Testissä Intelin Xe-grafiikkarkkitehtuuriin pohjautuvat Arc A750- ja A770-erillisnäytönohjaimet.

Intel julkaisi 12. lokakuuta 2022 virallisesti Arc A750- ja A770-näytönohjaimet, jotka saapuivat aluksi myyntiin ainoastaan valikoiduille markkinoille. Valitettavasti Suomi ei julkaisumaihin lukeutunut, mutta tänä vuonna Intelin näytönohjaimet ovat olleet saatavilla myös suomalaisten jälleenmyyjien valikoimista.

Arc-näytönohjaimien taival Intelin insinöörien suunnittelupöydältä kuluttajien käsiin oli pitkä ja vaiherikas. Matkan varrelle mahtuu muun muassa runsaasti viivästyksiä, epärealistisia odotuksia ja pettymyksiä. Kertaamme tässä artikkelissa pikaisesti Intel Arc -näytönohjaimien historian sekä tutustumme Xe-grafiikka-arkkitehtuuriin ja Alchemist-sukupolven Arc A750- ja A770-näytönohjaimiin. Suorituskykytestit on ajettu pääasiassa 1920×1080-resoluutioilla ilman säteenseurantaa ja säteenseuranta sekä FSR 2.1 -ominaisuus käytössä. Mukana on myös tehonkulutus-, lämpötila- ja melumittaukset sekä ylikellotustestit.

 

Intel Arc: Viidessä vuodessa visiosta valmiiksi

Intelin erillisnäytönohjaimien tarina sai virallisesti alkunsa marraskuussa 2017, kun yhtiö nimitti uuden grafiikkaan ja laskentaan keskittyvän Core and Visual Computing Group -osaston johtajaksi Raja Kodurin, joka oli irtisanoutunut pari kuukautta aiemmin AMD:lta pääarkkitehdin pestistä. Intel paljasti myös kunnianhimoisen suunnitelmansa laajentaa integroiduista grafiikkaohjaimista suorituskykyisempiin grafiikkapiireihin ja erillisnäytönohjaimiin.

Vuotta myöhemmin joulukuussa 2018 yhtiö kertoi, että sen seuraavan sukupolven grafiikka-arkkitehtuuri on nimeltään Xe ja se tulee kattamaan koko näytönohjainvalikoiman integroiduista grafiikkaohjaimista aina datakeskuksiin saakka.

Lokakuussa 2019 Intelin silloinen toimitusjohtaja kertoi sijoittajille osavuosikatsauksen yhteydessä insinöörien onnistuneen käynnistämään vähänvirtaiseen Xe-LP-arkkitehtuuriin perustuvan DG1-grafiikkapiirin ja käytännössä sitä esiteltiin kannettavassa tietokoneessa tammikuussa 2020 CES-messuilla pyörittämässä Destiny 2 -peliä. Samalla Intel kertoi, ettei DG1 ei ole tulossa myyntiin, vaan se on Software Development Vehicle eli kehittäjille suunnattu näytönohjain, joka mahdollistaa tutustumisen Intelin uuteen arkkitehtuuriin. Myöhemmin suunnitelma kumottiin ja grafiikkapiiri lanseerattiin palvelimiin Server Graphics 1- eli SG-näytönohjaimessa sekä rajoitetusti OEM-valmistajille valmistietokoneisiin erillisnäytönohjaimena 9. ja 10. sukupolven Core-prosessoreiden kaveriksi.

Elokuussa 2020 saatiin vihdoin selvyys arkkitehtuuritasolla, että pelinäytönohjaimissa tulee olemaan käytössä Xe-HPG-arkkitehtuuri. Siihen on yhdistetty elementtejä kaikista muista Xe-varianteista ja se tukee säteenseurannan kiihdytystä. HPG:n on tarkoitus yhdistää HPC:n laskentatehokkuus, HP:n skaalautuvuus ja LP:n energiatehokkuus grafiikan piirrossa. Xe-HPG:stä kerrottiin, että se tullaan valmistamaan ulkopuolisella puolijohdevalmistajalla, jonka spekuloitiin olevan TSMC.

Lokakuussa 2020 kerrottiin, että suorituskykyiseen Xe-HPG-peliarkkitehtuuriin perustuva DG2 piiri on saatu käynnistettyä ja se olisi kykeneväinen nostamaan yhtiön erillisnäytönohjaimet tehokäyttäjien Enthusiast-segmenttiin.

Tammikuussa 2021 julkaistut Intelin grafiikka-ajurit lisäsivät mukaan ID-tiedot kahdelle DG2-grafiikkapiirille, jotka oli merkitty 128 ja 512 Execution Unit- eli EU-yksiköllä varustetuiksi. Vuotokuvat vahvistivat vuoden 2021 aikana huhut 256-bittisestä muistiväylästä, 16 gigatavusta GDDR6-muistia ja 8+6-pinnisistä PCIe-lisävirtaliittimistä.

Elokuussa 2021 DG2-nimellä tunnetut piirit nimettiin virallisesti Alchemist-koodinimellä ja siihen perustuvat näytönohjaimet ristittiin Arc-brändillä. Samalla kerrottiin, että tulevien Xe-HPG-sukupolvien koodinimet ovat Battlemage, Celestial ja Druid. Arc-näytönohjaimien kerrottiin saapuvan myyntiin vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana, mutta suorituskykyisimpiä Arc A750- ja A770-malleja jouduttiin lopulta odottamaan lokakuulle asti.

 

ACM-10-grafiikkapiiri

Arc A750- ja A770-näytönohjaimissa on käytössä Xe-HPG-arkkitehtuuriin pohjautuva ACM10-G10-grafiikkapiiri, joka valmistetaan TSMC:n 6 nanometrin prosessilla. Grafiikkapiiri rakentuu 21,7 miljardista transistorista ja sen pinta-ala on 406 neliömillimetriä.

Vertailun vuoksi ACM10-G10 sijoittuu transistorimäärältään AMD:n ja NVIDIAn edellisen sukupolven high-end- ja mid-range-näytönohjaimien käyttämien grafiikkapiirien välimaastoon. Radeon RX 6700/6750XT:n Navi 22 valmistettiin TSMC:n 7 nanometrin prosessilla ja rakentui 17,2 miljardista transistorista (335 mm²) ja GeForce RTX 3070 Ti:n GA104 puolestaan valmistettiin Samsungin 8 nanometrin prosessilla ja rakentui 17,4 miljardista transistorista (392 mm²).

Uuden sukupolven näytönohjaimista GeForce RTX 4060 Ti:n AD106-valmistetaan TSMC:n NVIDIAlle optimoidulla 5 nanometrin eli 4N-prosessilla. Grafiikkapiiri rakentuu 22,9 miljardista transistorista ja sen pinta-ala on 190 mm².

Täysi ACM10-G10-grafiikkapiiri on käytössä Arc A770-näytönohjaimessa eli käytössä on kahdeksan Render Slice -yksikköä, joista jokainen käsittää neljä Xe-core-yksikköä ja neljä Ray Tracing -säteenseurantayksikköä. Yhteensä Xe-core-yksiköitä on 32 kappaletta ja niissä käytössä EU- eli Execution Unit -yksiköitä 512 kappaletta, 32 Ray Tracing -säteenseurantayksikköä, 256 teksturointiyksikköä ja 128 ROP-yksikköä. Integroitua L2-välimuistia on 16 megatavua.

A750:n grafiikkapiiristä on karsittu yksi Render Slice -yksikkö ja käytössä on 448 EU-yksikköä, 28 Ray Tracing -säteenseurantayksikköä, 224 teksturointiyksikköä ja 112 ROP-yksikköä.

Muistiväylä on 256-bittinen ja sen jatkeena on A750:ssä 8 gigatavua ja A770:ssä 8 tai 16 gigatavua GDDR6-muistia. A750:ssä muistit toimivat 16 Gbps:n nopeudella ja muistiväylän kaistanleveys on 512 gigatavua sekunnissa, kun taas A770:ssä muistit toimivat 17,5 Gbps:n nopeudella ja muistikaistaa on käytössä 560 Gt/s.

Tärkeänä yksityiskohtana Intel painottaa, että Arc-näytönohjaimien kanssa on syytä käyttää Resizable BAR -ominaisuutta parhaan suorituskyvyn saavuttamiseksi. Kyseinen ominaisuus mahdollistaa prosessorille pääsyn näytönohjaimen koko näyttömuistiin ja tarvittaessa kytketään käyttöön emolevyn biosin kautta.

 

Näytönohjaimien esittely

Inteliltä on saatavilla yhtiön omaan suunnitteluun perustuvat Limited Edition -malliset Arc-näytönohjaimet, joista A750 on varustettu 8 ja A770 isommalla 16 gigatavun näyttömuistilla. Näytönohjainvalmistajilta on saatavilla A770:stä myös edullisempia 8 gigatavun näyttömuistilla varustettuja malleja.

A750 on Yhdysvalloissa hinnoiteltu tällä hetkellä 199 dollariin, joka tarkottaisi veroineen 230 euron Suomihintaa. Edullisimmillaan Suomesta saa tällä hetkellä ostettua ASRockin Intel Arc A750 Challenger D 8GB OC -näytönohjaimen 265 euron hintaan. A770:n 8 gigatavun mallin hinta Suomessa on alkaen 305 eurosta ylöspäin ja 16 gigatavun mallista joutuu maksamaan noin 400 euroa.

Käytännössä Suomessa A750 kilpailee Radeon RX 6650 XT:n ja RTX 3060:n kanssa 250-300 euron hintaluokassa ja A770:n 8 gigatavun malli Radeon RX 7600:n ja NVIDIAn tulevan GeForce RTX 4060:n kanssa 300-350 euron hintaluokassa.

Intelin omat Arc-näytönohjaimet perustuvat hyvin hillittyyn mattamustaan suunnitteluun ja ovat ulkoisesti lähes identtiset. Näytönohjaimet ovat kahden korttipaikan korkuisia, 27 cm pitkiä ja ne painavat 1090 grammaa. Takapuolta peittää ja suojaa muovinen levy, joka on tiiviisti niputettu jäähdytysratkaisun kanssa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tuulettimet ovat halkaisijaltaan 85 mm ja ne eivät pyöri lepotilassa. Tuulettimet imevät ilmaa näytönohjaimen sisuksiin ja se pusketaan osittain ulos kotelosta näyttöliittimien alapuolelta ja osittain molemmista kyljistä takaisin kiertoon kotelon sisälle.

Piirilevy on varustettu 6 ja 8-pinnisillä PCI Express -lisävirtaliittimillä. Molempien näytönohjaimen Intelin ilmoittama TBP- eli Total Board Power -tehonkulutus on 225 wattia. Intel suosittelee näytönohjaimien kanssa käytettäväksi vähintään 550-wattista virtalähdettä.

Näyttöliittiminä on yksi HDMI 2.1- ja kolme DisplayPort 2.0 -liitintä. Intelin Arc-näytönohjaimet tukevat AMD:n ja NVIDIAn uusimpien grafiikkapiirien tavoin AV1-videoenkoodausta.

A770-mallissa on RGB-valaistu kehys takapuolella ja ympäri näytönohjaimen. Intel ARC -teksti on valaistu valkoisena molemmissa näytönohjaimissa.

Intel on asettanut A750:ssä grafiikkapiirin toimimaan 2050 MHz:n ja A770:ssä 2100 MHz:n kellotaajuudella. Todellisuudessa grafiikkapiirin kellotaajuus oli 3D-rasituksessa esimerkiksi Cyberpunk 2077 -pelissä Full HD -resoluutiolla A750:llä 2350-2400 MHz ja A770:llä 2400 MHz. Korkeammalla 4k-resoluutiolla kellotaajuus laski noin 100-150 MHz. Muistit toimivat A750:ssä 16 Gbps:n nopeudella eli GPU-Z:n mukaan 2000 MHz:n ja A770:ssä 17,5 Gbps:n nopeudella eli 2187 MHz:n kellotaajuudella.

 

Testikokoonpano

Suorituskykytesteissä Intelin Arc A750 ja A770 saavat vastaansa kaikki AMD:n ja NVIDIAn uusimmat ja edellisen sukupolven Full HD -pelaamiseen suunnatut näytönohjaimet. Ensisijaiset vertailukohdat testeissä olivat kuitenkin Radeon noin RX 6650 XT ja GeForce RTX 3060.

 

Hintataso Suomessa 17.6.2023 (saatavilla):

 

Näytönohjainten testikokoonpano on kasattu Cooler Masterin Cosmos C700P -kotelon sisälle, jonka etupaneelissa kolme 140 mm:n kotelotuuletinta imee viileää ilmaa kotelon sisuksiin ja takapaneelissa yksi 140 mm:n tuuletin puhaltaa lämmintä ilmaa ulos. Testikokoonpanona toimi Asuksen ROG Ruyjin II 360 AIO -nestekierrolla jäähdytetty Intelin 24-ytiminen Core i9-13900K -prosessori asennettuna Asuksen ROG Maximus Z790 Extreme -emolevylle ja 32 gigatavua DDR5-6000-nopeudella toimivaa keskusmuistia. Käyttöjärjestelmänä on käytössä 64-bittinen Windows 11 Pro asennettuna Corsairin 2 teratavun MP600 M.2 SSD:lle. Kokoonpanon virransyötöstä vastaa Asuksen 1200 watin ROG Thor II -virtalähde.

  • Intel Core i9-13900K  (24/32 ydintä/säiettä, boost 5,5 GHz)
  • Asus ROG Maximus Z790 Hero
  • 32 Gt Corsair Dominator Platinum RGB DDR5-6000 (36-36-36-72)
  • Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCI Express 4.0)
  • Cooler Master COSMOS C700P -kotelo
  • Asus ROG Ruyjin II 360 AIO -nestejäähdytys
  • Asus ROG Thor II 1200W -virtalähde

 

Näytönohjainten testimetodit

io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja jätetään huomioimatta. Kyseessä on tarkemmin ottaen 1. persentiili, kun ruutujen renderöintiajat on muutettu ruudunpäivitysnopeudeksi eli ruutua sekunnissa (FPS, Frame Per Second) ja järjestetty paremmuusjärjestykseen. Tavoitteena on jättää huomioimatta muutama yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu, joka on mahdollisesti poikkeustapaus.

 

Suorituskykytestit 1920×1080-resoluutiolla ilman säteenseurantaa

Cyberpunk 2077:ssä parhailla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla A770 ja RX 6650 XT olivat tasoissa 71 FPS:n ruudunpäivitysnopeudella ja 4 % suorituskykyisempiä kuin A750 ja 8 % suorituskykyisempiä kuin RTX 3060.

Huomionarvoista tuloksissa oli A750:n ja A770:n selvästi alhaisempi 1. persentiili eli minimi, joka viittaa suurempaan heittelyyn ruutujen renderöintiajassa. Muissa peleissä vastaavaa ilmiötä Arc-näytönohjaimilla ei kuitenkaan yhtä selvästi havaittu.

Hogwarts Legacyssä Ultra-kuvanlaatuasetuksilla A770 oli RX 7600:n ja RX 6650 XT:n välissä, kun taas A750 oli tasoissa RTX 3060:n kanssa noin 5 % perässä.

Last of Us Part 1:ssä Ultra-kuvanlaatuasetuksilla A770 tipahti 16 gigatavun näyttömuististaan huolimatta niukasti RTX 3060:n taakse ja A750 joukon viimeiseksi RTX 2060 Superin tasolle.

The Witcher 3:n next-gen-versiossa Ultra-kuvanlaatuasetuksilla molemmat A770 ja A750 pärjäsivät hyvin. A770 oli noin 20 % suorituskykyisempi kuin RTX 3060 ja A750 27 % suorituskykyisempi kuin RX 6650 XT.

Myös Dying Light 2:ssa parhailla High Quality -kuvanlaatuasetuksilla molemmat A770 ja A750 pärjäsivät erinomaisesti. A770 oli jopa hieman suorituskykyisempi kuin RTX 3060 Ti ja A750 oli puolestaan suorituskykyisempi kuin RX 7600.

Far Cry 6:ssa parhailla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla Arc A770 oli tasoissa RX 6600:n kanssa ja A750 RTX 3060:n kanssa.

Assanssin’s Creed Valhallan sisäänrakennetussa benchmarkissa parhailla Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla molemmat Arc-näytönohjaimet olivat vaikeuksissa ja ruudunpäivitysnopeudet jäivät noin 70 FPS:n pintaan jopa RTX 2060 Superin taakse.

Watch Dogs: Legionin sisäänrakennetussa benchmarkissa parhailla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla A770 jäi selvästi RX 6650 XT:n ja RX 7600:n taakse, kun taas A750 kyykkäsi testijoukon viimeiseksi jälleen RTX 2060 Superin taakse.

 

Suorituskykytestit 2560×1440- ja 3840×2160-resoluutioilla

3DMark TimeSpy -testissä 2560×1440-vakioresuluutiolla Intelin Arc-näytönohjainten grafiikkatulokset olivat edellä nähtyihin Full HD -pelituloksiin suhteutettuna poikkeuksellisen korkeat. Arc A770 oli jopa tasoissa RTX 4060 Ti:n kanssa ja A750 päihitti 3060 Ti:n.

Cyberpunk 2077:ssä 1440p-resoluutiolla suorituskyky oli molemmilla Arc-näytönohjaimilla edelleen hyvä, mutta ei kuitenkaan 3DMark TimeSpyn tulosten tasolla. A770 oli tasoissa RX 7600:n kanssa ja lähellä 3060 Ti:tä, kun taas A750 9 % suorituskykyisempi kuin RX 6650 XT ja 17 % suorituskykyisempi kuin RTX 3060. 4k-resoluutiolla ruudunpäivitysnopeudet jäivät alle 30 FPS:ään.

 

Intel Xe Super Sampling (XeSS)

Intel esitteli Arc-näytönohjaimien rinnalle Xe Super Sampling- eli XeSS-skaalaimen, joka on yhtiön oma versio NVIDIAn DLSS- ja AMD:n FSR-skaalausteknologioista. Käytännössä ja yksinkertaistettuna peli renderöidään alhaisemmalla resoluutiolla, skaalataan ylöspäin näytön resoluutiolle ja sen kuvanlaatua pyritään parantamaan mahdollisimman lähelle alkuperäistä.

XeSS perustuu NVIDIAn DLSS:n tavoin neuroverkkoihin, mutta se ei vaadi erillisiä matriisilaskukiihdyttimiä, kuten Tensor-ytimiä. XeSS on optimoitu ja tarkoitettu ensisijaisesti käytettäväksi Intelin Arc-näytönohjainten XMX-matriisikiihdyttimillä, mutta toimii AMD:n FSR 2:n tavoin millä tahansa näytönohjaimella tosin heikommalla suorituskyvyllä ja kuvanlaadulla, kunhan tuettuna ovat DirectX 12 -rajapinta, Shader Model 6.4 ja DP4a-käskyt.

XeSS toimii DLSS:n ja FSR 2.0:n tavoin siten, että se korvaa peliin rakennetun TAA-vaiheen (Temporal Anti-Aliasing) ja sijoittuu siten ennen jälkikäsittelyefektejä, käyttöliittymän piirtoa ja muita vastaavia, joiden renderöinti ennen skaalausta heikentäisi lopputuloksen laatua selvästi. Intel kertoo lisäksi panostaneensa erityisen paljon temporaaliskaalainten tyypillisten ongelmien, kuten haamukuvien ja sumeuden poistamiseen lopullisesta kuvasta. Kilpailijoiden tapaan se myös asettaa tietyt vaatimukset pelimoottorille, kuten tuen liikevektoreille.

Käyttäjä voi valita XeSS-ominaisuutta käytettäessä viisi eri laatuasetusta, jotka ovat Ultra Quality, Quality, Balanced, Performance ja Ultra Performance. Käytännössä eri asetukset määrittävät, kuinka alhaisella resoluutiolla peli renderöidään ennen skaalausta.

XeSS on tällä hetkellä tuettuna yli 50 pelissä. Kokeilimme sitä käytännössä Quality-asetuksella esimerkiksi Cyberpunk 2077- ja Hogwarts Legacy -peleillä, joilla suorituskyky oli samalla tasolla AMD:n FSR 2.1:n kanssa. Silmämääräisesti arvioituna FSR 2.1:n kuvanlaatu vaikutti paremmalta kuin, joten käytimme testeissä sitä.

 

DirectX Raytracing -säteenseuranta & FSR 2 -suorituskyky

3DMarkin puhtaasti säteenseurantaa käyttävä DXR-testissä A770 oli tasoissa RTX 3070:n kanssa ja A750 tasoissa Radeon RX 6950 XT:n kanssa.

Cyberpunk 2077:ssä Ray Tracing Ultra -kuvanlaatuasetuksilla ja DLSS/FSR Quality -ominaisuus käytössä A770 oli RTX 3060:n kanssa tasoissa ja 13 % suorituskykyisempi kuin RX 6750 XT ja A750 oli puolestaan 21 % suorituskykyisempi kuin RX 7600.

F1 22:ssä parhailla Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla on käytössä myös säteenseuranta. A770 oli tasoissa RX 7600:n ja RTX 3060:n kanssa ja A750 pari FPS:ää RX 6650 XT:tä edellä.

Dying Light 2:ssa High Quality Raytracing -asetuksilla molemmat Arcit olivat RX 6750 XT:n edellä ja A770 oli jopa 45 % suorituskykyisempi kuin RX 7600.

Far Cry 6:ssa Ultra-asetuksilla ja säteenseuranta käytössä A770 oli RX 7600:n ja RX 6650 XT:n välimaastossa, kun taas A750 oli lähes tasoissa RTX 3060:n kanssa.

Hogwarts Legacyssä säteenseuranta käytössä A770 oli lähes tasoissa RTX 3060:n kanssa ja A750 niukasti kannoilla. Molemmat Arcit olivat suorituskykyisempiä kuin RX 6750 XT ja A770 oli jopa 43 % suorituskykyisempi kuin RX 7600.

 

Tehonkulutusmittaukset

Tehonkulutusta mitattiin seinästä Coltech EMT707CTL -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä. 3D-rasituksena käytettiin Cyberpunk 2077 -peliä 4k-resoluutiolla.

A770-kokoonpanon tehonkulutus nousi 405 wattiin eli samalle tasolle RTX 3080:n kanssa. A750:n 355 watin tehonkulutus oli samalla tasolla RTX 3060 Ti:n ja 3070:n kanssa noin 350 watissa.

 

Lämpötilamittaukset

Grafiikkapiirin lämpötila mitattiin GPU-Z-ohjelman avulla ja 3D-rasituksena käytettiin Cyberpunk 2077 -peliä 4k-resoluutiolla.

A770:n ACM-G10-grafiikkapiiri toimi Intelin omalla jäähdytyksellä melko lämpöisenä 79-asteisena ja A750:llä grafiikkapiiri lämpötila oli 73 astetta.

 

Melumittaukset

A-painotuksella suoritetuissa melumittauksissa Velleman DVM805 -desibelimittari sijoitettiin 60 senttimetrin päähän kiinni olevan kotelon kyljestä. Ympäristön melutaso testikokoonpano pois päältä oli 33,3 desibeliä. 3D-rasituksena käytettiin Cyberpunk 2077 -peliä -peliä 4k-resoluutiolla. Virallisesti melua mitataan tiettyjen standardien mukaan, joten mittaukset ovat lähinnä suuntaa antavia.

A770:n tuulettimet pyörivät 3D-rasituksessa 2100 RPM:n kierrosnopeudella ja melutaso oli hieman äänekäs 39,5 desibelillä. A750:llä tuulettimien kierrosnopeus oli noin 1900 RPM ja melutaso pykälän alhaisempi 39 desibeliä.

 

Ylikellotustestit

Ylikellotustestissä Intelin Arc A770- ja A750-näytönohjaimet olivat asennettuna suljetun Cooler Master Cosmos C700P -kotelon sisälle. GPU Power Limit eli grafiikkapiirin tehonkulutuksen yläraja nostettiin maksimiin eli 228 wattiin. Tuulettimen kierrosnopeuden annettiin olla lämpötilan mukaan automaattisesti säätyvässä Auto-asennossa. Saavutetut kellotaajuudet ovat suuntaa antavia.

 

Intel Arc A750

Intelin näytönohjaimille löytyy ajureista Performance Tuning -valikko, josta pystyy ylikellottamaan grafiikkapiiriä ja säätämään tuulettimien toimintaa. GDDR6-muisteille ylikellotusmahdollisuutta ei valitettavasti löydy lainkaan.

Grafiikkapiirin kellotaajuutta ei pysty suoraan nostamaan, vaan tarjolla on Performance Boost -liukukytkin, joka on vakiona 0 ja sen pystyy nostamaan arvoon 100. Lisäksi grafiikkapiirin käyttöjännitettä pystyy korottamaan maksimissaan 265 millivolttia eli noin 25 %, kun se oli vakiona noin 1,03 volttia.

Kellotaajuus nousi automaattisesti käyttöjännitettä korottamalla ja vielä lisää Performance Boost -säätimen avulla. Käyttöjännitettä nostaessa 228 watin GPU Core Power Limit tuli kuitenkin nopeasti vastaan, jonka jälkeen kellotaajuus laski ja rajottui tietylle tasolle. Nopealla kokeilulla paras suorituskyky ja vakaus saavutettiin, kun Performance Boost nostettiin arvoon 30 ja käyttöjännitettä lisättiin 150 millivolttia, jolloin grafiikkapiirin kellotaajuus nousi noin 2600-2650 MHz:iin.

Ylikellotettuna A750:n grafiikkapiirin lämpötila nousi 73 asteesta 84 asteeseen, kokoonpanon tehonkulutus nousi 355 watista 440 wattiin ja melutaso 39 desibelistä 39,5 desibeliin (1900 -> 2100 RPM). Suorituskyky parani 3DMark Time Spyn grafiikkatestissä 6 % ja Cyberpunk 2077 -pelissä 4 %.

 

Intel Arc A770

A770:llä nopealla kokeilulla paras suorituskyky ja vakaus saavutettiin, kun Performance Boost nostettiin arvoon 30 ja käyttöjännitettä lisättiin 200 millivolttia, jolloin kellotaajuus nousi noin 2600 MHz:iin.

Ylikellotettuna A770:n grafiikkapiirin lämpötila nousi 79 asteesta 84 asteeseen, kokoonpanon tehonkulutus nousi 405 watista 460 wattiin ja melutaso pysyi samana 39,5 desibelissä (2100 RPM). Suorituskyky parani 3DMark Time Spyn grafiikkatestissä 6 % ja Cyberpunk 2077 -pelissä 7 %.

 

Loppuyhteenveto

Intelin Arc-näytönohjaimet myöhästyivät markkinoilta pahasti, juuri kun niitä olisi eniten tarvittu. Pari vuotta sitten näytönohjainten pahimpien saatavuusvaikeuksien ja kryptovaluuttojen louhintabuumin aikana Intelin näytönohjaimia odotettiin pelastamaan pelaajat kärsimyksistään. Lopulta Intelin Arc A750- ja A770-näytönohjaimet saatiin kauppoihin vasta viime syksynä, kun NVIDIA ja AMD olivat jo julkaisemassa uuden sukupolven RTX 40- ja Radeon RX 7000 -sarjan näytönohjaimiaan.

Puoli vuotta myöhemmin Arc-näytönohjaimien saatavuus on parantunut, ajurit ovat kehittyneet ja parantuneet huomattavasti sekä hinnoittelua on ehditty optimoimaan peilaamaan markkinatilannetta.

io-techin testien perusteella Arc A750 ja A770 soveltuvat pelaamiseen uusimmilla (DirectX 12) peleillä Full HD -resoluutiolla tietyin varauksin. Testituloksista oli havaittavissa selkeää heittelyä suorituskyvyssä pelistä riippuen. Joissain peleissä suorituskyky oli suorastaan erinomainen ja parempi kuin RX 7600:lla, mutta osassa peleistä se oli vastaavasti surkea eli heikompi kuin RTX 2060 Superilla. 16 gigatavun näyttömuistilla varustettu A770 oli 4-19 % suorituskykyisempi kuin A750.

Säteenseurantasuorituskyvyssä ei Intelin Arceilla ole hurraamista, mutta se on silti paremmalla tasolla kuin AMD:lla. Esimerkiksi Dying Light 2:ssa molemmat Arcit peittosivat RX 6750 XT:n. Intelin omalle XeSS-skaalaustekniikalle löytyy pelitukea vielä harvakseltaan, mutta pikaisen kokeilun perusteella AMD:n FSR 2 tarjoaa paremman kuvanlaadun vastaavalla suorituskyvyllä ja se on laajemmin tuettu, joten suosittelemme käyttämään tarvittaessa sitä.

Intel on itse suoraan sanonut suorituskyvyn olevan heikko tietyillä peleillä vanhemmilla DirectX 9- ja 11 -rajapinnoilla johtuen muun muassa siitä ettei ajureita ole optimoitu vanhemmille rajapinnoille eikä DirectX 9 ole edes natiivisti viralliseti tuettuna. Suorituskyky on kuitenkin viimeisten kuukausien aikana parantunut vanhemmilla rajapinnoilla ajuripäivitysten myötä.

Suorituskykyynsä nähden Intel Arc -näytönohjaimien tehonkulutus oli korkea erityisesti Arc A770:llä, joka oli RTX 3080:n tasolla. Intelin omalla jäähdytysratkaisulla grafiikkapiirin lämmöt olivat päälle 70 astetta, vaikka kumpaakaan näytönohjainta ei voi sanoa erityisen hiljaiseksi.

Ylikellotustesteissä molemmista näytönohjaimista saatiin viilattua vielä reilu 5 % parannus suorituskykyyn, mutta samalla grafiikkapiirin lämpötila nousi jo yli 80 asteeseen.

Testien loppuyhteenvetona voidaan todeta, että Intel on onnistunut kehittämään varteenotettavan haastajan NVIDIAn ja AMD:n Full HD -pelaamiseen suunnatuille näytönohjaimille. Käytännössä ne eivät kuitenkaan erottuneet niin positiivisesti edukseen suorituskyvyltään tai hinnaltaan, että niitä voisi varauksetta suositella esimerkiksi vastaavan hintaisten Radeon RX 6650 XT:n, Radeon RX 7600:n tai tulevan GeForce RTX 4060:n yli. Jos Intelin Arc-näytönohjaimien hinnat laskisivat tulevaisuudesta nykyisestä reilusti, voisi niistä saada hyvän vaihtoehdon kokeilunhaluisille harrastajille

This site uses XenWord.
;