AMD esitteli marraskuun alussa tehokäyttäjille suunnatun HEDT- eli High-End Desktop-alustansa 3. sukupolven Ryzen Threadripper -prosessoreista 24- ja 32-ytimiset 3960X- ja 3970X-mallit ja myyntiin ne saapuvat tänään 25. marraskuuta. Lisäksi yhtiö kertoi tuovansa ensi vuonna myyntiin vielä entistä suorituskykyisemmän 64-ytimisen 3990X-mallin.
AMD on hinnoitellut Ryzen Threadripper 3960X:n 1399 dollariin ja 3970X:n 1999 dollariin ja niiden suomihinnat ovat 1595 euroa ja 2295 euroa. 2. sukupolven Threadripper-prosessorit jäävät vielä myyntiin tarjoten HEDT-budjettialustan 16, 24 ja 32 ytimellä. 16-ytiminen AM4-kantainen Ryzen 9 3950X edustaa puolestaan AMD:n työpöytäprosessoreiden terävintä kärkeä ja se on odotetusti hinnoiteltu 850 euroon.
Intelin puolelta lähin kilpailija on tänään myyntiin saapunut Cascade Lake-X -koodinimellinen 18-ytiminen Core i9-10980XE, jonka veroton suositushinta Yhdysvalloissa on 979 dollaria ja Suomessa alkaen 1150 euroa.
3. sukupolven Ryzen Threadripper -prosessorit pohjautuvat Zen 2 -arkkitehtuuriin ja käyttävät pikkupiirehin perustuvaa ns. chiplet-arkkitehtuuria ja 24- ja 32-ytimisissä malleissa prosessorialustalle on sijoitettu neljä TSMC:n 7 nanometrin prosessilla valmistettua pientä CCD- eli Core Compute Die -prosessorisirua ja yksi vanhemmalla Globalfoundriesin 12 nanometrin prosessilla valmistettu I/O-siru. CCD-piirit ovat Infinity Fabric -liitäntärajapinnalla yhteydessä I/O-piiriin ja samalla eroon on päästy 32-ytimisen 2. sukupolven Threadripperin NUMA- eli Non-Uniform Memory Access -arkkitehtuurin rajoitteista ja ongelmista.
7 nm:n CCD-prosessorisirut rakentuvat 3,9 miljardista transistorista ja niiden pinta-ala on 74 neliömillimetriä ja 12 nm:n I/O-siru rakentuu 8,34 miljardista transitorista ja sen pinta-ala on 416 neliömillimetriä. Prosessorisirut ovat identtisiä yhtiön 3. sukupolven Ryzen-prosessoreissa käytettävien prosessorisirujen kanssa, mutta I/O-piiri on liitäntöjensä osalta järeämpi.
Molemmissa prosessoreissa on käytössä SMT-teknologia, joten ne kykenevät suorittamaan samanaikaisesti 48 tai 64 säiettä. Nelikanavainen muistiohjain tukee virallisesti DDR4-3200-muisteja 256 gigatavuun asti. Molempien prosessoreiden TDP-arvo on 280 wattia, eikä myyntipakkauksen mukana toimiteta vakiojäähdytystä, vaan se pitää hankkia erikseen.
Prosessorit asentuvat uuteen TRX4-kantaan ja ne eivät ole taaksepäin yhteensopivia sTR4-kannan ja X399-emolevyjen kanssa. Uudet Threadripperit saavat rinnalleen Globalfoundriesin 14 nanometrin prosessilla valmistettavaan TRX40-piirisarjaan perustuvat emolevyt ja heti julkaisun yhteydessä emolevyvalmistajilta on tarjolla useita eri malleja. Piirisarjan TDP-arvoksi on ilmoitettu maksimissaan 15 wattia ja sitä jäähdytetään pienellä tuulettimella.
Alustalla tulee olemaan käytössä yhteensä 88 kappaletta PCI Express 4.0 -linjoja ja ne tukevat vastaavia ominaisuuksia muiden 3. sukupolven Ryzen -prosessoreiden kanssa. PCIe-linjoista yhteensä 16 on varattu prosessorin ja piirisarjan väliseen kommunikointiin (downlink & uplink). Lisäksi prosessorilta on käytettävissä 48 yleiskäyttöistä PCIe-linjaa ja piirisarjalta kahdeksan.
Sekä piirisarjalla että prosessorilla on lisäksi kaksi nelilinjaista PCIe-väylää, joista kukin voidaan jakaa joko yleiskäyttöisiksi PCIe x4 liittimiksi, x4 NVMe -liittimiksi tai neljäksi SATA-liittimeksi. Piirisarjan linjat voidaan konfiguroida tarvittaessa myös yhden PCIe x4:n sijasta kahdeksi PCIe x2:ksi. Piirisarjalla on PCIe-linjoista riippumatta käytössä aina neljä SATA-liitäntää. USB-liittimiä on tarjolla prosessorilta neljä (USB 3.2 Gen 2) ja piirisarjalta yhteensä 12 (8x USB 3.2 Gen 2, 4x USB 2.0).
Prosessoreiden esittely
AMD on 1. ja 2. sukupolven Ryzen Threadripper -prosessoreiden tavoin suunnitellut erikoisen myyntipakkauksen myös 3. sukupolven Threadrippereille. Prosessorin lisäksi pakkauksesta löytyy asennuksessa tarvittava oikealla momentilla varustettu torx-avain ja AIO-nestejäähdytyksiä varten kiinnitysadapteri TRX4-prosessorikannalle. Rehellisesti sanottuna myyntipakkauksessa ei ole mitään järkeä, siinä on logistisesti ajateltuna yli 90 % hukkatilaa ja se on täysin turhaa muoviroskaa.
Ryzen Threadripper 3960X
24-ytimisen 3960X-mallin peruskellotaajuus on 3,8 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,5 GHz:iin. L2- ja L3-välimuistia on yhteensä 140 megatavua.
Käytännön testeissä Cinebench R20 -testissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen Threadripper 3960X toimi Cooler Masterin Wraith Ripper -ilmajäähdytyksellä noin 4020 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi parhaimmillaan 4465 MHz:iin eli hyvin lähelle AMD:n ilmoittamaa 4,5 GHz Boost-maksimitaajuutta.
Ryzen Threadripper 3970X
32-ytimisen 3970X-mallin peruskellotaajuus on 3,7 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,5 GHz:iin. L2- ja L3-välimuistia on yhteensä 144 megatavua.
Käytännön testeissä Cinebench R20 -testissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen Threadripper 3970X toimi Cooler Masterin Wraith Ripper -ilmajäähdytyksellä noin 3840 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi parhaimmillaan 4445 MHz:iin eli hyvin lähelle AMD:n ilmoittamaa 4,5 GHz Boost-maksimitaajuutta.
Testikokoonpano
Testasimme molemmat uudet 3. sukupolven Ryzen Threadripper-prosessorit Asuksen uudella TRX40-piirisarjaan perustuvalla ROG Zenith II Extreme -emolevyllä. 2. sukupolven 16- ja 32-ytiminen Threadripper testatiin Asuksen X399-piirisarjaan perustuvalla ROG Zenith Extremellä. Ryzen 9 3950X- ja 3900X-työpöytäprosessorit testattiin Asuksen X570-piirisarjaan perustuvalla Crosshair VIII Hero -emolevyllä.
Intelin leiristä mukaan ajettiin testit yhtiön suorituskykyisimmällä työpöytäprosessorilla eli 8-ytimisellä Core i9-9900KS:llä ja alustana käytössä oli Asuksen Z390-piirisarjaan perustuva Maximus XI Extreme -emolevy. Kiitos Jimm’s PC-Storelle Core i9-9900KS:n toimittamisesta testiin.
Ajoimme tulokset myös Intelin HEDT-alustan 18-ytimisellä Core i9-7980XE -prosessorilla ja alustana käytössä oli Asuksen X299-piirisarjaan perustuva Rampave VI Extreme -emolevy. Core i9-7980XE on julkaistu pari vuotta sitten ja päivitetty viime vuonna 9980XE-mallilla, jonka kellotaajuus kaikkien ytimien rasituksessa on 400 MHz eli 12 % korkeampi (3,8 vs 3,4 GHz). Valitettavasti meillä ei ole 9980XE-mallia käsissä ja lisäksi Intel tuo 25. marraskuuta myyntiin Cascade Lake-X -koodinimelliset tehoprosessorit. Suorituskykyisin 18-ytiminen Core i9-10980XE toimii kaikkien ytimien rasituksessa edelleen 3,8 GHz:n kellotaajuudella mutta, yhden ytimen Turbo-taajuus on nostettu 4,8 GHz:iin.
Cinebench R20 -tulosten perusteella 9980XE on noin 4 % ja 10980XE noin 7 % suorituskykyisempi kuin tässä testissä käytetty Core i9-7980XE.
Kaikilla alustoilla oli käytössä 32 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa muistia 14-14-14-34-latensseilla.
Hintataso Suomessa 25.11.2019
- Ryzen 9 3900X: alkaen 535 €
- Core i9-9900KS: alkaen 600 €
- Ryzen Threadripper 2950X: alkaen 800 €
- Ryzen 9 3950X: 850 €
- Core i9-7980XE & 9980XE: 1020 €
- Ryzen Threadripper 3960X: alkaen 1595
- Ryzen Threadripper 2990WX: alkaen 1770 €
- Ryzen Threadripper 3970X: alkaen 2295 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, 64-bittinen Windows 10 Pro-käyttöjärjestelmän uusin 1909-versio ja testiohjelmat oli asennettuna M.2 SSD:lle ja virransyötöstä vastasi Cooler Masterin 850-wattinen V850-virtalähde.
TRX4-alusta:
- AMD Ryzen Threadripper 3960X (24/48 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen Threadripper 3970X (32/64 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Zenith II Extreme (TRX40-piirisarja, BIOS: 0601)
- 4 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
TR4-alusta:
- AMD Ryzen Threadripper 2950X (16/32 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen Threadripper 2990WX (32/64 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Zenith Extreme (X299-piirisarja, BIOS: 2001)
- 4 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 9 3900X (12/24 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 3950X (16/32 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Crosshair VIII Hero (X570-piirisarja, BIOS: 1105)
- 4 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i9-9900KS (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Maximus XI Extreme (Z390-piirisarja)
- 4 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
LGA 2066 -alusta:
- Intel Core i9-7980XE (18/36 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Rampage VI Extreme (X299-piirisarja)
- 4 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
Muut komponentit:
- Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti
- Cooler Master V850 (850 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit (1909 build)
Prosessoritestit
Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 tukee AVX-käskyjä ja on kestoltaan pidempi kuin aiempi R15-versio. Cinebench testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
POV-Ray on suosittu säteenseurantaohjelma, josta löytyy sisäänrakennettu kaikkia ytimiä hyödyntävä testi.
V-Ray Next Benchmark on Chaos Groupin julkaisema testiohjelma, joka mittaa prosessorin suorituskykyä säteenseurannassa (Ray Tracing) ja osaa hyödyntää kaikkia ytimiä.
Corona on itsenäinen renderöintisovellus säteenseurantaan esimerkiksi 3ds Max- ja Maya-ohjelmistoilla. Corona 1.3 Benchmark -testi osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja antaa tuloksen renderöityinä säteinä sekunnissa (Rays/s).
7-Zip-ohjelman testi hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja mittaa prosessorin suorituskykyä LZMA-algoritmilla pakkauksessa ja purussa.
asmFishCP-shakkitesti laskee asemia / sekunti (Nodes). Testi ajettiin komennolla bench 1024 x 26 (x = prosessorin säikeiden lukumäärä). Parhaimpien tulosten saavuttamiseksi AMD:n prosessoreilla käytettiin popcnt-buildia ja Intelillä BMI2-buildia.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Adobe Premiere Pro 2020:llä exportattiin 5 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi (40000 kbps). Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
DaVinci Resolve 16 on harrastajien keskuudessa suosittu videoeditointiohjelma, josta on saatavilla ilmainen versio. DaVincillä exportattiin sama 5 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti kuin Premierellä YouTube 2160p -esiasetuksilla videotiedostoksi (10000 kbps). Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä. Threadripper 2950X:n nelikanvainen muistiohjain erottuu selkeästi edukseen Ryzen 9 3950X:n kaksikanavaiseen muistiohjaimeen verrattuna.
AIDA:n muistitesti ilmoittaa myös latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista. 3. sukupolven Threadrippereiden Chiplet-suunnittelun myötä keskusmuistin latenssi on noin 15 nanosekuntia hitaampi kuin 2. sukupolven 32-ytimisellä Threadripperilla, mutta 6-8 nanosekuntia nopeampi kuin 2. sukupolven 16-ytimisellä Threadripperilla.
3D-testit
Näytönohjainten testimetodit
io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja jätetään huomioimatta. Kyseessä on tarkemmin ottaen 1. persentiili, kun ruutujen renderöintiajat on muutettu ruudunpäivitysnopeudeksi eli ruutua sekunnissa (FPS, Frame Per Second) ja järjestetty paremmuusjärjestykseen. Tavoitteena on jättää huomioimatta muutama yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu, joka on mahdollisesti poikkeustapaus.
Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken 1920×1080-, 2560×1440- ja 3840×2160-resoluutioilla ja käytössä oli suorituskykyinen Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, jotta näytönohjain ei olisi pullonkaulana.
Battlefield V testattiin DirectX 12 -rajapinnalla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi Tirailleur-kentässä.
Shadow of the Tomb Raider testattiin Highest-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi.
F1 2019 testattiin Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi sateisella Singaporen radalla.
Counter Strike: Global Offensivessa oli käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä, Handbrake-ohjelmalla H.264-enkoodauksella ja Battlefield V -pelillä. Kaikkia prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 -coolerilla ja kahdella 140 mm:n tuulettimella.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Cotech EMT707CTL -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
7 nanometrin prosessilla valmistettavian 3. sukupolven Threadripper-prosessoreilla kokoonpanon tehonkulutus Cinebench R20 -testissä oli yli 400 wattia. 32-ytimisen 3970X:n tehonkulutus oli noin 40 wattia korkeampi kuin 2. sukupolven 32-ytimisellä 2990WX:llä. Battlefield V:ssä 3. sukupolven Threadrippereiden tehonkulutus nousi yli 500 wattiin ja jopa 70 wattia korkeammalle kuin 2. sukupolven 32-ytimisellä 2990WX:llä.
Lämpötilat mitattiin AMD:n prosessoreilla Ryzen Master -ohjelmalla ja kyseessä on testin aikana mitattu maksimiarvo. Kaikkia muita prosessoreita jäähdytettiin Noctuan NH-D15-coolerilla, mutta se ei ole yhteensopiva Threadrippereiden kanssa, joten sillä oli käytössä Cooler Masterin valmistama Wraith Ripper -cooleri.
Uusien 3. sukupolven Threadrippereiden rasituslämmöt olivat selvästi korkeammat kuin 2. sukupolven Threadrippereillä. Cinebench R20 -testissä 3960X:n ja 3970X:n lämmöt pyörivät 75 asteen molemmin puolin ja Battlefield V -pelissä vajassa 70 asteessa. 2. sukupolven 32-ytimisellä Threadripperillä lämmöt olivat noin 20 astetta alhaisemmat.
Core i9-9900KS:llä Cinebench R20 -testissä lämpötila laski noin 30 sekunnissa 67 asteeseen, kun Turbo-ominaisuus laski kellotaajuutta ja pakotti prosessorin TDP-arvon 127 wattiin. Pelikäytössä 9900KS toimi koko ajan 5 GHz:n kellotaajuudella ja lämpötila oli selvästi testijoukon korkein eli 17 astetta korkeampi kuin 3950X:llä ja 22 astetta korkeampi kuin 3900X:llä.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
Testasimme 3. sukupolven Threadripper -prosessoreiden ylikellottamista manuaalisesti avonaisessa testipenkissä Cooler Masterin järeällä Wraith Ripper -coolerilla. Prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin suoraviivaisesti Cinebench R20 -testissä manuaalisessa tilassa kaikkia prosessoriytimien ylikellottaen.
Huom! io-techin testiprosessorit ovat AMD:n lähettämiä testikappaleitä, eikä kaupasta ostettuja retail-versioita, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Ryzen Threadripper 3960X
Manuaalisesti ylikellotettuna 24-ytiminen 3960X rullasi Cinebench R20 -testin vakaasti 4,35 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,385 volttia. Prosessorin lämpötila nousi vakion 77 asteesta 89 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 412 watista 513 wattiin.
Ryzen Threadripper 3970X
Manuaalisesti ylikellotettuna 32-ytiminen 3970X rullasi Cinebench R20 -testin vakaasti 4,265 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,35 volttia. Prosessorin lämpötila nousi vakion 74 asteesta 93 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 428 watista 610 wattiin.
Molemmille 3. sukupolven Threadripper-prosessoreille voi suositella custom loop -vesijäähdytystä niin vakiona kuin ylikellotettunakin.
Suorituskyky ylikellotettuna
3. sukupolven Threadripperit tarjoavat jo vakiona melko huimaa suorituskykyä, mutta ylikellotettuna 24-ytimisen 3960X:n tulos parani Cinebench R20:n kaikkien ytimien testissä 7,5 % ja 32-ytimisen 3970X:n 10 %.
Yhden ytimen 1T-testissä kellotaajuus oli molemmilla vakiona noin 4450 MHz, joten manuaalisilla ylikellotuksilla ja alhaisemmilla kellotaajuuksilla 1T-testin tulos laski laski noin 1,5 – 3,3 %.
Myös F1 2019 -pelissä keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus laski manuaalisesti ylikellotettuna alhaisempien kellotaajuuksien takia, mutta hyvin marginaalisesti.
Loppuyhteenveto
3. sukupolven Threadripperit-tehoprosessorit jatkoivat siitä, mihin edellisviikolla io-techissä testatulla 16-ytimisellä Ryzen 9 3950X -työpöytäprosessorilla jäätiin. Prosessoritesteissä suorituskyky hyppäsi aivan uudelle tasolle ja samalla kaikissa taulukoissa asteikot piti työstää kokonaan uuteen uskoon. 24- ja 32-ytimiset 3. sukupolven Threadripperit ottivat selvän kaksoisvoiton kaikissa prosessoritesteissä ja pelitesteissä suorituskyky oli samalla tasolla AMD:n ja Intelin suorituskykyisimpien työpöytäprosessoreiden kanssa.
AMD tarjoaa tällä hetkellä tehokäyttäjille HEDT-alustallaan parasta suorituskykyä, mitä markkinoilta löytyy. Samalla uutuusprosessoreiden hintataso on nyt selvästi korkeampi kuin Intelillä, mutta rahoille saa myös vastinetta paremman suorituskyvyn muodossa eikä hinta määräydy sattumanvaraisesti tuhansiin tai yli kymmeneen tuhanteen euroon kilpailun puuttuessa.
32-ytiminen Threadripper 3970X oli prosessoritesteissä pääsääntöisesti noin 35-45 % suorituskykyisempi kuin 2. sukupolven 32-ytiminen Threadripper 2990WX. Joukosta löytyi kuitenkin muutamia testejä, joissa ero kasvoi isommaksi, johtuen todennäköisesti 2990WX:n NUMA-arkkitehtuurista, Windowsin schedulerista eli vuorottajasta tai sovelluskohtaisista ongelmista.
Intelin 18-ytimiseen Core i9-7980XE:hen verrattuna erot kasvoivat kaikkia ytimiä hyvin hyödyntävissä testeissä parhaimmillaan yli 100 %:iin, mutta osassa testejä erot olivat 25-50 % tasolla. Odotamme io-techin testiin parhaillaan Intelin uutta ja suorituskykyisintä HEDT-alustan Cascade Lake-X -koodinimellistä 18-ytimistä Core i9-10980XE -prosessoria, mutta se ei oletettavasti paranna Intelin asemia kuin muutamalla prosentilla. 1150 euron hintainen HEDT-alustan Core i9-10980XE -prosessori painiikin tällä hetkellä samassa sarjassa AMD:n 850 euron hintaisen 16-ytimisen Ryzen 9 3950X -työpöytäprosessorin kanssa.
Tehonkulutusmittauksissa 3. sukupolven Threadripper-kokoonpanot haukkasivat vakiona seinästä 400-500 wattia ja ylikellotettuna yli 600 wattia. 32-ytimisen 3970X:n tehonkulutus oli Cinebench R20:ssä noin 40 wattia korkeampi kuin 2. sukupolven 32-ytimisellä 2990WX:llä ja 70 wattia korkeampi Battlefield V:ssä. Myös lämmöntuotto oli 280 watin TDP-arvolla varustetuilla 3. sukupolven Threadrippereillä korkea ja jäähdytysratkaisuksi voi suositella niin tehokasta jäähdytystä kuin mahdollista. Ilmajäähdytyksellä lämmöt pysyivät 70-80 asteen välimaastossa, mutta ylikellotustesteissä ne karkasivat ilmalla päälle 90 asteeseen.
Ylikellotustesteissä molemmista prosessoreista saatiin puristettua manuaalisesti ylikellotettuna kaikkien ytimien suorituskykyä lisää 7,5 – 10 %, mutta vähäsäikeisiin sovelluksiin ja peleihin manuaalinen ylikellottaminen ei ole suositeltavaa, sillä Turbo-ominaisuudella kellotaajuus nousi 4450 MHz:iin eli hyvin lähelle AMD:n lupaamaa 4,5 GHz:n maksimitaajuutta.
Lyödäkseen lyötyä AMD ilmoitti vielä tuovansa ensi vuonna markkinoille 64-ytimisen Ryzen Threadripper 3990X -prosessorin, jonka kellotaajuuksista, hinnasta tai tarkasta myyntiintulopäivästä ei vielä ole tietoa. SMT-ominaisuudella prosessori kykenee kuitenkin käsittelemään yhtäaikaisesti 128 säiettä, se on varustettu yhteensä 288 megatavulla L2- ja L3-välimuistia, TDP-arvo on 280 wattia ja se sopii samaan TRX4-kantaan kuin 24- ja 32-ytimiset Threadripperit.
Suosittelisin custom looppia vaikka ihan pelkästään prosessorille.
Meillä töissä 2970X threadripper kone (24c48t) mahdollisti aerodynaamisten virtaussimulointien esikatselun reaaliaikaisesti lähes lopullista simulaatiota vastaavalla tarkkuudella. Ero 4c8t Xeon työasemiin oli valtava 🙂
Ennen threadripperiä joka muutoksen jälkeen kerkesi käydä kahvilla tai paskalla 😀
”Ajoimme tulokset myös Intelin HEDT-alustan 18-ytimisellä Core i9-7980XE -prosessorilla ja alustana käytössä oli Asuksen X299-piirisarjaan perustuva Rampave VI Extreme -emolevy.”
Onko toi Rampave joku erikoismalli? ?
Olisi mielenkiintoista nähdä testituloksia myös muulla käyttiksellä kuin Windowsilla. Muistelen nähneeni testin, jossa Windowsin skaalautuvuus alkoi heikentyä selvästi kun siirryttiin 32 threadista 64. Ainakin Blender, Handbrake, 7zip ja Davinci resolve löytyy myös Linux-versiot. Voisi nuo suorituskykyerot kasvaa vieläkin suuremmaksi kun käyttis ei rajoita menoa.
Entäs AIO-systeemi? Tuo custom loop hirvittää.
Eiköhän hyvällä 360-AIO:llä pärjää myös
Kaipa tuolle riittää hyvä 240/280 AIO, kunhan blokki on riittävän iso TR:lle?
Ainakin 3950X:lle suosittelee vaikkei sille mitään varsinaisia perusteluita taida olla.
AMD Ryzen Threadripper 3970X / 3960X Linux Benchmarks Review – Phoronix tuolta löytyy ainakin blenderi
Komeita tuloksia kyllä! Hinnatkin on ihan eri tavalla jo preemiumia vrt. edelliset TR:t. Fanipojat, jotka luulivat että AMD on hyväntekeväisyysorganisaatio pahaa Inteliä vastaan, voivat joutua pettymään hinnoissa tulevaisuudessa enemmänkin, jos AMD:n asema CPU-markkinoiden huipulla vakiintuu.
Ei näitä kukaan tavallisille käyttäjille hehkutakkaan, vaan nimen omaan tehotyöasemiin. Tai no ei näitä sinnekkään hehkuteta, vaan hehkutetaan sitä miten parissa vuodessa AMD on tullut aivan järkyttävältä takamatkalta ja painanut Intelin ohitse, laittanut kilpailun aivan uudelle tasolle, pakottanut Intelin vastaamaan sekä hinnalla, että kehityksellä (mihin Intel ei ole vielä pystynyt) ja tässä kaikki kuluttajat voittaa, myös työpöytäpuolella. Aiemmin tehotyöasemat maksoivat kymmeniätuhansia, koska työpöytäkäyttöön ei saanut kohtuuhintaisesti yli 4 core prosessoreita. Samaan aikaanhan myytiin Xeon nimen alla toki järkyttävillä hinnoilla enempi coreja tarjoavia ratkaisuita. AMD vaan löi core määrät kaakkoon ja hinnat järkyttävästi edullisemmaksi ja tämä on pelkästään positiivista.
Aika samat hinnat nuo edelleen, ainoa (typerä) ero, että mallisto lähtee 24 ytimestä.
Mitäs erityisen typerää siinä on? Jos ei tarvitse 24 ydintä niin pärjännee 3900X tai 3950x:llä. Ja jos on joku niin erityinen use case että tarvitsee vain esim. 12 ydintä ja pirusti PCIe-linjoja ja muistikanavia, niin sitten voi ostaa halpis-epycin.
Kitgurun testissä coolermaster wraith ripperillä vakio nopeuksilla lämmöt pysyi 80c ja pbo kellotuksella 93c.
katso liitettä 309245
Sitten siirtyy taas Inteliin jahka tarjoavat jotain kilpailukykyistä.
Fanipojat erikseen, mutta me muut olemme tyytyväisiä tästä kehityksestä.
Tietysti hinnat suhteessa ytimienkin määrään nousee, pitää miettiä mikä on liikaa ja mikä on riittävästi siihen käyttötarkoitukseen.
Intelillä on nyt varsin hyvä hinta tuossa 18/36 prossussa.
Aikaisemmin on Intelin hintoja arvosteltu naurettavan koviksi niin nyt kun hinta on jo kohtuullinen niin siitä ei edes mainita mutta huomioidaan vain ytimien määrä kilpailijaan nähden, tämä on kai sitä lasien läpi katselua tms.
AMD hinnat vielä jossain suhteessa teholisään, koska on olemassa kuitenkin jotakin kilpailua. Aiemmin hinnat olivat intelillä täysin suhteettomia kun ei ollut kilpailua.
Kilpailu on ainoa millä hinnat pysyy järjellisinä, joten kaikkien on syytä toivoa, että kumpikin pärjää ja tuottaa kilpailukykyisiä tuotteita, AMD ja Intel.
Ei siitä kuulu saada kehuja ja hehkutusta jos on aiemmin perseillyt ja kiusannut muita, mutta tullut sittemmin järkiinsä ja alkanut toimia "hyvien tapojen mukaisesti". Toki voi sivulauseessa mainita että Intelin hinnat on nyt ok.
Tulostaulukkoja hoitaa @sbasil .
Meneekös tässä nyt puurot, vellit ja vielä murotkin sekaisin tai sitten terminologia on jotenkin muuta kuin mitä minä ymmärrän…
Jos "aiemmin" on esimerkiksi 2017 loppupuolisko (jolloin ei tainnut vielä AMD olla tehnyt tätä jytkyään) niin "työpöytäkäyttöön" silloin sai esim. i7-8700:ssa 6c/12t prosessorin abouttiarallaa 350€ hintaan, mikä ei kyllä kuulosta omaan korvaan raivokkaalta hinnalta varsinkaan yrityskuvioissa. Ennen kahdeksatta generaatiota toki tilanne oli pääsääntöisesti neljän ytimen ylittämisen kannalta premium-hinnaston puolelle menemistä. Näihin aikoihin rytsölät oli ensimäisessä generaatiossaan jotka eivät suorituskyvyssä olleet samalla tasolla samalla ydin/thread määrällä.
Jos sitten katsotaan yhden luokan sisällä tätä suurta mullistusta jonka AMD teki (julkaisu)hintoihin ja ydinmäärään:
…niin eipä tuossa välissä ole kyllä niiden suhteen mitään tapahtunut. Suorituskyky on kyllä ihan eri sfääreissä, mikä onkin se suurin saavutus jos tästä keskiluokasta puhutaan.
Yläpäässäkään ei todellisuudessa ole (vielä) saatu edes lisää ytimiä, kun 32 on enimmäismäärä mitä kaupasta saa ennen ensi vuoden 64:ää. Hinta tuolle 32:lle ytimelle on itseasiassa noussut:
Noiden välimaastoon on toki syntynyt uusi luokka (Ryzen 9), mutta niitäkään en ihan äkkiä erityisen edullisiksi mieltäisi.
Siitä ollaan samaa mieltä että kehitys ja kilpailu on positiivista, mutta ei silti pitäisi lähteä sotkemaan aikajanoja tai faktoja väittämällä että työpöydällä istuttiin kahlittuna Intelin neljään törkykalliiseen ytimeen kunnes AMD herran vuonna 2019 pelasti yltäkylläisellä määrällä ytimiä ja hintakin oli vain kolme kopeekkaa.
Tilasin 3970x:n vastaavaan hommaan. Softana tosin Pix4D, laserkeilausaineston käsittely (Leica Register 360 + Recap) + cadit päälle. Ainakin alkuun tulee Dark Rock Pro TR4 jäähyksi ja varmaan jossain välissä viritellään custom looppia.
Prossujen vertailuun vaikuttava asia tämä hinta joka pitää huomioida historiastakin huolimatta.
Se että kantaisi jotain kaunaa tms. niin sumentaa vain arvostelukykyä.
On totta, että hinnat ovat nousseet hitusen, mutta toisaalta Zen 2-arkkitehtuuri on paljon parempi vrt. Zen 1/+. Mielestäni tuo 100$ on sillä oikeutettu ettei näissä uusissa Threadrippereissä näytä enää olevan noita käytön pilaavia NUMA-sekoiluja yms. Nyt TR3 soveltuu oikeastaan kaikenlaiseen käyttöön, jopa pelaamiseen jos sitä haluaa tehdä iltasella töiden jälkeen samalla koneella.
AMD:ltä odotetaan aina eettistä tekemistä, jos Intel olisi nyt samassa asemassa niin tällainen hinnannousu olisi täysin normaalia ja oikeutettua ja järkevää
Niin tuo uusin TR on aivan hitosti parempi, kuin vanhat. Eikä kilpailijalla ole mitään millä vastata huutoon. AMD olisi voinut nostaa hintaa vielä enemmänkin, ei tuossa luokassa enää 100-200 missään tunnu.
Jos tarvitsi työpöydälle enemmän kuin tuon 6 ydintä, niin HEDT-alustan hinnat lähti tuosta 1000 eurosta ylöspäin ja sillä sai sen 8 corea.
List of Intel Core i7 microprocessors – Wikipedia
Tuolta esim. Core i7 6900K 8-ytiminen ja hinta 1089$. Jos tarvitsi vielä enempi ytimiä, niin piti katsella Xeoneja, joiden hinnat pyöri sitten tuolla 1000-10000$ hintaluokassa.
Ryzenin vaikutus näkyy heti seuraavassa sukupolvessa, kun Core i7 7820X 8-ydinmallin saikin jo 599$ hintaan. Xeoneiden hinnoitteluun ei tässä välissä kuitenkaan tullut juuri muutosta, vaan isoista ydinmääristä joutui silti maksamaan sen 5000-10000$.
Nimenomaan se ei ole ollut ikinä okei kun hinnat on korkealla mutta hinnat on huomioitava vaikka kyseessä onkin AMD tuotteet yhtäläillä kuten Intelinkin kohdalla.
Amd käyttäjät myös virnuilleet Intelin korkeammasta kulutuksesta kun hetkeä aikaisemmim GPU puolella se AMDeen korkeampi kulutus oli merkityksetöntä "ihan sama mitä kuluttaa" "Ei paljoa rahaa säästä" jne jne…
Ei se että ytimiä on vähemmän vaan että suorituskyky ei vastaa hintaa, kun kilpailijan mainstream malli on yhtä nopea ja halvempi ja emonkin saa halvemmalla, ei tarvitse yhtä montaa muistikampaa jne
Lisätty. Nyt taitaa valtikka hetken aikaa pysyäkin AMD:llä, kun ei taida minkään maailman nestemäiset typet riittää 7980XE:n ( @xarot ) piiskaamiseen noihin numeroihin. 😀
Tämäkin riippuu keltä kysytään ja mitä käyttäjä haluaa saada rahoillaan.
Pitäisi pystyä "look at the bigger picture" mutta se ei onnistu kuin vain heiltä jotka ovat neutraaleja merkkiin katsomatta.
Tässä ne hyvin kiteytyy.
"if you need quad-channel memory, AVX-512 or DL Boost, and large amounts of PCIe lanes without care for their link speed, Intel’s Core i9-10980XE will cost you $230 more than the 3950X and that may be a price you’re willing to pay.
But if you want better power efficiency, improved overall platform features, and $230 to spend on something else, Ryzen 9 3950X proves itself as a really tough competitor for Intel’s HEDT flagship, even in light of the new Cascade Lake-X pricing structure.
So, the battle for Core i9-10980XE versus Ryzen 9 3950X really is a difficult one to declare an outright winner when you look at the bigger picture. It’ll depend heavily on the value of quad-channel memory, AVX-512 and DL Boost, and 48 CPU-based PCIe lanes, to your workloads. Oh, and on the opposite side of the equation, the value of often the same performance but $230 more inside your wallet.
AVX-512 ja DLBoost on valideja argumentteja, mutta AMD:lta saa enemmän PCIe-linjoja ja nelikanavaisen muistiohjaimen halvemmalla (tai jos otetaan enemmän ytimiä niin samaan hintaan) eikä suorituskyvystäkään tarvitse pahemmin tinkiä, ainut säätö on sitten NUMA-nodejen kanssa mutta työnteossa sekään ei ole ongelma, vaan lähinnä peleissä (TR2-sarja).
Tuo $230 on vain prosessorien hintaero eikä ota huomioon 3950X vs 10980XE -vertailussa lisämuistikampojen ja kalliimman emon tarvetta 10980XE:llä.
Myös 16 ytimisen epycin voi ostaa sekä edellisen sukupolven Threadripperit voivat olla hyvä valinta, jos TARVITSEE enemmän pci-e linjoja tosin, kun uuden ryzenin ja piirisarjan välinen linkki on n. 8x pci-e 3.0 levyinen, joten siitäkin kaistaa riittää.
Tehonkulutuksen merkitys korostuu sen mukaan millaista jäähyä millekin laitteelle tarvitaan. Näytönohjaimissa se jäähy tulee valmiina kortin mukana ja vaatii harrastuneisuutta lähteä vaihtamaan sitä. Se vakiojäähy on mitoitettu kortin tehonkulutuksen mukaiseksi eikä siihen välttämättä tarvitse tehdä muutoksia. Eli myös AMD:n virtasyöpöt kortit toimivat niillä omilla vakiojäähyillään.
Vastaavasti AMD:n prosessorit kuluttavat sen verran vähän virtaa, että toimivat ihan riittävän hyvin sillä boxed-jäähyllä joka tulee paketissa mukana, eli käyttäjän ei tarvitse käyttää kymmeniä euroja tehokkaamman siilin ja tuulettimen hankkimiseksi.
Intelillä suuri tehonkulutus tarkoittaa sitä, että sen prosessorin hankintahinnan lisäksi joudut investoimaan 30-50 euroa hyvään prossujäähyyn.
En usko että tehonkulutuksen vaikutus sähkölaskuun on juuri kenelläkään mielessä kun PC-komponenttien virrankulutusta kommentoidaan. Kyse on enemmänkin jäähdytyksen ja sen hankkimisen tarpeesta.
Tämän takia ihmettelen miksi TRX40 lähtee 24 ytimestä. Nyt ei varsinaisesti ole mitään suoraa kilpailijaa 10980XE:lle (tai niille vähempiytimisille), paitsi teoriassa se 2000-sarja mutta sitten ottaa pataan suorituskyvyssä ja pahimmassa tapauksessa saa NUMA ongelmat WX varianttien kanssa.
Miten hyvin nämä epycit toimii TRX40 emoissa ja jos ei toimi niin mistä saa ATX emoja joissa ne toimii?
Huomaa kyllä miten kehno tuo 2990WX:n toteutus oli kun vertaa näihin.
En yllättyisi vaikka se 16c sieltä tulisi myöskin jossain kohtaa. Ehkä haluavat vielä tyhjätä varastoja 2k sarjan vehkeistä ja ehkä tuotantomäärien optimointien kannalta tarvitsee vähän jakaa markkinalla tuontia.
Kyllähän sellainen 16 ytiminen kuulostaisi fiksulta, mutta sille ei ole jätetty mallistoon tyhjää koloa nimen osalta. Nyt 3950, 3060, 3070… mihin tuohon väliin pistäisi 16 ytimisten threathripperin? 3955? Ei vain kuullosta uskottavalta, kun se lähinnä kuulostaisi 3950 refressiltä.
Mutta 16 ytiminen 4 kanavaisella muistinohjaimella sinne tonnin pintaan olisi soiva peli kyllä!
Käsittääkseni ei toimi TRX40-emoilla. Pitää olla SP3-emolevy, ja niitäkin kyllä löytyy ATX/E-ATX-formaatissa kun vähän tonkii. Ei ihan verkkokauppa.comista kylläkään, mutta esim. multitronicilta kyllä.
Toki ihan mahdollista, mutta nimet menee sitten vähän jännästi vaikka tavallaan loogista että kaksi 16c osaa olisivat Ryzen 9 3950X ja Threadripper 3950X. 😀 Ehkä kuitenkin TR 3955X
MZ32-AR0 (rev. 1.0) | Server Motherboard – GIGABYTE Global
MZ32-AR0 ROME E-ATX 4X PCIE4X16 VGA 2X1GBLAN 2XSLIMSAS DDR4
Et sä ole tosissas! Ryzen julkaistiin alkuvuodesta 2017 ja Intelin reaktio oli välittömästi lisätä ydinmäärää halvemmissa hintaluokissa. Ei nyt mielestäsi ihan PIKKUSEN älyllistä epärehellisyyttä sitten alkaa verrata loppuvuoden 2017 tilannetta alkuvuoteen ja siltä perusteelta kumoamaan mun juttuja. Älä nyt oikeasti viiti! Hinta per core tuli 2017 aikana alaspäin aivan tuhottomasti.
i7- 970 sai 6 corea jo 2010! hintaa 560$ Sandy Bridgessä oli 6 core prossuja, tosin hinta 999$, i7-5960X sai 8 corea työpöydälle vuonna 2014, hinta yllätys yllätys 999$ i7-6950X 2016 sai jo 10 corea työpöydälle, hintaa 1700$. Meni siis Inteliltä 7! vuotta kun pelkkää rahastusta koko homma ja vasta kun AMD sai keväällä 2017 Ryzenit markkinoille Intel suostui vastaamaan.
Xeoneita taas sai 2010 jo 8 ytimisinä, hinnat 2000$+
2011 niitä sai jo 10 ytimisinä hinnat 2500$+
2013 sai jo 12 ytimisinä hinnat tokikin sen mukaiset 2000$+
2014 jo 15 ytimisinä tosin hintaa 4500$+
Että mitäs jos et sotkisi aikajanoja ja faktoja, kiitos.
Lähteet:
List of Intel Core i7 microprocessors – Wikipedia
List of Intel Xeon microprocessors – Wikipedia
AVX-512 ja DLBoost hyödyntäviä sovelluksia työpöytä- tai HEDT-käytössä on todella vähän, hyvä jos joku keksii yhden sovelluksen mikä hyödyntää.
Se tuntui olevan erikoisprosessori lähinnä renderöintiin. Nyt on kyllä yleiskäyttöisyys ihan eri luokkaa.
Kehitys kehittyy. 🙂
Ei se 6c/12t i7-3930K kylläkään 999usd ollut, 3960X toki Extreme mallina maksoi sen tutun ja turvallisen summan.
Handbrake ei skaalaudu koska h264 encoodaus pystyy skaalautumaan vain x määrään säikeitä. Se kuva pilkotaan 64 pikselin vaaka siivuiksi joten 1080p resolla sitä voidaan 17 säikeellä käsitellä samaan aikaan. Vastaavasti jos resoluutio pienenee, niin vähemmän säikeita voidaan käyttää samanaikaisesti.
Tuohon toki voidaan jotain bufferointia tehdä että koodataan samanaikaisesti useampaa freimiä, mutta sitten tulee ongelmia key freimien kanssa.
Näin siis olen itse ymmärtänyt tuon h264 encoodaus tapahtuman. Eli noilla suuren core määrän prossuilla tarvii ajaa useampaa eri encoodausta samanaikaisesti jos haluaa skaata käyttöasteen tappiin.
Käsittääkseni h265 on tämän suhteen fiksumpi ja pilkkoo sen kuvan paljon pienempiin osiin jolloin voidaan käyttää paremmin noita säikeitä.
Prossun hinnasta jo vähän itse valittelinkin, mutta kai se on OK/kohtuullinen. Mutta emovalmistajat sitten taas…Emot lähtee 500 eurosta tonniin. 8-muistikanavan EPYC emot lähtee hieman päälle 500 eurosta ilman LEDi ja muuta bling bling härpäkettä. Asus ja Gigabyte suurimmat riistäjät tässä ZEN-sukupolvessa. Ei näissä uusissa emoissa ole mitään sellaista TR4-alustaan verrattuna, että hintaa täytyy pyytää muutama satku enemmän.
Pistänpäs kyssärin tähän. Uude prossut ei toimi vanhoissa emoissa, mutta toimisko vanhat TR prossut näissä uusissa emoissa?
Tähän ei kai ole mitään teknistä rajoitetta, eli jos ei toimi, niin homma on tehty Intelin tapaan keinotekoisesti.
Sama pinni määrä, mutta pinnit tekevät eri asioita, joten eivät toimi.
Eiköhän harrastajat sen avaa, jos on Intelin tapaan tehty ja estetty käyttäminen huvin vuoksi.
Kannan pinnijärjestys on eri, ei toimi kumpaankaan suuntaan.
Pinnijärjestys on eri. Signaalivedot on tehty ihan eri tavalla. Eli ei toimi ristiin kumpaankaan suuntaan.
Mitä itse esim. Cs:go oon pelannu tuolla i7-4790K prossulla, niin hienosti se kuormitti/kuormittaa sitä 5-ydintä vaikka vanhempi peli. Huomasin jo eron aikanaan, kun sitä ennen oli tuo i5-4570 eli vaikutti sujuvuuteen.
Ja mitä ite oon seurannu noita pelivideoita, niin kyllä se ydinmäärä vaikuttaa eli isommalla määrällä prossun käyttö on jopa pienempää ja parhaimmillaan HT-päällä prossun käyttö on aivan eri luokassa. Eli uudemmissa peleissä 4-ydinprossulla saattaa prossun käyttö huitoa siellä 96-99% välillä ja 8-16 ytimellä max 90%, niin tuon eron kyllä tulee huomaamaan. Eipä niin pätki.
Tietääkseni nuo kunnon CAD softat pyörivät vieläkin lähinnä yhdellä ytimellä eikä siihen oikein taida mitään fiksua ratkaisua olla olemassa, eli sellaiseen käyttöön tuollainen TR on tosi huono, toki noissa voi olla, että yksittäinen feature pystyy käyttämään enemmän kuin yhtä ydintä.