntsc) ja 8bit RAW
Samat arvot, paitsi 3x12bit RAW
Alkaa mennä aika ohi aiheen, mutta Black Magic 6K kykenee kuvaamaan 6K videota 50fps, jolloin dataa tallennetaan pienimmällä pakkaussuhteella SSD:lle 540Mt/s joka alkaa vaatimaan jo jonkunlaista suorituskykyä tallennusmedialtakin. Ja tuo on tosissaan tavuja ei bittejä.
<off-topic>Toisaalta, onhan gigantissa jo melkein tusinan verran 8k-töllöjä, ehkä 60 fps:llä ja HDR:llä, joten niissä varmaan lähdemateriaali olisi hyvä olla vähintään 16k. Samsungin uusin Exynoskin taitaa tukea yli 100 megapikselin kännykameroita, joita tulee ensi vuonna lippulaivamalleihin uutena vakiona. Eli painetta kasvattaa resoluutioita lähivuosina on.</off-topic>
En nyt enää 4 ydin prossuista tiedä, itsellä ainakin kyseinen ydinmäärä loppuu kesken, merkkinä esim. 2500k @ 4.4ghz, ei voi pyörittää striimiä samalla kun pelaa kun ei riitä ydinmäärä. Muutenkin nykyään nuo i5 on jo 6-ydin prossuja joten en näe järkeä ottaa i3 prossua jos ei nyt ole mikään 500€ budjetti koneelle.
Puhe oli videoiden editoinnista, ei streamaamisesta.
Onko näkyny firestrike extreme testiä näillä rippereillä ja ryzen 3950:lla?
Olihan noita ainakin ennen julkaisua muistaakseni, mutta UL Benchmarks kommentoi niitä aika nopeasti että Fire Strikeä edes Extreme-versiona ei ole suunniteltu yli 8-ytimisille vehkeille ja tulokset ei skaalaa odotetun laisesti
Mutta eikös se ole niillä intelin 18 ytimisillä skaalautunut kuitenkin ihan ok? (ainakin se fysiikkatesti siinä lopussa).
Ainakin siinä taannoisessa mahottomassa youtubearvostelijoiden kellottelu ja benchmark kisa-hulabaloossa, johon vähän Sampsakin osallistu takavasemmalta, niin oli kaikilla intelin hedt prossut käytössä. Siihen lienee ollut syynä enemmänkin ydinten määrä kuin seksikäs painatus heat spreaderin pinnalla 🙂
9980XE on nopein siinä, mutta en tiedä voidaanko puhua "odotetunlaisesta skaalautumisesta", kun 7980XE (18 ydintä) on alle 10% nopeampi kuin 7900X (10 ydintä) ja yhtäkkiä 9980XE (18 ydintä) on 15% nopeampi kuin 7980XE kun prossujen ero on 400 MHz basekelloissa, 200 MHz Boost-kelloissa ja 100 MHz Max Boost -kelloissa. (luvut TweakTownin 9980XE-revikasta, fysiikkapisteitä tietenkin kun prossuista kyse)
Heh, mitenhän 3DMark06:n prossutesti, muistelisin tuon skaalaavan ainakin sinne ~12 säikeeseen asti ihan hyvin.
Nakkelin tuon 3960X:n tilaukseen, pannaan runko astetta rankemmaksi. Onko @Sampsa tossa testisetin Zenithissä ollut mitään negatiivista sanottavaa?
Eipä ole kyllä mitään huonoa sanottavaa, kaikki toiminut hyvin :btooth:
Hinta? :btooth:
Riippuu vähän tarpeista, esim. integroitua 10Gbit liitäntää ei näköjään paljoa halvemmalla saa.
Hinta tosiaan, mutta se on edullisin tarpeeksi järeä lankku johon saa 4x 16 slot ja riittävät liitännät.
Kun pitäs saada kellotus- ja pelilelu samaan pakettiin työaseman kanssa niin edullisempi ostaa tuo kuin kaksi erillistä 8) 10Gbit ei itselle ole oleellinen mutta kiva lisähän se on.