
AMD esitteli marraskuun alussa tehokäyttäjille suunnatun HEDT- eli High-End Desktop-alustansa 3. sukupolven Ryzen Threadripper -prosessoreista 24- ja 32-ytimiset 3960X- ja 3970X-mallit ja myyntiin ne saapuvat tänään 25. marraskuuta. Lisäksi yhtiö kertoi tuovansa ensi vuonna myyntiin vielä entistä suorituskykyisemmän 64-ytimisen 3990X-mallin.
AMD on hinnoitellut Ryzen Threadripper 3960X:n 1399 dollariin ja 3970X:n 1999 dollariin ja niiden suomihinnat ovat 1595 euroa ja 2295 euroa. 2. sukupolven Threadripper-prosessorit jäävät vielä myyntiin tarjoten HEDT-budjettialustan 16, 24 ja 32 ytimellä. 16-ytiminen AM4-kantainen Ryzen 9 3950X edustaa puolestaan AMD:n työpöytäprosessoreiden terävintä kärkeä ja se on odotetusti hinnoiteltu 850 euroon.
Intelin puolelta lähin kilpailija on tänään myyntiin saapunut Cascade Lake-X -koodinimellinen 18-ytiminen Core i9-10980XE, jonka veroton suositushinta Yhdysvalloissa on 979 dollaria ja Suomessa alkaen 1150 euroa.
3. sukupolven Ryzen Threadripper -prosessorit pohjautuvat Zen 2 -arkkitehtuuriin ja käyttävät pikkupiirehin perustuvaa ns. chiplet-arkkitehtuuria ja 24- ja 32-ytimisissä malleissa prosessorialustalle on sijoitettu neljä TSMC:n 7 nanometrin prosessilla valmistettua pientä CCD- eli Core Compute Die -prosessorisirua ja yksi vanhemmalla Globalfoundriesin 12 nanometrin prosessilla valmistettu I/O-siru. CCD-piirit ovat Infinity Fabric -liitäntärajapinnalla yhteydessä I/O-piiriin ja samalla eroon on päästy 32-ytimisen 2. sukupolven Threadripperin NUMA- eli Non-Uniform Memory Access -arkkitehtuurin rajoitteista ja ongelmista.
7 nm:n CCD-prosessorisirut rakentuvat 3,9 miljardista transistorista ja niiden pinta-ala on 74 neliömillimetriä ja 12 nm:n I/O-siru rakentuu 8,34 miljardista transitorista ja sen pinta-ala on 416 neliömillimetriä. Prosessorisirut ovat identtisiä yhtiön 3. sukupolven Ryzen-prosessoreissa käytettävien prosessorisirujen kanssa, mutta I/O-piiri on liitäntöjensä osalta järeämpi.
Molemmissa prosessoreissa on käytössä SMT-teknologia, joten ne kykenevät suorittamaan samanaikaisesti 48 tai 64 säiettä. Nelikanavainen muistiohjain tukee virallisesti DDR4-3200-muisteja 256 gigatavuun asti. Molempien prosessoreiden TDP-arvo on 280 wattia, eikä myyntipakkauksen mukana toimiteta vakiojäähdytystä, vaan se pitää hankkia erikseen.
Prosessorit asentuvat uuteen TRX4-kantaan ja ne eivät ole taaksepäin yhteensopivia sTR4-kannan ja X399-emolevyjen kanssa. Uudet Threadripperit saavat rinnalleen Globalfoundriesin 14 nanometrin prosessilla valmistettavaan TRX40-piirisarjaan perustuvat emolevyt ja heti julkaisun yhteydessä emolevyvalmistajilta on tarjolla useita eri malleja. Piirisarjan TDP-arvoksi on ilmoitettu maksimissaan 15 wattia ja sitä jäähdytetään pienellä tuulettimella.
Alustalla tulee olemaan käytössä yhteensä 88 kappaletta PCI Express 4.0 -linjoja ja ne tukevat vastaavia ominaisuuksia muiden 3. sukupolven Ryzen -prosessoreiden kanssa. PCIe-linjoista yhteensä 16 on varattu prosessorin ja piirisarjan väliseen kommunikointiin (downlink & uplink). Lisäksi prosessorilta on käytettävissä 48 yleiskäyttöistä PCIe-linjaa ja piirisarjalta kahdeksan.
Sekä piirisarjalla että prosessorilla on lisäksi kaksi nelilinjaista PCIe-väylää, joista kukin voidaan jakaa joko yleiskäyttöisiksi PCIe x4 liittimiksi, x4 NVMe -liittimiksi tai neljäksi SATA-liittimeksi. Piirisarjan linjat voidaan konfiguroida tarvittaessa myös yhden PCIe x4:n sijasta kahdeksi PCIe x2:ksi. Piirisarjalla on PCIe-linjoista riippumatta käytössä aina neljä SATA-liitäntää. USB-liittimiä on tarjolla prosessorilta neljä (USB 3.2 Gen 2) ja piirisarjalta yhteensä 12 (8x USB 3.2 Gen 2, 4x USB 2.0).
Prosessoreiden esittely
AMD on 1. ja 2. sukupolven Ryzen Threadripper -prosessoreiden tavoin suunnitellut erikoisen myyntipakkauksen myös 3. sukupolven Threadrippereille. Prosessorin lisäksi pakkauksesta löytyy asennuksessa tarvittava oikealla momentilla varustettu torx-avain ja AIO-nestejäähdytyksiä varten kiinnitysadapteri TRX4-prosessorikannalle. Rehellisesti sanottuna myyntipakkauksessa ei ole mitään järkeä, siinä on logistisesti ajateltuna yli 90 % hukkatilaa ja se on täysin turhaa muoviroskaa.
Ryzen Threadripper 3960X
24-ytimisen 3960X-mallin peruskellotaajuus on 3,8 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,5 GHz:iin. L2- ja L3-välimuistia on yhteensä 140 megatavua.
Käytännön testeissä Cinebench R20 -testissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen Threadripper 3960X toimi Cooler Masterin Wraith Ripper -ilmajäähdytyksellä noin 4020 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi parhaimmillaan 4465 MHz:iin eli hyvin lähelle AMD:n ilmoittamaa 4,5 GHz Boost-maksimitaajuutta.
Ryzen Threadripper 3970X
32-ytimisen 3970X-mallin peruskellotaajuus on 3,7 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,5 GHz:iin. L2- ja L3-välimuistia on yhteensä 144 megatavua.
Käytännön testeissä Cinebench R20 -testissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen Threadripper 3970X toimi Cooler Masterin Wraith Ripper -ilmajäähdytyksellä noin 3840 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi parhaimmillaan 4445 MHz:iin eli hyvin lähelle AMD:n ilmoittamaa 4,5 GHz Boost-maksimitaajuutta.
Testikokoonpano
Testasimme molemmat uudet 3. sukupolven Ryzen Threadripper-prosessorit Asuksen uudella TRX40-piirisarjaan perustuvalla ROG Zenith II Extreme -emolevyllä. 2. sukupolven 16- ja 32-ytiminen Threadripper testatiin Asuksen X399-piirisarjaan perustuvalla ROG Zenith Extremellä. Ryzen 9 3950X- ja 3900X-työpöytäprosessorit testattiin Asuksen X570-piirisarjaan perustuvalla Crosshair VIII Hero -emolevyllä.
Intelin leiristä mukaan ajettiin testit yhtiön suorituskykyisimmällä työpöytäprosessorilla eli 8-ytimisellä Core i9-9900KS:llä ja alustana käytössä oli Asuksen Z390-piirisarjaan perustuva Maximus XI Extreme -emolevy. Kiitos Jimm’s PC-Storelle Core i9-9900KS:n toimittamisesta testiin.
Ajoimme tulokset myös Intelin HEDT-alustan 18-ytimisellä Core i9-7980XE -prosessorilla ja alustana käytössä oli Asuksen X299-piirisarjaan perustuva Rampave VI Extreme -emolevy. Core i9-7980XE on julkaistu pari vuotta sitten ja päivitetty viime vuonna 9980XE-mallilla, jonka kellotaajuus kaikkien ytimien rasituksessa on 400 MHz eli 12 % korkeampi (3,8 vs 3,4 GHz). Valitettavasti meillä ei ole 9980XE-mallia käsissä ja lisäksi Intel tuo 25. marraskuuta myyntiin Cascade Lake-X -koodinimelliset tehoprosessorit. Suorituskykyisin 18-ytiminen Core i9-10980XE toimii kaikkien ytimien rasituksessa edelleen 3,8 GHz:n kellotaajuudella mutta, yhden ytimen Turbo-taajuus on nostettu 4,8 GHz:iin.
Cinebench R20 -tulosten perusteella 9980XE on noin 4 % ja 10980XE noin 7 % suorituskykyisempi kuin tässä testissä käytetty Core i9-7980XE.
Kaikilla alustoilla oli käytössä 32 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa muistia 14-14-14-34-latensseilla.
Hintataso Suomessa 25.11.2019
- Ryzen 9 3900X: alkaen 535 €
- Core i9-9900KS: alkaen 600 €
- Ryzen Threadripper 2950X: alkaen 800 €
- Ryzen 9 3950X: 850 €
- Core i9-7980XE & 9980XE: 1020 €
- Ryzen Threadripper 3960X: alkaen 1595
- Ryzen Threadripper 2990WX: alkaen 1770 €
- Ryzen Threadripper 3970X: alkaen 2295 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, 64-bittinen Windows 10 Pro-käyttöjärjestelmän uusin 1909-versio ja testiohjelmat oli asennettuna M.2 SSD:lle ja virransyötöstä vastasi Cooler Masterin 850-wattinen V850-virtalähde.
TRX4-alusta:
- AMD Ryzen Threadripper 3960X (24/48 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen Threadripper 3970X (32/64 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Zenith II Extreme (TRX40-piirisarja, BIOS: 0601)
- 4 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
TR4-alusta:
- AMD Ryzen Threadripper 2950X (16/32 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen Threadripper 2990WX (32/64 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Zenith Extreme (X299-piirisarja, BIOS: 2001)
- 4 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 9 3900X (12/24 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 3950X (16/32 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Crosshair VIII Hero (X570-piirisarja, BIOS: 1105)
- 4 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i9-9900KS (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Maximus XI Extreme (Z390-piirisarja)
- 4 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
LGA 2066 -alusta:
- Intel Core i9-7980XE (18/36 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Rampage VI Extreme (X299-piirisarja)
- 4 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
Muut komponentit:
- Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti
- Cooler Master V850 (850 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit (1909 build)
Prosessoritestit
Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 tukee AVX-käskyjä ja on kestoltaan pidempi kuin aiempi R15-versio. Cinebench testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
POV-Ray on suosittu säteenseurantaohjelma, josta löytyy sisäänrakennettu kaikkia ytimiä hyödyntävä testi.
V-Ray Next Benchmark on Chaos Groupin julkaisema testiohjelma, joka mittaa prosessorin suorituskykyä säteenseurannassa (Ray Tracing) ja osaa hyödyntää kaikkia ytimiä.
Corona on itsenäinen renderöintisovellus säteenseurantaan esimerkiksi 3ds Max- ja Maya-ohjelmistoilla. Corona 1.3 Benchmark -testi osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja antaa tuloksen renderöityinä säteinä sekunnissa (Rays/s).
7-Zip-ohjelman testi hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja mittaa prosessorin suorituskykyä LZMA-algoritmilla pakkauksessa ja purussa.
asmFishCP-shakkitesti laskee asemia / sekunti (Nodes). Testi ajettiin komennolla bench 1024 x 26 (x = prosessorin säikeiden lukumäärä). Parhaimpien tulosten saavuttamiseksi AMD:n prosessoreilla käytettiin popcnt-buildia ja Intelillä BMI2-buildia.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Adobe Premiere Pro 2020:llä exportattiin 5 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi (40000 kbps). Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
DaVinci Resolve 16 on harrastajien keskuudessa suosittu videoeditointiohjelma, josta on saatavilla ilmainen versio. DaVincillä exportattiin sama 5 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti kuin Premierellä YouTube 2160p -esiasetuksilla videotiedostoksi (10000 kbps). Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä. Threadripper 2950X:n nelikanvainen muistiohjain erottuu selkeästi edukseen Ryzen 9 3950X:n kaksikanavaiseen muistiohjaimeen verrattuna.
AIDA:n muistitesti ilmoittaa myös latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista. 3. sukupolven Threadrippereiden Chiplet-suunnittelun myötä keskusmuistin latenssi on noin 15 nanosekuntia hitaampi kuin 2. sukupolven 32-ytimisellä Threadripperilla, mutta 6-8 nanosekuntia nopeampi kuin 2. sukupolven 16-ytimisellä Threadripperilla.
3D-testit
Näytönohjainten testimetodit
io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja jätetään huomioimatta. Kyseessä on tarkemmin ottaen 1. persentiili, kun ruutujen renderöintiajat on muutettu ruudunpäivitysnopeudeksi eli ruutua sekunnissa (FPS, Frame Per Second) ja järjestetty paremmuusjärjestykseen. Tavoitteena on jättää huomioimatta muutama yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu, joka on mahdollisesti poikkeustapaus.
Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken 1920×1080-, 2560×1440- ja 3840×2160-resoluutioilla ja käytössä oli suorituskykyinen Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, jotta näytönohjain ei olisi pullonkaulana.
Battlefield V testattiin DirectX 12 -rajapinnalla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi Tirailleur-kentässä.
Shadow of the Tomb Raider testattiin Highest-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi.
F1 2019 testattiin Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi sateisella Singaporen radalla.
Counter Strike: Global Offensivessa oli käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä, Handbrake-ohjelmalla H.264-enkoodauksella ja Battlefield V -pelillä. Kaikkia prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 -coolerilla ja kahdella 140 mm:n tuulettimella.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Cotech EMT707CTL -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
7 nanometrin prosessilla valmistettavian 3. sukupolven Threadripper-prosessoreilla kokoonpanon tehonkulutus Cinebench R20 -testissä oli yli 400 wattia. 32-ytimisen 3970X:n tehonkulutus oli noin 40 wattia korkeampi kuin 2. sukupolven 32-ytimisellä 2990WX:llä. Battlefield V:ssä 3. sukupolven Threadrippereiden tehonkulutus nousi yli 500 wattiin ja jopa 70 wattia korkeammalle kuin 2. sukupolven 32-ytimisellä 2990WX:llä.
Lämpötilat mitattiin AMD:n prosessoreilla Ryzen Master -ohjelmalla ja kyseessä on testin aikana mitattu maksimiarvo. Kaikkia muita prosessoreita jäähdytettiin Noctuan NH-D15-coolerilla, mutta se ei ole yhteensopiva Threadrippereiden kanssa, joten sillä oli käytössä Cooler Masterin valmistama Wraith Ripper -cooleri.
Uusien 3. sukupolven Threadrippereiden rasituslämmöt olivat selvästi korkeammat kuin 2. sukupolven Threadrippereillä. Cinebench R20 -testissä 3960X:n ja 3970X:n lämmöt pyörivät 75 asteen molemmin puolin ja Battlefield V -pelissä vajassa 70 asteessa. 2. sukupolven 32-ytimisellä Threadripperillä lämmöt olivat noin 20 astetta alhaisemmat.
Core i9-9900KS:llä Cinebench R20 -testissä lämpötila laski noin 30 sekunnissa 67 asteeseen, kun Turbo-ominaisuus laski kellotaajuutta ja pakotti prosessorin TDP-arvon 127 wattiin. Pelikäytössä 9900KS toimi koko ajan 5 GHz:n kellotaajuudella ja lämpötila oli selvästi testijoukon korkein eli 17 astetta korkeampi kuin 3950X:llä ja 22 astetta korkeampi kuin 3900X:llä.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
Testasimme 3. sukupolven Threadripper -prosessoreiden ylikellottamista manuaalisesti avonaisessa testipenkissä Cooler Masterin järeällä Wraith Ripper -coolerilla. Prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin suoraviivaisesti Cinebench R20 -testissä manuaalisessa tilassa kaikkia prosessoriytimien ylikellottaen.
Huom! io-techin testiprosessorit ovat AMD:n lähettämiä testikappaleitä, eikä kaupasta ostettuja retail-versioita, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Ryzen Threadripper 3960X
Manuaalisesti ylikellotettuna 24-ytiminen 3960X rullasi Cinebench R20 -testin vakaasti 4,35 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,385 volttia. Prosessorin lämpötila nousi vakion 77 asteesta 89 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 412 watista 513 wattiin.
Ryzen Threadripper 3970X
Manuaalisesti ylikellotettuna 32-ytiminen 3970X rullasi Cinebench R20 -testin vakaasti 4,265 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,35 volttia. Prosessorin lämpötila nousi vakion 74 asteesta 93 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 428 watista 610 wattiin.
Molemmille 3. sukupolven Threadripper-prosessoreille voi suositella custom loop -vesijäähdytystä niin vakiona kuin ylikellotettunakin.
Suorituskyky ylikellotettuna
3. sukupolven Threadripperit tarjoavat jo vakiona melko huimaa suorituskykyä, mutta ylikellotettuna 24-ytimisen 3960X:n tulos parani Cinebench R20:n kaikkien ytimien testissä 7,5 % ja 32-ytimisen 3970X:n 10 %.
Yhden ytimen 1T-testissä kellotaajuus oli molemmilla vakiona noin 4450 MHz, joten manuaalisilla ylikellotuksilla ja alhaisemmilla kellotaajuuksilla 1T-testin tulos laski laski noin 1,5 – 3,3 %.
Myös F1 2019 -pelissä keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus laski manuaalisesti ylikellotettuna alhaisempien kellotaajuuksien takia, mutta hyvin marginaalisesti.
Loppuyhteenveto
3. sukupolven Threadripperit-tehoprosessorit jatkoivat siitä, mihin edellisviikolla io-techissä testatulla 16-ytimisellä Ryzen 9 3950X -työpöytäprosessorilla jäätiin. Prosessoritesteissä suorituskyky hyppäsi aivan uudelle tasolle ja samalla kaikissa taulukoissa asteikot piti työstää kokonaan uuteen uskoon. 24- ja 32-ytimiset 3. sukupolven Threadripperit ottivat selvän kaksoisvoiton kaikissa prosessoritesteissä ja pelitesteissä suorituskyky oli samalla tasolla AMD:n ja Intelin suorituskykyisimpien työpöytäprosessoreiden kanssa.
AMD tarjoaa tällä hetkellä tehokäyttäjille HEDT-alustallaan parasta suorituskykyä, mitä markkinoilta löytyy. Samalla uutuusprosessoreiden hintataso on nyt selvästi korkeampi kuin Intelillä, mutta rahoille saa myös vastinetta paremman suorituskyvyn muodossa eikä hinta määräydy sattumanvaraisesti tuhansiin tai yli kymmeneen tuhanteen euroon kilpailun puuttuessa.
32-ytiminen Threadripper 3970X oli prosessoritesteissä pääsääntöisesti noin 35-45 % suorituskykyisempi kuin 2. sukupolven 32-ytiminen Threadripper 2990WX. Joukosta löytyi kuitenkin muutamia testejä, joissa ero kasvoi isommaksi, johtuen todennäköisesti 2990WX:n NUMA-arkkitehtuurista, Windowsin schedulerista eli vuorottajasta tai sovelluskohtaisista ongelmista.
Intelin 18-ytimiseen Core i9-7980XE:hen verrattuna erot kasvoivat kaikkia ytimiä hyvin hyödyntävissä testeissä parhaimmillaan yli 100 %:iin, mutta osassa testejä erot olivat 25-50 % tasolla. Odotamme io-techin testiin parhaillaan Intelin uutta ja suorituskykyisintä HEDT-alustan Cascade Lake-X -koodinimellistä 18-ytimistä Core i9-10980XE -prosessoria, mutta se ei oletettavasti paranna Intelin asemia kuin muutamalla prosentilla. 1150 euron hintainen HEDT-alustan Core i9-10980XE -prosessori painiikin tällä hetkellä samassa sarjassa AMD:n 850 euron hintaisen 16-ytimisen Ryzen 9 3950X -työpöytäprosessorin kanssa.
Tehonkulutusmittauksissa 3. sukupolven Threadripper-kokoonpanot haukkasivat vakiona seinästä 400-500 wattia ja ylikellotettuna yli 600 wattia. 32-ytimisen 3970X:n tehonkulutus oli Cinebench R20:ssä noin 40 wattia korkeampi kuin 2. sukupolven 32-ytimisellä 2990WX:llä ja 70 wattia korkeampi Battlefield V:ssä. Myös lämmöntuotto oli 280 watin TDP-arvolla varustetuilla 3. sukupolven Threadrippereillä korkea ja jäähdytysratkaisuksi voi suositella niin tehokasta jäähdytystä kuin mahdollista. Ilmajäähdytyksellä lämmöt pysyivät 70-80 asteen välimaastossa, mutta ylikellotustesteissä ne karkasivat ilmalla päälle 90 asteeseen.
Ylikellotustesteissä molemmista prosessoreista saatiin puristettua manuaalisesti ylikellotettuna kaikkien ytimien suorituskykyä lisää 7,5 – 10 %, mutta vähäsäikeisiin sovelluksiin ja peleihin manuaalinen ylikellottaminen ei ole suositeltavaa, sillä Turbo-ominaisuudella kellotaajuus nousi 4450 MHz:iin eli hyvin lähelle AMD:n lupaamaa 4,5 GHz:n maksimitaajuutta.
Lyödäkseen lyötyä AMD ilmoitti vielä tuovansa ensi vuonna markkinoille 64-ytimisen Ryzen Threadripper 3990X -prosessorin, jonka kellotaajuuksista, hinnasta tai tarkasta myyntiintulopäivästä ei vielä ole tietoa. SMT-ominaisuudella prosessori kykenee kuitenkin käsittelemään yhtäaikaisesti 128 säiettä, se on varustettu yhteensä 288 megatavulla L2- ja L3-välimuistia, TDP-arvo on 280 wattia ja se sopii samaan TRX4-kantaan kuin 24- ja 32-ytimiset Threadripperit.
Onhan noi tuottavuustestien tulokset nyt aivan järkyttävää teurastusta.
vaikka 2970x on todella suorituskykyinen ja ehkä hinnan voi perustella murskaavalla suorituskyvyllä , 2300€ on aikamoinen hinta prosessorista.
Moni saattaa miettiä jo elämän tarkoitusta siinä vaiheessa kun ostoskorin summa näyttää 4500€ vaikka korista löytyy vasta 2080ti + 3970x.
Työkseen mainosvideoita rendaava saa tuo takaisin parilla keikalla, eli aika edullisia loppupeleissä!
Ennen Threadripperia vastaavat Intelin kamat maksoivat muutamia kilo kymppejä…
Nuo on tarkoitettu lähinnä tehotyöasemiin, jossa vain laskentateholla on merkitystä. Ja siellä se hintalappu ei ole niin tärkeä niille jotka noita haluavat. Aika harva noista menee oikeasti kotikäyttöön
Tuskin kovin monet näitä ihan kotiin vapaa-ajan harrastuslaitteiksi ostaa. Nämä menee työasemiin joilla tehdään rahaa, ja koneelle on laskettavissa takaisinmaksuaika sen perusteella miten nopeasti se suoltaa projekteja asiakkaille käyttöön. Siinä ei muutama tonni tunnu missään jos esim. kuukaudessa saat 10-20% enemmän tuotteita pihalle ja konetta käytetään kuitenkin se 2-3 vuotta.
Niin ja 1500€ näyttiksestä on sitten ok??? Kyllä näitä harrastajat ostaa, kuten allekirjoittanut. Eikä mielestäni mikään kallis harrastus vs. moni muu. Itsellä pyörii koneessa virtuaalisoftat jne. Joka core tulee tarpeeseen?
Kova julkaisu, eikä Intelillä ole mitään vastinetta. Rahaahan tästä pääsee maksamaan reilusti, sillä AMD on selkeästi positioinut itsensä ylemmäs kuin Intelin HEDT platan.
18-core Intel + emo irtoaa n. alkaen 1250e
24core Thread + emo maksaa n. alkaen 2000e
Nimenomaan. Ammattilaisen aika maksaa paljon enemmän kuin se muutama bonustonni rautaan sitä ostettaessa
Nykyisessä markkinatilanteessa maksetulle rahalle saa myös suorituskyvyn näkökulmasta vastinetta, aiemminhan tilanne noin 10000€ Xeonien kanssa oli vähän toisenlainen eli parempaa suorituskykyä sai maksamalla tolkuttomasti enemmän.
Jääkö IO-techille tuommoista threadripperiä projektikoneeksi? Olisi mielenkiintoista nähdä kokeiluja sen suhteen että mihin kaikkeen kotikäyttäjä voisi tuollaista soveltaa ja onko semmoisia skenaarioita missä tuo ylimääräinen raha kannattaisi jopa maksaa.
Kyllä näitä menee ihan kotikäyttäjillekkin, harrastelijoille ja kellottajille jne.
Cad ohjelmaa tai video editointia varmasti moni harrastaa kotona veikkei mitään rahaa siitä saa.
toiset näköjään julkaisee selkeitä parannuksia edelliseen sukupolveen ja toiset liimailee lisää coreja vanhaan roskaan:tdown:
LTT:n testeissä 10980XE sai huonompia tuloksia kuin 9980XE:D
Video editoinnissa noista on melkoista iloa, mutta entäs nuo CAD softat sitten? Ainakin aiemmin minulle väitettiin, että niiden objektit on laskettava järjestyksessä ja siksi ne eivät hyödy kovin monesta coresta. Onko tässä tehty joku läpimurto ja saatu homma oikeasti skaalaamaan?
kyllä tehokas on,kunnia amd;lle,ja tässä se 7nm tekniikan apu todella esiin selkeästi. poweria riittää!! yes!! wow!!
intelin on turhaa tapellla vastaan vaikka on hyvää työtä tehnytkin 14nm tekniikalla, 7nm kun on 'tuplast'i 'tehokkaampi' ainakin teoriassa mutta ei läheskään käytännössä.
10980XE saa kyllä olla viimeinen 14nm prossu tähän sarjaan inteliltä ja se onkin, on se aika surkea ja tarkoitan siis noita renderöinti ja softa score ohjelmien ajoja, mutta sillä pärjää ja on paljon halvampi.
kuitenkin, ei uutta ,samat asiat kuin 3950x prossun kanssa,paitsi tämä on emon kansa n. 4500-4700€ prossu vesijäähyineen joka on oltava jos noita score softia pyörittää ruudulla enemmän kuin kahdesti.
ja taas, kun intel julkaisee oman 10nm ja 7nm ensi vuonna, nähdään kuinka hyvä tuo on.
tehokas prossu amd:ltä renderöintiin yms. , mutta ani harva ostaa sen työpöytä käyttöön.
arvosana 9+, 10 jos hinta olisi halvempi,perus kotikäyttöön 4
Riippuu aivan siitä, että mitä sillä cadilla tehdään. Jotkut piirtävät jollain 2000-luvun alun 2D-cadilla taloja, koska muutakaan ei tarvitse ja se pyörii dualcore-ultrabookilla.
Lähinnä viittasin 3D CADiin ja raskaampiin malleihin, mutta ymmärrän pointtisi
Zenith II Extreme 899€. Öyh :bored:
Artikkeli on nyt päivitetty ja valmis.
Niillä jotka noita oikeasti tarpeeseen ostavat tuo hinta naurattaa kun vertaa siihen mitä ennen Zen arkkitehtuuria piti Xeon työasemista maksaa. Mie olin valkkaamassa rautaa Zen TR:n kohdalla ja osa työtovereista, että katohan mitä Intel antaisi samalla rahallla, kun vaatimus on ECC muistit ja yli 3ghz kellot. Päädyttiin AMDhen. Jos olisi voinut tinkiä normi rammeihin niin intel olisi jopa kilpaillut tehoissa. Käytännössä AMD tarjosi 2 corea 1 hinnalla + extra PCI väyliä.
Jos joku taa ostaa tuon pelailuun tai muuhun perus kotihöpöilyyn niin tyhmän löytää peilistä. 😉
Mielenkiintoista nähdä mitä Intelin markkinointiosasto keksii 10c/20t 10900K:n myyntivaltiksi, kun AMD:llä on niin pirun kova tuoteportfolio.
On komeita lukuja, AMD näyttää miten lisää coreja ei automaattisesti tarvitse tarkoittaa paskempaa hinta/laatua.
”..Manuaalisesti ylikellotettuna 32-ytiminen 3970X rullasi Cinebench R20 -testin vakaasti 4,65 GHz:n kellotaajuudella..”
Pitiköhän tuo olla se 4,27 GHZ? 4,65 GHZ on meinaan sen verran kovat kellot että oksat(intel) pois.
Verrattuna saman hintaiseen AMD-pakettiin Intel tukee isompaa muistimäärää, enemmän pci-e väyliä ja mm. Thunderbolt 3:sta.
Jos AMD:llä haluaa enemmän kuin 2 muistikanavaa/128GB muistia, pitää emosta + prossusta maksaa n. 2000e. Inteliltä saa nuo alle tonnilla.
Harva tarvitsee, mutta onhan siellä jotain teoreettisia etuja.
Kyllä piti, kuten kuvastakin näkyy. Nämä korjaukset mielellään palautelomakkeella, kiitos.
Kunhan jäi epäselväksi kun näytti olevan potentiaalisesti single core luku ilman erityistä mainintaa.
Kyllä 3900X tai 3950X editoi videoita myös aika sujuvasti. Vanhempikin rauta monelle käy – tässä ihan ekan sukupolven Ryzenkin tuntuu supertietokoneelta vanhempiin laitteisiin verrattuna. Onhan tämä hinnasta itkeminen erikoista kun aiemmin vastaava maksoi enemmän. Eli diili parani. Vaikea silti uskoa, että yleisesti ottaen joku sunnuntaivideoija tarvitsee enempää tehoja kuin kaupallista työtä tekevät videobloggarit, joilta tulee ulos kuitenkin useita videoita viikossa. Vanhatkin ne videot renderöivät, kyse on siitä, miten nopeasti tavaraa pitää saada tuotantoon.
Suurin osa ainakin omassa tiedossa olevista 3D CADeistä hyötyy vain yhden ytimen korkeista kelloista ja suorituskyvystä. Korkeintaan joku mallin avaaminen/tallentaminen saattaa säikeistyä hieman, mutta ei välttämättä edes neljälle ytimelle kunnolla.
tämähän menee jo viihteen puolelle 🙂 Tuollaisen voisi hankkia jos keksisi jotain järkevää käyttöä tietokoneelle.
AMD toki jätti vanhan 2k sarjan threadripperit tuonne halvempiin hintaluokkiin kattamaan osa kilpailusta, vaikka nuo uudet selvästi tasaisemman suorituskyvyn antavatkin.
Upeita prossuja ja ihan fiksut hinnat kuitenkin suhteessa siihen miten Intel markkinajohtajan rahasti.
Noi tehonkulutukset on kylläkin aivan karmeita miten voi olla, että 2990WX on sama määrä coreja ja threadeja mutta tehonkulutus noin paljon pienempi. Tai no siis kelloistahan se johtuu, kyllähän sen tietää, mutta olisin toivonut, että uusi sukupolvi toisi edes jotain parannusta tässä asiassa, nyt näyttää jääneen parannukset heikoiksi tuon osalta. Kuitenkin kolmossarjalaisissa ryzeneissä tehonkulutus jopa laski.
Hieman kyllä yllätti tuo korkea virrankulutus ja myöskin suht hyvä pelisuorituskyky vaikkei ne siihen ole suunniteltu.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Cotech EMT707CTL -mittarilla :psmoke:
> Mielenkiintoista nähdä mitä Intelin markkinointiosasto keksii 10c/20t 10900K:n myyntivaltiksi, kun AMD:llä on niin pirun kova tuoteportfolio.
"ULTIMATE GAMING CPU" (ainakin 3% nopeampi kuin 3950X peleissä)
Jotenkin voisi kuvitella, että näissäkin saisi käsin tuota virrankulutuksen suhdetta vauhtiin parannettua ihan kuten am4:n puolellakin. Vakiona voi olla se 0,1V liikaa kaikkien ytimien boostilla.
Vaikea sanoa. Silti epäilen, että ne firmat mihin näitä menee niin siellä ei kauheasti koneisiin sinällään kosketa. Ne ostetaan, laitetaan kasaan ja aletaan hommiin. Ihmettelen vain tuota, että miksi Ryzenien tehonkulutus ei ole siirtynyt Threadripperpuolelle. Siellä kuitenkin 3rd genryzenit oli järjestään vähempikulutuksisia kuin vastaavat edellisen sukupolven prosessorit. Nämä on kuitenkin samoista siruista tehty.
kauanko tuota 7zip testiä pitää ajaa että on samalla tasolla kuin tässä artikkelissa.
ja mitkä oli parametrit
En dioista muista, mutta nopeasti katsottuna onhan tuo parantunut huomattavasti. Perffi kasvanut paljon virrankulutusta enemmän.
Mitä nyt aivan eri IO piiri, tuplasti kaistaa piirisarjalle päin tms. pientä.
Huimia käppyröitä kyllä.
Kaipaan hieman sivistystä siihen miksi tavallisen käyttäjän kannattaa himoita näitä AMD:n uutuuksia, koska mihin useampaa prosessoria tarvitsee kun renderöinnit voi tehdä näytönohjaimen CUDA prosessoreilla. Ja pelit eivät sitten osaa kuin yhtä tai kahta prosessoria.
Onko tässä nyt hieman hype karannut käsistä vai miksi asiaa niin hehkutetaan?
Joo, Intel on kyllä pahasti alakynnessä, mutta kaipaan hieman sivistystä ylläolevan suhteen..
Ihan ok artikkeli. Millons @Sampsa meinaa avata pihtimittarin paketin :confused:
Tuote jees, mutta markkinointi kaukana siitä mitä se aikanaan oli. @Sampsa @Kaotik @JuhoN @Hessu
@-SD- eikö tämä me kärkeen chinebench testissä.
Kyllä se taitaa olla jo niin että uusissa peleissä 4 corea on jo liian vähän. Battlefield tökki i7 4790:llä mutta kun kokeilee 3900X llä ei töki yhtään. Sama näyttis kummassakin koneessa RTX2070 super. Sama juttu monessa muussakin pelissä, fsp näyttää kyllä ihan kivoja lukuja i7:lla mutta droppailee ikävästi. Näin se vaan menee nykyään.
Onhan noita epyc prossuja tarjolla, esim halvin 8ytimen epyc + sp3 emolevy lähtee 870 eurolla jimmssistä, 8 muistikanavaa 128 pci lanea, max 2048gb ram.
Jos olisin Intelin päällikkö niin olisin lievästi sanottuna hieman huolissaan näistä AMD:n uusista tuotteista.
Kyllä kovat vehkeet löi pöytään, varsinkin pelipuolelle. Ekalle threadripperille meinasin keksiä kotona käyttöä, mut näille ei edes voi keksiä. Mieli kyllä tekisi ostaa.
Siitä tietää että viimesen päälle vehkeet, kun jarfiniki meinas nielasta kielensä AMD:n musertavan ylivoiman edessä. Siellä näki selvästi, että kädet tärissy, kun jotain koittanu kirjottaa. 14nm vs. 7nm ei ole lähelläkään sitä mitä numerot 14 vs. 7 antaisi ymmärtää. Markkinamiehet….. 14 vs 12 tai 10, kuvastaisi paremmin totuutta.
Nyt ei oo intelillä pelkästään kurat housuissa, nyt ei selvitä housujen vaihdolla. Tuokaa jo jotain salvaa sinisten leiriin. Mullaki jo kirvelee pelkkä ajatuskin, et taloudessa tällä hetkellä 3x intel ja 0x amd. Pitää säästää nää vehkeet vielä. Kohta on ekat meemit intel ja ”jonnet ei muista”.
Zen2-sukupolvessa kyllä, mutta se näkyy myös suorituskyvyssä.
Zen1 ja Zen+ pohjaisena (tai Zen 1 Epycinä) irtoaa myös AMD:lta alta tonnilla, jos ydinten määrä ei ole oleellista nuo saa itseasiassa jo noin 500 eurolla Zen1+emo tai noin 700 eurolla Zen+ +emo
Et ole tainnut hetkeen pelailla?
Pelit hyötyvät jopa 6ytimestä ja useammastakin säikeestä.
6/6 min fps ovat selvästi heikommat kuin 6/12 puhumattakaan 4/4.
2/4 ei kannata edes puhua enään.
Kyllä nykypäivänä pelit käyttävät enemmän kuin yhtä tai kahta prosessoria, kuusi ydintä on joka tapauksessa tätä päivää ja kahdeksan on varman päälle. Siitä eteenpäin sitten jos tekemisessä tarvitaan prosessoriytimiä, on se sitten renderöintiä, videoeditointia, enkoodausta striimausta, shakkisimulaatiota mitä ikinä onkaan niin tarjolla on ensin 12 tai 16 ydintä AM4-kantaan ja sitten jos niitä ytimiä ihan oikeasti tarvitaan niin Threadripperillä 24, 32 ja ensi vuonna 64. Todennäköisesti jos tarvitsee kysyä, että mihin niitä tarvitsee niin ei tarvitse. Sitten taas kun on olemassa joku sovellus tai tehtävä, mihin niitä tarvitaan niin yleensä kysytään, että tässä on rahat, missä on lisäytimet, kun ajansäätö on merkittävä.
Ei kannata, ainakaan näitä uutuuksia. Tavallisen käyttäjän tarpeet täyttyy jo Ryzen 5 3600:lla ja jos on satku enemmän prossuun niin Ryzen 7 3700 on ehkä se optimaalinen. Ryzen 9 3900 on jo ylikallis tavalliselle käyttäjälle eikä tarjoa käytännössä mitään mitä _tavallinen_ käyttäjä kaipaisi.
Threadripperit varsinkin ja muutkin ylemmän luokan prosessorit on kannattavia vasta jos harrastukset tai työt sitä tehoa vaatii rajattomasti. Muuten maksaa maltaita teoreettisesta suorituskyvystä jota ei käytännössä hyödynnä.
Tätä foorumia lukiessa pitää vähän suodattaa viestejä ottaen huomioon että pääsosa niiden kirjoittajista on putkinäköisiä tekniikkakiimailijoita joille ainut kelvollinen rauta on se joka saa parhaat pisteet ja kaikki muu kuitataan kuraksi, vaikka varsinaista aihetta siihen ei olisi.
Tämä. Aika on loppupeleissä yksi kalleimpia resursseja. Näillä saadaan kustannustehokkaasti enemmän ja nopeampia ytimiä yhteen koneeseen.
Itsekin vaanin näitä vaikka kotikäyttäjä olenkin, mutta sovelluksia on näille.
Nämä tosin uuden kannan myötä nostivat sen verran hankintakynnystä, että pitää hetki tuumailla onko järkevämpää ottaa kaksi kuluttajarytsölälle kasattua konetta.
Olisi tarkoitus hankkia tuo 3960x tämän i7 5820k nuhapumpun tilalle. tarkoitus olisi juuri käyttää konetta raskaampaan hommaan, eli Agisoft metashape photogrammatria, että 3D-softat.
Parhaillaan kone vetää 24h metashape projektia, ja kaikki prossut on kaakossa.
Probleemi taitaa olla, että mikä cooleri tähän kannattaa hankkia? Tuo Wraith heittää 60-70c ihan perushommissa ja olisi kivä tietää mikä vesicooleri tuohon olisi kannattava ostos? Vai onko vesijäähdytyksessä mitään etuja tavanomaiseen jäähdytykseen verrattuna.