
Intel julkisti uudet Cascade Lake-X -koodinimelliset Core X -tehoprosessorinsa lokakuun alussa ja myyntiin ne saapuivat 25. marraskuuta. Emme valitettavasti saaneet hommattua uutusprosessoreista testikappaletta suoraan Inteliltä, mutta onneksi saimme malliston suorituskykyisimmän eli 18-ytimisen Core i9-10980XE:n testattavaksi suomalaiselta ylikellottajalta ja sivustomme aktiiviselta käyttäjältä Juhani Luumilta. Kiitos!
Uudet Cascade Lake-X -koodinimelliset Core X -prosessorit perustuvat pohjimmiltaan edelleen alunperin vuonna 2015 julkaistuun Skylake-arkkitehtuuriin ja valmistetaan 14 nanometrin, tarkemmin ottaen pariin kertaan parannellulla 14 nm++ -prosessilla. Suurimpina uudistuksina Cascade Lake-X:ään on sisällytetty rautatason korjauksia useisiin viime vuosina havaittuihin sivukanavahyökkäyksiin, kuten Meltdown ja Spectre sekä lisäksi tuettuna on nyt 256 gigatavua keskusmuistia ja DDR4-2933-nopeus, kunhan muistikampoja on maksimissaan yksi per kanava.
Prosessorit sopivat samaan LGA 2066 -kuntaan kuin aiemmat 7. ja 9. sukupolven Core X -tehoprosessorit ja vanhat X299-piirisarjaan perustuvat emolevyt toimivat uutuusprosessoreiden kanssa BIOS-päivityksellä. Uusissa X299-emolevyissä on mukana Intelin omilla erillisillä piireillä toteutettavat 2,5 gigabitin Ethernet- ja Wi-Fi 6 -verkkoyhteydet.
Cascade Lake-X -pohjaiseen Core X -sarjaan kuuluu yhteensä neljä mallia: 10-ytiminen Core i9-10900X, 12-ytiminen i9-10920X, 14-ytiminen i9-10940X ja 18-ytiminen i9-10980XE. Huippumalli Core i9-10980XE eroaa muusta kolmikosta välimuistinsa osalta, sillä siinä on 24,75 megatavua L3-välimuistia, kun muissa malleissa sitä on ydinmäärästä riippumatta 19,25 Mt. Kaikki mallit tarjoavat yhdessä X299-alustan kanssa 72 kappaletta PCIe 3.0 -linjoja ja kaikkien mallien TDP-arvo on 165 wattia.
AMD:n uusien 3. sukupolven Ryzen- ja Threadripper-prosessoreiden myötä Intel on joutunut leikkaamaan tehoprosessoreidensa hintoja rajulla kädellä ja esimerkiksi 18-ytimisen Core X -mallin hinta on edellisen sukupolven julkaisuun verrattuna puolittunut. Suomessa Core i9-10980XE:n hinta on alkaen 1140 euroa ja se sijoittuu 850 euron hintaisen 16-ytmisen Ryzen 9 3950X:n ja reilun 1500 euron hintaisen 24-ytimisen Threadripper 3960X:n välimaastoon. Tällä hetkellä saatavuus on kuitenkin olematon.
Kaikissa Cascade Lake- X -prosessoreissa on tarjolla suoraan prosessoriin liitettäväksi 48 kappaletta 3.0 -standardin PCI Express -linjoja, joiden kaistanleveys on yhteensä 48 gigatavua sekunnissa. Vertailun vuoksi 3. sukupolven Threadrippereissä on 56 kpl 4.0-standardin linjoja, jotka tarjoavat kaistanleveyttä 112 gigatavua sekunnissa.
Testiimme saapunut 18-ytiminen Core i9-10980XE tukee Hyper-Threading-ominaisuutta eli se kykenee käsittelemään samanaikaisesti 36 säiettä. Prosessorille ilmoitettu perustaajuus on 3,0 GHz ja Turbo 3.0 -taajuus 1-2 ytimelle 4,8 GHz. Jokaisella ytimellä on oma megatavun kokoinen L2-välimuisti ja ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 24,75 megatavua. Prosessorille ilmoitettu TDP-arvo on 165 wattia.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Core i9-10980X toimi 3,8 GHz:n kellotaajuudella ja 1-2 ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi Turbo Boost 3.0 -ominaisuuden myötä 4,8 GHz:iin. Aiemmin Turbo 3.0 vaati toimiakseen erikseen asennettavan ajurin, mutta nykyään toiminnallisuus on integroitu suoraan Windows 10 -käyttöjärjestelmään. Intelin Turbo-ominaisuus toimii niin, että kerroin ja sen myötä kellotaajuus vaihtelevat rasitettavien ytimien lukumäärän mukaan.
Testikokoonpano
Suorituskykytesteissä Intelin HEDT-alustan 18-ytimistä Core i9-10980XE -tehoprosessoria verrattiin suorituskyvyn näkökulmasta AMD:n HEDT-alustan suorituskykyisimpään, mutta samalla selvästi kalliimpaan 32-ytimiseen Threadripper 3970X -tehoprosessoriin. Hintansa puolesta 10980XE:lle parhaat vertailukohdat ovat AMD:n desktop-alustan 16-ytimiseen Ryzen 9 3950X -työpöytäprosessori ja 24-ytiminen Threadripper 3960X, joiden välimaastoon 10980XE sijoittuu.
Mukana testeissä on myös iso joukko AMD:n ja Intelin muita prosessoreita, kuten kahden sukupolven takainen Skylake-X-koodinimellinen 18-ytiminen Core i9-7980XE -tehoprosessori ja Intelin desktop-alustan suorituskykyisin 8-ytiminen Core i9-9900K -työpöytäprosessori. AMD:n leiristä mukana ovat lisäksi 2. sukupolven 16- ja 32-ytimiset Threadripper 2950X- ja 2990WX-prosessorit ja 12-ytiminen Ryzen 9 3900X -työpöytäprosessori.
Kaikilla alustoilla oli käytössä 32 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa muistia 14-14-14-34-latensseilla.
Hintataso Suomessa 20.12.2019
- Ryzen 9 3900X: alkaen 535 €
- Core i9-9900KS: alkaen 600 €
- Ryzen Threadripper 2950X: alkaen 800 €
- Ryzen 9 3950X: alkaen 850 €
- Core i9-7980XE & 9980XE: alkaen 1020 €
- Core i9-10980XE: alkaen 1140 €
- Ryzen Threadripper 3960X: alkaen 1540 €
- Ryzen Threadripper 2990WX: alkaen 1800 €
- Ryzen Threadripper 3970X: alkaen 2190 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, 64-bittinen Windows 10 Pro-käyttöjärjestelmän uusin 1909-versio ja testiohjelmat oli asennettuna M.2 SSD:lle ja virransyötöstä vastasi Cooler Masterin 850-wattinen V850-virtalähde.
LGA 2066 -alusta:
- Intel Core i9-10980XE (18/36 ydintä/säiettä)
- Intel Core i9-7980XE (18/36 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Rampage VI Extreme (X299-piirisarja)
- 4 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
TRX4-alusta:
- AMD Ryzen Threadripper 3960X (24/48 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen Threadripper 3970X (32/64 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Zenith II Extreme (TRX40-piirisarja, BIOS: 0601)
- 4 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
TR4-alusta:
- AMD Ryzen Threadripper 2950X (16/32 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen Threadripper 2990WX (32/64 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Zenith Extreme (X299-piirisarja, BIOS: 2001)
- 4 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 9 3900X (12/24 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 3950X (16/32 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Crosshair VIII Hero (X570-piirisarja, BIOS: 1105)
- 4 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i9-9900KS (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Maximus XI Extreme (Z390-piirisarja)
- 4 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
Muut komponentit:
- Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti
- Cooler Master V850 (850 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit (1909 build)
Prosessoritestit
Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 tukee AVX-käskyjä ja on kestoltaan pidempi kuin aiempi R15-versio. Cinebench testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
POV-Ray on suosittu säteenseurantaohjelma, josta löytyy sisäänrakennettu kaikkia ytimiä hyödyntävä testi.
V-Ray Next Benchmark on Chaos Groupin julkaisema testiohjelma, joka mittaa prosessorin suorituskykyä säteenseurannassa (Ray Tracing) ja osaa hyödyntää kaikkia ytimiä.
Corona on itsenäinen renderöintisovellus säteenseurantaan esimerkiksi 3ds Max- ja Maya-ohjelmistoilla. Corona 1.3 Benchmark -testi osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja antaa tuloksen renderöityinä säteinä sekunnissa (Rays/s).
7-Zip-ohjelman testi hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja mittaa prosessorin suorituskykyä LZMA-algoritmilla pakkauksessa ja purussa.
asmFishCP-shakkitesti laskee asemia / sekunti (Nodes). Testi ajettiin komennolla bench 1024 x 26 (x = prosessorin säikeiden lukumäärä). Parhaimpien tulosten saavuttamiseksi AMD:n prosessoreilla käytettiin popcnt-buildia ja Intelillä BMI2-buildia.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Adobe Premiere Pro 2020:llä exportattiin 5 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi (40000 kbps). Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
DaVinci Resolve 16 on harrastajien keskuudessa suosittu videoeditointiohjelma, josta on saatavilla ilmainen versio. DaVincillä exportattiin sama 5 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti kuin Premierellä YouTube 2160p -esiasetuksilla videotiedostoksi (10000 kbps). Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä. Core i9-10980XE:n lukunopeus on testijoukon paras, mutta kirjoitus- ja kopiointinopeuksissa 3. sukupolven Threadripper suorituu paremmin.
AIDA:n muistitesti ilmoittaa myös latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista. Core i9-10980XE yhdistää ytimet ja välimuistit mesh-arkkitehtuurilla, siinä missä Core i9-9900KS käyttää selvästi nopeampaa ring-arkkitehtuuria. Core i9-10980X:n keskusmuistin latenssi on reilu 15 nanosekuntia nopeampi kuin 3. sukupolven Threadrippereiden Chiplet-suunnittelulla.
3D-testit
Näytönohjainten testimetodit
io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja jätetään huomioimatta. Kyseessä on tarkemmin ottaen 1. persentiili, kun ruutujen renderöintiajat on muutettu ruudunpäivitysnopeudeksi eli ruutua sekunnissa (FPS, Frame Per Second) ja järjestetty paremmuusjärjestykseen. Tavoitteena on jättää huomioimatta muutama yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu, joka on mahdollisesti poikkeustapaus.
Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken 1920×1080-, 2560×1440- ja 3840×2160-resoluutioilla ja käytössä oli suorituskykyinen Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, jotta näytönohjain ei olisi pullonkaulana.
Battlefield V testattiin DirectX 12 -rajapinnalla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi Tirailleur-kentässä.
Shadow of the Tomb Raider testattiin Highest-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi.
F1 2019 testattiin Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi sateisella Singaporen radalla.
Counter Strike: Global Offensivessa oli käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Cotech EMT707CTL -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
14 nanometrin prosessilla valmistettava Core i9-10980XE -kokoonpano kulutti Cinebench R20 -testissä korkeampien kellotaajuuksiensa myötä noin 25 wattia enemmän kuin pari sukupolvea vanhempi Core i9-7980XE, mutta Battlefield V:ssä tehonkulutus oli tasoissa.
280 watin TDP-arvolla varustettuihin 7 nm:n 3. sukupolven Threadripper-kokoonpanoihin verrattuna 10980XE:n tehonkulutus oli 100-118 wattia alhaisempi.
Intelin prosessoreilla rasituslämpötila mitattiin Intelin Extreme Tuning Utility -ohjelmalla ja kyseessä on testin aikana mitattu maksimiarvo. Kaikkia muita prosessoreita jäähdytettiin Noctuan NH-D15-coolerilla, mutta se ei ole yhteensopiva Threadrippereiden kanssa, joten sillä oli käytössä Cooler Masterin valmistama Wraith Ripper -cooleri.
Core i9-10980XE:n rasituslämpötila Cinebench R20:ssa nousi 69 asteeseen ja Battlefield V:ssä 59 asteeseen ja ne olivat samalla tasolla AMD:n 16-ytimisen Ryzen 9 3950X:n kanssa. 3. sukupolven Threadrippereillä lämmöt pyörivät Cinebench R20:ssa 75 asteen tuntumassa ja Battlefield V:ssä vajaassa 70 asteessa.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
Testasimme Core i9-10980XE:n ylikellottamista manuaalisesti avonaisessa testipenkissä Noctuan järeällä NH-D15-coolerilla. Prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin suoraviivaisesti Cinebench R20 -testissä manuaalisessa tilassa kaikkia prosessoriytimien ylikellottaen.
Huom! io-techin testiprosessori oli engineering sample -testikappale eikä kaupasta ostettu retail-myyntiversio, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Manuaalisesti ylikellotettuna 18-ytiminen 10980XE rullasi Cinebench R20 -testin vakaasti 4,7 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,168 volttia. Prosessorin lämpötila nousi vakion 69 asteesta 96 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 312 watista 496 wattiin.
Vakiona prosessorille tuntui riittävän mainosti tehokas ilmajäähdytys, mutta ylikellotettuna sen jäähdytykseksi voi suositella custom loop -nestekiertoa.
Suorituskyky ylikellotettuna
Ylikellotettuna 10980XE:n tulos parani Cinebench R20:n kaikkien ytimien testissä 22 %. Yhden ytimen 1T-testissä ylikellotettuna kellotaajuus oli 100 MHz alhaisempi ja tulos 5 pistettä heikompi.
F1 2019 -pelissä keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus parani ylikellotettuna 3 %.
Loppuyhteenveto
Tehokäyttäjille suunnatussa Highend Desktop- eli HEDT-alustassa on kyse mahdollisimman suuresta prosessoriytimien määrästä, keskusmuistista ja runsaista PCI Express -linjoista mahdollisimman suurella kaistanleveydellä. Näillä alustoilla suoritetaan pääsääntöisesti tehtäviä, jotka skaalautuvat käytettävissä olevien resurssien mukaan. Lopputuloksena paremmalla suorituskyvyllä säästetään työtunteja eli aikaa, joka saattaa tarkoittaa esimerkiksi yritystoiminnassa merkittävää rahansäästöä.
Intel ei tällä hetkellä pysty haastamaan omalla HEDT-alustallaan AMD:n uusia Zen 2 -arkkitehtuuriin ja chiplet-piirisuunnitteluun pohjautuvia 3. sukupolven Threadripper-prosessoreita, jotka ovat edellä niin prosessoriytimien kuin käytettävissä olevien PCI Express -linjojen lukumäärässä, joiden kaistanleveyttä uudempi 4.0-standardi vielä kasvattaa entisestään.
32-ytiminen Threadripper 3970X oli io-techin testeissä kaikkia prossoriytimiä hyödyntävissä testeissä noin 58-92 % suorituskykyisempi ja ajallisesti 15-50 % nopeampi kuin 10980XE. Samalla myös hinta on kaksinkertainen, mutta tulosten valossa ihan perustellusti.
Myös 24-ytiminen Threadripper 3960X päihitti Core i9-10980XE:n ollen noin 30-60 % suorituskykyisempi. Hintaero näiden kahden välillä on 400 euroa eli noin 35 %.
Core i9-10980XE on saman verran eli noin 35 % kalliimpi kuin AMD:n työpöytäalustan 16-ytiminen Ryzen 9 3950X ja kun mukaan lisätään alustakustannukset, kasvaa ero entisestään. Suorituskyky näiden kahden välillä on kuitenkin hyvin tasainen. Ryzen 9 3950X on joissain testeissä 3-15 % suorituskykyisempi kuin 10980XE ja päin vastoin 10980XE on joissain testeissä 9-13 % suorituskykyisempi kuin 3950X.
Parhaimmillaan Core i9-10980XE oli V-Ray- ja Corona-säteenseurantatesteissä sekä Adobe Premieressä. Peleissä erot jäivät resoluutiosta riippumalla isoimmillaan 3-4 %:iin.
Suorituskykynsä puolesta Intel siis kilpailee tällä hetkellä kalliimmalla HEDT-tehoalustallaan AMD:n edullisemman työpöytäalustan kanssa, eikä pysty haastamaan AMD:n 3. sukupolven Threadrippereitä. Kaiken lisäksi AMD on tuomassa ensi vuonna markkinoille vielä 64-ytimisen Threadripper 3990X -prosessorin, jonka haastamiseen Inteliltä tullaan vaatimaan aivan uudenlainen lähestymistapa piirien suunnitteluun samaan aikaan kun yritys painii piirien valmistukseen liittyvien ongelmien parissa.
Olipa hyvin tehtyä turhaa työtä.
Mielestäni hyvin tehty ja tarpeellinen testi, sillä olen päivittelemässä konettani
Kiitos arvostelusta ja aika samat mielipiteet ovat kaikilla testaajilla tämän prosessorin kanssa.
Sopii ehkä niille millä on jo x299 emolevy ja pienemmällä ydinmäärällä oleva vanhemp prosessori muuten kannattaa kallistua vihreän leirin tuotteisiin.
Myös 10 ytiminen 10900X ei ollut ostamisen arvoinen vaikka oli korkeampi kellotaajuus.
Seuraava vuosi mennän myöskin vihreän leirin ohjauksella kun intel ei tuo mitään markkinoille mitä muuttaisi tilannetta ainostaan kannettavien prosessoreiden kohdalla on luvassa hieman parannusta.
Voishan tuota spekuloida sen suhteen vähän että onko olemassa joku tilanne missä tuo Inteli olisi hinta-teho-suhteelta kelvollinen. Siinä on kuitenkin about saman verran vääntöä kuin 3950X:ssä, mutta tarjoaa enempi muistiväyliä ja PCI-e linjoja.
Ovatko X299 alustakustannukset ovat erityisesti kovemmat kuin 3950X:llä? Eivätkö X299 emot ole ihan fiksun hintaisia verrattuna jotenkin vertailukelposiin X570:siin ja jos kumpaankin pulttaa esim. 4x 8GB tai 4x 16GB muistit, niin saman verran nekin maksavat?
Olisi mielenkiintoista nähdä testi, jossa kolme-viisi näytönohjainta ja virtualisoidut käyttöjärjestelmät, eli kolme-viisi pelaajaa yhdessä raudassa kiinni. Linus tech tipissä tämä tehtiin, mutta raudat on muuttunut järeämmäksi
Mikä tuossa on oikein se käytännön funktio? Varmistaa, että se on oikeasti mahdollista?
Tiedossa on, että toimii. Lähinnä saada tietoon montako virtualisoitua alustaa pystyy pyörittämään pelattavana ja mimmoiset fps:t pystyy tarjoamaan. Jokaisella virtualisoidulla käyttiksellä on siis dedikoidut näyttikset, hiiret, yms. Linuxpohjainen virtualusta-distro löytyy kyseiselle toiminnalle
Mites esim. semmoinen skenaario että on vaikkapa jossain videotuotantomyllyssä 2kpl laskentakortteja ja joku 4x M.2 NVME-RAID0-setuppi PCIe-väylien päässä?
Harvassapa nuo alkaa oleen. Mutta jos nyt esimerkiksi encoodaa paljon x265:lla, niin tuosta AVX-512:sta on hyötyä.
Ei erityisesti, mutta hieman. Teoriassa 3950X toimii alle 100€ emolevyllä ja täyden suorituskyvyn saavuttamiseksi kun 10980XE:llä tarvitaan neljä muistikampaa vs 3950X:llä 2 kpl.
Varmasti on, näkyyhän se joissain meidänkin testeissä. Tosin 3. sukupolven Ryzenillä etuna PCIe 4.0 vs 3.0, usein tälläinen tietokone kasataan kuitenkin tiettyyn tarpeeseen eli on tiedossa, mikä mahdollisesti on pullonkaulana.
Joo, mutta edelleen, miksi se on kiinnostavaa tietää? Mikä on se suuri hyöty tästä hirveän vaikeasta setupista?
Jos haluat perustaa oman google stadia kilpailijan, niin sitten ymmärrän halun tehdä jotain tuollaista, mutta vaikea keksiä mitään oikeita järkeviä ja "kiinnostavia" käyttökohteita verrattuna siihen, että rakentaa vaan erilliset koneet.
Hienosti kyllä AMD alustat tarjoaa tehoa.
Ite muutaman x3900 koneen tehnyt ja Joulun pyhien jälkeen pääsee tekemään ensimmäistä 3960X konetta.
Mielenkiintoinen arvostelu ja myös se, että Intel ei saanut lehdistölle sitten demolaitetta. No en tiedä toimintatapoja.
Saapa nähdä, tuleeko Intel takaisin samalla lailla, kuten tekivät Core2Duo -alustalla aikanaan. Toki siihen mennessä on AMD:n tuotteetkin kehittyneet. Kilpailu on aina hyvästä.
Niitä on tosi rajoitetusti Eurooppaan, 1 kpl Pohjoismaihin ja se meni Ruotsiin Sweclockersille. Iso kiitos @Luumi koska prosessoria ei tosiaan löydy edes ostettavaksi että testin olisi voinut tehdä. Inteliltä kyselin testikappaletta lokakuussa, tällä hetkellä vielä selvittävät mahdollisuutta saada sellaista meidän testiin, mutta nyt on siis jo artikkeli julki ja voin todeta sinne, että kiitos avusta.
Joskus tuotteiden julkaisuja on peruttu kun on ymmärretty että se ei tuo paljonkaan uutta.. Intel ei vielä ole lähtenyt sille linjalle, mutta kyllähän tämä laittaa ihmettelemään.
Se on hienoa, että löytyy apua, jotta saadaan laadukasta journalismia ajankohtaisista tuotejulkistuksista. Luulisi, että laittaisivat nyt kaiken peliin markkinoinnissa.
Tosin jos tuotetta ei edes ole saatavissa mistään, tai sitten todella vaikeasti, niin ei sitä ole varmaan edes tarkoitus myydä. Tai sitten menee OEM-valmistajille kaikki prosessorit.
Siis järeämmäksi kuin Epyc, RTX Titan, 2080Ti, 2070, 512Gt RAMmia, jne.? :jd:
Kiitoksia artikkelista. Näyttäs peleissä näytönohjain olevan se määräävin tekijä. Erot jäivät aika pieniksi, varsinkin 3840×2160-resoluutiolla. Hyvä, että mukana on Premiere ja Davince Resolve renderöinti testit.
-Katsoin, että Davince Resolve 16 renderöi selvästi nopeammin, mutta sillä olikin 10000kbps ja Premierellä 40000kbps, joten ero voi johtua noista isommista bittivirroista.
Oliko tuohon erilaisiin bittivirtoihin joku erityinen syy? Leikehän oli sama?
Suurimmassa osassa pelejä neljä ydintä ja korkeampi kellotaajuus kaikille ytimille on järkevämpi valinta.
Olisi mielenkiintoista verrata tuota johonkin 7700k@5-5.2Ghz esim. Witcher III pelissä.
Molempien softien vakioasetukset YouTube-profiilille
Tuota vähän arvelinkin. Onkos noilla sinun silmin mitään kuvanlaatueroa? Olisi mielenkiintoista tietoa miten noi ohjelmat renderöityvät samalla bittivirralla. Tää toiveeksi, kun teet seuraavia testejä
noilla tehoprossuilla.
Tämä tuo tietoturvapäivityksiä spectre aukkohin.
[OT]
Minusta oli aivan hämmentävää miten helkutin "vähällä" säädöllä ton periaattees sai toimii…
[/OT]
Ei kovin kannattava ostos, toivottavasti Amd:lla eivät jää nyt lepäämään laakereille vaan ottavat kaiken irti mitä on saatavissa.
AMD:llä on ilmeisesti ongelmana se, että se ei saa valmistuttaneeksi noita tarpeeksi.
Kyllä ainakin Suomesta saa vaikka heti. Jimssillä on 5 kpl hyllyssä ja Verkkokaupassa 3 kpl. Tukkureilla yli 25 kpl.
Epyc 7502P?
Tarviiko välttämättä epyciä? 3970x on paremmin saatavilla.
Joka tapauksessa ainakin multitronicilta saa.
Katseltiin yhdelle tuossa joku viikko sitten kokoonpanoa kuvankäsittelyyn, silloin tuli vain vilkaistua, että toimitettavissa joskus, kun jimmsiä selasin.. Tosin näillänäkymin ko asiaan palataan joskus tulevaisuudessa..
RIP Intel HEDT ainakin toistaiseksi. Työpöytäpuoli alkaa kääntyä AMD:n väreihin, pavelinpuoli näyttäisi hitaasti seuraavan perässä. Vielä kun saisivat nuo uudemmat kivet nopeammin läppäreihin, niin aika dramaattinen nousu punaiselta tapahtunut parissa vuodessa.
Tämähän on AMD:n kohdalla vain alkusoittoa:) Seuraava Ryzölä jyrää Intelin aika pahasti maanrakoon myös pelipuolella joten sinisten olis aika miettiä ja varmaan siellä pää punasena mietitäänkin mitä nyt tehdään. Hommahan on niin että AMD löysi ns. viisasten kiven tuon puskuraktori flopin jälkeen ja nyt meno on niin kylmää että fanipoikaa sinisten leirissä hirvittää…
Vasta 2021 tulee intelin vastaus työpöytä puolella eli amd:llä on hyvin aikaa kerätä rahaa.
Se pelkkä rahan kerääminen ei johda pitkälle. Pitää myös käyttää tää aika uuden kehittämiseen tai sen parin vuoden jälkeen tulee noutaja.
No tiedäpä tuota. Intel joutuu kehittämään kokonaan uuden arkkitehtuurin, jotta pystyy kilpailemaan AMD:n chiplet-pienempi hävikki-edullisempi valmistaa-kombolle. En oikein jaksa uskoa että paluuta olisi enää takaisinpäin vähemmille ytimille ja sille paremmin sopivalle monoliittiselle arkkitehtuurille. Samoin AMD on nyt aika vahvasti näyttänyt, että saavat ratkaisusta latenssienkin suhteen sellaisen ettei se oikeassa elämässä pahemmin vauhtia haittaa. Toki kun valmistustekniikka pienenee, niin ytimiä mahtuu enemmän samaan tilaan, mutta silti tuo valmistushävikkiaspekti säilyy. Suunta on myös todennäköisesti sama eli AMD tuo taas hetken päästä lisää ytimiä samaan hintaan sen sijaan että mentäisiin samalla määrällä ja yrittäisivät tuuppaa kaiken yhdelle sirulle. Ja kyllä noille käyttöä löytyy vaikka muuta sanottaisiin, normiwebbiselailuun riittää vaikka kymmenen vuotta vanha prossu, mutta jos kaupasta saa kahdeksan ydintä enemmän samalla hinnalla ja virrankulutuksella, niin kuluttaja kyllä valitsee sen enemmän ytimiä sisältävän kiven. Vauhti on ollut aika hurjaa muutenkin esim. muutaman vuoden takainen HEDT on nykyään ihan normikamaa työpöytäpuolella.
Joku viisaampi voi upottaa tämän mutuajatuksen saman tien, mutta fiilis on että sekä AMD ja Intel ovat hioneet x86-IPC:nsä jo aika tappiin. Sen verran tasoissa ovat nyt ja sellaista muutaman prosentin nokkapokkaa näyttäisi vain tapahtuvan. AMD taisi nyt ensimmäistä kertaa 15v päästä Intelin ohi IPC:ssä. Joka tapauksessa en oikein jaksa uskoa että mitään low hanging fruitteja enää on tarjolla. Liukuhihnat, välimuistit, ennustusalgoritmit jne alkavat olla pitkälle optimoituja. Taistelu käydään siten todennäköisimmin valmistustekniikoissa, joissa TSMC on nyt melkoisen vahvoilla. Tämän hetkisten huhujen valossa Intelin 7nm vastaa ehkä TSMC:n 5nm, joka viime uutisten valossa näyttäisi olevan sen verran pitkällä että tullee ennen Intelin 7nm markkinoille. Ja vaikkei noissa nyt olisi muitakin eroja (transistorien koko, johtimien leveys jne), niin epäilen ainakin itse vahvasti että Intel tulisi saamaan enää vastaavanlaista etumatkaa valmistustekniikassa mitä heillä on aikaisemmin ollut.
Onko tietoturva-aukot (Meltdown & Spectre & mm) korjattu näissä "uusissa" Cascade Lake-X prosessoreissa?
https://www.intel.com/content/www/us/en/security-center/advisory/intel-sa-00270.html
On osa korjattu mutta korjauksen jälken on tullut uusia.
Sanoisin edelleen, että tulevissa prossuissa sillä on huomattavasti merkitystä, miten hyvin muistipuolelta saadaan tiputettua latensseja. Itse ipc ei ole niin tärkeää, kunhan ei ole selkeästi kehnompi.
Esim Intelin pitäisi saada tehtyä joku kytkentäsysteemi, joka toimisi yhtä hyvin, kuin ringbussit 4:llä corella. Nykyisellään se mesh systeemi on vain hidas…
Prossuytimet on senverran pieniä, että jos on kehitysbudjetissa varaa, niin ainakin seuraavalla viivanleveydellä joku 16 ydin prossu kannattaa tehdä ihan monoliittisellä corella.
Intelikin juuri julkaisi "multi-chip super dies" patentin, eiköhän sieltäkin MCM ratkaisuja tulevaisuudessa työnnetä. Tällöin se jää softapajojen ongelmaksi optimoida softansa se. että suurempi muistilatenssi ei haittaa liikaa. Tosin LLC:t alkavat olla niin suuria, että ei pitäisi esim pelimoottoreiden osalla olla ihan mahdotonta.
Jaaha. Onko ihan ensimmäinen spämmi tuossa yllä.
Intel = REKT (vihdoinkin)
Hyvä artikkeli jälleen kerran!
Onhan tuo mukavasti (vai sanoisinko Intelmäisesti?) reippaampi kuin 7980XE, mutta eipä se nykyisellä kilpailulla paljoa lämmitä.
Eihän tää mikään pelikivi olekaan!
Kyllähän varmaan meitsin 4790K sopivilla kelloilla pärjäisi tän artikkelin prossulle sopivasti valtuissa testeissä, mutta en keksi mitä virkaa sillä tiedolla olisi?
Hiukan vaikeata ainakin minun on uskoa että inttel olisi vuodesta 2017 lähtien vaan hämmästellyt ihmeissään että "oho on amd:llä kova höyry päällä" samalla ilkkuen liimailuista sun muusta. Eiköhän siellä ole suunnitelmia aloitettu jo aikaa sitten EMIB pohjaisista chiplet ratkaisuista, mutta ne ratkaisut ei vaan synny yhdessä taikka kahdessa yössä. Sen takia amd:llä ei ole varaa alkaa chillailemaan koska vastaisku on tulossa ennemmin taikka myöhemmin.
3950x tai 3900x ei todellakaan vaadi X570 emolevyä. Itselläni on 3900x kiinni 3 vuotta vanhassa X370 emossa ja toimii kaikilta muilta osin paitsi pcie-4.0 tukea ei löydy. Pääsee jopa luvattuihin single core boosteihin uusimmalla biosilla. Tällaisia 300 tai 400 -sarjan emoja saa alta satasella joten jos ei tarvitse pcie-4.0 jota Inteliinkään ei saa niin miksi maksaa turhasta.
Niin ne isot ja ylimieliset firmat voi joskus tehdä. Naureskelihan se Nokiakin aluksi Steve Jobsin sormetus näytöille. Veikkaan että Intel ei valmista/suunnittele/myy prosessoreita enää 4 vuoden päästä koska tajuavat että eivät saa Lisa Su:n luotsaamaa AMD:tä kiinni joten keskittyvät AI ja quantum koneisiin. Muitoinkin desktop siirtyy 5v sisällä pilveen eikä kukaan enää kotiin hommaa mitään 500W tehosyöppöjä joten markkinakin kuivuu olemattomiin poislukien serveri CPUt ja GPUt. Täältä tähän.
Niin, jos sinulle HEDT platan muistituki ja lisäväylät ovat turhat, niin kannattaa jättää HEDT ostamatta. Pääsee maksamaan itselle turhasta.
Ei siirry, netti on liian epäloutettava ja hidas. Osaa softista pyöritetään pilvessä, mutta ei kaikkia.
Ja menipä miten tahansa, niin tuskin intel on x86:sista luopumassa ainakaan seuraavaan 10 vuoteen. Muutenkin kannattaa muistaa, että ei tilanteessa ole sinänsä mitään uutta (esim P4 ja Itanium).
Kyllähän Intelin uusi Sunny Cove mikroarkkitehtuuri parantaa clock-to-clock suorituskykyä 15%, mutta se on tällä hetkellä saatavilla vain 10nm prosessilla mikä ei vielä saavuta 14nm prosessin kellotaajuuksia.
Vastasin kysyjälle joka kirjoitti mm. näin "Näyttäs peleissä näytönohjain olevan se määräävin tekijä. "
Joten tuollainen moniytiminen ei todellakaan ole pelikäyttöön, vaan yleisesti ja myös vanhemmille peleille sopii joku 4-6 ytiminen, joka kelloittuu jokaisen ytimen osalta paremmin, jos kyseinen peli vaatii myös jonkun verrran suorituskykyä prosulta.
Tuollaista suoritinta tarvitsee tuskin muuten kuin renderöintiin tai CAD/CAM alustaan.
Game CPU bencmarkeissa näköjään 7700K on heikoilla, mutta suorissa game FPS testeissä mm. 9900KS/K on reilusti 10980XE:tä parempi ja vaikka katsomassani testissä enää 7700K:ta ollutkaan niin oletan pari vuotta vanhan 7700K:n myös pärjäävän 10980XE:n pelkissä FPS ajoissa suurimmassa osassa pelejä aika hyvin.