
Olemme io-techissä testanneet näyttöjä nyt reilun vuoden ajan ja valtaosa testatuista näytöistä ovat olleet valmistajien lippulaivamalleja, joiden hinnat ovat pyörineet 300 eurosta jopa 3000 euroon. Saadaksemme parempaa perspektiiviä näyttötesteihin, hommasimme testiin Suomen edullisimmat 144 hertsin virkistystaajuudella varustetut Full HD- sekä Quad HD -resoluution pelinäytöt.
Full HD-resoluution näytöksi valikoitui AOC:n artikkelin kirjoitushetkellä 189 euroa maksava 24G2U, joka oli Verkkokauppa.comissa myynnissä Black Friday -tarjoukssessa 149 eurolla. Se on varustettu 24-tuumaisella IPS-paneelilla sekä AMD FreeSync -tuella. Quad HD -resoluution näyttöä edustaa 250 euroa maksava Samsung CJG5 (tarkempi mallinimi C27JG50QQU), josta löytyy 27-tuumainen kaareva VA-paneeli.
Tutustumme artikkelissa molempien näyttöjen ominaisuuksiin ja pyrimme selvitämme, miten valmistajien kalliimmat lippulaivanäytöt eroavat näihin halvimpiin pelinäyttöihin nähden, kun kriteerinä on 144 hertsin virkistystaajuus. Suoritimme molemmilla näytöille kattavat testimittaukset Spyder 5 Elite- ja Xrite i1 Display Pro -näytönkalibrointilaitteilla.
AOC 24G2U
AOC 24G2U maksoi halvimmillaan vain 149 euroa Verkkokauppa.comin Black Friday -tarjouksessa ja nykyiselläänkin sen hinta on maltillinen 189 euroa. Näytön 24-tuumainen IPS-paneeli tukee 1920×1080-resoluutiota 144 hertsin virkistystaajuudella, ilmoitettu Gray to Gray -vasteaika on 4 millisekuntia ja virkistystaajuuden synkronoinnista huolehtii AMD FreeSync.
Näytön ominaisuudet
- Paneelin tyyppi: IPS
- Paneelin koko: 24″ (16:9)
- Natiiviresoluutio: 1920×1080 (Full HD)
- Virkistystaajuus: 144 Hz
- Taustavalaistus: WLED
- Vasteaika: 4 ms (GtG) / 1 ms (MPRT)
- Ulkomitat (ilman jalkaa): 53,7 x 32,1 x 4,0 cm
- Paino: 4,25 kg
- VESA-seinäkiinnitys: 100 x 100 mm
- Virkistystaajuuden synkronointi: AMD FreeSync
Näytön ominaisuudet, rakenne ja OSD-valikko
Näytön reunat ovat vain muutaman millin paksuiset ja paneelissa on noin kolmen millimetrin surunauhat eli mustat reunukset. Ulkokuoren punaiset yksityiskohdat tuovat pelinäytölle mukavasti ilmettä. Minkäänlaisia RGB-valaistuksia näytöstä ei löydy, mutta kaksi kahden watin sisäänrakennettua kaiutinta kyllä.
Näytön jalusta on materiaaliltaan muovia ja siitä löytyy aukko johtojen hallinnalle. Hieman heppoiselta vaikuttava jalusta on kuitenkin riittävän tukeva, koska itse näyttö on painoltaan kevyt.
Näytön syvyys jalkoineen on 23 cm. Paneelin keskiosa on alimmassa asennossa 23,5 cm korkeudella ja ylimmässä asennossa 37,0 cm korkeudella eli säätövaraa korkeussuunnassa on noin 15 cm. Näytön kallistuskulma (tilt) on -3,5 asteesta +21,5 asteeseen. Kääntymiskulma (pivot) on 90 astetta ja kääntökulma (swivel) 30 astetta molempiin suuntiin. Säätövaraa on siis joka suuntaan ja 24G2U:n jalusta eroaa siis kalliimpien lippulaivanäyttöjen metallijalustoista vain muovisen materiaalinsa puolesta.
Näytön liitinosasto kattaa kaksi HDMI 1.4 -näyttöliitintä, DisplayPort 1.2- ja VGA -näyttöliittimet sekä kuulokeliitännän, joiden lisäksi takaosasta löytyy vielä neljä USB 3.0 -liitintä. Näytön virtalähde on sisäänrakennettu.
OSD-valikkoja hallitaan näytön alaosasta löytyvillä painikkeilla. Painikkeiden muotoilu ja niiden toimintoja kuvaavat himmeät ikonit tekevät OSD-valikossa navigoinnista jokseenkin hankalaa. OSD-valikoista löytyy kaikki pelinäytöille tyypilliset säätömahdollisuudet eri näyttöprofiileista erillisiin tähtäimiin.
Samsung C27JG50QQU
250 euron hintainen Samsung C27JG50QQU sisältää 27-tuumaisen kaarevan VA-paneelin, joka tukee 2560×1440-resoluutiota 144 hertsin virkistystaajuudella. Gray to Gray vasteaika on 4 millisekuntia ja kontrastisuhteeksi luvataan 3000:1.
Kannattaa huomioida, että testissä olleesta 50QQU-mallista ei löydy AMD FreeSync- tai NVIDIA G-Sync-tukea virkistystaajuuden synkronointiin. AMD FreeSync -tuki löytyy noin 50 euroa kalliimmasta 56QQU-mallista.
Näytön ominaisuudet
- Paneelin tyyppi: VA
- Paneelin koko: 27″ (16:9)
- Natiiviresoluutio: 2560×1440 (Quad HD)
- Virkistystaajuus: 144 Hz
- Kaarevuus: 1800R
- Taustavalaistus: WLED
- Vasteaika: 4 ms (GtG)
- Ulkomitat (ilman jalkaa): 61,4 x 36,2 x 13,9 cm
- Paino: 4,3 kg
- VESA-seinäkiinnitys: 75 x 75 mm
- Virkistystaajuuden synkronointi: –
Näytön ominaisuudet, rakenne ja OSD-valikko
Näytön reunat ovat ylhäältä ja molemmilta sivuilta noin kaksi millimetriä leveät, alareunan ollessa 2,3 cm korkea. Itse paneelissa on ylhäällä ja kyljissä 6 millimetrin ja alhaalla 2 mm:n ns. surunauhat eli mustat reunukset. Näytön takaosa on pelkistetty eikä siitä löydy minkäänlaista tehosteväriä, kuten AOC:n näytöstä tai valaistusta. Jalusta on muovinen, mutta tukeva ja siitä löytyy johtokouru sekä erillinen pidike johtojenhallinnalle.
Jalustan säätömahdollisuudet ovat hyvin rajalliset, sillä näyttö ei liiku korkeus- eikä vaakasuunnassa lainkaan. Kallistuskulmaa (Tilt) on säädettävissä -2 asteesta 15 asteeseen. Näytön syvyys jalkoineen on 26,5 cm. Käytännössä jalusta on lähes identtinen aiemin testaamamme Samsung CRG5 -näytön jalustan kanssa.
Liitinosastolta löytyy kaksi HDMI 1.4 -näyttöliitintä, yksi DisplayPort 1.2 -näyttöliitin sekä 3,5 mm:n kuulokeliitin. Samsungin virtajohdossa on 9,0 x 6,0 x 2,7 cm:n kokoinen ulkoinen virtalähde, jonka pistoke on mahdollista kääntää pysty- tai vaaka-asentoon.
OSD-valikoissa navigoidaan näytön alaosasta löytyvällä ohjaussauvalla, joka toimii myös näytön virtakytkimenä. OSD-valikot sisältävät perinteiset näytön säätöominaisuudet.
Mittaus- ja testitulokset
Näyttöjen eri mittaukset suoritimme Spyder 5 Elite- ja Xrite i1 Display Pro -näytönkalibrointilaitteiden avulla. Kaikki muut mittaukset suoritettiin Spyder 5 Elitellä paitsi kontrastisuhde, kirkkaus ja mustan taso, joissa käytettiin i1 Display Prota ja DisplayCAL-ohjelmistoa tarkempien tuloksien saavuttamiseksi. Mittaukset ovat suoritettu kalibroimattomille näytöille eli kuvastavat sitä mitä kuluttaja paketista saa. Lopuksi kalibroimme näytöt ja testasimme, miten tulokset erosivat kalibroimattomaan näyttöön verrattuna.
Värintoistoalue
AOC 24G2U kattoi 100 prosenttia sRGB-värialueesta ja 87 prosenttia AdobeRGB-värialueesta sijoittuen kaikista toistaiseksi testaamistamme näytöistä kolmanneksi. Samsungin C27JG50QQU toisti 96 prosenttia sRGB-värialueesta ja 75 prosenttia AdobeRGB-värialueesta jääden vertailun häntäpäähän lähes samoilla arvoilla kuin aiemmin testattu Samsung C27RG50FQU.
Gammavastaavuus
Gamma-arvolla säädetään harmaasävy- ja RGB-arvot näytölle sopiviksi. Oikein säädettynä pienet sävyerot erottuvat toisistaan mahdollisimman hyvin. Windows-ympäristössä oletusgamman arvo on 2,2, kun taas Mac OS:ssä se on 1,8. Yleensä PC-näyttöjen tehdasasetus on pyritty saamaan mahdollisimman lähelle arvoa 2,2.
AOC 24G2U:n oletus gamma-arvoksi mitattiin ihanteellinen 2,2. Myös Samsung C27JG50QQU:n gamma-arvoksi mitattiin lähes ihanteellinen 2,1, joten molemmisssa näytöissä gamma-arvo oli kohdillaan.
Väritarkkuus
Näytön väritarkkuus on erityisen tärkeää kuvien ja videoiden käsittelyssä. Delta-E-arvolla kuvataan numeerisesti kahden värin eroavaisuutta. Yleisesti ottaen Delta-E-arvon ollessa alle 3, voidaan todeta näytön toistavan värejä riittävän tarkasti ja jälkituotannossa kalibroinnin tavoitteeksi otetaan 2 tai alle. Arvon ollessa yksi tai pienempi, väriero ei ole ihmissilmällä havaittavissa.
AOC 24G2U:n väritarkkuuden keskiarvoksi mitattiin 1,11 Delta-E, joka osoittaa näytön väritarkkuuden olevan huippuluokkaa. Samsung C27JG50QQU:n väritarkkuuden keskiarvoksi saatiin 2,52 Delta-E, ollen toistaiseksi testaamistamme VA-paneeleista toiseksi tarkin.
Kontrastisuhde, kirkkaus ja mustan taso
Maksimikirkkaudessa AOC 24G2U jäi vertailussa kalliimpien IPS- ja VA-paneelien jalkoihin 283 cd/m² tuloksella. Samsung C27JG50QQU:n maksimikirkkaudeksi mitattiin jälleen lähes identtinen tulos toisen Samsungin näytön, C27RG50FQU:n kanssa eli 339 cd/m², mutta samalla sen kirkkaus oli heikoin testaamistamme VA-paneeleista.
AOC 24G2U mittautti testeissämme toistaiseksi testatuista IPS-paneeleista pienimmän mustan tason lukemat 0,20 cd/m². Samsung C27JG50QQU oli taas hyvin lähellä virkaveljeään 0,13 cd/m² lukemalla ja edusti testattujen näyttöjen parhaimmistoa.
Alhaisen mustan tasonsa ansiosta AOC 24G2U:ssa oli myös vertailumme korkeimman kontrastisuhteen omaava IPS-paneeli 1436:1 kontrastisuhteella. C27JG50QQU:n kontrastisuhteeksi muodostui 2712:1, joka asettuu samaan linjaan kuin muutkin testaamamme VA-paneelit.
Valovuoto
Merkittävää valovuotoa ei havaittu kummassakaan paneelissa. Samsungin VA-paneelissa oli havaittavissa tyypillistä hehkua paneelin reunoilla, kun taas AOC:n IPS-paneelissa taustavalaisu loisti tasaisesti koko paneelissa. Kuvista löytyvät yksittäiset punaiset ja siniset pisteet johtuvat kameran optiikasta.
Väritasaisuus
AOC 24G2U
24G2U:n väritasaisuudessa suurin poikkeama todettiin paneelin vasemmassa yläkulmassa 4,9 Delta-E:n arvolla 100 prosentin kirkkaudella. Suurimman poikkeaman ollessa alle 5 Delta-E, paneelin väritasaisuuden voidaan todeta olevan hyvä.
Samsung C27JG50QQU
C27JG50QQU:n suurimmaksi poikkeamaksi mitattiin 3,1 Delta-E paneelin oikeassa yläkulmassa, joten myös Samsunginkaan väritasaisuudessa ei ole moittimista.
Valotasaisuus
AOC 24G2U
24G2U:n valotasaisuudessa mitattiin korkeimmillaan 11-13 prosentin poikkeamaa paneelin alareunassa.
Samsung C27JG50QQU
Myös C27JG50QQU:n valotasaisuuden suurin poikkeama pyöri 10-13 prosentin välillä paneelin ulkoreunoilla.
Tehonkulutus
Mittasimme tehonkulutusta seinästä Etech PM-300 -mittarilla, kun näytöllä oli Windowsin työpöytä.
Tehonkulutusmittauksessa AOC:n 24G2U mittautti toistaiseksi testaamistamme näytöistä ylivoimaisesti alhaisimman lukeman 16 watilla. Asuksen samankokoisella IPS-paneelilla varustettuun MG24U:hun ero oli kaksinkertainen. Samsung C27JG50QQU:n tehonkulutukseksi mitattiin 42 wattia, jolla se sijoittuu vertailun keskivaiheille.
Viive
Kuvasimme kuitenkin näyttöä totuttuun tapaan ns. pursuit camera -tekniikalla UFO-testissä, jolla saimme tulokseksi mahdolliset ihmissilmän havaitsemat liikesumeudet.
Molempien näyttöjen Gray to Gray vasteajaksi on ilmoitettu 4 millisekuntia. Samsungin näytössä ilmeni korkean kontrastisuhteen omaavalle VA-paneelille tyypillisesti jonkin verran enemmän liikesumeutta etenkin tummemmalla taustalla, kuin AOC:n IPS-paneelissa.
Tulokset näyttö kalibroituna
Kalibroimme näytöt Xrite i1 Display Pro -näytönkalibrointilaitteella seuraavilla yleisesti suositelluilla kohdearvoilla:
- Gamma 2.2
- Luminanssi 120 cd/m²
- Valkoinen piste 6500K
AOC:n 24G2U oli jo paketista otettuna arvoiltaan tehdaskalibroidun paneelin tasoinen, emmekä kalibroinnilla saaneetkaan aikaiseksi minkäänlaisia etuja. 120 cd/m² luminanssin saavuttamiseksi näytön kirkkaus pudotettiin 21 prosenttiin.
Myöskään Samsung C27JG50QQU:n väritarkkuus ei kalibroinnista huolimatta kokenut parannuksia ja näytön värilämpötilakin oli jo tehdasasetuksilla hyvin lähellä 6500 Kelviniä. Kirkkautta pudotettiin 17 prosentiin 120 cd/m² luminanssin saavuttamiseksi.
Virkistystaajuuden synkronointi (FreeSync & G-Sync)
AOC 24G2U:ssa virkistystaajuuden synkronoinnista huolehtii AMD FreeSync, joten AMD:n Radeon-näytönohjaimet ovat tuetut ja lisäksi myös NVIDIAn GeForce-näytönohjaimilla virkistystaajuuden synkronointi toimi testaamissamme peleissä 55 – 144 hertsin välillä.
Samsung C27JG50QQU:ssa virkistystaajuuden synkroinointia ei ole ollenkaan.
Loppuyhteenveto
Hommasimme testiin Suomen edullisimmat 144 hertsin virkistystaajuudella varustetut Full HD- sekä Quad HD -resoluution pelinäytöt tuomaan lisää perspektiiviä io-techin näyttötesteihin. Edullisempaa hintaluokkaa edustaviksi näytöiksi valikoituvat AOC:n 189 euron hintainen 24G2U ja 250 euron hintainen Samsung CJG5 (tarkempi malli C27JG50QQU).
Ajattelimme myös, että ehkä nämä halvemmat näytöt tuovat erilaisia lukemia paneelin mittausten suhteen ja olisi helppoa jälkikäteen todeta, miten kalliimmat näytöt ovat joka suhteessa parempia ja laadukkaampia. Suureksi yllätyksemme kävi kuitenkin toisin, etenkin AOC 24G2U:n kohdalla, joka suoriutui mittauksissa erinomaisesti. Näytöstä oli erittäin hankala löytää mitään negatiivista sanottavaa. Ainoastaan jalustan muovinen materiaali hieman epäilytti, mutta se kantoi 24-tuumaista kevyttä näyttöä hyvin ja jalustan säätöominaisuudet olivat puutteettomat. Väriavaruus oli kattava, väritarkkuus huippuluokkaa, tehonkulutus erittäin alhainen, liittimiä löytyi monipuolisesti ja kaiken kukkuraksi näytöstä löytyy sisäänrakennetut kaiuttimet sekä AMD FreeSync -tuki. Halvimmillaan Black Friday -tarjouksessa ollessaan, näytön sai ostettua vaivaiseen 149 euron hintaan ja tälläkin hetkellä sen saa omakseen alle 200 eurolla. Mittausteknisesti se häviää kalliimmille näytöille merkittävästi vain maksimikirkkaudessa, joten päätimme antaa näytölle io-techin toimituksen valinnan huikean hinta-laatusuhteensa ansiosta.
250 euron hintainen Quad HD -resoluution Samsung CJG5 niin ikään osoittautui VA-paneelinsa osalta laadukkaaksi, mutta sen muovijalusta heikkoine säätömahdollisuuksineen hieman laski pisteitä käytettävyyden osalta. Toisaalta sama kyseinen jalusta on käytössä myös osassa Samsungin kalliimpia malleja. C27JG50QQU muistutti niin ulkoisesti kuin paneelinsa osalta hyvin paljon io-techin aiemmin testaamaa Samsung CRG5:sta. Myös AMD FreeSync- tai NVIDIA G-Sync -tuen puute on nykypäivänä pelinäytössä iso miinus.
Koska molempien näyttöjen paneelien laatu oli samalla tasolla kuin huomattavasti kalliimmissa ja jopa lippulaivanäytöissä, muodostuu korkeampi hinta muista ominaisuuksista, kuten paneelin koosta, paneelin tyypistä ja virkistystaajuudesta. Esimerkiksi 27-tuumaisesta 144 hertsin Full HD -näytöstä saa maksaa 225 euroa ja 240 hertsin Full HD -näytöstä yli 300 euroa eli 50-150 euroa enemmän kuin testissä olleesta AOC:stä.
Edullisimmasta 27-tuumaisesta IPS-paneelillisesta Quad HD -näytöstä joutuu puolestaan maksamaan 350 euroa ja 32-tuumaisesta 144 Hz Quad HD -näytöstä 330 euroa eli 80-100 euroa enemmän kuin testissä olleessta Samsungista.
AOC 24G2U
Plussaa:
- Hinta
- Jalustan kattavat säätömahdollisuudet
- IPS-paneelin laatu
- Monipuoliset näyttöliitännät
- Ominaisuudet (AMD FreeSync, sisäänrakennetut kaiuttimet)
Miinusta:
- OSD-valikon navigointi hankalaa
Samsung C27JG50QQU
Plussaa
- Hinta
- VA-paneelin laatu
Miinusta
- Jalustan hyvin rajalliset säätömahdollisuudet
- Ei AMD FreeSync- tai NVIDIA G-Sync -tukea
Jännä, mulla just toisinpäin, just vaihdoin 100hz ultrawiden 32" 144hz paneeliin ja mulle tuo näytön kaventuminen ei ollut mikään dealbreaker, ennemmin hämmästyin siitä, miten iso ero tuli 100hz -> 144hz hyppäyksestä.
Ah, oikein kunnon viritelmä, eli se ns. ”parsa” ratkaisu mittaamiseen.
Jos samaa ratkaisua on tarkoitus käyttää myös noille vielä nopeammille näytöillä, ja toki myös hieman halutusta mittatarkkuudesta tarkkuudesta riippuen: laittaa suosiolla sen ledin aina samalle korkeudelle sen (oletettavasti älypuhelimen) kameran kuva-alaa kuin mistä katsoo sen ruudun muutoksen. Noissa on yllättävän hitaasti sen sensorin skannaava sähköinen ”suljin”. Kuvan alareuna on sen puoli millisekuntia eri ajassa kuin kuvan keskikohta.
10 toistoa ei välttämättä riitä hyvään keskiarvoon, eikä jakauma muutenkaan välttämättä ole sellainen, että keskiarvo kuvaisi hyvin sitä mitä tapahtuu. Mutta tämän toki näkee sitten siitä datasta.
Hihasta: Miksi keskiarvo eikä suosiolla mediaani? (Tuon vaihteluvälin kun olettaisi olevan nätti parin tasajakauman summa: pelin FPS sille että peli näkee hiiren painalluksen + näytön virkistystaajuus siihen että se pelin reaktio näkyy uudessa kuvassa.)
Tavallaan ihan mielenkiinnosta onkin, että miten esim. XXX-sync vaikuttaa tuohon tyypilliseen puhumattakaan tuohon maksimiviiveeseen (jonka pitäisi järkeiltynä olla noin ”1 ms + 1/FPS + (N+1) × 1/virkistystaajuus”, missä N on näytön kuvapuskurin syvyys). Minimissään hyvällä tuurilla tuon 1/FPS osuuden saa tasan nollaan, samoin kuin tuon 1 ms (hiiren päivitystaajuus) ja kuvapuskuristakin säästänee yhden ruudun jos nuo on kivasti synkassa juuri sillä hetkellä. Keskimääräinen viive sitten olisi toki jotain näiden väliltä.
Jos kaikki muu laitteisto pysyy samana ja softa on lyhytviiveinen ja ennustettavasti käyttäytyvä (nopeatahtinen ja hyvin koodattu räiskintäpeli lienee parhaasta päästä), niin ledi + suurnopeuskamera on hyvä ja yksinkertainen tapa.
Hiiren simuloiminen ja kirkkausmuutoksen mittaaminen Arduinolla ei nähdäkseni tuo juurikaan lisäarvoa testiin. Siinä on edelleen kuitenkin tietokone softineen välissä. Lisäksi valoanturin käyttö asettaa omat haasteensa, ja jos sen takia pitää käyttää jotain erityistä testisoftaa kun esim. CS:llä ei onnistukaan, sen laatuun pitää kiinnittää huomiota.
Tarkempi mittaaminen vaatisi tarkoitukseen tehdyn signaalilähteen, jossa olisi integroituna mittaus tai lähdöt oskilloskoopille.
Toisaalta etuna arduino+valosensoriratkaisussa on merkittävästi parempi temporaalinen resoluutio kuin juuri missään suurnopeuskameroissa, hinnan pysyessä todella pienenä. Mitään erityistä testiohjelmaakaan tuskin tarvitsee jos valoanturin asettaa vaikkapa aseen suuliekin kohdalle, lokittaa arvot vaikkapa miljoona kertaa sekunnissa ja katsoo niistä jälkikäteen tarkan hetken kun valon määrä alkoi muuttua. Ajan mittaamisenkin saa hoitumaan aidosti siitä hetkestä kun se klikkauksen sisältävä HID paketti lähtee liikenteeseen tietokoneelle päin. Ledillä ja 1000fps suurnopeuskameralla tulee vähintään 2ms jitteriä jo päivitysnopeuksien takia.
Bonuksena tällä setupilla voidaan verrata viiveen osalta keskenään myös vaikkapa prosessoreja ja/tai näytönohjaimia, kunhan vastaavasti näyttö pidetään vakiona. Myös joku ”nollataso” voidaan tälle järjestelmälle kalibroida näyttöjen osalta näyttämällä sille kertaalleen crt näyttöä.
Jos täältä löytyy joltain kiinnostusta toteuttaa esim. tuollainen arduino+valosensoriratkaisu + softa näytön inputlagin mittausta varten niin maksan mielelläni kulut.
Tosta sais varmaan hyvän AMK lopputyön aikaiseksi. Tiedä sitten että onko täällä paljonkin asiasta kiinnostuneita sopivassa vaiheessa opintoja olevia ihmisiä.
Näytöissä kun on useita valmiita väriasetuksia (yleensä tyyliin media, pelit, esitys tms.) niin olisi kiva tietää, mitä asetusta käytettiin mittauksia tehdessä.
Tarkoitus on, että kaikki mittaukset tehdään näytön tehdasasetuksilla eli myös väriprofiilina käytetään sitä joka näytössä on oletuksena valittuna. Yhden näytön kanssa tähän piti tehdä poikkeus, koska oletuksena oli profiili, joka sotki mm. väritarkkuuden mittaamisen täysin ja tällöin asiasta mainittiin artikkelissa erikseen.
Noi Sampat näyttäs olevan aina kehnoja >_<