
Nokia T21 on hyvin samankaltainen laite kuin edeltäjänsä – viilauksia on muutamia, mutta niistä useimmat ovat ennemminkin odotettuja kuin positiivisia yllätyksiä. Nokia T21 ei ole huono vaihtoehto saman hintaluokan Galaxy Tab S6 Litelle, Tab A8:lle ja Lenovo Tab M10 Plussalle, mutta ei myöskään tarjoa pöytään oikeastaan muuta valttikorttia kuin kärkipäätä edustavan päivitystuen. T21:n ostajan kannattaa harkita suoraan LTE-versiota, sillä samalla saa tuplamäärän tallennustilaa pienellä lisäpanostuksella. Unisoc T612 -piirin suorituskyky pistää kuitenkin mietityttämään, sillä jo uutena hieman hidasteleva käyttökokemus tuskin paranee muutaman käyttöjärjestelmäpäivityksen ja parin vuodenkäytön myötä. Toisaalta kilpailijoidenkaan rauta ja päivitystuki ei ole siinä määrin parempaa, että lopputulokseen voi odottaa merkittävää eroa toisen merkin valitsemalla – tahmailu tuntuu olevan valitettavasti oletusarvo tässä hintaluokassa. Jos Apple ei aiheuta ihottumaa, noin satasen lisäpanostuksella saakin sitten jo 9. sukupolven iPadin, joka on laitteena aivan eri ulottuvuudesta.
Plussat:
- Luokassaan asiallinen 2K-tarkkuuden näyttö varauksin
- Tukevan tuntuinen IP52-suojattu alumiinirakenne
- Kohtalaisen hyvä päivityslupaus (etenkin edullisten tablettien mittapuulla)
- Suuri akku
Miinukset:
- Käyttöliittymän ajoittainen tahmailu ja hidastelu
- Järjestelmäpiirin suorituskyky kilpailijoihin nähden
- Hidas akun latautumisnopeus
- Ei sormenjälkitunnistinta
- Mukana ei toimiteta laturia
HMD Global esitteli ensimmäisen taulutietokoneensa runsas vuosi sitten syksyllä Nokia T20 -mallin muodossa. Kyseinen laite vieraili myös io-techin kokeiltavana keräten varovaisen positiiviset huomiot, mutta koko homma kaatui suorastaan käsittämättömään HD-tasoisten suoratoistopalveluiden tuen puutteeseen. Syypääksi selvisi jälkikäteen laitteen piirivalmistajan tarjoaman tuen puute.
T20 sai viime syksynä seuraajan, kun HMD Global toi marraskuussa markkinoille Nokia T21 -seuraajamallin. Monia varmasti kiinnostaa ensimmäisenä, onko Widevine L1 -tuki nyt kunnossa, ja siihen voi onneksi vastata: kyllä on. Muutoin T21 vaikuttaa paperilla lähinnä maltilliselta kasvojenkohotukselta edeltäjämalliin.
Nokia T21 on saatavilla kahtena versiona – WiFi-yhteyksillä tai lisänä myös LTE-yhteyksillä varustettuna. WiFi-mallissa on 4 Gt RAM-muistia ja 64 Gt tallennustilaa ja sen suositushinta on 269 euroa. LTE-versiossa tallennustilaa on 128 Gt ja sen suositushinta on 299 euroa.
30 euron hintalisä kaksinkertaisesta tallennustilasta ja mobiiliverkkoyhteydestä on hyvin kohtuullinen. Toisaalta hinnat ovat nousseet T20-edeltäjämallista WiFi-version kohdalla 40 euroa ja LTE-version kohdalla 30 euroa. Huomionarvoisena seikkana tallennustilamäärät ovat tuplaantuneet edeltäjämallista, mutta siitäkin huolimatta T21 WiFi -version hintaa voi pitää melko korkeana.
Hinta.fi-hintavertailupalvelun mukaan WiFi-version hintataso Suomessa on edullisimmillaan 239 euroa. LTE-version hintataso on puolestaan edullisimmillaan vajaa 270 euroa.
Tutustumme tässä artikkelissa Nokia T21:een lyhyehkön kokeilujakson pohjalta ja käytämme vertailukohtina edeltäjämalli T20:tä sekä Samsungin ja Lenovon kilpailevia malleja.
Mitä uutta?
Vuotta aiemmin esiteltyyn Nokia T20 -edeltäjämalliin (kuvassa sininen laite) nähden Nokia T21 tarjoaa mm. uudistetun ulkonäön, uuden järjestelmäpiirin, enemmän tallennustilaa sekä Widevine L1 -tuen.
Nokia T21:n tarkemmat erot T20-malliin nähden ovat:
- Uudistettu muotoilu
- 0,1 mm lyhyempi, 0,2 mm kapeampi, 0,3 mm ohuempi
- 1-6 grammaa painavampi (versiosta riippuen)
- Näytön maksimikirkkaus laskenut hieman (400->360 nitiä)
- Näyttöön lisätty tuki aktiivisille kosketuskynille
- Järjestelmäpiiri päivitetty Unisoc T612 -malliin
- Tallennustila tuplattu – nyt vaihtoehtoina 64 ja 128 Gt
- Perusversion RAM-muistin määrä nostettu kolmesta neljään gigatavuun
- Etukameran resoluutio päivitetty viidestä kahdeksaan megapikseliin
- Latausteho kasvatettu 15:stä 18 wattiin (latausnopeus ei silti kasvanut)
- Widevine L1 -tuki lisätty
- Android 12 -versio suoraan pakkauksesta
Laite ja ominaisuudet
Tuotepakkauksen tyyli on tuttu edeltäjämallista – yritys ei ole siis vielä siirtynyt käyttämään X30-puhelimessa nähtyä ruskeaa kierrätyspahvipakkausta. Pakkauksen toimitussisällössä on tapahtunut yksi merkittävä muutos edeltäjään nähden – laturia ei enää toimiteta laitteen mukana, vaan se on ostettava tarvittaessa erikseen. Yrityksen 20 watin laturi maksaa 19,90 euroa ja 33 watin 24,90 euroa.
Kun ekologisessa ajattelussa on HMD Globalilla päästy laturin poisjätön myötä hyvään alkuun, olisi tuotepakkaustakin voinut suunnitella samalla pienemmäksi, sillä sen sisään on nyt jätetty viimevuotiseen tapaan tarpeettoman paljon tyhjää tilaa.
Tuotepakkauksen sisältöön kuuluu:
- taulutietokone
- pikaohjeet
- takuutiedot
- USB-A – USB-C -kaapeli
- korttikelkan irrotustyökalu
Fyysiset mitat:
- Ulkomitat: 247,5 x 157,3 x 7,5 mm
- Paino: 471 grammaa
- Näytön ja ulkomittojen suhde: 79,1 %
- Materiaalit: Alumiini, 60 % kierrätysmuovi, karkaistu näyttölasi
- IP52-suojaus
Nokia T21 tuntuu kädessä lähestulkoon samalta kuin edeltäjänsä, vaikka muotoiluun on tehtykin pieniä viilauksia. Ulkomittoihin on tullut minimaalisia muutoksia. Laitteen muotoilua ja käsituntumaa voisi kutsua utilitarististiseksi, mutta kookkaaksi tai kömpelöksi T21:tä ei voi kuitenkaan kutsua. Itseasiassa vastaavan hintaluokan kilpailijoihin nähden T21 on jopa keskivertoa pienempi.
Laitteen kulmien pyöristykset ovat hieman aiempaa jyrkemmät, jonka huomaa jopa etupuolelta vanhaa ja uutta mallia rinnakkain vertaillessa. Takakuori on edelleen suurimmilta osin alumiinia, mutta toisessa reunassa kulkeva antennikaistale on nyt hieman aiempaa leveämpi ja valmistettu 60 %:sti kierrätetystä muovista. Metalli- ja muovipinnan välillä on havaittavissa oleva (tarkoituksellinen?) sävyero. Takakameran kehystä on myös muutettu hieman aiempaa kulmikkaammaksi ja suuremmaksi. Näyttölasia kiertää leveähkö muovinen reunus, joka saumautuu metalliseen takakuoreen hieman vaihtelevasti – jollain puolella muovireunus on korkeammalla, toisaalla puolestaan metalli.
Laitteen rakenne tuntuu hyvin samankaltaiselta kuin edeltäjämallissa, eli on tukevan tuntuinen eikä elä tai natise havaittavasti. Rakenne on edelleen IP52-suojattu (pöly ja tippuva vesi). Myös edeltäjästä tuttu takakuoren sormenjälkiherkkyys on edelleen jossain määrin läsnä, eikä etenkin sopivassa valaistuksessa erottuvia jälkiä saa helposti pois ilman puhdistusainetta. Näytön kuvasuhteen myötä laitteen painopiste on yläpainoinen, jos sitä kannattelee pystyasennossa pitäen kiinni laitteen alaosasta, mutta muutoin painopisteessä tai muotoilussa ei ole käyttömukavuuden kannalta sanottavaa.
Laite on saatavilla ainoastaan metallinharmaassa Charcoal Grey -värissä.
Näytön tekniset ominaisuudet:
- 10,36” In-cell IPS LCD -näyttö
- 5:3-kuvasuhde, 1200 x 2000 pikseliä, 224 PPI
- 360 nit maksimikirkkaus, 60 hertsin virkistystaajuus
- Tuki aktiivisille kosketuskynille (Wacom WGP- ja Active ES 2.0)
T21:n näyttö on pysynyt ainakin spekseiltään lähes samana kuin edeltäjämallissa ja muutoinkin ominaisuudet ovat varsin tyypilliset tämän hintaluokan taulutietokoneelle. Uudistuksia ovat jostain syystä hieman laskenut maksimikirkkaus sekä plussapuolena tuki aktiivisille kosketuskynille. Jostain syystä valmistaja ei kuitenkaan itse tarjoa kynää lisävarusteena ja yhteensopivan mallin löytäminen nopean googlettamisen perusteella olla asiaan perehtymättömälle hankalaa.
Näytön reunukset ovat siinä määrin leveät, ettei vahinkokosketuksia pääse reunoilla tapahtumaan. 5:3-kuvasuhde tarkoittaa käytännössä sitä, että 16:9-videota katsellessa näytön pitkille sivuille jää pienet mustat palkit.
Kuvanlaadultaan näyttö on ok-tasoa, mutta ei varsinaisesti häikäise. Valkotasapaino on oletuksena hieman kylmään päin kallellaan, mutta sitä pääsee hienosäätämään näytön asetuksista. Katselukulmat ovat kohtalaiset, joskin äärireunoihin mentäessä kuva tummenee jonkin verran. Kirkkaus on riittävä sisätiloissa, mutta maksimikirkkaus ei vaikuta erityisen korkealta, joten päivänvalossa ulkotiloissa se tuskin riittää.
Mielenkiintoisena uutena ominaisuutena laite tukee myös mahdollisuutta käyttää sitä lisänäyttönä tietokoneella WiFi-yhteyden (Miracast) yli. Tästä saattaa olla iloa esimerkiksi yhteensopivan kannettavan tietokoneen parina, jos lisänäytölle on tarvetta vaikkapa reissussa. Tabletti asetetaan ilmoitusvalikon pikapainikkeesta ”toinen näyttö” -tilaan, jonka jälkeen se yhdistetään Windows 10:stä ja 11:stä Win+K-näppäinyhdistelmällä aukeavan valikon kautta. Näytön toiminnassa on pieni viive ja kuva on hieman suttuinen HD-tarkkuuden vuoksi (1280 x 768), mutta esimerkiksi kannettavan tietokoneen kaveriksi lisäsisällön (kuvien/tekstin) näyttämiseen se on hyödyllinen lisä.
Kuten jo mainittu, Widevine L1 -tuki löytyy T21:stä, joten HD-tasoisen materiaalin striimaaminen suoratoistopalveluista onnistuu, jos itse palvelu ei sitä rajoita. Valmistajan antamien tietojen sekä sovelluksilla ongittavien tietojen mukaan näytössä ei ole HDR-tukea.
Tekniset ominaisuudet:
- Unisoc Tiger T612 -järjestelmäpiiri (2 x 1,8 GHz Cortex-A75 & 6 x 1,8 GHz Cortex-A55 CPU, 650 MHz Mali-G57 MP1 GPU)
- 4 Gt LPDDR4X RAM-muistia
- 64 tai 128 Gt eMMC-tallennustilaa (128 Gt mallissa vapaana n. 113 Gt), microSD-korttipaikka (max 512 Gt)
- LTE Cat.7 (300/150 Mbit/s), nano-SIM (vain 4G-versiossa)
- Wi-Fi 802.11a/b/n/ac (Wi-Fi 5), Bluetooth 5.0, (A)GPS
- stereokaiuttimet, 3,5 mm:n kuulokeliitäntä, OZO Spatial Audio Recording and Playback
- 8200 mAh akku, USB Type-C (USB 2.0), 18 W USB PD 3.0 -pikalataustuki
Keväällä 2022 julkaistu T612-piiri on näennäisesti tuore, mutta käytännössä se on lähinnä vain päivitetty versio yli kolme vuotta vanhasta T610-piiristä, joka oli käytössä Nokia T20:ssa. Piirin perusrakenteen iän paljastaa myös TSMC:n 12 nanometrin FinFET-valmistusprosessi, joka ei ole nykypäivää edes edullisemman pään järjestelmäpiireissä.
Edeltäjämalliin nähden T612-piiri tuo uutta lähinnä grafiikkasuorittimeen, sillä se on päivitetty kaksiytimisestä Mali-G52:sta uudempaan Mali-G57:ään, tosin ytimiä on tässä tapauksessa vain yksi. Mali-G57-grafiikkasuoritin on julkaistu syksyllä 2019.
Piirin suorituskyky ei ole nykymittapuulla erityisen hyvää, eikä se pärjää useimmille saman tai jopa edullisemman hintaluokan älypuhelimissa käytetyille piireille, kuten Mediatekin Dimensity 900 -mallille tai Snapdragon 695:lle. Alle 300 euron hintaluokassa taulutietokoneet käyttävät pääosin varsin heikkoja järjestelmäpiirejä (Unisoc T618, Helio G80, Snapdragon 680), joten siinä joukossa Nokia T21:n Unisoc T612 pärjää kohtalaisesti, joskin jää grafiikkapuolella mm. Galaxy Tab A8:sta ja Lenovo Tab M10 Plussasta jälkeen. Suorituskykyero edeltäjämallin T610-piiriin on myös hyvin pieni, eli varsinaista kehitystä suorituskyvyn saralla ei ole tapahtunut (suorituskykytaulukko alla).
Käytännön suorituskyky tuntui T21:llä heti pakkauksesta otettaessa hieman tahmaisemmalta, kuin mitä muistikuvat olivat T20:sta vuoden takaa. Vaikka tämän hintaluokan taulutietokoneet eivät ole erityisen sulavatoimisia, kilpailijoista erityisesti Galaxy Tab A8 on havaittavasti ripeämmän tuntuinen. Käyttöliittymäanimaatiot sekä siirtymät sovellusten välillä tökkivät välillä hieman ja ajoittain esimerkiksi sovelluksen avautumista joutuu odottamaan hetken. Hidastelu ei ole vielä varsinaisesti käyttöä merkittävästi haittaavaa, mutta sulavaksi kokemusta ei voi kutsua. Jo valmiiksi paikoin hidasteleva käyttöliittymä ei lisäksi lupaa varsinaisesti hyvää parin vuoden päähän tulevaisuuteen katsottaessa. Mobiilipeleistä Asphalt 9 pyöri kohtalaisen sulavasti keskitason asetuksilla ja PUBG Mobile keskitason HD-grafiikoilla. Satunnaisessa pelailussa laite ajaa jokseenkin asiansa, kunhan on tarvittaessa valmis karsimaan grafiikkaherkuista. Kilpailijoista löytyy kuitenkin paremmin grafiikkapotkua.
Tallennustilan määrä on tuplattu edeltäjämalliin nähden, joka on hyvä ja jopa odotettu parannus tässä hintaluokassa. WiFi-mallin 64 gigatavun tallennustila ei edelleenkään ole varsinaisesti paljon 270 euron laitteessa, jos käyttäjä lataa vaikkapa TV-sarjoja ja elokuvia suoratoistopalvelusta offline-tilaan katsottavaksi. Yhteysominaisuudet ovat pysyneet lähes muuttumattomina ja ne edustavat nykymittapuulla hyvin perustasoa. Ainoastaan LTE-yhteyksien nopeusluokkaa on parannettu aiemmasta.
Akun kapasiteetti on pysynyt samana, mutta maksimilataustehoa on kasvatettu hieman 18 wattiin. Jostain syystä se ei kuitenkaan näy latausnopeudessa, sillä testiemme mukaan akun latautuminen täyteen ottaa lähemmäs neljä tuntia, mikä on jopa edeltäjämallia enemmän. Akunkesto on kokeilujakson perusteella tavanomaisella tasolla ja riittää yhdellä latauksella useamman päivän satunnaiseen käyttöön.
Toimintojen sijainti, kun laitetta pidellään vaakatasossa:
- Vasen pääty:
- virta-/lukitusnäppäin
- kaiutin
- Oikea pääty:
- kaiutin
- USB-C 2.0 -liitäntä
- 3,5 mm kuulokeliitäntä (alanurkassa)
- Yläpääty:
- äänenvoimakkuuden säätöpainike
- kaksi mikrofonia
- korttikelkka (micro-SD & nano-SIM)
T21:n kylkien painike- ja liitäntäasettelu on lähes tismalleen samanlainen kuin T20:ssa. Sijainneissa saattaa olla pieniä muutoksia, mutta kaikki toiminnot löytyvät tutuilta paikoiltaan.
Stereokaiuttimista lähtee melko mukavasti ääntä, mutta se on etenkin maksimivoimakkuudella vahvasti diskanttipainotteista, joten itse en ainakaan kovin mieluusti laitteen kaiuttimilla pidempiä aikoja ääni tai videosisältöä nauttisi. Laitteen omille kaiuttimille sekä Bluetooth-kuulokkeille vaihtoehtona on 3,5 mm kuulokeliitäntä laitteen alanurkassa.
Edeltäjämallin tapaan sormenjälkilukija ei kuulu vieläkään varustukseen, joten käyttäjän on tyydyttävä perinteiseen salasanaan/numeroyhdistelmään sekä halutessaan kamerapohjaiseen kasvojentunnistukseen, joka ei kuitenkaan koskaan ole tietoturvaltaan sormenjäljen tasoinen tunnistustapa.
Etupuolen kamera on sijoitettu näytön pitkälle sivulle, eli se on tarkoitettu käytettäväksi ensisijaisesti näytön ollessa vaaka-asennossa. Etukameran resoluutiota on kasvatettu edeltäjämallin viidestä megapikselistä kahdeksaan ja se on edelleen kiinteätarkenteinen. Kamera perustuu Hynixin Hi-846-sensoriin, aivan kuten takakamerakin. Kuvanlaatu on nykypäivän etukameralle perustasoa ja täysin riittävää mm. videopuheluihin.
Takakameran tekninen toteutus on pysynyt samana, vaikka kamerakehyksen ulkomuoto onkin päivittynyt. Se perustuu samaan kahdeksan megapikselin sensoriin kuin etukamera, mutta tukee automaattitarkennusta. Kuvanlaatu ei ole edelleenkään erityisen kummoista, vaan haalean kontrastitonta, joten se sopii lähinnä satunnaisten kuvien ottamiseen esimerkiksi muistiinpanoiksi tai vaikkapa laskujen viivakoodien skannaamiseen verkkopankkiin. Tämän hintaluokan tabletin tyypilliseen käyttötarpeeseen sitä voi kuitenkin pitää edelleen riittävänä. Videokuvaus on mahdollista 1080p 30 FPS -tasoisena.
Ohjelmistopuolella HMD Global luottaa tuttuun tapaan kustomoimattomaan Android-käyttöjärjestelmään. Lisäksi laite on yrityskäyttöä ajatellen Android Enterprise Recommended -sertifioitu.
Valmistaja lupaa kaksi Android-versiopäivitystä ja kolmen vuoden kuukausittaiset tietoturvapäivitykset. Harmi vain, ettei laite tullut markkinoille uusimmalla Android 13 -versiolla, vaikka se oli myyntiin tullessa jo julkaistu, joten T21 tulee saamaan Android 13- ja 14-versiopäivitykset. Päivitystukea voi kaikesta huolimatta pitää tämän hintaluokan taulutietokoneelle hyvänä, sillä monet muut valmistajat eivät yllä lähellekään samaan (poikkeuksena Samsungilla A8-mallissa vastaava 2+3-lupaus, josta molemmat Android-päivitykset kuitenkin jo käytetty). Päivitystuen suhteen mainittakoon kuitenkin, että HMD Global on ollut viimeaikoina varsin hidas päivittämään laitteitaan ja päivityksissä on esiintynyt bugeja. Esimerkiksi T20-edeltäjämalli sai Android 12 -päivityksensä vasta viime marraskuussa ja sen ensimmäinen versio oli buginen. Laite sai testijaksolla yhden päivityksen, joka päivitti tietoturvakorjaukset joulukuun versioon.
Maininnan arvoisena seikkana HMD Global on jostain syystä päätynyt käyttämään Android 12:n käyttöliittymää ns. ”älypuhelintilassa”, eli käyttöliittymäelementit eivät hyödynnä erityisen hyvin suurta näyttöpinta-alaa. Tämä näkyy esimerkiksi jaetun näyttönäkymän puutteena niitä tukevissa sovelluksissa (esim. sähköposti, kalenteri, asetusvalikko) sekä ilmoitusvalikon pikatoimintopainikkeiden suurena kokona käytössä olevaan tilaan nähden.
Perussovelluksissa HMD Global luottaa Googlen vakioantiin ja päälle valmistaja on lisännyt muutaman oman lisäsovelluksen. Kolmansien osapuolien esiasennettuja sovelluksia löytyi laskujemme mukaan neljä: Netflix, ExpressVPN, Bamboo Paper, Wacom Notes, Spotify sekä Sign Pro PDF, joista ainoastaan Bamboo Paper ei ole jostain syystä poistettavissa.
Yhteenveto
Nokia T21 -tablettia kokeillessani palasin samoihin tunnelmiin kuin vuosi sitten T20-mallin kanssa – sillä erotuksella, että suoratoistopalveluihin liittyvä massiivinen lapsus on nyt onneksi korjattu. Muilta osin T21 on hyvin samankaltainen laite kuin edeltäjänsä – viilauksia on muutamia, mutta niistä useimmat ovat ennemminkin odotettuja kuin positiivisia yllätyksiä.
T21:n yhteenvetoa pohdiskellessa ei voi jälleen kuin palata harmittelemaan edullisten taulutietokoneiden markkinan surkeutta. Valtaosa tarjonnasta on varustettu pahimmillaan ala-arvoisella raudalla, vanhalla ohjelmistolla sekä surkealla päivitystuella. Edes kohtalaisten vaihtoehtojen määrä voidaan laskea helposti sahurin yhden käden sormin, eikä merkittävästi T21:n hintatason alle kannata mennä kuin täysin poikkeustapauksissa.
Nokia T21:n hintaluokasta harkintaan kannattaa laittaa ainakin Snapdragon 720G -piirillä varustettu Galaxy Tab S6 Lite, jonka mukana tulee S Pen -kosketuskynä sekä Mediatekin G80- tai Snapdragon 680 -piiriin perustuva Lenovo Tab M10 Plus. Teknisesti ja käyttökokemukseltaan pätevä vaihtoehto on myös nykyään alimmillaan noin 200 euron tarjoushintaan irtoava Galaxy Tab A8, jonka päivitystuesta on kuitenkin jäljellä enää osa laitteen malli-iästä johtuen.
Nokia T21 ei ole edellä mainituille varsinaisesti huono vaihtoehto, mutta ei myöskään tarjoa pöytään oikeastaan muuta valttikorttia, kuin parempaa päätä edustavan päivitystuen. T21:n ostajan kannattaa harkita suoraan LTE-versiota, sillä samalla saa tuplamäärän tallennustilaa pienellä lisäpanostuksella. Unisoc T612 -piirin suorituskyky pistää kuitenkin mietityttämään, sillä jo uutena hieman hidasteleva käyttökokemus tuskin paranee muutaman käyttöjärjestelmäpäivityksen ja parin vuodenkäytön myötä. Toisaalta kilpailijoidenkaan rauta ja päivitystuki ei ole siinä määrin parempaa, että lopputulokseen voi odottaa merkittävää eroa toisen merkin valitsemalla – tahmailu tuntuu olevan valitettavasti oletusarvo tässä hintaluokassa ja siitä syystä tekisi ensisijaisesti mieli suositella välttämään tämän hintaluokan laitteita. Jos Apple ei aiheuta ihottumaa, noin satasen lisäpanostuksella saakin sitten jo 9. sukupolven iPadin, joka on laitteena aivan eri ulottuvuudesta. Se on erittäin paljon lisäarvoa tuova panostus, jos lompakosta löytyy sen verran lisää pitoa.
Plussat:
- Luokassaan asiallinen 2K-tarkkuuden näyttö varauksin
- Tukevan tuntuinen IP52-suojattu alumiinirakenne
- Kohtalaisen hyvä päivityslupaus (päivitysten saapumisnopeuteen kannattaa suhtautua varauksin)
- Luokassaan suuremman pään akku
- Mahdollisuus käyttää HD-tarkkuuden Miracast-lisänäyttönä tietokoneelle
Miinukset:
- Käyttöliittymän ajoittainen tahmailu ja hidastelu
- Järjestelmäpiirin suorituskyky kilpailijoihin nähden
- Hidas akun latautumisnopeus
- Ei sormenjälkitunnistinta
- Mukana ei toimiteta laturia
No mutta ei paha!
Kohtuullisen pienet reunuksetkin.
Jos Apple jatkaa hintojen nostoa, niin Android tabletille saattaa tulla markkinoita.
Miksi ostaa Nokiaa kun 4/64Gb LTE samsung A8 saa 260€?
Mistäs sen tuohon hintaan saa?
Ostin 6kk sitten hobbyhallista
Joo katsoin että siellä tällä hetkellä 269,90€. Onkin ainut paikka missä tuohon hintaan tällä hetkellä. Muut sen 299€ tai enemmän.
Muuten tabletti ei kauheita hurraa huutoja aiheuta mutta ihan ok laite tuonne 250€ hintaluokkaan. Kohtuullinen päivitystuki (jos vaan toimii ilman bugeja) antaa kilpailijoihin nähden hieman pelivaraa Wacom kynätuen ohella. Kynä on todella näppärä tabletin kanssa, jos pitää jotain muistiinpanoja tehdä töissä/koulussa.
Ei tuon raudan suorituskyky kummoista ole mutta periaatteessa sen pitäisi riittää peruskäyttöön. Hmd Globalin ongelmana tuntuu olevan, että ohjelmisto on optimoitu huonosti. Monessa io-techin arvostelussa on todettu, että Hmd Globalin laitteet toimivat enemmän tai vähemmän nykivästi. Henk. koht. veikkaan syyksi hajautettua toimintamallia, missä laitteet valmistetaan tapauskohtaisesti eri ODM-valmistajilla. Siinä voi olla aika haastavaa tehdä yhtenäistä ja hyvin toimivaa ohjelmistoa kaikille malleille, kun laitteita tulee eri tehtaista ties minkälaisella ohjelmistolla varustettuna. Samaa perua on varmaankin ne ihmeelliset bugit ohjelmistoissa.
Alla on Hmd Globalin käyttämät ODM-valmistajat muutamalle mallille. Tiedot poimittu Nokian Intian sivulta, kun siellä joku lainsäädäntö taitaa vaatia ilmoittamaan todellisen valmistajan? Olisi aika hyvä vaatimus Suomessakin.
Katsot vain että se 4/64Gb LTE versio, siellä oli paljon eri versioita mitä ei muualla edes ollut…
Päivitystuki? A8 alkaa olla jo iäkäs malli ja se on saanut molemmat Android-päivityksensä. Mahdollinen tuleva A9 alkaakin sitten olla samassa hintapisteessä aika ohittamaton vaihtoehto.
Sekoitatko S8?
Eikö tuo julkaistu 2022 tammikuussa?
Tab A8 on julkaistu loppuvuodesta 2021 ja se on saanut jo molemmat sille luvatut Android-versiopäivitykset (12 ja 13).
Juu kyllä, joulukuussa 2021
Eipä noita tabletteja nyt muutenkaan tule joka vuosi vaihdettua, edellinen 2016 meni 7v ongelmitta kun ainoa käyttö on suoratoistopalvelut
Windows 10:ssä ja 11:ssa on tietääkseni sisäänrakennettuna tuo ominaisuus, eli painetaan vaan win+K, jonka jälkeen aukeaa yhdistysvalikko. Tabletin ilmoitusvalikosta painetaan "toinen näyttö" -nappia, jolloin tabletti menee Miracast-yhdistystilaan ja tulee näkyviin tietokoneella. Kyllä tuo vaikutti nopealla kokeilulla toimivan ihan riittävän hyvin kakkosnäyttönä, pientä viivettä on havaittavissa, mutta ei niin pahasti että merkittävästi häiritsee. Tämä vaatii toki siis tietokoneelta/WiFi-piiriltä(?) Miracast tuen.
Okei, sehän vaikuttaa sitten ihan näppärältä ominaisuudelta
. Jotenkin olin kuvitellut, että Miracast mahdollistaa vaan peilauksen. Mulla oli joskus vuosia sitten Miracast tabletti mutta se taisi olla Windows 7 aikakautta. Muistaakseni piti olla joku kolmannen osapuolen sovellus, kun yritti yhdistellä.
Silti on mukavaa jos uusin käyttis on saatavilla uusimmilla tietoturva-ominaisuuksilla varustettuna.
Apple maailmassa tällä hetkellä vanhin padi, joka on edelleen aktiivisesti tuettuna ja saa uusimmat päivitykset (ipadOS 16.3), on alkuvuodesta 2017 julkaistu 5.gen iPad.
Jos vanhat merkit paikkansa pitävät niin seuraava ipados vielä sille tulee.
Ihan turhaa lähteä tähän apple vääntöön, meille ei applea tule vain päivityksien takia. Hinta karkaa LTE versioissa ja kuten sanottu, android tabletti kestää oikein hyvin suoratoistopalveluiden katsomisessa hieman vanhempanakin.
Ymmärtäisin applen jos olisi muitakin applen laitteita, mutta ei ole, ei tule.
Hintakin on moninkertainen.
Nuo 5. genin iPaditkin taisivat maksaa uutena alkaen 329€, joten ei nyt älyttömän korkea hinta.
Mietin, että eihän tabletissa kannata oikeastaan olla tai ainakaan kannata maksaa raudasta ollenkaan tolla käytöllä, senkun lähettää puhelimesta kuvaa siihen ja kattoo sillä sitten ne viihteet yms ja tehoakin on yleensä reilusti enemmän kuin tabletissa.
F(x)tec Pro1 puhelin tunnistui tablettina Android 12L versiolla, kun näytön koon sääti pieneksi. Jostain syystä sama ei onnistu Android 13 versiolla vaan pitää manuaalisesti laittaa kehittäjä asetuksista "pienin leveys" arvoon 600. Tuo leyveyden säätäminen taitaa olla vanha kikka, mikä toimii myös ennen Android 12L versiota. Tuota säätämällä T21 ja T20 saanee myös tunnistumaan tablettina. WhatsApp käyttää ilmeisesti samaa arvoa tunnistuskeinoja, kun sallii nykyään useamman laitteen samalla numerolla, jos toinen laite on tabletti.
katso liitettä 1036277
DPI 600:
katso liitettä 1036279
Noissa Android 13 kuvakaappauksessa kannattaa huomioida se asia että toisessa on käytössä eleet ja toisessa ei näytä olevan. Ilman eleitä näppäinpalkki on isompi kuin eleiden kanssa.
Kummassakaan kuvakaappauksessa ei ole eleitä käytössä. Navigointipalkki vain siirtyy oikeasta reunasta alas, kun laite tunnistuu tablettina (landscapena katsottuna). Lisäksi Android 13 versiossa navigointipalkkiin tulee kotisivun telakka näkyviin. Tätä ei ollut Android 12L versiossa.
Jaa no sitten se ei ole tuossa ekassa kuvassa vielä siirtynyt alas kun kaappaus otettu.
Kuten siinä viestissä sanoin, niin Android 13 versiossa puhelinta ei saa tunnistumaan tablettina pelkästään näytön kokoa muuttamalla (keskimmäinen kuva). Eli vaikka näytön koon asettaa pieneksi, niin puhelin tunnistuu puhelimena ja navigaatiopalkki pysyy oikealla. Vasta kun kehittäjä asetuksista säätää DPI:tä, niin sitten saa puhelimen tunnistumaan tablettina (alin kuva).
Android 12L versiossa puhelin tunnistui tablettina pelkästään näytön kokoa muuttamalla (ylin kuva). Ei tarvinnut erikseen mennä kehittäjä asetuksiin.
LTE-versio?
Alkaen hinta, joten wifi-versio.
Niin eli apple sen 150€ kalliimpi kuin samsung tab a8, en ainakaan itselleni pysty perustelemaan applea.
-Hinta
-Olisi ainoa apple taloudessa, luo uusi tili, osta uusi erilainen laturi
Jokaiselle jotakin, vastasin vain aiemmin keskusteluun iPadien hinnoista. Alkaen hinta oli se 329€ ja mistään LTE-versiosta ei ollut edes puhe. Aika monihan ostaa vain wifi-version, varsinkin ulkomailla jossa mobiilidataliittymät eivät ole näinkään yleisiä. Toisaalta en nykyään tiedä montaakaan tuttua, jolla olisi enää iPadin LTE-versiota tai ainakaan mobiilidataliittymää siihen. Itsellä oli mobiilidata pari vuotta jonkun kampanjan takia, mutta luovuin kun ei sille ollut tarvetta, tabletti pääasiassa kotikäytössä ja matkanetin jako toimii puhelimestakin. Mutta jokaiselle jotakin.
Sinänsä iPadin voisin kuvitella olevan ainoa järkevä Applen laite Android-talouteen, yleisesti ottaen nuo ovat kuitenkin vuosia pesseet Android-tabletit mennen tullen käytettävyydessä. Nykytilanteesta en tiedä.
Riippuu kovin käytöstä. Tietysti "työkäyttöön", mitä ikinä tarkoittaakaan, 4:3 voi olla kätevämpi, mutta videoin katseluun siitä ei oikein ole. Paremmin optimoitu softa heikolle raudalle ja pitkä päivitystuki, totta. Satunnaiseksi leluksi ja videosoittimeksi en kuitenkaan näe iPadia paremmaksi, varsinkin kun otetaan hintaero huomioon eikä kaiveta jotain kaikista onnettominta Android tablettia.
Tosi kätevää ostaa täysin eri laite mitä muut.
Opetella uusi käyttöjärjestelmä, luoda taas yksi tili lisää, mikä ei puhu androidin kanssa kovin hyvin yhteen ja siihen päälle että kaikki kodin laitteet on usb-c niin nyt pitäisi ostaa eri piuhoja ja muistaa kantaa sitä vielä mukanakin, juuh ei.
Nyt sain 260€ lte tabletin mikä pyörittää kaikkea ohjelmaa nykimättä myös kodin ulkopuolella ilman mitään netin jakoja, toimii 1:1 android puhelimien kanssa ja käyttää usb-c liitäntää, huomattavasti helpompaa…
No raudasta voi olla montaa mieltä, perus iPadeissäkin on kyllä ihan kilpailukykyinen suoritin. Näytöt noissa on nykymittapuulla varsin heikot, mutta kyllä itseä on kauhistuttanut enemmän käyttää saman aikakauden Samsungin Galaxy Tab A:ta (molemmat vuodelta 2018). Erona on se, että iPad on edelleen täysissä verissä joka päiväisessä käytössä ja Samsung lähinnä käyttökelvoton tökkivien sovellusten takia. Eikä ne valikotkaan enää kovin sulavasti toimi.
Toki, kuten sanoin, jokaiselle jotakin. Väitän kuitenkin edelleen, että 260€:lla ei saa yhtä sulavasti toimivaa tablettia. Mutta USB-C, LTE ynnä muut ominaisuudet kyllä uupuu alemman hintaluokan iPadistä.
No Galaxy Tab A vuodelta 2018 oli jo tullessaan aivan sieltä raudan alapäästä. 1.4GHz A-53, onnea sen kanssa, juuri ja juuri riitti perusselaamiseen ja sovelluksiin tuolloin ja nykyään on heikkoa juu, lähipiirissä juurikin yks SDM425 SoCilla oleva tabletti.
A-53 on suunnittelua vuodelta 2012, vaikka yleistyikin vasta myöhemmin, on alun alkaenkin suunniteltu virransäästöytimeksi, ei suorituskykyiseksi.
Jostain syystä tuona aikana tabletteihin laitettiin aivan uskomatonta kuraa, siinä, missä samaan aikaan puhelimista löytyi rautaa, jolla pyörittäis työpöytää ja raskata käyttöä mennen tullen, SDM835-855. En tiedä onko suunnittelijat halunnu oikein rangaista kuluttajia kun ei se kaikkien kannalta järkevin vaihtoehto, eli modulaarinen ei ole kelvannu ja alun alkaen kaikki valmistajat piti tablettia typeränä väliinputoajaleluna, jota kukaan ei osta. Tuskin, mutta väkisinkin tulee mieleen, että kuluttajaa vähän näpäytetty inssien toimesta.
Toki tällä hetkellä järkeviä modulaarisia tai edes sen mahdollistavia viritelmiä on hyvin vähän ja ne on ylihintaisia.
Tuon 5. genin iPadista löytyvää Applen A9:iä pitäis verrata ARM A-17 tai A-57:kaan. Esim. Galaxy Tab S vudeolta 2014 on huomattavasti käytettävämpi, siinä kun on vaivauduttu käyttämään ihan "oikeita" ytimiä. Joka tapauksessa, mitään tehokasta rautaa noi Applen sen aikaset ei sinällään ole, avainsana on se softan optimointi. Se on se kaikista tärkein ja siitä maksetaan. Tietysti purkkakoodia helppokäyttöisillä työkaluilla on helpompi tehdä, sitä varten tarvitaan taas tehoa.
Voi miettiä esimerkiks vanhempia käyttiksiä yms tai kuinka pieneen pakettiin mahtuukaan Assembylla tehty käyttis tai mikä tahansa ohjelma vs kuinka älyttömästi joku nettiselaimessa oleva kökötys taikka Java vie, vaikka toiminta olis paljon yksinkertaisempaa.
Mutta nykyisin on Samsungin tämän hetken halpiksessakin, eli 150 euron (joo, tarjoushinta) A8:ssa sentään 2x A-75 + 6x A55, sama kuin tässä.
Eli täysin eri planeetalta olevia laitteita vrt. tuo vuoden 2018 Tab A ja vastaavat. Runsailla kelloilla olevaa A-53:sta vois kuvata C2D:ksi, periaatteessa sillä jotenkuten pärjää peruskäytössä edelleen, muttei oikeasti. A-75 ja 76 on jotakuinkin Sandya ja Haswellia käyttökokemukseltaan. Mutta muistia on tosiaan edelleen vain 3-4GB, näissä, siinä, missä luureissa on aivan älyttömiä määriä, reilusti yli 8. 12GB muistilla oleva luuri ei ole harvinaisuus.
Enemmän kuvittelis tabletissa sitä tarvitsevan kun on isompi ruutu ja voi käyttää työpöytämoodissa selainta ja runsaasti välilehtiä auki yms.. Eli suunnittelu mallia hv- ja päinvastoin on edelleen voimissaan.
Mutta todellakin ovat käytettäviä vai eikö muka Sandy Bridge 8 gigalla ole tänä päivänä riittävä peruskäyttöön? Pitkälti siihen tuo vertautuu.
Virransäästöytimien käyttäminen ensisijaisina suorittimana lähes loppunu, ilmeisesti 10 vuotta vanhat oikeasti luumut ja vanhat prossut telkkareihin on vihdoin loppunu varaston nurkista kesken ja A-53:t laitetaan nykyään niihin. Vanhemmat tehoytimet eli A-72:t menee taas näköjään kaikki Raspi 4:n tarpeisiin, joten ei pääse siinäkään muut nyt myymään heikkotehoisempia vaihtoehtoja vaan jo heikoin lähtökohta on melko tehokas.
Oletko käyttänyt samsung tab a8 4/64gb?
En ole uusia Samsungin tabletteja käyttänyt, kokemukset jäävät noihin vanhempiin tabletteihin. Hieman hiipuva trendi omassa käytössä nuo tabletit ja läppäri vetänyt käytössä 100-0 ohi arkikäytössä.
Ja tuohon TimeKillerin viestiin: itse ajattelen nykyään tietotekniikkaa ainoastaan käytettävyyden kannalta, kuten varmaan 99% muustakin kohderyhmästä. Sillä ei ole mitään merkitystä, onko tabletissa mitä ytimiä tai suorittimia sisällä, vai saadaanko se hyöty optimoinnilla. Lopputulos ratkaisee. Peruskäyttäjää kiinnostaa ainoastaan se käyttökokemus ja käytettävyys. Mulla meni tämän takia Macbook Pro iPadin ohi, sillä kannen aukeamisesta kone on käytettävissä millisekunneissa, sovelluskirjo on laajempi, selainkäyttö tabletteja parempi, käytettävyys hyvän näppäimistö+touchpad kombon kanssa parempi, kone kulkee aina mukana siinä missä tabletti, akku kestää noin 15h yms.
Ja varmasti uudet Samsungin tabletitkin ovat menneet eteenpäin, mutta ei se lämmitä sitä vuonna 2018 Samsung Tabin ostanutta henkilöä, joka on ollut auttamatta uuden tabletin oston edessä jo pari vuotta, siinä missä se 2018 iPadin ostaja saattaa porskuttaa vieläkin eteenpäin samalla tabletilla.
Itse olin hyvin skeptinen tuon A8 kanssa, mutta ei mitään valitetaavaa, ohjelmat aukeaa heti, suoratoisto alkaa heti, ei mitään viivettä käytössä.
Kyllä ipad varmasti hyvä jos muitakin Applen tuotteita taloudessa, mutta omassa tapauksessa en voisi kuvitellakkaan applea vain sen takia että saa päivityksiä 7v eteenpäin…
Se on totta, että suurin osa ihmisistä ei osta numeroita ja speksejä vaan ratkaisuja, vaan milläs valitset sitten oikean ratkaisun jos ei tekniikasta puhu tarkalleen?
Sitten lopputuloksena on tosiaan ne stereotyyppiset markettien pelikoneet, käyttökelvottomat tabletit tai täysin ylitehoiset puhelimet, jotka päihittää samojen ihmiset pöytäkoneet, eikä yhtään vanhempi saa olla.
Ei tietystikkään lämmitä, mutta ihan sama oli PC- puolellakin. C2D oli enemmän kuin tarpeeksi tehokas ja mitäs seuraavaksi tuli? Huomattavasti tehottomampia ja käyttäjäthän osti hitaampaa tekniikkaa ja sitten itkettiin taas. Muttakun kaupassa sanottiin, että käyttökelpoinen on juu ja uudella Windowsillakin.
Olis ehkä voinu pitää sen vanhemman.
Tai ostaa sen Galaxy Tab S:n vuodelta 2014, joka on huomattavasti tehokkaampi kuin tuo 2018 Galaxy Tab ja edelleen käysin käyttökelpoinen. Kohta 10 vuotta vanha laite. Custom romien ansiosta menee ihan tuoreatkin softat sisään, mites se vuoden 2014 iPadi?
Ollaan nyt kuitenkin Io-techissa niin oletus on, että täällä ihmiset ymmärtää mikä on mikäkin osa ja mihin se vaikuttaa ja näin. Muutenhan foorumi on ihan väärä jos ehdotuksesi on, että mainostekstejä vaan tuijottamaan.
Mitään periaatteellista eroa ihan normaaliin työpöytä-PC:hen noissa ei ole ja niistähän jauhetaan jatkuvasti.
Joo, peruskäyttäjät ei jauha Cittarin kassalla välttämättä, mutta kuten todettua, viimeks kun tarkistin niin Io-Techissa ollaan, eikä Vauvafoorumilla tms.
200-300€ saa hyvän puhelimen, 5g ja päivityksiä.
Samalla hintaa saa hinnat alkaen huonon tabletin.
Kuka näitä ostaa?
ainakin näin parin vanhan ipadin jälkeen tuon a8 käyttö on melkoista tervan juontia. 5v vanha ipad pesee kyllä tuon käytön sulavuudessa ja responsiivisuudessa edelleen ihan 6-0.
jokainen tyylillällään, on tietysti ihan validi argumentti olla ostamatta tuotetta ihan vain vaikka antipatioiden takia.
Kysynpä tässä tuosta Nokian T20 mallista. Oliko tuo suoratoisto palveluiden matala kuvanlaatu "ongelma" kaikissa suoratoisto palveluissa vai koskeeko vaan esim netflix palvelua?
Käytännössä kaikkia, koska tuo tuki Widevine tuki puuttuu. Youtube ja Areena taitaa toimia ihan 1080 resoillakin kun eivät ilmeisesti käytä Widevineä tai rajoita sisältöä. Mitään ei ole ainakaan tehtyä tuolle, vaikka päivityksiä ilmeisesti tullu, että tuskin tulee jatkossakaan.
Linkki alkuperäiseen juttuun kokonaisuudessaan.
Jos tykkää paljon elokuvia/sarjoja katsella niin noiden vanhempien iPadien kuvasuhde on aivan väärä siihen tarkoitukseen. Ja aika monet ostavat tabletteja juurikin sen takia että niillä voi katsella elokuvia/sarjoja.
Digitaalisten oikeuksien hallintaan käytettävä Widevine L1 -sertifikaatti puuttuu, eli käytännössä mikään suoratoistopalvelu ei silloin suostu näyttämään sisältöä HD-tasoisena.
Ei tuota Widevine-tasoa pysty tässä tapauksessa päivittämään etänä jälkikäteen
Eli sulla ei ole tätä 4/64gb vaan joku karvalakki malli joka sammuttelee muistin puutteessa ohjelmia ja niiden käynnistäminen ottaa sitten sen puoli sekunttia pidempää ja se on tervan juontia.
jokainen tyylillällään, on tietysti ihan validi argumentti olla ostamatta tuotetta ihan vain vaikka antipatioiden takia.
Ja oli myös satunnaisten laitteiden jumiutumista ensimmäisen päivityksen jälkeen.
Minä ostin perheelle iPadit viimevuonna 299€. Vaikea perustella tuolla hintaa mitään satasen Android-räpellystä. Aiemmin tein sen virheen, että sorruin tuollaiseen halpaan Android tablettiin, koska "kyllä se lapsille kelpaa". Siitä tuli niin paljon vitutusta, että en enää toistamiseen samaan sorru.
Jos tuohon rahaan iPadin saa hankittua niin eipä sitä kokonaisuutena parempaa vaihtoehtoa ole saatavilla, jos vain tuo mainittu iPadin kuvasuhde kelpaa, eikä tarvitse sitä mobiiliverkkoyhteyttä mistä Applella joutuu maksamaan aika pitkän lisäpennin.
Jokos laite tunnistuu nyt tablettina käyttöliittymän osalta vai vieläkö mennään puhelimena (kts. aiempi viesti)?