Testissä Fractal Design Define C -miditornikotelo

Fractal Designin Define R –sarjan kotelot ovat olleet Suomen markkinoiden suosituimpia kotelomalleja jo usean vuoden ajan, eikä suosio ole tullut syyttä.  Ruotsalaistaustainen yritys on onnistunut tuomaan kauppoihin kohtuuhintaisia ja monipuolisilla ominaisuuksilla sekä hyvällä käytettävyydellä varustettuja kotelomalleja, jotka ovat tyydyttäneet monien harrastajien tarpeet.

Osalle käyttäjistä Define R –sarjan kotelot ovat kuitenkin olleet kooltaan turhankin suuria ja sisältäneet liikaa tarpeettomia ominaisuuksia, eikä runsas vuosi sitten julkaistu Define S –mallikaan korjannut ensin mainittua seikkaa. Tähän tarpeeseen Fractal Design julkisti viime marraskuun alussa uuden Define C –malliston, joka koostuu micro-ATX- ja ATX-kokoisista malleista.

Suurempaa miditornikokoista Define C –mallia suunnitellessa Fractal Design pyrki luomaan joustavan ATX-kokoisen kotelon, joka ei haaskaa tilaa työpöydältä. Lisäksi siinä on keskitytty mahdollisimman esteettömään ja monipuoliseen jäähdytykseen.

Artikkelin julkaisuhetkellä Define C:n edullisin hinta on Suomessa 92 euroa ikkunattomasta mallista sekä 97 euroa ikkunallisesta mallista. Tuotteen saatavuus on hyvä.

Fractal Design toimitti io-techin testattavaksi Define C:n ikkunattoman mallin. Tutustumme tässä artikkelissa kotelon rakenteelliseen toteutukseen, yksityiskohtiin, komponenttien asennettavuuteen sekä suoritamme lämpötila- ja melumittaukset.

• Fractal Design Define C -tuotesivu
• Fractal Design Define C Window -tuotesivu

 

Pakkaus ja sen sisältö

Fractal Design toimittaa Define C:n tyylilleen uskollisessa ruskeassa pahvilaatikossa, jonka pinnassa on mustalla printtauksella kattavat tekniset tiedot sekä selkeitä hahmotelmakuvia kotelosta. Pakkauksen koko on  543 x 290 x 484 mm ja paino vajaa yhdeksän kiloa. Pakkauksen sisällä kotelo on suojattu styrokskehyksillä sekä muovipussilla. Laatikon päädyissä on kantamista helpottavat kahvat.

Pakkauksen toimitussisältöön kuuluu kotelon ohella käyttöohjevihkonen, punainen takuutiedote, kattopaneelin pölysuodatin sekä rasiallinen kiinnitystarvikkeita. Tarvikerasian kylkeen on painettu selkeästi rasian sisältö. Neljän erilaisen ruuvityypin ohella mukana on emolevyn kiinnityskorokkeita, niiden kiinnitystyökalu sekä mustia nippusiteitä. Pienenä yksityiskohtana olisi ollut mukava nähdä ruuvien käyttötarkoitus merkattuna myös säilytyspussien kylkeen.

Kotelo ulkoa

Define C:n ulkonäössä on vahvaa sukunäköä muiden Define-sarjan koteloiden kanssa. Kotelon etupaneeli on tasaisen pelkistettyä muovia, jonka pinnassa on harjattua alumiinia imitoiva kuviointi. Etupaneelia ja kattopaneelin peitelevyä lukuun ottamatta Define C:n rakenteet ovat maalattua terästä.

Define C:n mittasuhteet poikkeavat kuitenkin Define S- ja Define R –sarjojen malleista. Vaikka kyseessä on ATX-kokoinen kotelo, ovat ulkomitat selvästi pienemmät kuin edellä mainituissa malleissa. Kotelon ulkomitoiksi ilmoitetaan 399 x 210 x 440 mm, jotka ovat nykypäivän miditornikotelolle melko kompaktit. Vertailun vuoksi Define S on 23 mm leveämpi, 121 mm pidempi ja 11 mm korkeampi. Painoa Define C:n ikkunattomalla mallilla on 7,4 kg (ikkunallinen 6,8 kg).

Define C:n perusominaisuuksiin lukeutuu:

• ATX-, micro-ATX- ja mini-ITX-yhteensopiva
• Seitsemän laajennuskorttipaikkaa (maks. pituus 315 mm)
• 2 x 3,5 tuuman levypaikkaa
• 3 x 2,5 tuuman levypaikkaa
• ATX-virtalähteen maksimipituus 175 mm
• Prosessoricoolerin maksimikorkeus 170 mm
• Seitsemän tuuletinpaikkaa (kaksi esiasennettua 120 mm tuuletinta)
• Äänenvaimennus
• Kahden vuoden takuu

Define C:n muotoilu on hyvin pelkistettyä ja etupaneeli on umpinainen, sillä ulkoisia asemapaikkoja ei ole. Ilmanotto tapahtuu etupaneelin kyljissä sijaitsevien aukkojen kautta, joten kokoonpanon melu ei pääse kantautumaan käyttäjän korviin suorinta reittiä. Kotelon molemmat kylkipaneelit ovat umpinaista mallia.

Laatuvaikutelma on tämän hintaluokan koteloksi melko tukeva ja laadukas. Muovinen etupaneeli ei tosin onnistu luomaan illuusiota alumiinista, vaikka pinnassa onkin harjattu kuviointi.

Define C:n etupaneeli irtoaa napakasti alareunasta ulospäin nyppäämällä. Toimenpidettä helpottaa alareunaan muotoiltu kahvamainen aukko. Etupaneelin sisäpintaan on liimattu tekstiilipinnalla varustettu ohut bitumivaimennusmatto ja ilmanottoaukkoa peittää suurikokoinen muovinen pölysuodatin.

Suodatin on irrotettavaa mallia ja se on kiinni kotelon rungossa toisesta reunastaan kahdella muoviklipsillä ja toisesta reunastaan kolmella muovikynnellä. Suodattimen takaa paljastuu kotelon kolme etutuuletinpaikkaa (120/140 mm), joista yhteen on esiasennettu 120 mm Dynamic X2 GP12 –tuuletin.

Maininnan arvoisena yksityiskohtana myös pohjasuodattimen irrottaminen onnistuu kotelo etupuolelta, sillä se on vedettävissä ulos pohjan etureunasta vetämällä.

Etupaneelin päällä sijaitseva painike- ja liitinvalikoima on nykymittapuulla melko karsittu. Suuri pyöreä virtapainike sijaitsee valmistajalle tyypilliseen tapaan keskellä ja sen ympärillä on virran kytkettynä ollessa palava merkkivalo. USB 3.0 –liitäntöjä on kaksi kappaletta ja ne ovat ainoat edessä tarjolla olevat USB-liitännät. Reset-painike on sopivan pienikokoinen ja sen vieressä sijaitsevat kuuloke- ja mikrofoniliitännät.

Kattopaneeli on oletuksena ModuVent-peitelevyllä suljettu. ModuVent-peitelevy on muovia ja sen sisäpinnassa on ohut kangaspintainen vaahtomuovikerros. On harmi, ettei vaimennusmateriaalina ole käytetty samaa bitumipohjaista tavaraa kuin kylkipaneeleissa. Peitelevy on kiinni kotelon rungossa muovikynsillä ja sen irrottamisessa kannattaa toimia varoen, sillä ainakin aiemmissa Fractal Designin koteloissa kynsien on todettu rikkoontuvan helpohkosti.

ModuVentin alta paljastuu suurikokoinen ilmanvaihtoaukko, jossa on paikat kahdelle 120 tai 140 mm tuulettimelle. Jos peitelevy irrotetaan kotelon jäähdytystehon parantamiseksi, on sen tilalle asennettavissa kotelon mukana toimitettava magneettikiinnitteinen pölysuodatinverkko.

Define C:n kylkipaneelit ovat molemmilta puolilta umpinaiset, eikä niissä ole muista Define-sarjan koteloista tuttuja tuuletinpaikkoja. Ikkunallisessa versiossa vasemmanpuoleisessa on kyljessä on suurehko muovinen ikkuna, joka avaa näkymän kotelon sisälle. Sivusta katseltuna kotelon lyhyys (mitta etupaneelista takapaneeliin) käy hyvin selville. Sen ansiosta kotelo on helpompi sijoittaa esimerkiksi työpöydälle.

Pohjan kulmiin on sijoitettu neljä pyöreää krominkiiltoista koroketassua, joiden alapinta on kumimaista materiaalia. Ne nostavat kotelon pohjan noin 14 mm tasosta ilmaan ja samalla estävät liukumisen. Pohjan keskiosassa sijaitsee hunajakennorei’in toteutettu ilmanvaihtoritilä, joka on peitetty kotelon etuosasta ulos vedettävällä muovisella pölysuodattimella.

Virtalähteen ilmanottoaukko sijaitsee pohjan takaosassa ja etuosan ritilä on oletuksena  suurimmilta osin kiintolevykehikon peittämänä. Levykehikko on kiinni kotelon pohjassa neljällä ristikantaisella ruuvilla ja sen sijainti on säädettävissä  jopa noin viitisen senttiä takapaneelin suuntaan. Vaihtoehtoisesti pohjaan voi kiinnittää yhden 120 mm tuulettimen.

Define C:n takapaneelin asettelu on varsin yllätyksetön. Virtalähde sijaitsee alimpana ja sen kiinnitys on toteutettu irrotettavalla kehyksellä, sillä virtalähde syötetään kotelon sisään takapaneelin kautta. Laajennuskorttipaikkojen peitelevyt ovat Fractal Designille tuttuun tapaan väriltään valkoiset ja niiden viereen on sijoitettu ilmanvaihtoritilä. I/O-paneeli sekä takatuuletinpaikka sijaitsevat takapaneelin yläosassa. Takatuuletinpaikkaan sopivat 120 mm tuuletin ja sen sijaintia voi hienosäätää pystysuunnassa.

Kotelo sisältä

Define C:n kylkipaneelit ovat kiinni takareunastaan kahdella sormiruuvilla ja ne irtoavat ulospäin kääntämällä. Ruuvit pysyvät avattuina näppärästi kiinni paneelissa ja paneelin takareunaan on muotoiltu näppärä avaamista helpottava kahva. Kummankin kyljen sisäpinta on vuorattu ohuella tekstiilipintaisella bitumimatolla, joka lisää paneelien painoa selvästi ja tekee niiden koputusäänestä vaimeammin kumahtavan. Kotelon runkoon valmistaja on liimannut pienet pehmustetyynyt, joiden tarkoituksena on estää kyljen resonointia runkoa vasten.

Oikean kylkipellin takaa paljastuu nykykoteloille tyypilliseen tapaan varsin suuri osa Define C:n toiminnoista. Alaosassa on avoin koko kotelon levyinen tila, jossa sijaitsee virtalähdepaikka sekä levykehikko. Etuosaan on sijoitettu pystysuuntainen johtokouru, jonka kohdalla väliseinän etäisyys kylkipaneeliin on noin 35 mm. Virtalähteen vieressä johdoilla on tilaa noin 28 mm ja emolevyn takana noin 18 mm.  Johtokouru on varustettu johtojen niputtamista helpottavilla tarranauhoilla. Kumisuojin varustettuja johtojen läpivientiaukkoja löytyy sekä emolevyn pitkältä sivulta että yläpuolelta. Melko suurikokoinen prosessoricoolerin asennusaukko on irrotettavan 2,5 tuuman asemakehikon peitossa.

Kotelon johtosarjaan kuuluu (kuvassa vasemmalta oikealle) perinteiset etupaneelin painikkeiden ja valojen johdot, USB 3.0 –johto etupaneelin kahdelle liitännälle, äänijohto etupaneelin kuuloke- ja mikrofoniliitännöille sekä kolmepinnisellä tuuletinliittimellä varustettu virtajohto etupaneelin tuulettimelle.

Define C:n alaosastossa on tilat ATX-virtalähteelle sekä 3,5 tuuman levyille. Valmistajan mukaan virtalähteen maksimipituus saa olla 175 mm, mutta mittaustemme mukaan takapaneelin sisäpinnasta levykehikon kylkeen on matkaa noin 220 mm. Virtalähteelle on kotelon pohjalla kumiset pehmustekorokkeet.

Levykehikko sijaitsee kotelon etuosassa ja siinä on paikat kahdelle 3,5 tuuman levylle. Paikat on toteutettu pikalukitteisin metallikelkoin, joihin levyt kiinnitetään erikoisruuvein kumisten vaimennusholkkien läpi. Tarvittaessa koko kehikon voi irrottaa kotelosta. Silloin kotelon pohjalle on mahdollista kiinnittää yksi 3,5 tuuman levy silikoniholkkien ja ruuvien avulla.

2,5 tuuman levyille tarkoitettu kehikko on kiinni yhdellä sormiruuvilla sekä kahdella metallikynnellä emolevyn taustapuolella. Levyjen kiinnitys kehikkoon tapahtuu tavallisilla ruuveilla. Mukavana yksityiskohtana sormiruuvi pysyy myös avattuna kiinni kehikossa. Negatiivisena huomiona totesimme, että 2,5 tuuman levykehikko pääsee paikalleen kiristettynä hieman ”lonksumaan ” toisen pään metallikynsien kohdalta, joka saattaa aiheuttaa pahimmassa tapauksessa resonointia kotelon rakenteisiin.

Define C:n vasemman kyljen takaa avautuva sisäasettelu on hyvin avara. Kotelon runkorakenne on 0,8 mm paksua maalattua terästä (kyljet 1,0 mm) ja tuntuu kokonaisuudessaan melko tukevalta. Väännettäessä rakenne elää vain aavistuksen ja eikä rämise lattiaa vasten kevyesti täristeltäessä. Kotelon kattoa kopistellessa havaittavissa on pientä räminää korttipaikkojen peitelevyistä sekä etupaneelin liitinkeskuksen luota.

Vasemman kyljen puolelta avautuva ”yläosasto” on asettelultaan täysin avoin, sillä levypaikkoja ei ole tällä puolella koteloa laisinkaan. Toisin sanoen käytännössä koko tila on varattu emolevyä ja siihen liitettäviä komponentteja varten. Mittaustemme mukaan kotelon sisämitta etupaneelista takapaneeliin on noin 355 mm ja korkeus välipohjasta kattoon 340 mm. Jäähdytyksen vakioilmavirtaus on suunniteltu tulevan sisään etupaneelin keskivaiheilta ja poistuvan takapaneelin yläosasta. Jäähdytystä voi tehostaa kattopaneelin avaamalla (irrottamalla ModuVent-peitelevyn).

Define C on Fractal Designin ensimmäinen miditornikotelo, jonka sisätilat on jaettu välipohjalla kahteen osastoon. Toteutus on kiinteää mallia, eli käyttäjällä ei ole mahdollisuutta irrottaa välipohjaa perustyökaluilla. Välipohjan takapuoliskossa on virtalähteen kohdalla ilmanvaihtoritilä, joka mahdollistaa virtalähteen asentamisen niin, että sen tuuletin imee ilmansa kotelon sisältä.

Välipohjan etuosassa sijaitsee kahdella ruuvilla kiinni oleva luukku, jonka takaa paljastuvan aukon kautta kiintolevykehikko on mahdollista nostaa ulos kotelosta. Samalla etuosaan avautuu mahdollisuus asentaa joko lisätuuletin etupaneelin alaosaan tai jäähdytinkenno etupaneelin tuuletinpaikkoihin. Aukon koon puolesta jäähdyttimen ja tuulettimien yhteispaksuus voi olla maksimissaan jopa 130 mm. Täysikokoisen ATX-emolevyn etureunasta on kuitenkin kotelon etupaneeliin noin 95 mm:n matka.

Define C:n takapaneelissa sijaitsevat seitsemän lisäkorttipaikkaa ovat suojattu valmistajalle tyypilliseen tapaan valkoiseksi maalatuilla peitelevyillä. Peitelevyt ovat kiinni sormiruuveilla ja vaikka toteutus on sinällään tukeva, pääsevät ne heilumaan hieman toisesta päästään rungossa olevissa koloissa, joka saattaa epäsuotuisissa olosuhteissa aiheuttaa resonanssiääniä. Maksimipituus näytönohjaimelle on 315 mm etutuulettimien ollessa paikallaan.

Takapaneelin tuuletinpaikkaan esiasennettu 120 mm poistotuuletin on malliltaan Dynamic X2 GP12, eli samanlainen kuin etupaneelin tuuletin. Tuulettimen pystysuuntaista sijaintia on mahdollista säätää kolmisen senttiä. Sivusuunnassa tuuletinpaikan kohdalla tilaa on 130 mm, joka on tärkeä huomioida mahdollista jäähdytinkennoa valittaessa.

Emolevyn yläosan takana on suurikokoinen asennusaukko, jonka pitäisi mahdollistaa prosessoricoolerin kiinnityskomponenttien asentaminen lähes kaikissa emolevyissä. Emolevyn kiinnityskorokkeita ei ole asennettu valmiiksi, eli käyttäjän on kierrettävä ne paikalleen mukana toimitettavalla työkalulla. Emolevyn keskimmäistä reikää varten kotelossa on tosin valmiina kohdistustappi, joka helpottaa emolevyn asennusta koteloon. Prosessoricoolerin maksimikorkeudeksi ilmoitetaan 170 mm, joka riittää useimmille markkinoilta löytyville tornicoolereille.

Molemmat Define C:n mukana toimitettavat 120 mm tuulettimet ovat Fractal Designin omasta mallistosta. Yritys esitteli kyseisen Dynamic X2 GP12 –mallin viime elokuussa monipuoliseksi yleistuulettimeksi mallistonsa keskiväliin Venturi- ja Silent Series –mallistojen väliin. Dynamic X2 GP12:n suoritusarvoiksi ilmoitetaan 19,4 dBA, 52,3 CFM ja 0,88 mmH2O 1200 RPM:n nopeudella. Tuuletin on varustettu mukavan pitkällä puolen metrin virtajohdolla, jonka päässä on perinteinen kolmepinninen virtaliitin. Fractal Design lupaa tuulettimelleen pitkän 100 000 tunnin toimintaiän.

Kattopaneeli on avonainen tai umpinainen riippuen siitä, haluaako käyttäjä pitää ModuVent-peitelevyä paikallaan. Jos peitelevyä ei käytetä, tehostuu kotelon jäähdytys kattoon avautuvan ilmanpoistoaukon myötä. Halutessaan käyttäjä voi asentaa kattoon myös kaksi 120 tai 140 mm:n lisätuuletinta ja hienosäätää niiden sijaintia kotelon pituussuunnassa. Jäähdyttimien asennusta kattoon rajoittaa katon 30 mm:n etäisyys emolevyn reunasta.

Etupaneelin puolella kotelon runko on valjastettu lähes kokonaan tuulettimien käyttöön. Esiasennettuna etupaneelin keskellä sisään puhaltamassa on yksi 120 mm Dynamic X2 GP12 –tuuletin, mutta kaikkiaan paikkoja löytyy kolmelle 120 tai 140 mm tuulettimelle. Vaihtoehtoisesti eteen voi kiinnittää jopa 280 tai 360 mm jäähdyttimen.

Pystyseinään on muotoiltu pieni porrastus, jonka ansiosta oikean kyljen puolelle on saatu lisää tilaa johdoille. Saman porrastuksen yhteyteen on sijoitettu kaksi suurinta läpivientiaukkoa johdoille. Ne sijoittuvat varsin lähelle täysikokoisen ATX-emolevyn reunaa ja saattavat joissain tilanteissa asettua samalle linjalle emolevyn liitäntöjen kanssa, kuten hieman myöhemmin tullaan näkemään.

 

Nestejäähdytysominaisuudet

Tutustuimme Define C:n tarjoamiin nestejäähdytysmahdollisuuksiin sovittamalla koteloon Alphacoolin erikokoisia NexXxoS-sarjan kuparijäähdyttimiä. Samalla arvioimme myös kiinnitysmahdollisuuksia muille nestejäähdytyskomponenteille.

Valmistajan oman ilmoituksen mukaan Define C on yhteensopiva seuraavien jäähdytinkokojen kanssa:

• Eteen:360, 280, 240, 140 ja 120 mm. Maksimileveys 144 mm
• Kattoon:240 ja  120 mm. Emolevyn komponenttien maksimikorkeus 40 mm.
• Taakse: 120 mm. Maksimileveys 125 mm.

 

Kattoon Define C:hen on mahdollista asentaa maksimissaan 240 mm jäähdytin, sillä 280 mm jäähdyttimen kanssa ongelmaksi muodostuu emolevy, jonka yläreuna on vain noin 30 mm päässä kattopaneelista. 240 mm jäähdyttimen kiinnitysreikien sijainti katossa on sen verran vasemman kyljen puolelle painotettu, että jäähdytin voi limittyä emolevyn päälle, kunhan emolevyn pinnassa ei ole yli 40 mm korkeita komponentteja.

Kuvassa kattoon on asennettu 60 mm paksu 240 mm jäähdytin, jonka kyljen alle Asuksen Z97-A –esimerkkiemolevyn komponentit ja siihen asennetut vakiokorkuiset muistikammat juuri ja juuri mahtuivat. Mahdollisimman ohuen jäähdyttimen käyttö katossa on kuitenkin suositeltavaa, jos kokoonpanon mitat eivät ole erityisen tarkkaan tiedossa.

Etupaneelin kolme 120/140 mm tuuletinpaikkaa mahdollistavat suurimmillaan 360 tai 280 mm:n jäähdyttimen asentamisen. Välipohjan aukon puolesta jäähdytin-tuuletinyhdistelmä voi olla maksimissaan 130 mm paksu ja leveyssuunnassa tilaa on 144 mm. Paksujen yhdistelmien kanssa kannattaa kuitenkin huomioida, että täysikokoisen ATX-emolevyn etureuna on noin 95 mm:n päässä etupaneelin sisäpinnasta. 280 mm:n jäähdyttimen asentaminen on mahdollista ilman, että välipohjan aukkoa tarvitsee avata.

Kuvassa asennettuna on 45 mm paksu 360 mm:n jäähdytin, joka peittää alleen lähes koko etupaneelin. Sen asentamiseksi on irrotettava välipohjan luukku sekä kiintolevykehikko. Kotelon pohjaan on mahdollista kiinnittää yksi 3,5 tuuman levy, jos jäähdyttimen ja tuulettimien yhteispaksuus on maksimissaan 70 mm. Käytännössä Define C:n etupaneeliin pitäisi mahtua melko vaivatta joko 45 mm paksu jäähdytin molemminpuolisilla tuulettimilla tai 60 mm paksu jäähdytin toispuolisilla tuulettimilla. Paksummissa toteutuksissa emolevyn etureunan komponentit ja liitännät saattavat aiheuttaa ongelmia.

Custom-nestejäähdytyksen säiliön tai pumpun sijoittamista Define C:ssä ei ole sen kummemmin huomioitu, eikä niille siis löydy erillisiä kiinnityspisteitä.

Kokoonpanon asennus koteloon

Define C:n asennusohjeet ovat 26-sivuisessa vihkosessa, jonka opastetekstit ovat yhdeksällä eri kielellä. Joukossa ei kuitenkaan ole suomen kieltä. Opas on jaettu kokoonpanon perusasennusvaiheisiin, lisävaiheisiin sekä lisätietoihin. Mustavalkoiset kuvituskuvat ovat suurikokoisia ja selkeitä ja käsiteltävät yksityiskohdat ovat korostettuna turkoosilla värillä. Kokeneempi asentaja selviää Define C:n kanssa varmasti myös ilman asennusohjeita.

Testikokoonpanon asentamisessa Define C:n sisälle ei törmätty mainittaviin ongelmiin. Emolevyn ja siihen liitettävien komponenttien asentaminen on varsin helppoa avoimien sisätilojen ansiosta. Johtojen kytkeminen emolevyn yläreunassa sijaitseviin liittimiin saattaa tosin olla hieman ahdasta. Ruuvimeisseliä tarvitaan melko paljon, sillä niin emolevy, virtalähde kuin levyasematkin kiinnittyvät ristikantaisilla ruuveilla. Kaksi jälkimmäistä olisi melko helppo toteuttaa myös sormiruuvein. Ruuvaushommiin käyttäjä joutuu myös emolevyn kiinnityskorokkeiden kanssa, jotka eivät siis ole valmiiksi asennettuina koteloon.

Siistien johdotusten toteuttaminen on melko helppoa, kiitos välipohjan alle piiloon jäävän kotelon alaosan sekä etuosassa pystysuunnassa kulkevan johtokourun. Johtokourun läpivientiaukot sijaitsevat varsin lähellä emolevyn reunaa, jonka seurauksena emolevyyn kytkettävät liittimet saattavat tukkia osan läpiviennistä, kuten oheisessa kuvassa on SATA-kaapelien kanssa käynyt.

Suurin johtoruuhka syntyy johtokourun alanurkan tienoolle kiintolevypaikkojen eteen.  Onkin huomionarvoista, että jos kotelon alaosa tungetaan täyteen johtoja, heikentyy kiintolevyjen jo valmiiksi heikohko jäähdytys entisestään. Johtojen mahduttamisessa oikean kylkipaneelin taa ei havaittu mainittavia ongelmia, vaikka koteloon oli asennettuna kaksi 3,5 tuuman kiintolevyä ja kolme 2,5 tuuman SSD-asemaa. Modulaarisesta virtalähteestä on siitä huolimatta tämänkin kotelon siistissä johdottamisessa apua.

Keskeiset huomiot kokoonpanon asennuksesta:

• Emolevyn ympärillä mukavasti tilaa (yläreunan liittimen kytkeminen poislukien).
• Emolevykorokkeet kierrettävä itse paikalleen.
• Komponenttien kiinnityksessä käytetään melko paljon ristikantaisia ruuveja.
• Johdottaminen melko helppoa – kiintolevykehikon edessä ruuhkaisin paikka.
• Johtoläpiviennit melko lähellä emolevyn pitkän sivun reunaa – huomioitava mm. SATA-johtojen kytkemisessä.

 

Testikokoonpano

Io-techin koteloarvosteluihin on suunnitteilla uusi testikokoonpano, jota tullaan käyttämään kaikissa tulevissa kotelotesteissä testitulosten yhtenäistämiseksi. Kyseistä kokoonpanoa ei kuitenkaan saatu vielä valmiiksi tähän artikkeliin, joten teimme mittaukset vielä vanhalla testikokoonpanolla. Ajamme testit myöhemmin uudelleen uudella kokoonpanolla ja päivitämme tulokset tähän artikkeliin.

Toistaiseksi testikokoonpanona toimi kuitenkin monista aiemmin kirjoittamistani koteloartikkeleista tuttu Asus P6T Deluxe –emolevyyn sekä Intel Core i7-950 –prosessoriin pohjautuva laitteisto. Se on peräisin vuodelta 2009 ja sopii prosessorin korkean TDP-arvon (130 W) ansiosta hyvin lämmöntuottotarkoituksiin. Riittävän lämpökuorman varmistamiseksi prosessori kellotettiin 3,795 GHz kellotaajuudelle (165×23) 1,25 voltin käyttöjännitteen avustamana.

Testikokoonpanomme uudeksi cooleriksi olemme valinneet Scythe Fuman, joka tarjoaa high-end-luokan jäähdytystehoa mahdollisimman matalassa ja siten useimpien koteloiden kanssa yhteensopivassa muodossa. Samaa cooleria tullaan käyttämään io-techin kaikissa kotelotesteissä, jos kotelo sen vain mahdollistaa. Prosessoricooleri asennetaan kaikissa testattavissa koteloissa liikuttamaan ilmaa vaakasuunnassa, jos muuta ei mainita.

Scythe Fuman keskeiset tekniset tiedot:

• 137 x 149 x 130 mm
• 930 grammaa
• 2 x alumiinitornirivasto
• 6 x 6 mm lämpöputkia
• 2 x Slip Stream 120 PWM –tuulettimia
• 300 – 1400 RPM
• 13 – 28 dBA
• 5,6 – 79 CFM

 

Näytönohjaimena testikokoonpanossa käytettiin Gigabyten Radeon R9 285 –korttia, joka on varustettu Windforce 2X –jäähdytysratkaisulla. Kotelotestien kannalta on keskeistä, että näytönohjaimen cooleri ei puhalla lämmintä ilmaa kotelon ulkopuolelle, vaan puoliavoimena jättää ainakin osan lämmöstä kotelojäähdytyksen hoidettavaksi. Useimmat nykymarkkinoilta löytyvät näytönohjaimet käyttävät testinäytönohjaimemme kaltaista jäähdytysratkaisua. AMD ilmoittaa Radeon R9 285:n TBP-arvoksi (Total Board Power) 190 wattia.

Verrokkikoteloksi valitsimme suositun ja hyväksi todetun Fractal Design Define R5 –mallin, jota tulemme käyttämään vertailukohtana myös io-techin tulevien koteloarvostelujen lämpötilamittauksissa. Define R5 on miditornikoteloksi varsin suurikokoinen ja sen muunneltava rakenne mahdollistaa monipuoliset jäähdytysratkaisut.

Define R5:n ulkomitat ovat 232 x 451 x 521mm ja se painaa 10,7 kg. Kotelon vakiojäähdytys on toteutettu kahdella Fractal Design Dynamic GP14 –tuulettimella, jotka pyörivät 1000 kierrosta minuutissa ja tuottavat 18,9 dBA:n melutason sekä 68,4 CFM:n maksimi-ilmavirran. Tuulettimet ovat asennettu etu- ja takapaneeliin, jolloin ne muodostavat ilmavirtauksen vaakasuunnassa kotelon läpi. Kotelon kylki- ja kattopaneelissa on tuuletinpaikkoja, jotka ovat oletuksena peitettynä ModuVent-peitelevyillä äänenvaimennuksen parantamiseksi.

TechBBS:n käyttäjien kanssa käymäni vuoropuhelun pohjalta olemme päättäneet testata kaikki kotelot myös vakioidulla ”puolueettomalla” jäähdytysratkaisulla, jolla pyritään havainnollistamaan kotelon rakenneratkaisuiden vaikutusta jäähdytystehoon. Samalla yhteneväisiä tuulettimia käyttämällä saamme vertailukelpoisia tuloksia eri koteloiden välille.

Valitsimme tuulettimet Noctuan mallistosta, sillä kyseessä on tunnettu mutta ”puolueeton” valmistaja, sillä sen valikoimissa ei ole lainkaan koteloita. Noctuan valikoimista käyttöön valikoitui NF-S12A PWM– ja NF-A14 PWM -tuulettimet, joista ensin mainittua käytetään koteloiden 120 mm tuuletinpaikoissa ja jälkimmäistä siinä tapauksessa, jos kotelosta löytyy asennusmahdollisuus 140 mm tuulettimelle.

Asennamme jokaiseen testattavaan koteloon kolme Noctuan tuuletinta, jotka sijoitetaan oletusarvoisesti niin, että kaksi tuuletinta on puhaltamassa ilmaa etupaneelista sisään ja yksi poistaa ilmaa kotelon takapaneelista. Tämä asettelu on mahdollista toteuttaa useimmissa markkinoilta löytyvissä koteloissa. Kotelon tuuletinpaikkoihin asennetaan suurimmat mahdolliset tuulettimet sen mukaan, mitä kiinnityspisteet mahdollistavat.

Define C:n tapauksessa etupaneeliin asennettiin kaksi 140 mm NF-A14-mallia, kun taasen takapaneeliin mahtui ”vain” 120 mm  NF-S12A-malli. Kaikkia tuulettimia ajettiin 1200 RPM:n kierrosnopeudella. NF-A14:n tapauksessa se vaati LNA-adapterin käytön kierrosnopeuden laskemiseksi 1500 RPM:n maksimilukemasta.

 

Testikokoonpano listattuna:

• Intel Core i7-950 3,8 GHz (23 x 165 MHz, 1,25 V)
• Asus P6T Deluxe (Intel X58 -piirisarja)
• Qimonda PC3-8500U-7-XX-A0 DDR3 1 Gt x 3
• Gigabyte AMD Radeon R9 285 Windforce 2X (GV-R9285WF2OC-2GD)
• Intel SSDSA2MH080G1GN 2,5″ SSD 80 Gt SATA 3Gb/s
• WD Caviar SE16 320 Gt SATA
• Silverstone Strider Gold S 750W –virtalähde
• Fractal Design Define C, Fractal Design Define R5 (verrokki)
• Scythe Fuma –prosessoricooleri
• Noctua NF-S12A PWM– ja NF-A14 PWM -tuulettimet

• Windows 7 Professional 64bit
• Prime95 28.9 (8 worker threads, In-place large FFTs)
• Furmark 1.18.2.0 (Burn-in mode)
• CrystalDiskMark 5.2.1
• Intel Extreme Tuning Utility 6.2.0.19
• CPUID HWmonitor 1.30

 

Melumittaukset ja melun arviointi korvakuulolta

Melumittaukset suoritettiin Velleman DVM805 –desibelimittarilla kotelon edestä, vasemmalta sivulta ja takaa. Mittari oli kiinnitettynä kamerajalkaan siten, että se osoitti kohtisuoraan koteloa kohti 30 cm etäisyydellä suunnilleen kotelon puolivälin korkeudella.

Mittaukset toteutettiin ilta-aikaan hiljaisessa toimistotilassa. Taustamelun tasoksi mittasimme noin 34 dBA. Kotelossa ei ollut mittausten aikana tietokonekokoonpanoa, koska mittauksen tarkoituksena oli selvittää kotelon jäähdytysratkaisun tuottama melutaso. Kotelon tuulettimille virtaa syöttämässä käytettiin Silverstonen täyspassiivista NightJar 520W -virtalähdettä, joka toimi itsenäisesti ATX-liittimeen asennetun diagnostiikkayksikön avulla.

Kotelon rakenteen vaimentavuusmittauksia ei io-techin nykyisillä mittavälineillä ja testiolosuhteilla pystytä järkevästi mittaamaan, joten sellaisia ei suoritettu.

Define C:n kaksi 120 mm:n tuuletinta pyörivät kiinteällä 1200 kierroksen minuuttinopeudella, jolloin ne valmistajan mukaan tuottavat 19,4 dBA:n äänenpaineen. Mittaamamme lukemat eivät luonnollisestikaan vastaa valmistajan arvoja, sillä mittalaitteisto ja mittausympäristö on täysin erilainen. Mittasimme Define C:ltä 37 – 39 desibelin melutason suunnasta riippuen. Katon ModuVent-peitelevyn irrottaminen vaikutti aavistuksen ainoastaan sivumittauksen lukemiin.

Subjektiivisesti korvakuulolta arvioituna tuulettimet pitävät hiljaisessa tilassa selvästi havaittavaa, mutta melko miellyttävän tasaista hurinaa ja huminaa. Lähempää muutamien kymmenien senttien päästä kuunneltuna havaittavissa on myös pientä tuulettimien lapojen ”ilmaa repivää” ääntä. Tuulettimien jännitettä laskemalla ne ovat säädettävissä lähes äänettömiksi – toki ilmavirran ja jäähdytystehon kustannuksella.

Melumittaukset suoritettiin myös Noctuan verrokkituulettimilla varustettuna ja kuten kuvaajasta nähdään, oli niiden melutaso selvästi Define C:n vakiotuulettimia korkeampi. Huomionarvoinen erikoinen havainto on, että sivulta ja takaa mitatut desibelilukemat olivat aavistuksen korkeammat kattopaneelin ollessa kiinni. ModuVent-palojen ollessa paikallaan kotelo kuulosti kumisevan ontosti hieman enemmän, jonka arvelen olevan vain mittaustilanteessa tyhjän kotelon ongelma.

Lämpötilamittaukset vakiotuulettimilla

Prosessorin sekä kokoonpanon muiden komponenttien lämpötilan seuraamiseen käytimme ulkoisen Meterman TMD90 –lämpömittarin ja K-tyypin termoelementin sekä Intel Extreme Tuning Utility- ja CPUID HWmonitor –ohjelmien yhdistelmää. Prosessorin lämpötilaksi kirjattiin sisäisen lämpötila-anturin neljälle ytimelle ilmoittama keskiarvo. Piirisarjan ja muistikampojen lämpötila mitattiin ulkoisella mittarilla ja kiintolevyn ja näytönohjaimen lämpötilat puolestaan komponenttien omilla lämpöantureilla HWmonitorin avulla.

Kokoonpanon rasitus toteutettiin prosessorin osalta Prime 95 –testisovelluksen, näytönohjaimen osalta FurMark-testisovelluksen ja kiintolevyn osalta CrystalDiskMark-testisovelluksen avulla. Ympäristön lämpötila oli mittausten aikaan noin 22 astetta. Kuvaajissa lämpötilat on esitetty mitattujen lämpötilojen ja testiympäristön lämpötilan erotuksena (ΔT).

Lämpötilamittauksissa kirjasimme ainoastaan rasituslämpötilat, jolloin kotelon ilmanvaihtoa rasitetaan maksimaalisella lämpökuormalla ja siten kyvyt sekä rajat saadaan parhaiten esiin. Ensin suoritimme testit kotelon vakiojäähdytyksellä ja sen jälkeen Noctuan tuulettimilla toteutetulla vertailujäähdytyksellä.

Define C:n vakiojäähdytyksellä prosessorin rasituslämpötila Prime 95 –session aikana nousi korkeimmillaan 70 asteeseen, eli 48 astetta ympäristön lämpötilan yläpuolelle. Kattopaneelin ModuVent-palan irrottamisella oli positiivinen vaikutus prosessorilämpöihin noin neljän asteen viilennyksen muodossa, joka ei yllätä, sillä lämmin ilma pääsee näin nousemaan vapaammin ulos kotelosta. Miinuspuolena kokoonpanon äänet kantautuvat vapaammin kotelon ulkopuolelle.

Verrokkikotelo Define R5:n jäähdytystä ajettiin integroidun tuuletinsäätimen high-asennossa, eli tuulettimien maksiminopeudella. Kyseisellä asetuksella Define R5 on hieman Define C:tä hiljaisempi ja prosessorin lämpötilan suhteen hyvin samoissa lukemissa. Define C pärjää kuitenkin hyvin selvästi suurikokoisempaa sukulaistaan vastaan.

Kokoonpanon muiden komponenttien lämpötilojen suhteen kattopaneelin avaamisen vaikutus on samansuuntainen kuin prosessorin lämpötiloissa. Näytönohjaimen suhteen vaikutus on vain asteen luokkaa, mutta piirisarjan ja muistien osalta puhutaan noin viiden asteen tiputuksesta.

Define R5:een verrattuna Define C:n lämpötilat ovat keskimäärin 2-4 astetta korkeampia, mutta kiintolevyn lämpötilassa on havaittavissa suurempi ero. Syy siihen on varsin selvä. Define R5:ssä 3,5 tuuman levypaikat sijaitsevat hyvin jäähdytetyissä kehikoissa kotelon etuosassa, kun taasen Define C:ssä levyjen paikka on tuulettamattomassa ja varsin umpinaisessa alaosassa.

Define C:n kiintolevyjäähdytystä on toki mahdollista parantaa asentamalla etupaneelin alaosaan levykehikon eteen lisätuulettimen. Tällöin välipohjan peitelevy on kuitenkin irrotettava.

Lämpötilamittaukset referenssituulettimilla

Toisessa testivaiheessa vaihdoimme koteloihin Noctuan referenssituulettimet, joita tulemme käyttämään myös tulevaisuudessa kaikissa io-techin testissä vierailevissa koteloissa. NF-A14:n suoritusarvot 1200 RPM kierrosnopeudella ovat valmistajan mukaan 68 CFM ja 19,2 dBA. NF-S12A:n arvot vastaavalla nopeudella ovat puolestaan 63,3 CFM ja 17,8 dBA.

Define C:hen asennettiin etupaneeliin kaksi NF-A14-mallia ja taakse yksi NF-S12A-malli. Define R5:een asennettiin puolestaan kolme NF-A14-mallia, koska tuuletinpaikat sen mahdollistivat. Define R5 saa siis laajemmasta tuuletinyhteensopivuudestaan ainakin paperilla pienen suorituskykyedun.

Molempien koteloiden kohdalla tuulettimien vaihtaminen Noctuoihin (ja tuulettimien määrän lisääminen yhdellä) laski lämpötiloja vakiojäähdytykseen nähden 0-3 asteella. Pienenä yllätyksenä alhaisin 65 asteen lämpötila mitattiin Define C:ltä kattopaneelin ollessa avoimena. Eroa Define R5:een oli tosin vaivainen aste. ModuVent-palojen asentaminen kattoon ei kuitenkaan vaikuttanut Define R5:n tapauksessa prosessorin lämpöihin yhtään, kun taasen Define C:n tapauksessa lämpötila nousi kolmella asteella. Kokonaisuudessaan Define C pärjäsi pienemmästä koostaan huolimatta hyvin Define R5:een nähden.

Myös testikokoonpanon muiden komponenttien lämpötilojen suhteen referenssijäähdytyksellä oli suotuinen vaikutus. Define C:n lämpötiloihin (erityisesti katon ollessa suljettuna) lisätuulettimella osoittautui olevan hieman Define R5:ttä suurempi vaikutus.

Koteloiden väliset erot pienenivät hieman referenssijäähdytyksen myötä piirisarjan, muistien ja kiintolevyn osalta. Define C:n kiintolevyn lämpötilaan referenssituulettimilla oli 3-4 astetta viilentävä vaikutus, vaikka etutuulettimista kumpikaan ei sijainnut suoraan kiintolevykehikon edessä. Define C:n kiintolevyjäähdystä on siis mahdollista parantaa vielä tarvittaessa entisestään etupaneelin alaosaan asennettavalla tuulettimella. Näytönohjaimen lämpötiloissa ero säilyi kolmessa asteessa Define R5:n hyväksi.

Yhteenveto

Define C on toivottu laajennus Fractal Designin kotelomallistoon ja hyvä lisä kotelomarkkinoille, sillä monet nykypäivän miditornikotelot ovat kasvaneet tietyn käyttäjäryhmän tarpeisiin nähden turhan suuriksi. Suurikapasiteettisten kiintolevyjen ja SSD-levyjen aikakaudella monet eivät tarvitse paria levypaikkaa enempää, eikä valtavien nestejäähdytysjärjestelmien rakentaminen ole myöskään kaikkien kuluttajien kotelotarpeita määrittelevien seikkojen joukossa.

Define C on pääosin fiksusti ja laadukkaasti toteutettu miditornikotelo alle 100 euron hintaluokkaan. Se tarjoaa ulkomittoihinsa nähden hyvät tilat ja kohtalaiset muokkausmahdollisuudet. Kaksi 3,5 tuuman levypaikkaa ja kolme SSD-asemapaikkaa riittävät mainiosti useimmille käyttäjille ja useimmilla muutama paikka jää varmasti vielä ylikin. Varustelultaan Define C on melko perustasoa ja useammasta alle 100 euron kotelosta löytyykin enemmän lisäominaisuuksia.

Define C:n kahteen 120 mm tuulettimeen perustuva vakiojäähdytys on yllättävän toimiva ratkaisu ja sitä on helppo tehostaa joko kattopaneelin aukaisemalla tai lisätuulettimia asentamalla. Kotelon pienemmistä ulkomitoista huolimatta Define C ei häpeä merkittävästi jäähdytystehossa suuremmalle Define R5 –mallille. On kuitenkin hieman harmi, ettei valmistaja ole toteuttanut Define C:hen tuuletinsäädintä, vaikka sellaisia löytyy nykyään jo useasta saman hintaluokan kotelosta. Vakionopeudellaan tuulettimet ovat kohtalaisen miellyttävän kuuloiset, mutta eivät äänettömät, joten moni käyttäjä haluaa varmasti laskea niiden pyörimisnopeutta keinolla tai toisella.

Nestejäähdytyskäyttöön Define C sopii kohtalaisen hyvin, kunhan huomioi tietyt rajoitteet jäähdyttimien koon ja muiden komponenttien sijoittelun suhteen. Plussana etupaneeliin on mahdollista sijoittaa paksu 360 mm jäähdytin tuulettimineen. Katossa vaihtoehdot ovat rajatummat. Nestesäiliön ja pumpun kiinnitys vaatii käyttäjältä kekseliäisyyttä, sillä erillisiä kiinnityspisteitä ei löydy.

Fractal Design Define C on hyvä miditornikotelo, jossa ei ole vakavia puutteita. Nykypäivänä kilpailu on kuitenkin kovaa, joten jäin kaipaamaan vielä hieman enemmän yksityiskohtien ja käyttöä helpottavien lisäominaisuuksien suhteen. Jos kotelon koolla ei ole niin väliä, kannattanee rahat sijoittaa samoissa hinnoissa liikkuvaan Define S –malliin, joka tarjoaa suuremmat sisätilat sekä muutamia Define C:stä puuttuvia pikkuominaisuuksia. Jos taasen miditornin täytyy olla mahdollisimman kompakti, Define C sopii tarpeeseen erinomaisesti ja on varmasti yksi parhaista markkinoilta löytyvistä vaihtoehdoista.

 

Plussaa:

• Kompaktit ulkomitat nykypäivän miditornikoteloksi
• Tukeva rakenne
• Hyvä jäähdytysteho kokoisekseen
• Alhaisemmilla kierroksilla hiljaiset tuulettimet (vaatii erillisen säätimen)
• Etukautta irrotettavat pölysuodattimet
• Avarat sisätilat emolevyosastolla
• Bitumiäänenvaimennus etu- ja kylkipaneeleissa
• Kattopaneelin irrotettava ModuVent-peitelevy
• Tarranauhat johtojen sitomiseen
• Kohtalaisen hyvät mahdollisuudet johtojen siistiin vetämiseen
• Kylkipaneelin ja 2,5”-levykehikon fiksusti toteutetut sormiruuvit
• Jäähdytintuki varauksin
• Selkeät asennusohjeet

 

Miinusta:

• Vain kaksi USB-liitäntää etupaneelissa
• Ei tuuletinsäädintä
• Kokoonpanon asennukseen tarvitaan paljon ruuvimeisseliä
• 3,5-tuuman levyjen jäähdytys varauksin
• 2,5 tuuman levykehikon ja korttipaikkojen peitelevyjen resonanssialtis kiinnitys
• ModuVent-peitelevyjen heppoiset muovikynnet
• Kaikkiin tuuletinpaikkoihin ei sovi 140 mm tuulettimet
• Kattoon ei mahdollista asentaa 280 mm jäähdytintä
• Yhteensopivuus erittäin pitkien virtalähteiden kanssa