Testissä Asus ROG Swift OLED PG42UQ -pelinäyttö

Jos hinta jätetään pois keskustelusta, Asus PG42UQ on hyvä pelinäyttö. Tehtaalla kalibroituna sen väritarkkuuden keskiarvo on alle 2 Delta-E, väriavaruus on kattava ja OLED-paneelinsa ansiosta HDR sisältö on upeaa katseltavaa geneerisestä HDR10-merkinnästään huolimatta. Paneelin viive on alhainen, myös sisääntuloviiveen osalta ja liitinosastolta löytyy kaikki tarvittava HDMI 2.1 -liittimistä DisplayPort 1.4 DSC -liittimeen. Myös sisäänrakennetut Harman Kardonin kaiuttimet olivat yllättävän mukavan kuuloiset.

Hinta on kuitenkin valtaosalle yksi tärkeimmistä ostokriteereistä ja niin kauan kuin OLED-televisioiden (esim. LG C2 42″) hinnanalenemat eivät peilaannu vastaaviin pelinäyttöihin, niiden hankintaa on vaikea perustella. Vuosi 2023 tulee tuomaan testipenkkiimme varmasti monia OLED-paneelillisia pelinäyttöjä eri kokoisina, joten aika näyttää mihin suuntaan niiden hinnat tulevaisuudessa kehittyvät.

Hyvää

• Mustan taso, ääretön kontrasti
• Laaja väriavaruus
• Tarkat värit
• Upea HDR-kokemus
• Alhaiset viiveet

Huonoa

• Erittäin korkea hinta vs samalla paneelilla varustettuun LG 42″ C2 -älytelevisioon

Tämän vuoden Consumer Electronics Show- eli CES 2023 -messuilla esiteltiin useita uusia OLED-paneelillisia pelinäyttöjä eri valmistajilta ja ne tulevatkin todennäköisesti yleistymään radikaalisti pelinäyttöjen terävimmässä kärjessä lähitulevaisuudessa. Nyt myös io-techin testipenkkiin on saapunut ensimmäinen, muttei varmasti viimeinen OLED-pelinäyttö eli Asus ROG Swift OLED PG42UQ, joka esiteltiin jo viime vuoden CES-messuilla, mutta Pohjoismaissa ja Suomessa se saapui myyntiin vasta elokuun lopulla. PG42UQ on nimensä mukaisesti 42-tuumainen, 4k-resoluutioon ja ylikellotettuna 138 hertsin virkistystaajuuteen yltävä pelinäyttö, joka käyttää samaa LG:n valmistamaa OLED-paneelia kuin LG:n 42″ OLED C2 -televisio. Asuksen PG42UQ:ta on LG:n C2:een verrattuna muokattu tietyiltä osin pelinäyttömäisempään suuntaan ja siitä on jätetty TV-ominaisuudet kokonaan pois. Asuksen näyttö on lisäksi varustettu Displayport-näyttöliittimellä, virkistystaajuus on ylikellotettuna 18 hertsiä korkeampi, näytössä on mattapinta kiiltävän sijaan ja jalusta sekä valikot ovat Asuksen pelinäytöille tyypilliset.

Siinä missä laitteiden julkaisuhetkellä ne pyörivät kutakuinkin samassa noin 1500 euron hintaluokassa, tänä päivänä LG:n 42″ OLED C2:n saa ostettua jopa noin 800 euroa halvemmalla. Asuksen ROG Swift PG42UQ maksaa tällä hetkellä Suomessa noin 1700 euroa ja LG:n 42″ OLED C2:n hinta on laskenut 800 euroon.

Tutustumme tässä artikkelissa tuttuun tapaan näytön ominaisuuksiin ja suoritimme sille kattavat mittaukset ja testit. Emme ole itse testanneet LG:n OLED C2 -televisiota, mutta tulemme käyttämään sen ominaisuuksia vertailukohtana, koska käytössä on sama näyttöpaneeli.

OLED pelinäyttönä?

OLED-paneelien hyödyt pelinäytöissä ovat hyvin pitkälti samat kuin televisioissa, mutta muutamalla erolla. OLED-paneeleissa musta on todellista mustaa eikä LCD-näyttöjen FALD- tai Mini LED -taustavalaistuksesta tuttua haloartifaktia ole käytännössä havaittavissa lainkaan. Muun muassa tästä syystä HDR-sisältö on OLED-näytöltä katsottuna ylivertaista LCD-näyttöihin verrattuna. OLED-paneelien viiveet ovat myös huomattavasti pienemmät kuin muissa näyttötyypeissä. Esimerkiksi PG42UQ:n kohdalla valmistajan ilmoittama Gray to Gray -viive on 0,1 millisekuntia, kun nopeimmilla LCD-näytöillä se on tyypilllisesti ilmoitettu 0,5-1 ms.

Vastaavasti OLED-paneelien huonoihin puoliin lukeutuvat myös samat asiat kuin televisiokäytössä, mutta etenkin tyypillinen kuvan kiinnipalaminen on huomattavasti suurempi uhka tietokonekäytössä kuin televisiokäytössä. OLED-paneelit on tarkoitettu liikkuvan kuvan esittämiseen ja tietokonekäytössä ruudulla voi olla pitkään staattista kuvaa, kuten esimerkiksi Windowsin työpöytä, tehtäväpalkki tai nettiselaimen osoiterivi. Pelinäyttöihin, kuten PG42UQ:hun, on sisäänrakennettu erilaisia toimintoja kiinnipalamisen ehkäisemiseksi ja valmistaja suosittelee näytönsäästäjän käyttämistä. Kiinnipalamisen uhka on silti olemassa, varsinkin jos suojausominaisuuksien käyttöä laiminlyö:

Are there any long-term concerns regarding burn-in?

We recommend users follow best practices, such as keeping all of the built-in Screen Protection features enabled, and regularly performing or allowing the display to complete a Pixel Cleaning cycle. Additionally, we suggest enabling a good desktop screen saver if you intend to leave the displayed powered up for long periods of time. If these procedures are followed, there should be no major concerns regarding burn-in.

Näytön ominaisuudet, rakenne ja OSD-valikko

Asus ROG Swift PG42UQ on 42-tuumaisella tasaisella OLED-paneelilla varustettu pelinäyttö, joka kykenee 4k-resoluutioon maksimissaan ylikellotetulla 138 hertsin virkistystaajuudella. Näytön hinta Suomessa on tällä hetkellä noin 1700 euroa. Näytöstä on saatavilla myös 48-tuumainen PG48UQ-malli, jonka hinta on 100 euroa kalliimpi 1800 euroa.

• Asus ROG Swift OLED PG42UQ -tuotesivu
• Hinta.fi, Haku: Asus PG42UQ

Näytön ominaisuudet

• Paneelin tyyppi: OLED
• Paneelin koko: 42″
• Paneelin kaarevuus: –
• Natiiviresoluutio: 3840×2160
• Virkistystaajuus: 138 Hz
• DisplayHDR: HDR10
• Vasteaika: 0,1 ms (GtG)
• Ulkomitat (jalustalla):  93,2 x 61,1 x 25,5 cm
• Paino: 14,8 kg
• VESA-seinäkiinnitys: 300 x 300 mm
• Virkistystaajuuden synkronointi: NVIDIA G-SYNC -yhteensopiva & VRR (HDMI 2.1)

PG42UQ:n metallinen jalusta on hyvin samankaltainen kuin monissa muissakin Asuksen pelinäytöissä. Etupuolella on valaistu ROG-logo ja jalusta kykenee 5 asteen kallistuskulmaan (tilt), mutta muita säätömahdollisuuksia ei ole. Näyttöön on sisäänrakennettu poikkeuksellisen hyvältä kuulostavat Harman Kardonin 10 watin kaiuttimet ja näytön takaosasta löytyy Asuksen näytöille tyypillinen suuri ROG-logo.

Asus on lisännyt näytön sisuksiin jäähdytyssiilejä, joilla pyritään laskemaan komponenttien lämpötilaa. Yhtiön omien markkinointipuheiden ja mittausten mukaan niiden avulla paneelin lämpötila laskee 8 % eli käytännössä LG:n 42″ C2 -televisioon verrattuna tietyissä mittauskohdissa erot ovat noin 2-4 astetta.

Liitinosastolta löytyy kaksi HDMI 2.0 -näyttöliitintä, kaksi HDMI 2.1 -näyttöliitintä, DisplayPort 1.4 DSC -näyttöliitin, optinen ääniulostulo ja yhteensä neljä USB 3.2 -liitintä, joista kaksi on näyttöliittimien yhteydessä, yksi näytön yläosassa ja yksi alaosassa. LG C2 -televisiossa on neljä HDMI 2.1 -näyttöliitintä, mutta ei lainkaan DisplayPort -näyttöliitintä.

Televisioissa saattaa olla ongelmana herätä tietokoneen kanssa lepotilasta ja näyttö täytyy käynnistää erikseen uudestaan. Asus PG42UQ on vartavasten konfiguroitu niin, että se herää automaattisesti lepotilasta yhdessä tietokoneen kanssa.

Näytön OSD-valikoissa voidaan navigoida mukana toimitettavalla kauko-ohjaimella tai näytön alaosasta löytyvällä ohjaustatilla. Näytön valikot ovat tutut Asuksen pelinäytöistä ja valikoista löytyy eri kuvatilat sekä pelinäytöistä usein löytyvät erilaiset tähtäinvaihtoehdot ja FPS-lukemat. Uniform Brightness -asetuksella OLED-näytön kirkkaus saadaan säilymään tasaisena valkoisen määrästä riippumatta.

Mittaus- ja testitulokset

Näytön eri mittaukset suoritimme SpyderX Elite- ja Xrite i1 Display Pro -näytönkalibrointilaitteiden avulla. Kaikki muut mittaukset suoritettiin SpyderX Elitellä paitsi kontrastisuhde, kirkkaus ja mustan taso, joissa käytettiin i1 Display Prota ja DisplayCAL-ohjelmistoa tarkempien tuloksien saavuttamiseksi. Lisäksi mittasimme paneelin sissäntuloviivettä NVIDIAn LDAT (Latency Display Analysis Tool) -työkalulla. Mittaukset ovat suoritettu kalibroimattomalle näytölle eli kuvastavat sitä mitä kuluttaja paketista saa.

OLED-paneelin kohdalla mittasimme ensimmäistä kertaa myös kirkkauksia eri kokoisilla valkoisilla ikkunoilla. Tähän mittaukseen käytimme NVIDIAn LDAT-työkalua.

Kontrastisuhde, kirkkaus ja mustan taso

Koska kyse on OLED-paneelillisesta näytöstä, jossa näytön kirkkauteen vaikuttavat asiat toimivat eri tavalla kuin perinteisissä LCD-paneeleissa, on hyvä aloittaa testitulosten läpikäynti kirkkaudesta, mustan tasosta ja kontrastisuhteesta.

OLED-paneelien maksikirkkaus on yleisesti huomattavasti matalampi kuin perinteisillä LCD-paneeleilla, joka tulee näkymään jatkossa selvemmin, kun testaamme lisää OLED-näyttöjä. PG42UQ:n maksimikirkkaudeksi mitattiin täydellä ruudulla 124 cd/m² (APL 100 %).

OLED-paneelissa jokainen pikseli on valaistava erikseen, joten niiden tehonkulutus riippuu hyvin paljon näytettävästä sisällöstä. Siinä missä LCD-paneeleiden taustavalaistus pystyy tuottamaan maksimikirkkauden aina riippumatta näytettävästä sisällöstä, OLED-paneelien kohdalla maksimi tehonkulutus määrittää kuinka kirkkaana yksittäisiä pikseleitä pystytään pitämään. OLED-paneelissa maksimikirkkaus on sitä alhaisempi, mitä enemmän valkoisia pikseleitä on ruudulla valaistavana. Tästä käytetään termiä Average Picture Level eli APL. Kun näytön tehonkulutus ei riitä valaisemaan kaikkia pikseleitä, ABL eli Auto Brightness Limiter rajoittaa yksittäisen pikselin kirkkautta niin, että kaikki pikselit pystytään valaisemaan. Tämä on havainnollistetty yllä olevassa graafissa. Asus PG42UQ:n kohdalla ABL alkaa rajoittamaan kirkkautta, kun valkoisen ikkunan koko ylittää 25 % kokoruudusta. Kun valkoisia pikseleitä on 25 % tai alle, niiden maksimikirkkaus on 400 cd/m² ja kun koko ruutu on valkoinen, maksimikirkkaus on enää 124 cd/m².

OLED-näytössä voi olla ominaisuus, jolla se rajoittaa maksimikirkkauden tietylle tasolle, jolla se pysyy samana valaistavien pikselien määrästä huolimatta. PG42UQ:n kohdalla ominaisuuden nimi on Uniform Brightness. Kun Uniform Brightness kytketään päälle, näytön kirkkausasetus tippuu 60 prosenttiin ja kirkkaus on tällöin 134 cd/m² riippumatta näytettävästä sisällöstä ja valaistavien pikseleiden määrästä.

Testeissämme väriavaruus, väritarkkuus, väritasaisuus ja valotasaisuus on mitattu Uniform Brightness -tila kytkettynä päälle, koska SpyderX-mittalaitteistomme ei kyennyt muutoin antamaan mitään järkeviä tuloksia.

HDR-tilassa mittasimme maksimikirkkaudeksi 870 cd/m² ikkunan koon ollessa 10 % tai alle. Kun ikkunan koko kasvoi yli 25 prosentin Auto Brightness Limiter (ABL) käyttäytyi samoin kuin SDR-tilassa.

OLED-paneelin mustan taso on aina 0 cd/m² ja näin ollen kontrastisuhde on ääretön. Tästä syystä emme lisänneet OLED-paneelillisia näyttöjä kyseisten vertailujen taulukoihin.

Värintoistoalue

PG42UQ kattoi testeissämme 100 % sRGB-, 88 % AdobeRGB- ja 98 % DCI-P3 -väriavaruudesta.

Gammavastaavuus

Gamma-arvolla säädetään harmaasävy- ja RGB-arvot näytölle sopiviksi. Oikein säädettynä pienet sävyerot erottuvat toisistaan mahdollisimman hyvin. Yleensä PC-näyttöjen tehdasasetus on pyritty saamaan mahdollisimman lähelle arvoa 2,2.

PG42UQ:n valikoista löytyy viisi eri gamma-asetusta, joista oletuksena käytössä on Gamma 2.2. Kaikki arvot olivat mittauksissamme 0,1 päässä toisistaan.

Väritarkkuus

Näytön väritarkkuus on erityisen tärkeää kuvien ja videoiden käsittelyssä. Delta-E-arvolla kuvataan numeerisesti kahden värin eroavaisuutta. Yleisesti ottaen Delta-E-arvon ollessa alle 3, voidaan todeta näytön toistavan värejä riittävän tarkasti ja jälkituotannossa kalibroinnin tavoitteeksi otetaan 2 tai alle. Arvon ollessa yksi tai pienempi, väriero ei ole ihmissilmällä havaittavissa.

Asus PG42UQ on tehtaalla kalibroitu ja mittasimme sen väritarkkuuden keskiarvoksi suoraan paketista 1,83 Delta-E.

Väritasaisuus

Väritasaisuudessa suurimmat poikkeamat mitattiin paneelin vasemmassa reunassa Uniform Brightness -asetus käytössä täydellä 100 % kirkkaudella yli 6 Delta-E:n arvolla.

Valotasaisuus

Valotasaisuudessa mitatut poikkeamat jäivät hyvin pieniksi Uniform Brightness -asetus käytössä kaikilla mitatuilla kirkkauksilla.

Katselukulmat

Katselukulmat ovat OLED-paneeleille tyypillisesti erittäin hyvät, eikä PG42UQ ole poikkeus. Tietyistä kulmista katsottuna on nähtävissä jonkin verran sinistä sävyeroa.

Tehonkulutus

HUOM! Testikokoonpanomme on päivittynyt ja esimerkiksi Windowsversio on vaihtununut 10:stä 11:een. Näin ollen tällä testimetodilla mitatut tehonkulutukset eivät ole enää keskenään vertailukelpoisia.

Mittasimme näytön tehonkulutukseksi 55 wattia seinästä Cotech EMT707CTL -mittarilla, kun näytöllä oli Windowsin työpöytä ja käytössä tumma väriteema.

Viive

Kuvasimme näyttöä ns. pursuit-camera-tekniikalla UFO-testissä selvittääksemme paneelin pikselien vasteajan mahdollisesti aiheuttavat liikesumeudet.

Nopean vasteajan ansiosta minkäänlaisia ”häntiä” ei kuvissa ole havaittavissa, mutta liikesumeutta kyllä. Erona LG C2 -television 120 hertsin virkistystaajuuteen, Asus PG42UQ:ssa on mahdollista ylikellottaa virkistystaajuus 138 hertsiin. Ero kyseisten virkistystaajuuksien välillä on lähes huomaamaton.

LDATin oman sovelluksen testissä keskimääräinen sisääntuloviive oli 15,0 millisekuntia, joka on toistaiseksi testatuista näytöistä nopein.

Samoin CS:GO-pelissä mitattu sisääntuloviive oli testijoukon nopein 15,2 millisekunnilla.

Loppuyhteenveto

OLED-paneeleilla varustetut pelinäytöt tekevät tuloaan markkinoille kovalla rytinällä ja esimerkiksi tämän vuoden CES-messuilla OLED-pelinäyttöjä esiteltiin muun muassa Asuksen, Samsungin ja Acerin toimesta. Pelikäytössä OLED-paneelin hyödyt näkyvät erittäin nopeissa vasteajoissa ja ylivertaisena HDR-kuvan esittäjänä. Toistaiseksi OLED-pelinäytöistä joutuu kuitenkin maksamaan kovan hinnan.

Asuksen jo vuosi sitten esittelemä ja loppukesästä myyntiin tullut ROG Swift OLED PG42UQ -pelinäyttö on nimensä mukaisesti 42-tuumaisella OLED-paneelilla varustettu näyttö, joka tukee 4k-resoluutiota maksimissaan 138 hertsin virkistystaajuudella. Käytössä on sama LG:n valmistama OLED-paneeli kuin LG 42″ C2 -televisiossa, joka on tällä hetkellä hinnaltaan huomattavasti halvempi. Asus PG42UQ:n hinta Suomessa on edelleen lähes sama kuin julkaisun yhteydessä eli noin 1700 euroa, kun taas LG 42″ C2:n hinta on julkaisunsa jälkeen pudonnut noin 1400 eurosta 900 euroon eli se on tällä hetkellä noin 800 euroa halvempi kuin Asuksen pelinäyttö samasta paneelista huolimatta.

Asus PG42UQ:n eduksi erona LG C2:een voidaan laskea jalustan mahdollistama 5 asteen kallistus, Asuksen mainostama jäähdytysratkaisu, joka vähentää kiinnipalamisen riskiä, 18 hertsiä suurempi virkistystaajuus, DisplayPort näyttöliitäntä ja paneelin mattapinnoite heijastuksien ehkäisemiseksi. Toisaalta LG 42″ C2 on täysiverinen älytelevisio, joten hintaeron ollessa 800 euroa, sitä on erittäin vaikea perustella Asuksen hyväksi.

Jos hinta jätetään pois keskustelusta, Asus PG42UQ on hyvä pelinäyttö. Tehtaalla kalibroituna sen väritarkkuuden keskiarvo on alle 2 Delta-E, väriavaruus on kattava ja OLED-paneelinsa ansiosta HDR sisältö on upeaa katseltavaa geneerisestä HDR10-merkinnästään huolimatta. Paneelin viive on alhainen, myös sisääntuloviiveen osalta ja liitinosastolta löytyy kaikki tarvittava HDMI 2.1 -liittimistä DisplayPort 1.4 DSC -liittimeen. Myös sisäänrakennetut Harman Kardonin kaiuttimet olivat yllättävän mukavan kuuloiset.

Hinta on kuitenkin valtaosalle yksi tärkeimmistä ostokriteereistä ja niin kauan kuin OLED-televisioiden hinnanalenemat eivät peilaannu vastaaviin pelinäyttöihin, niiden hankintaa on vaikea perustella. Vuosi 2023 tulee tuomaan testipenkkiimme varmasti monia OLED-paneelillisia pelinäyttöjä eri kokoisina, joten aika näyttää mihin suuntaan niiden hinnat tulevaisuudessa kehittyvät.

Hyvää

• Mustan taso, ääretön kontrasti
• Laaja väriavaruus
• Tarkat värit
• Upea HDR-kokemus
• Alhaiset viiveet

Huonoa

• Erittäin korkea hinta vs samalla paneelilla varustettuun LG 42″ C2 -älytelevisioon