Intel esitteli 30. toukokuuta Taiwanissa järjestettyjen Computex-messujen yhteydessä uudet Skylake-X- ja Kaby Lake-X -koodinimelliset Core X -sarjan tehoprosessorit ja X299-piirisarjan. Uusi HEDT- eli High-end Desktop -alusta tunnetaan Basin Falls -koodinimellä ja se on suunnattu raskaaseen käyttöön, kuten 3D-renderöintiin, videoeditointiin, kuvankäsittelyyn ja streamaukseen.
Skylake-arkkitehtuuri lanseerattiin alun perin jo elokuussa 2015, kun Intel toi markkinoille LGA 1151 -kantaiset 6. sukupolven Core-työpöytäprosessorit. Aiemmin HEDT-alustan tehoprosessorit on tunnettu koodinimen -E-päätteellä, mutta tällä kertaa Intel on päätynyt käyttämään -X-päätettä. Tick-Tock-kehitysstrategiasta luopumisen myötä Skylake-X ja Kaby Lake-X tuotiin markkinoille poikkeuksellisesti samaan aikaan. Oletettavasti Intelin seuraavan HEDT-prosessoripäivityksen koodinimi on Cannonlake-X, kun yritys siirtyy 10 nanometrin valmistusprosessiin.
Core X -prosessoreiden julkaisuun on liittynyt runsaasti ylimääräistä ihmettelyn aihetta. Ensinnäkin Intel päätti aikaistaa Core X -prosessoreiden julkaisua parilla kuukaudella alkuperäisestä aikataulusta, jonka seurauksena emolevyvalmistajilla tuli kiire saada ensimmäiset X299-emolevyt ja BIOS-tuki valmiiksi. Intel ei myöskään toimittanut testiprosessoreita eurooppalaiselle medialle julkaisun yhteydessä ja jopa emolevyvalmistajilla oli vaikeuksia saada riittävästi prosessoreita omiin tarpeisiinsa.
AMD pääsi ilmeisesti yllättämään Intelin 16-ytimisellä Ryzen Threadripper -prosessorillaan, johon Intel reagoi tuomalla Xeon-palvelinprosessoreissa käytettävän 18-ytimisen HCC- eli High Core Count -piisirun myös työpöytäprosessoreihin. Muutos tehtiin niin myöhään, että Intel ei osannut vielä julkaisun yhteydessä kertoa tarkempia teknisiä yksityiskohtia HCC-piisiruun perustuvista 14-, 16- ja 18-ytimisistä malleista, jotka tulevat myyntiin vasta lokakuussa.
Prosessorimallistossa on Skylake-X -prosessoreiden lisäksi poikkeuksellisesti mukana myös kaksi neliytimistä Kaby Lake-X -koodinimellistä prosessoria. Niiden tapauksessa Intel on paketoinut kuluttajaluokan LGA 1151 -kantaisissa Core i7-7700K- ja Core i5-7600K -prosessoreissa käytössä olevan piisirun uuteen LGA 2066 -kantaan, kytkenyt integroidun grafiikkaohjaimen pois käytöstä, nostanut perustaajuutta 100 MHz:llä ja nostanut TDP-arvon 95 watista 112 wattiin. Kyseisillä prosessoreilla on mahdollista käyttää vain kahta muistikanavaa, kun Skylake-X:n muistiohjain on nelikanavainen.
Intel perustelee Kaby Lake-X -prosessoreiden julkaisua kuluttajan kannalta laajemmalla valinnanvaralla ja näkee edullisemmat mallit sisäänheittotuotteina HEDT-alustalleen, jotta kuluttajat investoisivat tulevaisuudessa kalliimpiin Core X -malleihin.
Ensimmäisenä myyntiin saapuivat neliytimiset Kaby Lake-X -mallit sekä 6-, 8- ja 10-ytimiset Skylake-X-mallit, joiden toimitukset kuluttajille alkoivat kesäkuun lopussa. Elokuussa myyntiin on tulossa 12-ytiminen Core i9-7920X -malli.
Saimme io-techin testiin ensimmäisen julkaisuaallon suorituskykyisimmän Core i9-7900X -mallin, joka on 10-ytiminen ja maksaa Suomessa reilu 1000 euroa. Tutustumme tässä artikkelissa prosessorin ominaisuuksiin ja ajamme suorituskykytestit sekä tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset. Mukana on myös ylikellotustestit.
Skylake-X-arkkitehtuurin uudistukset
Uusien Skylake-X-prosessoreiden avainuudistukset ovat entistä suurempi määrä prosessoriytimiä, uudistettu välimuistihierarkia, päivitetty Turbo Boost Max Technology 3.0 -ominaisuus ja muistiohjain on päivitetty virallisesti tukemaan DDR4-2666-nopeudella toimivia muisteja. Käytössä on uusi LGA 2066 -prosessorikanta ja Core-X-prosessorit vaativat toimiakseen uuden X299-piirisarjan.
Arkkitehtuuritasolla Skylake-X-prosessoreissa merkittävin muutos on Intel aiemmin ytimien yhdistämiseen käyttämän rengastopologialla toteutetun sisäisen väylän (Ring Bus Interconnect) korvaaminen mesh-topologialla, jossa kaikki ytimet ovat suoraan yhteydessä toisiin ytimiin. Intelin mukaan uusi mesh-topologia kykenee toimimaan alhaisemmalla kellotaajuudella ja käyttöjännitteellä tarjoten silti korkean kaistanleveyden ja alhaisen latenssin ytimien väliseen tiedonsiirtoon.
Skylake-X-prosessoreista 6-, 8- ja 10-ytimiset mallit perustuvat LCC- eli Low Core Count -piisiruun ja 12-, 14-, 16- ja 18-ytimiset mallit HCC- eli High Core Count -piisiruun. Skylake-X- ja Kaby Lake-X -piisirut valmistetaan 14 nanometrin viivanleveydellä, mutta Intel ei ole paljastanut niiden pinta-aloja tai transistorimääriä.
Lämmönlevittäjän ja piisirun välissä on käytössä lämpötahna, eikä lämmönlevittäjää ole juotettu kiinni, kuten aikaisemmissa tehoprosessoreiden sukupolvissa.
Välimuistihierarkiaa on tasapainotettu siten, että suuren kaikkien ytimien kesken jaetun L3-välimuistin sijaan Skylake-X:ssä on panostettu isompaan ydinkohtaiseen L2-välimuistiin. L2-välimuistin koko on kasvatettu 256 kilotavusta megatavuun ja jaettua L3-välimuistia oli aiemmin 2,5 megatavua ydintä kohti, mutta Skylake-X:ssä jokaista ydintä kohti L3-välimuistia on vain 1,375 megatavua.
Käytännössä edellisten sukupolvien L3-välimuisti säilytti kaikkien ytimien L2-välimuistien tiedot (inclusive), mutta Skylake-X:n non-inclusive L3-välimuisti ei enää säilö L2-välimuistin tietoa automaattisesti, vaan ainoastaan jos sitä muokataan tai poistetaan.
Turbo Boost 3.0 -ominaisuus on päivitetty siten, että nyt ytimien joukossa on yhden sijaan kaksi parhaimmaksi määriteltyä ydintä, jotka voivat toimia muita ytimiä ja Turbo 2.0 -taajuutta korkeammalla kellotaajuudella. Skylake-X-prosessoreilla Turbo Boost 3.0 toimii uusimmissa Windows 10 -käyttöjärjestelmän versioissa ilman erikseen asennettavaa ajuria tai työkalua.
Esimerkiksi io-techin Core i9-7900X -testiprosessorissa ytimet #2 ja #6 ovat merkitty biosissa erikseen tähdellä ja ne kykenevät vakiona toimimaan 4,5 GHz:n kellotaajuudella.
Skylake-X tuo mukanaan tuen AVX-512-käskyille, jotka ovat 512-bittinen laajennus 256-bittisille liukulukulaskentaa nopeuttaville Advanced Vector Extensions- eli AVX-käskyille. Ylikellottamista ja AVX-käskyjen tuottamaa äärimmäistä rasitusta ajatellen Skylake-X tukee ytimille erillisiä AVX- ja AVX-512-kertoimia. Ettei AVX-käskyjen käsittely rajoittaisi ylikellottamista, kyseisten offset-kertoimien avulla prosessorin voi asettaa toimimaan alhaisemmalla kellotaajuudella, vaikka muissa sovelluksissa kellotaajuus olisi korkeampi.
Skylake-X-prosessoreilla on mahdollista käyttää SSD-asemia kytkettynä PCI Express -linjojen kautta suoraan prosessoriin X299-piirisarjan ja hitaan DMI-väylän sijaan. Skylake-X-prosessoreilla, mutta ei Kaby Lake-X-prosessoreilla, tuettuna on Virtual Raid On CPU- eli VROC-ominaisuus, jossa useamman prosessoriin kytketyn SSD:n boottaavat RAID-konfiguraatiot ovat mahdollisia. Vain RAID 0 -konfiguraatio on ilmainen ja jos halutaan käyttää RAID 1- tai 10-konfiguraatiota, Inteliltä on ostettava erillinen 99 dollarin hintainen USB-avaintikku, joka avaa biosista Standard-tilan. RAID 5 -konfiguraatiota varten on ostettava ilmeisesti 299 dollarin hintainen Premium-avain. Lisäksi VROC-ominaisuus toimii ainoastaan Intelin omilla SSD-asemilla.
Core i9-7900X -prosessorin esittely
Core i9-7900X on 10-ytiminen ja kykenee käsittelemään Hyper-Threading-ominaisuuden myötä samanaikaisesti 20 säiettä (10C/20T). Kyseessä on edellisen Broadwell-E-sukupolven 10-ytimisen Core i7-6950X -mallin korvaaja.
Prosessorin veroton suositushinta Yhdysvalloissa on 989 dollaria eli Core-X-sarjan 10-ytimisen prosessorin saa jopa 734 dollaria edullisemmin kuin edellisen sukupolven 10-ytimisen 6950X-mallin. Suomessa hintataso on asettunut reiluun 1000 euroon. Io-techin testiin saapui prosessorin ES- eli Engineering Sample -testiversio.
LGA 2066 -kantaisissa Skylake-X-prosessoreissa on integroitu nelikanavainen DDR4-muistiohjain, joka tukee virallisesti maksimissaan DDR4-2666-nopeutta, mutta muistikerrointa on mahdollista nostaa biosista DDR4-4400-nopeuteen asti. Prosessoriin integroidusta PCI Express 3.0 -ohjaimesta löytyy 44 linjaa, jotka mahdollistavat kahden näytönohjaimen toimimisen SLI- tai Crossfire-konfiguraatiossa täydellä x16-nopeudella.
Intelin ilmoittama TDP- eli Thermal Design Power -arvo on 140 wattia, mutta käytännössä prosessorin tehonkulutus on huomattavasti korkeampi. Core-X-prosessoreiden mukana ei toimiteta vakiojäähdytystä, vaan riittävän järeä jäähdytysratkaisu on ostettava erikseen.
Core i9-7900X:ää markkinoidaan 3,3 GHz:n perustaajuudella sekä 4,3 GHz:n Turbo 2.0 -taajuudella ja 4,5 GHz:n Turbo 3.0 -taajuudella. Käytännössä prosessori toimii kaikkien ytimien rasituksessa 4 GHz:n kellotaajuudella, 1-2 ytimen rasituksessa 4,3 GHz:n kellotaajuudella ja Turbo 3.0 -ominaisuuden ansiosta kaksi ytimistä voi toimia 4,5 GHz:n kellotaajuudella.
Kaikkien ytimien rasituksessa 7900X:n käyttöjännite oli XTU-ohjelman mukaan noin 1,06 volttia ja 1-2 ytimen rasituksessa se nousi yli 1,15 volttiin.
Testikokoonpano
Core i9-7900X -prosessorin ensisijaisena vertailukohtana testeissä oli Intelin edellisen Broadwell-E-sukupolven 10-ytiminen Core i7-6950X -malli. Mukana on testitulokset myös Kaby Lake -koodinimellisellä kuluttajaluokan Core i7-7700K:lla sekä AMD:n uuteen Zen-arkkitehtuuriin perustuvalla 8-ytimisellä Ryzen 7 1800X:llä. Kaikki prosessorit toimivat testeissä vakiotaajuuksilla ja muistit DDR4-2666-nopeudella.
Hintataso Suomessa 11.4.2017
- Core i7-7700K: alkaen 385 €
- Ryzen 7 1800X: alkaen 490 €
- Core i9-7900X: alkaen 1040 €
- Core i7-6950X: alkaen 1810 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Asuksen ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC Edition -näytönohjain ja 1920×1080- eli Full HD -resoluution näyttö. 64-bittinen Windows 10 Home -käyttöjärjestelmä oli asennettuna Corsairin 90 gigatavun Force GT -SSD-asemalle. Virransyötöstä vastasi Silverstonen 750 watin Strider Gold -virtalähde.
LGA 2066 -alusta:
- Intel Core i9-7900X (10/20 ydintä/säiettä, Turbo 4,5 GHz)
- Asus ROG Strix X299-E Gaming (X299-piirisarja, BIOS: 0501)
- 16 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-2667
Core i9-7900X testattiin X299-piirisarjaan perustuvalla Asuksen ROG Strix X299-E Gaming -emolevyllä, joka on suunnattu ensisijaisesti pelaajille ja sen hintataso Suomessa on noin 350 euroa. Maininnan arvoisia ominaisuuksia ovat muun muassa 802.11ac Wi-Fi -tuki, kaksi M.2 SSD- ja 8 SATA-liitintä. I/O-liittimien muovisuojaan sekä prosessorikannan ja ylimmän PCI Express x16 -liittimen väliin on asennettu RGB-valaistus.
Emolevylle päivitettiin ennen testejä uusin 0501 BIOS-versio ja AI Tweaker -valikosta Asus Multicore Enhancement -asetus pois päältä kytkemällä prosessorille saatiin käyttöön Intelin vakio-Turbo-kellotaajuudet. Emolevy toimi testien ajan ilman ongelmia ja myös ylikellottaminen sujui Windowsista käsin AI Suite 3 -ohjelmalla. Vaikka X299-emolevyjä on haukuttu keskeneräisiksi, niin ROG Strix X299-E Gaming vaikutti ainakin päällisin puolin valmiilta kuluttajien käsiin.
LGA 2011-v3 -alusta:
- Intel Core i7-6950X (10/20 ydintä/säiettä, Turbo 4,0 GHz)
- Asus X99 Deluxe-II (X99-piirisarja, BIOS: 1701)
- 16 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-2667
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 7 1800X (8/16 ydintä/säiettä, XFR 4,1 GHz)
- Asus Prime B350-Plus (B350-piirisarja, BIOS: 0806)
- 16 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-2667
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i7-7700K (4/8 ydintä/säiettä, Turbo 4,5 GHz)
- Asus Strix Z270F (Z270-piirisarja, BIOS: 0906)
- 16 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-2667
Muut komponentit:
- Asus ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC Edition (384.76-ajurit)
- Corsair Force GT SSD 90 Gt
- Silverstone Strider Gold (750 W)
- Microsoft Windows 10 Home 64-bit
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä AMD:n julkaisema RyzenGraphic_27-tiedosto (150 samples) ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
Corona on itsenäinen renderöintisovellus säteenseurantaan (Ray Tracing) esimerkiksi 3ds Max- ja Maya-ohjelmistoilla. Corona 1.3 Benchmark -testi osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja antaa tuloksen renderöityinä säteinä sekunnissa (Rays/s).
Geekbench 4.1.0:n CPU Benchmark -testi antaa tulokset kaikille ytimille ja yhdelle ytimelle. Testi skaalautuu ytimien ja kellotaajuuden mukaan.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30-presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin. Ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
7-Zip-ohjelman testi hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja mittaa prosessorin suorituskykyä LZMA-algoritmilla pakkauksessa ja purussa.
3DMark Fire Striken fysiikkatesti käyttää Bulletin avoimen lähdekoodin fysiikkakirjastoa ja hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä simulaatioissaan.
Selainpohjainen Octane 2.0 mittaa Javascript-suorituskykyä kehittyneissä webbisovelluksissa ja testi ajettiin Chromella. Testi osaa hyödyntää vain yhtä ydintä.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä.
Testi ilmoittaa myös muistin latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista. Skylake-X:llä muistien latenssi oli 71,3 nanosekuntia ja Broadwell-E:llä hieman alhaisempi 67,7 ns. Vertailun vuoksi Ryzen 7 1800X:llä latenssi oli 83,3 ns ja Core i7-7700K:lla 51,6 ns.
3D-testit
Pelitestit suoritettiin 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen Asuksen ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC -näytönohjain. Mukaan on pyritty valitsemaan pelejä ja testejä, joissa on nähtävissä prosessorin vaikutus suorituskykyyn, eikä näytönohjain olisi pullonkaulana. Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen.
ARMA 3 testattiin Yet Another ARMA Benchmark -testin avulla. Käytössä oli parhaat kuvanlaatuasetukset ja SMAA Ultra -reunojenpehmennys.
Battlefield 1 testattiin High-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla PresentMon-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus Over the Top -kentässä.
The Witcher 3 testattiin Ultra-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla PresentMon-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus Novigrad-kaupunkikentässä.
Rise of the Tomb Raider testattiin Very High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
Grand Theft Auto V testattiin pelin sisäisellä Benchmark-toiminnolla ja testiosioiden ruudunpäivitysnopeuksista laskettiin keskiarvo.
Tehonkulutus ja lämpötila
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Mersennen alkulukuja etsivällä Prime95 29.2 -ohjelmalla, Handbrake-ohjelmalla 4k-videota enkoodaten ja Battlefield 1 -pelillä.
Huom! Core i7-7700K -prosessori on korkattu alkuperäisen testin jälkeen, joten sillä ei ollut jälkikäteen mahdollista ajaa vertailukelpoisia tehonkulutus- ja lämpötilamittauksia Handbrake- ja Battlefield 1 -testeissä.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Prime95-rasituksessa Core i9-7900X:n kellotaajuus laski 3,6 GHz:iin ja käyttöjännite 0,965 volttiin. Samasta 140 watin TDP-arvosta huolimatta Prime95:ssä 7900X:n tehonkulutus oli viisi wattia ja Handbrakessa 31 wattia korkeampi kuin Core i7-6950X:llä. Battlefield 1:ssä Core i7-6950X -kokoonpanon tehonkulutus oli puolestaan 9 wattia korkeampi kuin 7900X:llä.
Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan NH-D15-coolerilla, joka oli varustettu kahdella 140 mm:n tuulettimella ja lämpötilat mitattiin Intelin prosessoreilla xtreme Tuning Utility -monitorointiohjelmalla ja Ryzenilla AMD:n omalla Ryzen Master -ohjelmalla. Kyseessä on testin aikana mitattu lämpötilan maksimiarvo ja yksittäiset ytimet saattavat toimia muutamia asteita viileämpänä.
Prime95-rasituksessa Core i9-7900X:n ja Core i7-6950X:n maksimilämpötila oli samalla tasolla, mutta Handbrakessa 7900X:n lämpötila oli 13 astetta ja Battlefield 1:ssä 6 astetta korkeampi. Yksittäisten ytimien välisissä lämpötiloissa oli suuria eroja ja esimerkiksi Core i9-7900X:llä viilein ydin Prime95-testissä toimi 61-asteisena eli 11 astetta viileämpänä kuin lämpimin ydin.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla.
Ylikellotustestit
Testasimme Core i9-7900X -prosessorin ylikellottamista avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 -coolerilla ja kahdella 140 mm:n tuulettimella jäähdytettynä. Ylikellotuspotentiaalia haettiin erikseen Prime95-ohjelmalla AVX-käskyt käytössä, kaikki testiohjelmat läpäisten sekä maksimitaajuus Cinebench R15 -testissä. Kaikki prosessoriytimet synkronoitiin toimimaan samalla kellotaajuudella (Sync all cores).
Lähtökohtana oli, ettei prosessorin kellotaajuus laskenut rasituksessa eli throttlannut. Käytännössä tämä tarkoitti, ettei lämpötila noussut 105 asteeseen tai emolevyn virransyöttö lämmennyt liikaa. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Huom! io-techin testiprosessori on Intelin Engineering Sample -testikappale, eikä kaupasta ostettava retail-versio, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestejä varten emolevyn biosin External Digi+ Power Control -valikosta säädettiin Load-line Calibration -asetus Level 4 -tasolle ja virranrajoitus 140 %:iin.
Prime95 rullasi AVX-käskyillä vakaasti 4,3 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin 1,065 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 101 asteeseen, joten ilmajäähdytyksellä korkeammasta Prime95-vakaasta kellotaajuudesta on turha haaveilla.
4,3 GHz:n kellotaajuudelle ylikellotettuna Core i9-7900X -kokoonpanon tehonkulutus oli Prime95-rasituksessa 333 wattia ja Asuksen ROG Strix X299-E Gaming -emolevyn virransyötön maksimilämpötilaksi mitattiin lämpökameralla 83 astetta. Virransyötön siilin yläpinnan lämpötilaksi mitattiin keskimäärin noin 60 astetta ja emolevyn alapuolelta mitattu korkein lämpötila oli noin 80 astetta.
Prime95 ilman AVX-käskyjä ja muut testiohjelmat toimivat vakaasti 4,6 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin noin 1,175 volttia. Prime 95 -rasituksessa ilman AVX-käskyjä prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 101 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus oli 316 wattia. Handbrake-enkoodauksessa lämpötila nousi 92 asteeseen ja tehonkulutus oli 277 wattia.
Cinebench R15 -testi saatiin ajettua läpi vielä 4,7 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännite nostettiin 1,2 volttiin. Prosessorin lämpötila nousi lyhyen testin aikana maksimissaan 96 asteeseen
Cinebench R15 -testissä Core i9-7900X:n tulos parani ylikellotettuna noin 13 %.
Handbrake-testissä Core i9-7900X:n tulos parani ylikellotettuna noin 15 %.
Grand Theft Auto V:n benchmarkissa Core i9-7900X:n tulos parani ylikellotettuna noin 8 %.
Loppuyhteenveto
Intelin Core-X-tehoprosessoreiden julkaisun tiedettiin jo pitkään olevan tulossa, mutta ominaisuuksien sijaan erityisen mielenkiintoisen julkaisusta teki AMD:n keväällä esittelemä 16-ytiminen Ryzen Threadripper -tehoprosessori.
Io-techin testiin saatiin suorituskykyisin tällä hetkellä myynnissä oleva Core-X-malli eli 10-ytiminen Core i9-7900X, joka on hinnoiteltu Suomessa päälle 1000 euroon. Edellisen sukupolven lippulaivamalli eli 10-ytiminen Core i7-6950X -malli maksaa yli 1800 euroa, joten noin -50 % hinnanpudotusta voidaan pitää kuluttajan näkökulmasta erittäin tervetulleena kehityssuuntana.
Core-X-prosessoreiden lanseerausta kuvaa parhaiten kiire ja hämmennys. Kiire aiheutti emolevyvalmistajille ongelmia, eikä ensimmäisiä emolevyjä ja bioseja ehditty kunnolla testaamaan ennen myynnin alkamista. Kiirehtimisen takia Intel ei myöskään saanut toimitettua eurooppalaiselle medialle Core-X-prosessoreita testattavaksi julkaisun yhteydessä.
Hämmennystä on herättänyt neliytimisten Kaby Lake-X -prosessoreiden mukaan ottaminen Core-X-mallistoon sekä 6- ja 8-ytimisissä Core i7-7800X- ja 7820X-malleissa käytössä olevat 28 PCI Express -linjaa, joilla ei ole mahdollista käyttää kahta näytönohjainta SLI- tai CrossFire-konfiguraatiossa täydellä x16-väylänopeudella. Tällä hetkellä ainoastaan Core i9-7900X -mallissa on tarjolla 44 PCI Express -linjaa.
Myös VROC- eli Virtual Raid On CPU -ominaisuus on aiheuttanut närää, sillä ainoastaan RAID 0 -konfiguraatio on ilmainen ja jos halutaan käyttää RAID 1-, 5- tai 10-konfiguraatiota, Inteliltä on ostettava erillinen USB-avaintikku, joka avaa biosista Standard- tai Premium-tilan. Lisäksi ominaisuus toimii ainoastaan Intelin omilla SSD-asemilla.
Prosessoritesteissä Core i9-7900X tarjoaa kaikkien ytimien rasituksessa noin 15 % parannuksen ja yhden ytimen testeissä parhaimmillaan 25-30 % verrattuna edellisen sukupolven Core i7-6950X:ään. Arkkitehtuuriuudistusten lisäksi 7900X:n etuna ovat huomattavasti korkeammat Turbo-taajuudet, kun kaikki ytimet toimivat 4 GHz:n ja 1-2 ydintä maksimissaan jopa 4,5 GHz:n kellotaajuudella.
3D-testeissä tulokset ovat Core i9-7900X:n osalta ainakin tällä hetkellä hieman karua luettavaa. Pelisuorituskyvyssä edellisen sukupolven Core i7-6950X voitti 7900X:n kaikissa 3D-testeissä muutaman prosentin marginaalilla. Erot eivät ole isoja, mutta asetelma herättää silti kysymyksiä. Onko 3D-suorituskykyä parannettavissa BIOS-päivityksillä vai johtuuko ero uudesta ytimet yhdistävästä mesh-topologiasta tai uudistetusta välimuistihierarkiasta.
Ajoimme molemmilla prosessoreilla myös clock-to-clock-testit 4 GHz:n kellotaajuudella, jotta saamme paremman kuvan IPC- eli Instructions Per Clock -suorituskyvystä. Kyseiset testit julkaistaan erillisessä artikkelissa hieman myöhemmin.
Tehonkulutusmittauksissa Core i9-7900X -kokoonpano kulutti Handbrake-enkoodauksessa noin 30 wattia enemmän kuin Core i7-6950X. Prime 95 -rasituksessa AVX-käskyillä ero kaventui yhdeksään wattiin ja Battlefield 1:ssä 6590X kulutti puolestaan yhdeksän wattia enemmän kuin 7900X. Lämpötilojen osalta Handbrakessa 7900X:n lämpötila oli 13 astetta ja Battlefield 1:ssä 6 astetta korkeampi kuin 6950X:llä.
Ylikellotustesteissä Core i9-7900X venyi Noctuan järeällä ilmajäähdytyksellä Prime95:ssä AVX-käskyillä 4,3 GHz:n kellotaajuudelle ja muissa testiohjelmissa ilman AVX-käskyjä 4,6 GHz:iin. Cinebench R15 saatiin ajettua läpi vielä 4,7 GHz:n kellotaajuudella. Ylikellotettuna suorituskyky parani prosessoritesteissä noin 15 %.
Kilpailuasetelma Intelin ja AMD:n välillä on tällä hetkellä suorastaan herkullinen, kun 16- ja 12-ytimiset Ryzen Threadripper -prosessorit saapuvat Alienwaren Area-51 -kokoonpanoissa myyntiin 27. heinäkuuta. 12-ytiminen Core-X on saapumassa myyntiin elokuussa ja loput Core i9 -mallit lokakuussa. Nähtäväksi jää, kuinka kilpailukykyiseksi AMD kykenee hinnoittelemaan Threadripperin ja kuinka hyvän suorituskyvyn se tarjoaa verrattuna 1000 eurosta ylöspäin hinnoiteltuihin Core i9 -malleihin. 1999 dollariin hinnoiteltu 18-ytiminen Core i9-7980XE pitää huolen siitä, että HEDT-alustojen nopeusvaltikka säilyy jatkossakin Intelin hallussa.
Mainio ja kattava artikkeli, ainakin itse odotin tätä artikkelia vaikkakin muualta lukenut jo kyseisiä mutta ainahan se on sampin näkökulma kiva nähdä :kahvi: Ostohousujahan tässä hiukan kutittelee vaikkakin itseäni enempi kiinnostaa tuo 8-ytiminen. :comp:
Eniweis, Satuinpa bongaamaan tuollaisen mahdollisen virheen kohdassa testialustat
Olettaisin että kyseessä varmaan oli i7-7700k :comp:
8-ytiminen Core i7-7820X on parhaillaan UPS:n kyydissä ja saapuu keskiviikkona..
Kyllä, korjattu :tup:
Octane benchmarkista: ”Google has announced that they are retiring support for their Octane JavaScript benchmark, citing lack of real-world benefits”
https://v8project.blogspot.fi/2017/04/retiring-octane.html
Onkos tää artikkeli jotenki oudosti foorumilla, ”etusivun näkymä” foorumilla ja koko artikkeli ei?
Piti vähän täsmentää tota kommenttia, mutta eipä löydy tätä kommenttialuetta.
Eli ajattelin, että jos toi Octane 2.0 ei oo joku uus forkki tms. Niin ehkä sitten ei paras testi, kun tekijäkin pitää sitä epäkelpona.
Tehonkulutuksessa taitaa värikoodien selitykset olla väärin vai ottaako bf1 tosiaan enemmän tehoa kuin prime95? :think:
Uskoisin, että näytönohjain lisää jonkin verran tehonkulutusta.
Tästähän on kyse tietenkin. Vähän sekava vaan kun primessä ja handbrakessa cpu on 100% load ja bf1 päästään varmaan 25% toki boost kelloilla. :think:
Hyvältä näyttää artikkeli.
Mulla on tuossa pihtimittari, jonka avulla saa pelkän prosessorin tehonkulutuksen mitattua. Päivitys testilabrasta tulos jossain vaiheessa :comp:
Tätä odotellaan ostohousut jalassa:tup:
Järjetön sisäänheittotuote kun prosessori maksaa enemmän kuin emolevy. Enkä usko että noista Kaby Lake X prosessoreista saa käytettynä myymällä juuri mitään.
Btw. LGAxxxx kirjoitusasu taitaa olla LGA1151 ja LGA2066 ilman välilyöntiä.
”Ajoimme molemmilla prosessoreilla myös clock-to-clock-testit 4 GHz:n kellotaajuudella, jotta saamme paremman kuvan IPC- eli Instructions Per Clock -suorituskyvystä”
Saako tähän verrokiksi ainakin tuon 1800X Ryzenin?
Teknisessä dokumentaatiossa yhteen:
Intel® Core™ i9-7900X X-series Processor (13.75M Cache, up to 4.30 GHz) Product Specifications
kirjoitetussa tekstissä erikseen:
http://newsroom.intel.com/newsroom/…11/2017/06/Intel-Core-X-series-Fact-Sheet.pdf
@Sampsa mitenkäs nuo artikkelien kommentoinnit on tarkoitus olla?
"Uutinen artikkeli" on linkattu tähän ketjuun mutta itse artikkelin kommentointi on linkattu johonkin toiseen ketjuun jota täältä foorumilta ei näe?
Pitäisikö nuo molemmat olla linkattuna tähän ketjuun?
Artikkelin kommenteista:
Lukaisehan se Googlen blogi postaus uudestaan
V8 JavaScript Engine: Retiring Octane
Eli tl;dr Octanen käyttö JavaScript implementaation suorituskyvyn testaamiseen (/vertailuun) on vähän turhaa mutta jos sinulla on sama selain ynnä muuta ja testaat eri prosessoreita niin voit vertailla tuloksia keskenään.
Ja "retiring support" tarkoittaa vain sitä että kyseistä testiä ei enää päivitetä.
Minun puolesta voi jatkaa Octane 2.0:an käyttöä eri prosessoreiden vertailuun mutta tähän tarvittaisiin muita testejä rinnalle @Sampsa, tiedän kyllä että testaaminen vie oman aikansa eikä kaikkia mahdollisia testejä yksinkertaisesti voi ajaa.
WebXPRT 2015 olisi oma suositus. Testi toki kestää paljon kauemmin kuin Octane mutta onneksi tämän voi automatisoida.
Toinen olisi Jetstream 1.1 mutta en ole täysin varma saako tuon jotenkin helposti automatisoitua, ainakin jotain python skriptejä löytyi webkitin Githubista.
Intel eri mieltä itsensä kanssa :facepalm:
Ei tämä välilyönninnussinta onneksi tärkää ole joten ihan sama.
Prosessoritestit pikalinkki ei toimi.
Hyvä artikkeli, kuten aina. 🙂
”Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 101 asteeseen” Kiitos vaan Intel hammastahnasta! 😀
Onko vielä aavistusta milloin saadaan Threadripper kans testipenkkiin?
Nyt sitten vaan threadripperiä odotellessa :kahvi:
-sahanpurua lämmönjohtimena ja melko korkea tehonkulutus -> kiuas
-rampautettu RAID
-huonompi pelisuorituskyky kuin edellisessä sukupolvessa
-säälittävät 16-28 pcie linjaa edullisemmissa malleissa käytössä vaikka pitää kuitenkin maksaa itsensä kipeäksi kalliista alustasta
Vaikea nähdä kovin kiinnostavana tuotteena. Toki jos ei muuta tee kuin esim. pakkaa videoita eikä pikkurahasta ole puutetta niin mikä ettei. Hyvä artikkeli kuitenkin.
Tämä fiksattu eli kaikki kommentit pitäisi tulla tänne, kaivan vielä esiin ne kommentit jotka oli postattu saitin puolelle :tup:
Ei ole, mutta uskoisin että testikappale tulee heti kuin vain mahdollista. Elokuu?
Tosiaan.. jos 10-ytimisenä nuilla kelloilla kuumenee tuon verran, niin miten matalilla kelloilla sitä 18-ytimistä sitten ajetaan? Nouseeko turbolla yli 3,5GHz:n?
Joo, harmi ettei parannusta pelisuorituskykyyn tullut vrt. 6950X.
Silti selkeästi parempi prossu myös pelikäyttöön kuin kilpailijan R7 1800X.
27.7 pitäs olla Alienwaren julkasu, joten varmaa siinä nurkilla saa prosessoriakin.
Korkeahko tehonkulutus on tosin ihan suhteessa tehoon, joo kyllähän se vie sen 40-60w enemmän kuin 1800x mutta on se sitten myös reilusti tehokkaampikin. Perf/w noilla kokoonpanoilla on luultavasti hyvin lähellä toisiaan.
Moni softa säikeistyy edelleen kokonaan/osittain hyvin huonosti joten kyllä tuolle keksisi vaikka mitä käyttöä.
Minähän en tuota ikinä ole ostamassa, koska lasken aika tarkkaan vastinetta rahalle juttua ja että tarvitsenko oikeasti jotain tuollaista.
Mutta jos tarvitsee tiettyyn hommaan nopeimman vehkeen, niin tossa se sitten on. Pienenä kauneusvirheenä, että ei ole kaikessa mahdollisessa nopein, mutta kyllä se edelleen on Ryzen, mikä joissain hommissa kyykkää oikein kunnolla. Ja kun olen ostamassa nopeinta, niin minusta on ihan kiva, että jo tehtaalla on valmiiksi "kellotettu" tappiin, niin itse ei tarvitse sen kanssa sähläillä.
Oikeastaan olikin aikamoinen ihmetyksen aihe joskus aikoinaan, että miksi ihmeessä ne myivät prossua, josta sai väännettyä tuplaten lisää kellotaajuutta. Firman kannalta ei mitään järkeä, mutta harrastajat toki kiittivät.
Jos mietitään tehoa/hintaa, niin Ryzen vie kyllä tätä mallia. Intelillä 100% enemmän hintaa mutta vain 10-50% enempi tehoa. Olisiko tuo 8-ytiminen hinnan suhteen vähän paremmin balanssissa.
Pettymys nämä uudet Intelit.
Xeon Gold 6140 18 (36) 2.3 GHz 3.0 GHz/3.7 GHz 18 × 1 MiB 24.75 MiB 140 W LGA 3647 3 × 10.4 GT/s UPI 6 × DDR4-2666 Q2
Eiköhän se ole pitkälti tuo kivi, joten base kellot varmaan +100MHz
Lähinnä vaan linkkasin, jos on sattunut uutinen meneen ohi sampsalta.
Artikkeli oli kattava ja hyvin monia testejä tehty, että sen puoleen ei mitään vikaa.
Tarkotus oli lähinnä tuoda asia esille, jos asia ei ollut tiedossa, niin voi harkita jotain toista javascript benchmarkkia. Tosin eri asia on onko edes kunnollista, jossa ei olisi samoja ongelmia.
Lagittaja:
Mä ymmärsin kyllä sen, niin että ne "retiraa supportin", koska kyseinen testi ei mittaa tosi elämän skenaarioita ja devaajat cheattaa niissä.
Ja vaikka on sama selain käytössä (vertaillaan prossuja), niin se ei silti pois sulje sitä, että testit ei ole järkeviä. Esim. Prime95 vs 3Dmark physics testi.
Peruskäyttäjän kannalta prime95 testi on melko yksipuolinen ja turha.
–> Octane mittaa asioita jotka ei oo merkityksellisiä.
Piti oikein katsoa, mutta X99 on ainoa nelikanavainen muistin osalta? Emolevyvalmistaja puhuu X299 sarjalle vain dual channel tuesta, vai onko tässä nyt se kuuluisa muistikanavien määrän vaihtelu suorittimen ytimien määrän mukaan?
Olisi mielenkiintoista nähdä miten Intel suorittimet selviävät, jos muisti kalustetaan vain kahdelle kanavalle. Nyt Ryzen on kahden kanavan muistialijärjestelmällään aikalailla heikommalla muistikaistalla varustettu kahteen isoon Intelin siruun verrattuna.
Ei vaan Kaby Lake-X on dual channel. Skylake-X on quad channel.
Kuten yllä, KBL-X dual ja SKL-X quad.
Aivan juu 8 coressa tippuu pcie linjat ja 4 core muuttuu sitten dualiksi.
LGA 2066 – Wikipedia
se on novigrad
Intelin ARK listaa että X299 sarjalla 6C-> olisi tuki kahdeksalle DIMM:lle. Mitä lie sitten tarkoittaakaan, lähinnä meinasin että tässä vertaillaan AMD vs. Intel suorittimissa suorittimen lisäksi myös alustaa. Nuo on kuitenkin aikalailla erilaiset ja eri hintaiset X299 lauta on noin 370€ ja B350 vain 115€. Mielenkiinnolla nyt sitten odotellaan mitä TR tuo tullessaan. X299 alustan ja B350 alustan vertailu toisiinsa on vähän turhaa kun kohdemarkkina on eri, mutta toisaalta ihan mielenkiintoista.
Olipa väsyttävän surkea prossu;( Tässä ei nyt kohtaa; hinta, teho/hintaan, Helo kiuas, muutenkin epäilyttävää koko Raid kikkailua. Jotenkin Intel että…
Tässä artikkelissa ei ole tarkoitus vertailla alustoja ja Ryzen-prosessorilla suorituskyky on sama X370- ja B350-piirisarjoilla.
Se että X299 sarjalla 6C-> olisi tuki kahdeksalle DIMM:lle tarkoittaa, että 6-ytimisestä Core i7-7800X-mallista lähtien käytössä on Skylake-X-arkkitehtuurin piisiru ja muistiohjain on nelikanavainen.
Kiitos artikkelista. Jäi omalta osalta hyllyyn suosiolla. Taitaa rytseni olla seuraava hankinta. 🙂
Kavelin nämä kommentit tuolta sivuston puolelta, kun kommentointi vähän sekoili aluksi:
:tup:
Kyllä, ajettu jo myös Ryzenillä :tup:
:tup:
Kiitos artikkelista, vaikka olikin jo ulkomaisia ehtinyt silmäillä.
Tietysti mielenkiintoista, miltä näyttäisi tulokset jos dual chanel alustoille heitettäisiin 3200mhz c14 muistit alle. =)
Pelisuorituskyky pettymys, mutta eipä se prossusta jää kiinni kuitenkaan normaalisti.
Raid on p****a rahastusta ja on törkeetä ettei ole noilla hinnoin juotettu.
Oma Broadwell-e alusta toivottavasti kestää vielä pitkään käytössä.
Vain nvmi raid tuki tästä uupuu, mutta eipä sitä nyt aikuisten oikeesti itse tarvi.
Mie en jaksa ymmärtää tätä ainaista itkemistä "pelisuorituskyky pettymys" kun puhutaan ihan muutaman framen eroista.
Esim. toi tomb raider on kaikilla testatuilla rakkineilla ihan muutaman framen sisällä. Jos sokkotestiin laitettaisiin tän palstan kultasilmät, niin kukaan ei osaisi kertoa millä alustalla pelasivat.
GTA 5:ssa ryzen dippaa palkin mukaan pahasti, mutta taas, sokkotesti niin tuskin kukaan huomaisi eroa.
Mielestäni tärkeämpää olisi kiinnittää huomiota siihen mikä on minimin ja keskiarvon ero. Jos siinä on alustalla pahasti heittelyä, niin sen voi alkaa huomatakin kun mennää alhaisemmille päivitysnopeuksille tyyliin arman tulokset.
Tottakai odotettiin että uudempi prosessori vetäisi kaulaa Broadwell-E:hen nähden, miksei odotettaisi? Siihen nähden tulokset ovat pettymys. Ei ne tulokset silti huonoja ole sellaisenaan. Suurempi ihmetyksen aihe on mielestäni se, että näiden odotetaan kellottuvan ilman lämpöjen ja virrankulutuksen nousua vaikka vakiokellot ovat jo todella korkealla suhteessa ydinten määrään.
Tosiaan unohtui mainita, että Battlefield 1:stä ja The Witcher 3:sta puuttuu 99. persentiili, koska Windowsin uusin päivitys rikkoi OCAT-ohjelman DX11-testeissä ja ajoin testit raa'alla Presentmonilla, josta ei tuota 99. persentiiliä simppelisti saa pihalle :beye:
Koska pelit ei ole optimoitu kyseiselle arkkitehtuurille? Ringbus vs Mesh on iso muutos, samoiten cache.
No ihmisillä on epärealistisia odotuksia. Kyllä mielestäni ollaan oikeaan suuntaan menossa, eli aletaan repiä siitä kivestä ulos jotakuinkii maksimit jo ihan stokkina.
Niinpä kai. Skylake-X pärjää kuitenkin ihan loistavasti raskaassa työpöytäkäytössä, niin olisi mukavaa nähdä samaa voittokulkua myös pelipuolella.
nVidia sen taitaa rikkoo, bug trackerissä: No logging at all in DX11, but DX12 works · Issue #15 · GPUOpen-Tools/OCAT · GitHub
NVIDIAn GPU + tuo Windowsin Creator Update. Ennen tuota Windows-päivitystä toimi ok.