Prosessorijäähdytyksen saralla ei ole tapahtunut mullistavaa kehitystä vuosiin – ilmajäähdytys on edelleen yleisellä tasolla se huoltovapain ja edullisin jäähdytysvaihtoehto ja toisaalta myös varteenotettava vaihtoehto suorituskykyisen kokoonpanon jäähdyttämiseen, mutta tarjolla oleva suorituskyky ei kasvanut juurikaan lähes vuosikymmeneen. Tilannetta kuvaa hyvin se, että yksi suorituskykyisimmistä ja suositeltavimmista ilmajäähdytteisistä high-end-coolereista on edelleen Noctuan keväällä 2014 julkaisema NH-D15-malli.
Viimeisen vuoden-parin aikana markkinoilla on nähty kuitenkin hieman säpinää, sillä useampi eri valmistaja on julkaissut ylemmän hintasegmentin coolerimalleja, jotka ovat osoittautuneet suorituskyvyltään kelpo haastajiksi edellä mainitulle Noctua NH-D15 -mallille. Keräsimmekin kokoon mielenkiintoisimmat uutuudet kaksitornisten coolerien kategoriasta ja asetimme ne segmenttiä vuosia hallinneen NH-D15:n visuaalisesti uudistettua Chromax-malliversiota vastaan.
Mukaan vertailuun valikoitui DeepCool Assassin III, Noctua NH-D15 chromax.black, Scythe Fuma 2, SilentiumPC Grandis 3 sekä Zalman CNPS20X. Testicoolereiden hintahaitari liikkuu Suomessa noin 50-100 euron haarukassa.
Hintataso Suomessa 30.7.2020:
- DeepCool Assassin III alkaen 86 €
- Noctua NH-D15 chromax.black alkaen 99 €
- Scythe Fuma 2 alkaen 57 €
- SilentiumPC Grandis 3 alkaen 48 €
- Zalman CNPS20X alkaen 85 €
Tutustumme tässä artikkeleissa coolereiden rakenteeseen ja ominaisuuksiin sekä ajamme melu- ja suorituskykymittaukset io-techin cooleritestikokoonpanolla.
DeepCool Assassin III
Vuonna 1996 perustettu kiinalaislähtöinen DeepCool on tunnettu viime vuosina myös Suomessa melko kilpailukykyisesti hinnoitelluista jäähdytystuotteistaan. Yritys esitteli Assassin III -prosessoricoolerinsa CES 2019 -messuilla ja se saapui markkinoille viime syksynä. Assassin III:sta markkinoidaan suoraan NH-D15:n haastajana ja sen luvataan tarjoavan 1-1,5 astetta alhaisemman lämpötilan 150-200 watin lämpökuormalla.
Coolerin suositushinta on 89,99 dollaria, eli verolliseksi eurohinnaksi käännettynä hinta liikkuu 80-90 euron tuntumassa. Hinta.fi-hintavertailupalvelun mukaan Assassin III maksaa suomalaisilla jälleenmyyjillä edullisimmillaan vajaa 90 euroa.
Assassin III toimitetaan melko suurikokoisessa turkoosein korostuksin varustetussa harmaassa pahvirasiassa, jossa on kuva ja tekniset tiedot tuotteesta. Pakkauksen sisällä cooleri on suojattu huolellisesti tukevalla vaahtomuovikehyksellä ja tuulettimet sekä tarvikkeet on pakattu siististi pahvirasioihin.
Toimitussisältöön kuuluu itse coolerin lisäksi ohjevihkonen, takuukortti, lämpötahnaruisku, prosessorin puhdistusliina, tuuletinhaaroitin, jännitteenalennusjohto, kaksi tuuletinta, AMD- ja Intel-asennustarvikkeet sekä ruuvimeisseli.
Kuten kaikki muutkin tämän vertailun coolerit, myös Assassin III on kaksitorninen prosessoricooleri, jossa alumiinirivastot ovat yhteydessä kupariseen pohjaosaan kuparilämpöputkien välityksellä. Valmistaja itse kutsuu muotoilua minimalistiseksi ja kieltämättä ulkonäöllä ei ole lähdetty suuremmin kikkailemaan. Koko cooleri on nikkelöity kiiltäväksi ja päällä on mustat muoviset ilmanohjaimet. Laatuvaikutelmassa ei ole valittamista, mutta se ei kuitenkaan yllä viimeistelyltään aivan Noctuan tasolle.
Yhteensopivuus luvataan kaikille nykyisille AMD- ja Intel-suoritinkannoille Threadrippereitä lukuun ottamatta. Valmistaja lupaa coolerille kahden vuoden takuun.
Assasin III:n jäähdytysrivastot ovat identtiset ja muotoilultaan hyvin pelkistetyn neliskanttiset. Päällä lämpöputkien päitä ”suojaa” muoviset kehykset, kyljistä rivasto on melko umpinainen ripojen keskinäisten tukirakenteiden myötä. Cooleri on kokonaisuudessaan 165 mm korkea, eli se ei mahdu markkinoiden pienemmän pään koteloihin. Painoa on kokonaisuudessaan lähes 1,5 kiloa, joka kannattaa ottaa huomioon tietokonetta siirrellessä.
Tekniset tiedot:
- Ulkomitat (rivasto): 135 × 138 × 165 mm
- Ulkomitat (tuulettimien kanssa): 161 × 140 × 165 mm
- Paino (tuulettimien kanssa): 1464 g
- Rivasto: nikkelöityä alumiinia, ripaväli 2,3 mm, ripapaksuus 0,4 mm
- Pohja: nikkelöityä kuparia
- Lämpöputket: 7 x 6 mm, nikkelöityä kuparia
- Tuulettimet: 2 x 140 mm
- Tuetut prosessorikannat:
- Intel LGA2066/2011-v3/2011/LGA1200/1151/1150/1155/1366
- AMD AM4/AM3+/AM3/AM2+/AM2/FM2+/FM2/FM1
Jäähdytysripojen väli on mittaustemme mukaan keskimääräistä suurempi noin 2,3 mm ja ripojen paksuus tavanomainen 0,4 mm. Lämpöputket läpäisevät rivaston tasaisin välein ja valmistajan mukaan rivat on juotettu putkiin pastajuotostekniikalla (reflow solder). Lämpöputkien ja ripojen saumassa voi nähdä hieman valunutta juotosainetta. Rivastotornit ovat asemoitu symmetrisesti pohjaan nähden.
Rivaston alapinnan ulkoreunaan on muotoiltu porras, jonka avulla muistiyhteensopivuutta on saatu parannettua. Coolerin alle mahtuu 54 mm korkeat muistikammat. Rivaston otsapinta on keskeltä hieman reunaosiin nähden syvennetty, jonka tarkoituksena on ilmeisesti hieman kompensoida tuulettimen keskiosan ”kuollutta pistettä”. Syvennys löytyy rivaston molemmilta puolin.
Lämpöputket ovat 6 mm paksuja ja niitä on kaikkiaan seitsemän kappaletta. Putket kiinnittyvät pohjaosaan keskikohdastaan ja läpäisevät jäähdytysrivastot molemmista päistään.
Lämpöputket ovat tyypiltään sintteröityjä, eli niiden sisäpinnassa on huokoinen viimeistely, joka edistää nesteen kapillaarista liikettä putken sisäseinämiä pitkin. Alkuun DeepCool mainosti virheellisesti, että putket olisivat sisältä myös uritetut, mutta tieto on sittemmin korjattu sen tuotetietoihin sekä useimpien jälleenmyyjien materiaaleihin.
Assassin III:n pohjaosa koostuu kahdesta puoliskosta, joiden väliin lämpöputket on juotettu tasaiseen riviin. Pohjaosa on kuparia, mutta se on pinnoitettu nikkelillä ilmeisesti ulkonäkö- ja hapettumisenestosyistä. Pohjan kontaktipinta on kooltaan noin 45 x 43 mm ja se on koneistettu hieman kuperaksi. Kontaktipinnassa on havaittavissa pyöreitä koneistusjälkiä – valmistajan mukaan viimeistely on tehty 0,1 mm tarkkuudella. Koneistusurat on havaittavissa kynnellä pintaa liu’utettaessa.
Assassin III:n mukana toimitetaan kaksi 140 mm TF-sarjan tuuletinta, jotka ovat paksuudeltaan tyypilliset 25 mm. Tuulettimien rakenteessa on käytetty massasta poikkeavia ratkaisuja. Kehys ei ole neliskanttinen, vaan kulmat on pyöristetty ja kiinnitysreikien etäisyys toisistaan vastaa 120 mm tuuletinta. Kiinnitysreikien ympärillä on kumiset vaimennuspalat estämässä värinöiden siirtymistä cooleriin.
Tuulettimen kehys on muotoiltu roottorin lapojen kärkien kohdalta paksummaksi kuin reunoilta – valmistajan mukaan siitä on hyötyä ilmavirran maksimoinnissa. Roottorin lavat ovat toteutukseltaan vieläkin erikoisemmat – jättöreunaan on muotoiltu kaksikerroksinen ”spoilerirakenne”, jonka kerrotaan myös vaikuttavan positiivisesti ilmavirtaan.
Tuulettimet tukevat PWM-ohjausta ja niiden kierrosalue on 400 – 1400 RPM. Maksimitilavuusvirraksi ilmoitetaan kohtalaisen korkea 90 kuutiojalkaa minuutissa. Maksimipaineentuotto on varsin tavanomainen. Mukana toimitettavalla Low Speed -adapterilla kierrosalueen saa kavennettua 450 – 1000 RPM:ään.
Tuulettimien tekniset tiedot:
- Mitat: 140 x 140 x 25 mm
- Kierrosnopeusalue: 400 – 1400 RPM
- Tilavuusvirta: 90,37 CFM (max)
- Paineentuotto: 1,79 mmH2O (max)
- Melutaso: 34,2 dBA (max)
Tuulettimien kiinnittäminen coolerin tapahtuu perinteisten metallilankakiinnikkeiden avulla. Kiinnikkeet pysyvät melko hyvin kiinni tuulettimessa ja niissä on myös vääntämistä helpottava korvakkeet, joten niiden käyttö on kohtalaisen vaivatonta.
Tuulettimet asennettuna Assassin III on melkoinen möhkäle, mutta ei aivan NH-D15:n kokoinen, sillä leveyssuunnassa ulkomitat ovat sentin pienemmät. Painoa Assassin III:lla on sen sijaan noin sata grammaa enemmän.
Deepcool on toteuttanut Assassin III:n asennusohjeet pienen vihkosen muotoon. Ohjeet on toteutettu käytännössä kokonaan havainnollistavien kuvien muodossa ja tekstiä ei ole nimeksikään. Kuvat ovat selkeitä ja toteutus on varsin onnistunut.
Kiinnitysratkaisun toteutus on sekä AMD- että Intel-prosessoreille perusajatukseltaan sama (pois lukien LGA 2011). Taustalevy ja etupuolen sormimutterit ovat samat, ainoastaan korokemuttereiden päälle asennettavat kiinnityspalkit ovat erilaiset.
Asennus alkaa sovittamalla kierretapit taustalevyyn oikeisiin reikiin – tapit pysyvät omin voimin jämäkästi kiinni taustalevyssä. Kun taustalevy on kiinni emolevyssä, kierretään etupuolelle ensin korokemutterit, sitten poikkipalkit ja lopuksi kiristysmutterit. Mutterit luistavat hyvin, joten ne on nopea pyöritellä sormipelillä paikalleen. Poikkipalkeissa on näppärät nuolet, jotka osoittavat miten päin ne asennetaan prosessorikantaan nähden. Lopuksi cooleri kiristetään prosessorin päälle siinä valmiiksi kiinni olevilla jousitetuilla ruuveilla. Asennus on mahdollista toteuttaa myös pystyssä olevaan koteloon, sillä kaksi kättä riittää osien kannatteluun ongelmitta.
Kokonaisuudessaan Assassin III:n kiinnitysratkaisu on varsin suoraviivainen, helppokäyttöinen ja tukevan tuntuinen. Tuulettimien kiinnitys mahdollistaa pystysuuntaisen hienosäädön, jos esimerkiksi emolevyn komponenteille tarvitaan lisätilaa. Rivaston alareunan loveuksien ansiosta coolerin alle mahtuu varsin korkeatkin muistikammat (54 mm) ja kuvan peruskokoisten muistien kanssa ei siis ollut mitään ongelmaa.
Huomioita asennuksesta:
- Sama kiinnitysperiaate pätee lähes kaikilla prosessorikannoilla (paitsi LGA 2011)
- Asennusohjeet ovat kuvapohjaiset ja selkeät
- Asennusvaiheet on tehty helpoiksi ja ainoastaan prosessoricoolerin kiristyksessä tarvitaan ruuvimeisseliä
- Coolerin alle jää kohtalaisen hyvin tilaa muisteille
Noctua NH-D15 chromax.black
Viitisentoista vuotta sitten markkinoille ryminällä saapunut itävaltalainen Noctua on varmasti tuttu nimi kaikille vähänkin alaa seuraaville. Vuonna 2014 esitelty NH-D15-cooleri on yrityksen lippulaivamalli ja on samalla myös toiminut mittapuuna muille ilmajäähdytteisille coolereille jo vuosien ajan sekä suorituskyvyssä että laadussa.
Noctuan tuotteet ovat olleet tyypillisesti uskollisia yrityksen erikoiselle ruskehtavalle värimaailmalle, mutta viime vuosina valikoimiin on lisätty myös mustia malliversioita. Viime syksynä yritys esitteli mustan chromax.black-version NH-D15-cooleristaan. Teknisesti se on identtinen alkuperäisen mallin kanssa, mutta väritys on nyt hillitympi kokomusta. NH-D15 chromax.blackin suositushinta on 99,90 euroa ja Hinta.fi:n mukaan se on saatavilla Suomesta edullisimmillaan kyseiseen suositushintaan. Perusversiota saa noin 15 euroa edullisemmin.
NH-D15 chromax.black toimitetaan tummansävyisessä pakkauksessa, jonka kylkiä komistaa kuvat coolerista sekä reunaa kiertää hienovarainen muistutus valmistajan ruskeasta teemaväristä. Pakkauksen sisustan toteutus on esimerkillinen. Itse cooleri on suojattu tukevalla pahvikehyksellä ja kaikki oheistarvikkeet on pakattu pahvirasioihin, joiden kannesta näkee selvästi mitä rasia pitää sisällään.
Pakkauksen toimitussisältöön kuuluu itse coolerin ohella kaksi tuuletinta, ruiskullinen NT-H1-lämpötahnaa, ruuvimeisseli, tuulettimien haaroituskaapeli, kaksi Low-noise-tuuletinadapteria, tuulettimien kiinnikkeet, asennusohjeet sekä Secufirm2-asennustarvikkeet AMD- ja Intel-prosessoreille.
NH-D15 chromax.blackin rakenne on tismalleen sama kuin alkuperäisessä NH-D15:ssa, mutta väri on vaihtunut mustaksi. Kyseessä on edelleen kaksitorninen cooleri, joka on suunniteltu jäähdytettäväksi kahdella tuulettimella. Värit ovat toki aina makuasioita, mutta chromax.black-mallin on hankala kiistää olevan samanaikaisesti näyttävä ja hillitty. Noctuan mukaan kestävän mustan pinnoitteen suunnittelu oli aikaa vievää ja erityisen hankalaa saada pysymään kiinni juotetuissa pinnoissa. Coolerin laatuvaikutelma on erinomainen – se on jykevä eikä helise. Halutessaan käyttäjä voi kustomoida ulkoasua lisävarusteena myytävien suojakuorien avulla.
Valmistaja lupaa yhteensopivuuden kaikille nykypäivän prosessorikannoille uusi LGA 1200 mukaan lukien. Takuuta luvataan peräti kuusi vuotta.
NH-D15:n tornirivastot ovat identtisiä (mutta peilikuvat) toisiinsa nähden ja ne sijaitsevat keskeisesti suhteessa pohjaosaan. Rivastot ovat useimpiin kilpailijoihin nähden hieman leveämmät, jolla on pyritty maksimoimaan saatava hyöty käytetyistä NF-A15-tuulettimista.
Rivasto on alumiinia ja lämpöputket sekä pohja kuparia. Koko komeus on saanut päälleen satiininmustan pinnoitteen. Ulkomitoiltaan NH-D15 on markkinoiden suurimmasta päästä – 165 mm:n korkeus kannattaa huomioida kotelovalinnassa, sillä se on liikaa pienemmän pään miditornikoteloihin. Myös yli 1,3 kg:n paino kannattaa huomioida tietokonetta siirrellessä.
Tekniset tiedot:
- Ulkomitat (rivasto): 135 × 150 × 160 mm (S x L x K)
- Ulkomitat (tuulettimien kanssa): 161 × 150 × 165 mm (S x L x K)
- Paino (tuulettimien kanssa): 1320 g
- Rivasto: mustaksi pinnoitettua alumiinia, ripaväli 2,0 mm, ripapaksuus 0,4 mm
- Pohja: nikkelöityä kuparia
- Lämpöputket: 6 x 6 mm, mustaksi pinnoitettua kuparia
- Tuulettimet: 2 x 140 mm
- Tuetut prosessorikannat:
- Intel LGA2066, LGA2011-0 & LGA2011-3 (Square ILM), LGA1200, LGA1156, LGA1155, LGA1151, LGA1150A
- AMD AM2, AM2+, AM3, AM3+, FM1, FM2, FM2+ (backplate required), AM4
NH-D15:n molemmat jäähdytysrivastot koostuvat 45 lamellista, joiden väli on tasan kaksi millimetriä ja paksuus tavanomainen 0,4 mm. Rivat on sidottu päädyistä toisiinsa, joka tukevoittaa rakennetta ja estää samalla ilmavirran karkaamisen sivuilta ulos. Rivaston otsapinta kaartuu molemmilta puolin hieman sisäänpäin.
Rivaston alapintaan on muotoiltu ulkoreunalle lovi, joka mahdollistaa jopa 64 mm korkeiden muistikampojen käyttämisen coolerin kanssa. Kuuden millimetrin paksuiset U:n muotoiset lämpöputket läpäisevät jäähdytysrivaston keskeltä tasajakoisessa rivissä. Lämpöputkien liitokset on juotettu, joka parantaa rakenteen tukevuutta sekä lämmön johtumista putkiin ja putkista pois.
NH-D15:n pohjan kontaktipinta on coolerin ainoa ei-musta osa. Vaikka pohjaosa on kuparia, on se pinnoitettu nikkelillä. Pohjan koko on 45 x 42 mm ja se on mittauksiemme mukaan toiseen suuntaan lähes täysin suora, mutta toiseen suuntaan hieman kupera (joka on siis täysin normaalia). Pohjassa on havaittavissa hienojakoisia koneistusuria, jotka voi tuntea myös kynnellä. Noctuan mukaan mikrourien ansiosta lämpötahna leviää tasaisemmin eikä sinne jää pieniä ilmakuplia. Kiinnitysraudat kiinnittyvät pohjaosan reunoille ruuvien avulla.
Noctua toimittaa NH-D15:n mukana NF-A15-tuulettimet, jotka ovat chromax.black-versiossa luonnollisesti väriltään mustat. NF-A15 käyttää tavallisesta poikkeavaa kehysratkaisua, joka on ulkomitoiltaan epäsymmetrinen 140 x 150 mm, mutta kiinnityspisteiden väli on tuttu 120 mm tuulettimista. Tuulettimen roottoriosan halkaisija on 140 mm tuulettimille tyypillinen 135 mm.
Tuulettimet käyttävät Noctuan metallikoteloitua SSO2-laakerointia sekä NE-FD1 PWM IC -ohjainpiiriä, joka pysäyttää tuulettimen PWM-ohjausarvon ollessa 0 % mahdollistaen puolipassiiviset toteutukset tai esimerkiksi coolerin toisen tuulettimen sammuttamisen alhaisemmilla rasitustasoilla. Kierroslukualue on melko laaja 300-1500 RPM, joka mahdollistaa sekä hiljaisen että tehokkaan jäähdytyksen.
Tuulettimien tekniset tiedot:
- Mitat: 140 x 150 x 25 mm
- Kierrosnopeusalue: 300 – 1500 RPM
- Tilavuusvirta: 82,5 CFM (max)
- Melutaso: 24,6 dBA (max)
Tuulettimien kiinnitys on toteutettu Noctualle perinteiseen tapaan metallilankakiinnikkeillä, joiden käyttö on varsin helppoa. Ne pysyvät hyvin kiinni tuulettimessa ja pienet metalliset lenkit helpottavat paikalleen asettamista. Tuulettimien sijaintia voi myös hienosäätää tarvittaessa pystysuunnassa. Pakkauksen mukana ei tule kiinnikkeitä kolmannelle tuulettimelle, vaikka sellaisen asentaminen olisi teknisesti mahdollista.
Kokonaisuudessaan NH-D15 chromax.black on yksi luokkansa suurikokoisimmista coolereista. Halutessaan käyttäjä voi myös jättää toisen tuulettimen asentamatta, eli jättää paikalleen vain sisemmän tuulettimen, jolloin coolerin ulkomitat pienenevät hieman.
Noctuan SecuFirm-kiinnitysratkaisu oli tullessaan viitisentoista vuotta sitten lähestulkoon mullistava sekä tukevuuden että helppouden osalta. Kilpailijat ovat parantaneet vuosien varrella merkittävästi, mutta Noctuan toteutus on edelleen toimiva kokonaisuus. Myös käyttöohjeet ovat erittäin hyvät – kuvat ovat havainnollisia ja tärkeitä yksityiskohtia on korostettu oranssilla värillä.
Asennusperiaate on sekä AMD- että Intel-kokoonpanoille (pois lukien LGA 2011) pitkälti samanlainen, mutta AMD:lle on omat asennustarvikkeensa ja taustalevynä käytetään emolevyn vakiotaustalevyä. Intel-asennuksesta selviää vähemmällä ruuvimeisselin käytöllä, sillä asennuspalkkien kiinnittämisessä käytetään ruuvien sijaan sormimuttereita.
Coolerin kiristysruuvien jouset ovat melko jämäkät ja vaativat jonkin verran voimaa jotta ruuvin saa lähtemään kierteille. Mukana toimitettava L:n mallinen ruuvinväännin ei ole tehtävään erityisen hyvä, sillä ruuvin painaminen on sillä hankalaa.
Kokonaisuudessaan NH-D15:n kiinnitysratkaisu on etenkin Intelin prosessoreille edelleen hyvä, mutta ei enää ylivertainen parhaimpiin kilpailijoihin nähden. AMD-ratkaisussa olisi vielä hieman parantamisen varaa ruuvimeisselin käyttötarpeen vähentämiseksi ja coolerin kiristysruuvit voisivat olla hieman vähemmän voimaa vaativat. Coolerin alle jää mukavasti tilaa muistikammoille, kuten oheinen kuva osoittaa. Ulomman tuulettimen voi säätää halutulle etäisyydelle emolevyn pinnasta.
Huomioita asennuksesta:
- Asennusohjeet ovat selkeät ja jokaisen prosessorikannan ohje on omassa vihkosessaan.
- AMD-asennuksessa ruuvimeisselin käyttötarvetta voisi vielä karsia.
- Coolerin kiristysruuvien painamisessa tarvitaan jonkin verran voimaa.
- Coolerin alapuolelle jää kohtalaisen hyvin tilaa muisteille.
Scythe Fuma 2
Japanilainen vuonna 2002 perustettu Scythe on yksi coolerimarkkinoiden veteraaneja ja se on jo vuosien ajan tuottanut tasaisen vahvoja ja laadukkaita coolereita. Yritys julkaisi toisen sukupolven version kaksitornisesta Fuma-mallistaan toukokuussa 2019. Coolerin veroton suositushinta Euroopassa on 46 euroa. Hinta.fi:n mukaan Fuma 2 irtoaa Suomesta edullisimmillaan 57 euron hintaan, joka on tismalleen linjassa suositushinnan kanssa.
Fuma 2 toimitetaan mustansävyisessä pahvipakkauksessa, joka on kooltaan testiryhmän pienemmästä päästä. Coolerin ympärillä on asiallinen pahvisuojaus ja oheistarvikkeet on pakattu omaan pahvirasiaansa.
Itse coolerin lisäksi mukana toimitetaan tuulettimet, ohjekirjanen, ruiskullinen lämpötahnaa, haaroitinjohto tuulettimille, pitkä ruuvimeisseli, tuulettimien kiinnikkeitä sekä asennustarvikkeet AMD- ja Intel-kokoonpanoille.
Fuma 2 näyttää äkkiseltään ulkoisesti paljon edeltäjältään, mutta lähemmässä tarkastelussa eroja alkaa löytyä. Mm. rakenne on muutettu epäsymmetriseksi ja tuuletintoteutusta on muutettu. Kyseessä on toki edelleen kaksitorninen cooleri.
Ulkonäöltään Fuma 2 on valmistajan sanojen mukaan ”klassinen”, joka pitää siltä osin hyvin paikkansa, että kokonaisuus on hillitty eikä Scythe ole lähtenyt kikkailemaan erikoisella muotoilulla tai väreillä. Coolerin laatuvaikutelmassa ei ole valittamista – viimeistely on asiallista ja kokonaisuus hyvin tehdyn oloinen, vaikkei se aivan Noctuan tasolle ylläkään. Valmistajan takuu kattaa kaksi vuotta.
Coolerin Hyper Precision Mounting System III -kiinnitysratkaisu on yhteensopiva kaikkien nykyaikaisten prosessorikantojen kanssa TR4:ää lukuun ottamatta.
Fuma 2:n jäähdytysrivastot ovat pinnoittamatonta alumiinia ja lämpöputket sekä pohjaosa nikkelöityä kuparia. Molempien rivastotornien päällimmäinen lamelli on anodisoitu mustaksi ja niissä on Scythen logo.
Fuma 2 on tämän testiryhmän ainoa rakenteeltaan epäsymmetrinen cooleri. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pohjaosa on sijoitettu epäkeskeisesti rivastoihin nähden, toisen puolen rivasto on paksumpi kuin toinen ja lisäksi toisen puolen rivaston alareuna on lovettu yhteensopivuuden parantamiseksi.
Fuma 2 on luokassaan poikkeuksellisen matala, vain 154,5 mm, minkä ansiosta se mahtuu useimpiin pienempiinkin miditornikoteloihin. Fyysisiltä mitoiltaan se lukeutuukin tämän testiryhmän pienimpiin heti SilentiumPC:n jälkeen.
Tekniset tiedot:
- Ulkomitat (tuulettimien kanssa): 137 x 131 x 154,5 mm (S x L x K)
- Paino (tuulettimien kanssa): 1000 g
- Rivasto: alumiinia, ripaväli 2,3 mm, ripapaksuus 0,4 mm
- Pohja: nikkelöityä kuparia
- Lämpöputket: 6 x 6 mm, nikkelöityä kuparia
- Tuulettimet: 2 x 120 mm
- Tuetut prosessorikannat:
- Intel®: Socket LGA775, LGA115x, LGA1200, LGA1366, LGA2011 (v3), LGA2066
- AMD AM2, AM2+, AM3, AM3+, FM1, FM2, FM2+, AM4 (emolevyn ruuvikiinnitteinen taustalevy tarvitaan)
Mittaustemme mukaan ripojen väli on keskimääräistä pienempi 1,7 mm ja ripapaksuus tavanomainen 0,4 mm. Äkkiseltään katsottuna rivasto näyttää huomattavasti tätä harvemmalta, mutta syynä siihen on ripojen muotoilu. Joka toinen ripa on muotoiltu eri tavalla ja osassa on otsapinnassa hammastettu muotoilu, joilla pyritään ilmeisesti optimoimaan ilmavirtaa. Lisäksi rivastojen päädyt eivät ole umpinaiset, eivätkä rivat ole itsessään kiinni toisissaan.
Kuusi kuuden millimetrin lämpöputkea läpäisevät rivastot suorassa rivissä, leveämmällä puolella hieman epäkeskeisesti. Valmistaja ei kerro ripojen liitostavasta lämpöputkiin, mutta väleissä ei ainakaan ole nähtävissä merkkejä juottamisesta, joten kyse on ilmeisesti puristusliitoksista.
Kuten jo sanottua, Fuma 2:n paksumman rivaston alapintaan on muotoiltu lovi yhteensopivuuden parantamiseksi myös niillä emolevyillä, joissa muistipaikat sijaitsevat prosessorikannan molemmin puolin. Loven kohdalla coolerin alle jää mittaustemme mukaan noin 56 mm tilaa.
Fuma 2:n pohjan kontaktipinta on nikkelöityä kuparia, pohjaosan yläpuoli puolestaan uritettua alumiinia. Pohjaosan päälle on asennettu valmiiksi jousiruuvein varustettu kiinnityspalkki. Lämpöputkien ja pohjan puoliskojen välissä näkyy viittauksia siitä, että putket on juotettu kiinni pohjaan. Pohjan kontaktipinnan koko on noin 38 x 43 mm. Pinta on viimeistelty melko peilaavaksi, mutta valoa vasten pinnassa voi huomata kehämuodostelmassa olevia koneistusjälkiä, joita on kuitenkin hankala havaita kynnellä. Pitkän sivun suuntaisesti pinta on aavistuksen kupera, lyhyen sivun suuntaisesti suora.
Fuma 2:n mukana toimitetaan kaksi 120 mm Kaze Flex PWM -tuuletinta, jotka ovat keskenään erilaisia. Sisempi tuuletin on tavallinen 25 mm paksu malli, mutta ulompi ohuempi 15 mm Slim-malli. Maininnan arvoinen erikoisuus on tuulettimien pyörimissuunnat, eli coolerin ulompi ohut tuuletin pyörii vastapäivään ja sisempi tuuletin myötäpäivään. Scythen mukaan ratkaisu parantaa paineentuottoa ja ilmavirtausta.
Tuulettimien kulmissa on paksut silikonipehmusteet, jotka estävät värinöiden siirtymistä tuulettimista rivastoon. Tuulettimien roottorien muotoilu on sinällään melko tavanomaista, mutta ohuemmassa tuulettimessa on kaksi lapaa vähemmän. Virran tuulettimet ottavat suojasukalla päällystetyn kaapelin välityksellä – pakkauksessa toimitetaan Y-haaroitin, jolla molemmat tuulettimet saa kytkettyä ohjautumaan saman PWM-tuuletinliitännän kautta.
Eri paksuudesta huolimatta molempien tuulettimien kierrosalue on sama – 300 – 1200 RPM. Muut tekniset tiedot ovat luonnollisesti poikkeavat.
Tuulettimien tekniset tiedot:
- Mitat:
- 120 x 120 x 25 mm
- 120 x 120 x 15 mm
- Kierrosnopeusalue: 300 – 1200 RPM
- Tilavuusvirta:
- 8,3 – 33,9 CFM
- 16,6 – 51,2 CFM
- Paineentuotto:
- 0,23 – 0,9 mmH2O
- 0,76 – 1,05 mmH2O
- Melutaso:
- 2,7 – 23,9 dBA
- 4,0 – 24,9 dBA
Tuulettimien kiinnitys on toteutettu perinteisillä metallilankakiinnikkeillä, jotka ovat käytettävyydeltään joukon parhaimmistoa. Ne pysyvät hyvin kiinni tuulettimissa ja kiinnikkeissä olevien korvakkeiden avulla niiden vääntäminen kiinni cooleriin on helppoa. Pakkauksen mukana toimitetaan kiinnikkeet myös kolmannelle tuulettimelle. Tuulettimet asettuvat automaattisesti oikealle kohdalle rivastossa olevaan upotukseen.
Käyttövalmiiksi koottuna Fuma 2 on selvästi suurikokoisempia kilpailijoitaan, kuten NH-D15:ttä ja Assassin III:a pienikokoisempi ja myös useamman sata grammaa kevyempi.
Scythen asennusohjeet on painettu yhdelle suurikokoiselle taitellulle paperiarkille ja ne näyttävät ensi alkuun hieman sekavilta. Mustavalkoiset havainnekuvat ovat kuitenkin varsin selkeitä ja niitä tutkimalla pääsee nopeasti kiinni jutun juoneen. Ohjeiden yleisilmettä sekoittaa runsas Aasian kielisten tekstien määrä.
AMD-toteutuksessa perusajatus on sama kuin Intelissä, mutta eroavaisuutena käytetään emolevyn omaa taustalevyä sekä ruuveja asennuspalkkien kiinnittämiseen.
Intel-toteutuksessa kierretapit on asennettu valmiiksi kiinni taustalevyyn – niiden paikkaa täytyy vaihtaa vain, jos käytössä on vanhempi 775- tai 1366-emolevy. Tämän jälkeen etupuolelle asennetaan muoviset korokkeet, asennuspalkit sekä sormiruuvit. AMD-emolevyiltä poistetaan aluksi etupuolen vakiokiinnikkeen, jonka jälkeen niiden tilalle ruuvataan Scythen oma toteutus. Lopuksi cooleri kiristetään paikalleen kiertämällä jousitetut ruuvit ruuvimeisselillä.
Kokonaisuudessaan kiinnitysratkaisu on varsin hyvin toteutettu ja helppokäyttöinen. Ruuvimeisseliä tarvitaan Intelin tapauksessa vain itse coolerin kiinnittämiseen – sormiruuvit olisi toivonut näkevänsä myös AMD-vaihtoehdossa, sillä ne olisivat täysin toteutettavissa.
Epäkeskeisen rakenteen ja lovetun rivaston alapinnan ansiosta Fuma 2 on erittäin hyvin yhteensopiva cooleri. Sen kanssa on mahdollista käyttää korkeitakin muistikampoja prosessorikannan molemmin puolin.
Huomioita asennuksesta:
- Asennusohjeiden kuvat ovat selkeitä – aasialaiset kirjoitusmerkit häiritsevät hieman.
- Asennusvaiheet on tehty helpoiksi ja Intel-prosessoreilla ainoastaan prosessoricoolerin kiristyksessä tarvitaan ruuvimeisseliä.
- AMD-suorittimille asentaessa ruuvimeisseliä tarvitaan hieman enemmän.
- Coolerin alle jää hyvin tilaa muisteille
SilentiumPC Grandis 3
Puolassa päämajaansa pitävä SilentiumPC on tullut viime vuosina tutuksi edullisten koteloiden ja jäähdytystuotteiden valmistajana. Sen tuotteet ovat olleet varteenotettavia vaihtoehtoja erityisesti edullisemman pään kokoonpanoihin.
Yritys esitteli uuden kolmannen sukupolven Grandis-prosessoricoolerin ilmajäähdytysmallistonsa huipulle toukokuun puolivälissä. 49 euron suositushinnalla Grandis 3 on tämän vertailun edullisin cooleri. Hinta.fin mukaan se on saatavilla suunnilleen suositushinnan mukaisella rahamäärällä. Grandis 3:sta on saatavilla myös A-RGB-tuulettimilla varustettu EVO-versio noin viiden euron lisähintaan.
SilentiumPC Grandis 3 –tuotesivut
Hinta.fi, Haku: SilentiumPC Grandis 3
Grandis 3 toimitetaan kompaktissa valko-sini-mustassa pakkauksessa, jonka pinnasta käy hyvin selville itse tuotteen ulkonäkö sekä tärkeimmät speksit. Pakkauksen sisällä suojaukset voisivat olla paremmatkin, sillä coolerin ylä- ja alapuolella on ohut vaahtomuovikerros ja sivuilla ainoastaan tuulettimien ja tarvikkeiden pahvirasiat.
Toimitussisältöön kuuluu itse coolerin lisäksi kaksi tuuletinta, asennusohjeet, pieni ruiskullinen lämpötahnaa, tuuletinkiinnikkeet sekä asennustarvikkeet.
Grandis 3 muistuttaa tekniseltä toteutukseltaan hyvin pitkälti vuonna 2016 julkaistua toisen sukupolven mallia – valmistaja ei ole lähtenyt tekemään suuria muutoksia, vaan kyseessä on hyvin maltillinen uudistus. Valmistajan mukaan Grandis 3 pystyy jäähdyttämään jopa ylikellotettuja 12-ytimisiä suorittimia jopa 250 watin lämpökuormalla.
Toteutukseltaan Grandis 3 on hyvin perinteinen ja konstailematon kaksitornicooleri, joka muistuttaa ulkoisesti ja kooltaan hieman Scythen Fuma 2:ta. Laatuvaikutelma on perushyvä, eikä siinä ole suuremmin valittamista, mutta markkinoiden parhaimpien tasolle se ei aivan yllä.
Grandis 3 on yhteensopiva kaikkien nykyaikaisten AMD- ja Intel-suoritinkantojen kanssa TR4:ää lukuun ottamatta. Valmistaja lupaa coolerilleen kahden vuoden takuun.
Grandis 3:n kaksitornirakenne on symmetrinen sekä keskenään että pohjan suhteen. Rivastot ovat 40 mm paksut ja 130 mm leveät. Jäähdytysrivat ovat pinnoittamatonta alumiinia ja lämpöputket sekä pohja kuparia. Perusmallissa kupari on pinnoittamatonta, EVO ARGB -mallissa kupariosat on nikkelöity. Päällimmäiset rivat on pinnoitettu mustiksi ja lämpöputkien päissä on mustat muovikorkit.
Grandis 3 on vertailun pienikokoisin cooleri. Ainoastaan Fuma 2 osuu lähelle samaan kokoluokkaan. Pieni koko tarkoittaa luonnollisesti parempaa yhteensopivuutta koteloiden kanssa.
Tekniset tiedot:
- Ulkomitat (tuulettimien kanssa): 159 × 140 × 131 mm
- Paino (tuulettimien kanssa): 985 g
- Rivasto: alumiinia, ripaväli 2,0 mm, ripapaksuus 0,4 mm
- Pohja: kuparia
- Lämpöputket: 6 x 6 mm, kuparia
- Tuulettimet: 120 + 140 mm
- Tuetut prosessorikannat:
- Intel LGA2066/2011-v3/2011/LGA1200/1151/1150/1155/1366
- AMD AM4/AM3+/AM3/AM2+/AM2/FM2+/FM2/FM1
Jäähdytysripojen muotoilu on melko pelkistettyä. Niiden otsapintaan on muotoiltu hienojakoinen hammaskuvio ja rivat on sidottu päädyistä toisiinsa tukevuuden parantamiseksi. Mittasimme ripojen välimatkaksi 2,0 mm ja paksuudeksi 0,4 mm – molemmat lukemat ovat hyvin tavanomaisia.
Kupariset kuuden millimetrin lämpöputket lävistävät rivaston suorassa rivissä, mutta kahdessa toisistaan erillään olevassa kolmen ryppäässä. Valmistaja ei kerro lämpöputkien liitostapaa rivastoon, mutta tarkastelun perusteella välissä ei näyttäisi olevan juotosta, vaan kyse on todennäköisesti puristusliitoksesta.
Toisin kuin osassa kilpailijoista, Grandis 3:n rivastojen alapinta on täysin tasainen, eikä siinä ole porrastuksia. Pohjaosa sijaitsee tismalleen kahden rivastotornin välissä. Pohjan ja rivaston alapinnan väliin jää tilaa muisteille noin 44 mm.
Grandis 3:n pohjan kuparinen kontaktipinta on kooltaan noin 38 x 48 mm. Lämpöputkien sovitus pohjaan ei ole aivan täydellinen, sillä välissä on nähtävissä selviä pieniä rakoja. Välistä on myös nähtävissä hopeanväristä juotosmetallia, jolla putket ja pohja on liitetty toisiinsa. Kontaktipinnassa on pyöreitä koneistusjälkiä, mutta ne ovat niin hienojakoisia, ettei niitä erota kynnellä. Pinta on hienoisesti kupera molempiin suuntiin.
Grandis 3:n mukana toimitetaan kaksi Sigma HP -tuuletinta, joista toinen on kooltaan 140 mm ja toinen 120 mm. Suurempi tuuletin on tarkoitettu asennettavaksi rivaston väliin, pienempi ulkopintaan. EVO ARGB -mallissa tuulettimien malli on Pulsar HP ARGB.
Tuulettimista pienemmän kiinnityspisteet on varustettu kumipehmusteilla, mutta suurempi ei. Suuremmasta koostaan huolimatta 140 mm:n keskituuletin käyttää samaa kiinnitysreikäväliä kuin 120 mm tuulettimet. Toteutukseltaan tuulettimet ovat melko tavanomaisia – niissä on melko voimakkaasti kaartuvilla yhdeksällä lavalla varustettu roottori.
Molemmat tuulettimet ovat nestelaakeroituja ja PWM-ohjattavia ja molempien johdossa on haaroitusliitin, joten tuulettimet on mahdollista kytkeä emolevylle samaan tuuletinliittimeen. Molempien tuulettimien kierrosalue alkaa 250 RPM:stä, mutta pienempi malli kiertää 200 RPM korkeammalle 1600 RPM:ään asti. Valmistaja ei ole ilmoittanut muita tarkempia teknisiä tietoja.
Tuulettimien tekniset tiedot:
- Mitat:
- 140 x 140 x 25 mm
- 120 x 120 x 25 mm
- Kierrosnopeusalue:
- 250 – 1400 RPM
- 250 – 1600 RPM
- Tilavuusvirta:
- CFM (max)
- Paineentuotto: mmH2O (max)
- Melutaso: dBA (max)
Myös Grandis 3:ssa tuulettimien kiinnitys on toteutettu metallilankakiinnikkein. Toteutus ei kuitenkaan ole aivan yhtä onnistunut kuin kilpailijoissa, sillä kiinnike ei pysy asennettaessa kovinkaan hyvin kiinni tuulettimessa ja haraa hieman vastaan etenkin keskituuletinta paikalleen liu’uttaessa.
Vaikka Grandis 3 ei ole tuulettimien kera mikään pieni cooleri, on se tämän vertailun suurimpiin kilpailijoihin nähden vielä kohtalaisen siro ja järkevän kokoinen kokonaisuus.
SilentiumPC:n asennusohjeet on painettu yhdelle kaksipuoliselle A4-kokoiselle paperille. Ohjeissa ei ole lainkaan tekstiä, vaan asennusvaiheet on havainnollistettu kuvin, numeroin ja kirjaimin. Kuvat ovat selkeitä, joten asennustoimenpiteet onnistuvat niiden avulla, mutta ohjeiden kokonaistoteutus on silti hyvin pelkistetty.
Kiinnitysratkaisun toteutus on AMD:lle ja Intelille keskeisimmiltä osin samankaltainen – AMD:n tapauksessa hyödynnetään emolevyn mukana tulevaa vakiotaustalevyä. Asennustarvikkeet poikkeavat jossain määrin eri suoritinkantojen välillä.
Kiinnityksen toteutus on sinällään looginen, mutta käytettävyys ei ole aivan muiden vertailukumppanien tasolla. Asennustoimenpide on haastava emolevyn ollessa kotelossa. Mm. etupuolelle tulevat korokeholkit pääsevät liikkumaan herkästi asennuskehystä päälle sovittaessa ja asennuskehyksen kiinnitysruuvit vaativat ruuvimeisselin käyttöä. Lisäksi itse prosessoricoolerin kiinnitysruuvit ovat irtonaiset eikä niissä ole kuormaa tasoittavia jousia.
Ainakin itseltäni Grandis 3:n asennus onnistui lopulta nippa nappa kotelossa pystyasennossa kiinni olevaan emolevyyn, mutta se vaati melkoista sormiakrobatiaa ja kokonaistoteutus ei pärjää kilpailijoille. Lopputulos on kuitenkin tukevan ja jämäkän tuntuinen ja coolerin ympäristöön jää melko hyvin tilaa. Coolerin alla on tilaa korkeammillekin muisteille ja lisätilaa järjestyy tarvittaessa ulommaista tuuletinta pystysuunnassa säätämällä.
Huomioita asennuksesta:
- Asennusohjeet ovat hyvin pelkistetyt.
- Asennuksessa tarvitaan tavallista enemmän ruuvimeisseliä.
- Korokeholkkien paikallaan pysyminen saattaa aiheuttaa pieniä ongelmia.
- Coolerin asennus pystyssä olevaan koteloon on haastavaa.
- Coolerin alle jää melko hyvin tilaa muisteille.
Zalman CNPS20X
Vuonna 1999 perustettu etelä-korealainen Zalman on yksi jäähdytystuotteiden veteraaneista, mutta se on hiipunut viimeisen vuosikymmenen aikana marginaaliin erinäisistä syistä johtuen. Loppuvuodesta 2014 Zalmania haettiin konkurssiin omistajayritys Moneualin asiakirjaväärennöksillä hankkimasta suuresta lainasta johtuen. Zalman kuitenkin selvisi konkurssilta ja irrotettiin omistajayrityksestä, mutta joutui karsimaan toimintojaan ja irtisanomaan osan työvoimastaan.
Tapahtuneen jälkeen Zalman rakentanut toimintaansa uudelleen, mutta pysynyt Suomen markkinoilla varsin näkymättömänä. Tämän vuoden alussa julkaistu CNPS20X-prosessoricooleri nosti kuitenkin Zalmanin takaisin jäähdytysrmakkinoiden kirkkaimpiin parrasvaloihin. Uuden huippumallin suositushinta on noin 90 euroa ja se maksaa Suomessa edullisimmillaan hieman yli 80 euroa. Samasta toteutuksesta on myös pienempi yksitorninen CNPS17X-malli, jonka hinta on pari kymppiä edullisempi.
Zalmanin pakkaus on kooltaan testiryhmän suurimmasta päästä. Mustansävyisen pakkauksen etupuolella on sateenkaaren väreissä kiiltelevä logo sekä lähikuva coolerin tuulettimesta ja muista kyljistä löytyy kiitettävästi lisätietoa teknisistä ominaisuuksista ja ulkomitoista. Sisällä cooleri on suojattu asianmukaisesti vaahtomuovipehmustein sekä pahvirasioin.
Pakkauksen sisältä löytyy itse coolerin lisäksi kaksi tuuletinta, käyttöohjeet, lämpötahnaruisku, eri pusseihin jaettuja asennustarvikkeita, tuuletin- ja RGB-haaroitusjohtoja sekä tuulettimien kiinnitysraudat.
Ulkoisesti CNPS20X poikkeaa mukavasti massasta. Sen rivastoissa on käytetty persoonallista muotoilua sekä kaksisävyistä väritystä. Perusrakenne on tyypillinen kaksitornicooleri – kaksi keskenään identtistä tornirivastoa, symmetriset U:n muotoiset lämpöputket ja niiden puoliväliin sijoitettu pohjaosa. Laatuvaikutelmaltaan Zalman jää testiryhmän peränpitäjäksi – rivasto tuntuu hieman viimeistelemättömältä ja se helisee cooleria käsiteltäessä. Keskinkertainen laatuvaikutelma jatkuu tuulettimissa.
CNPS20X on yhteensopiva viimeisimpien AMD- ja Intel-suoritinkantojen kanssa TR4:ää lukuun ottamatta. Zalman lupaa coolerilleen vain vuoden takuun.
Ulkomitoiltaan CNPS20X on markkinoiden suurimpia prosessoricoolereita. Myös paino on korkea ja kannattaa huomioida etenkin, jos kokoonpanoa siirrellään paikasta toiseen.
Rivastot ovat alumiinia ja niiden keskellä on kuparinvärinen raita, joka on kuitenkin toteutettu pinnoittamalla (testattu raaputtamalla, alta paljastuu alumiinia). Lämpöputket ja pohjaosa ovat nikkelöityä kuparia. Ilmavirrasta huolehtii kaksi 140 mm tuuletinta.
Tekniset tiedot:
- Ulkomitat (rivasto): 140 x 170 x 165 mm (S x L x K)
- Paino (tuulettimien kanssa): 1300 g
- Rivasto: alumiinia, ripaväli 2,4 mm (1,4-3,3 mm), ripapaksuus 0,4 mm, pinta-ala 15242 cm2
- Pohja: nikkelöityä kuparia
- Lämpöputket: 6 x 6 mm, nikkelöityä kuparia
- Tuulettimet: 2 x 140 mm
- Tuetut prosessorikannat:
- AMD : AM4/AM3+/AM3
- Intel : LGA2066/2011-V3/2011/115X CPUs /LGA1200
CNPS20X:n molemmat tornirivastot ovat symmetrisiä keskenään ja ne koostuvat yhteensä 45 alumiinilamellista. CNPS20X:lle uniikkia on joka toisessa lamellissa limittäin vierekkäisen kanssa asettuva aaltoileva muoto, jonka myötä ripojen väliin muodostuu ilmakanavia ja ripojen väli vaihtelee 1,4 ja 3,3 mm:n välillä. Suorassa kohdassa reunoilla väli on 2,4 mm. Zalmanin mukaan rivastojen sisään muodostuu 350 ilmakanavaa, jotka parantavat ilmavirtausta coolerin läpi. Lamellit on sidottu toisiinsa tornien kyljistä rakenteen jämäköittämiseksi. Aaltoileva muoto jatkuu myös rivaston otsapinnassa.
CNPS20X:n rivaston alapinta on tasainen, eli siellä ei ole yhteensopivuutta parantavaa loveusta kuten osassa kilpailijoista. Rivaston alapinta on kuitenkin siinä määrin korkeammalla kuin pohja, että sen alle pitäisi mahtua 47 mm korkeat muistikammat.
Kuuden millimetrin kuparilämpöputket läpäisevät molemmat rivastot keskeltä tasaisessa rivissä. Lämpöputkien ja ripojen liitos näyttäisi silmämääräisesti tarkasteltuna olevan juotettu, vaikka valmistaja ei mainitsekaan mitään asiasta.
CNPS20X:n pohjan kontaktipinta on kooltaan 43 x 44 mm ja se on valmistettu nikkelöidystä kuparista. Zalman mainostaa käyttävänsä Reverse Direct Touch Heatpipe -tekniikkaa, joka vaikuttaisi kuitenkin olevan vain hieno markkinointitermi, sillä lämpöputket on juotettu tämän hintaluokan coolereille tyypilliseen tapaan kuparisen pohjalevyn sisään työstettyihin uriin.
Pohjan kontaktipinta näyttää äkkiseltään katsottuna melko kiiltävältä, mutta lähemmässä tarkastelussa siinä voi havaita kaarevia koneistusuria, jotka ovat tunnettavissa selvästi myös kynnellä. Kiinnitysrauta on kiinni neljällä ruuvilla pohjaosan yläpinnassa.
CNPS20X:n mukana toimitettavat SF140-tuulettimet poikkeavat ulkonäöltään ja toteutukseltaan radikaalisti perinteisistä tuulettimista. Valmistajan mukaan muotoilussa on hyödynnetty biomimetiikkaa, eli lainattu luonnossa esiintyvää rakennetta. Tässä tapauksessa tuulettimen rungon 4×2-sakaraisessa rakenteessa on imitoitu hämähäkin jalkoja värinöiden vaimentamiseksi. Uskoo ken tahtoo, mutta laatuvaikutelmaltaan tuulettimet eivät oikein vakuuta. Muovi on kovaa ja taipuisaa. Liekö kyse vain sattumasta, mutta ensimmäisen testikappaleemme toinen tuuletin oli rikki, joten jouduimme hankkimaan uuden tilalle.
Tuulettimien runko on siis hyvin avonainen, sillä se koostuu käytännössä neljästä kiinnityspisteisiin asti kurottavasta sakarasta, eikä varsinaista kehystä ole lainkaan. Pieni kehys tosin muotoutuu, kun tuuletin kiinnitetään mukana toimitettavaan asennuskehykseen. Myös tuulettimien roottorit ovat toteutukseltaan poikkeukselliset. Niissä käytetään kaksoislaparakennetta, jossa sisäkehälle on toteutettu erilliset pienemmät lavat. Zalmanin mukaan toteutus tekee ilmavirrasta keskitetymmän.
Osoitettavat RGB-ledit (8 kpl) on sijoitettu tuulettimen keskiöön ja niiden valo siroaa osittain myös rungon läpinäkyviin osiin. Toteutus ja yksityiskohdat ovat kömpelösti tehdyn näköiset.
Zalmanin tuulettimien kierroslukualue on tässä testiryhmässä poikkeuksellisen korkea, sillä alhaisimmillaankin ne pyörivät 800 kierrosta minuutissa. Moottorin yhteydessä on dynaaminen nestelaakerointi, jolle luvataan 100 000 tunnin käyttöikä.
Tuulettimien tekniset tiedot:
- Mitat: 140 x 140 x 26 mm
- Kierrosnopeusalue: 800 – 1500 RPM
- Tilavuusvirta: 61 CFM (max)
- Melutaso: 29 dBA (max)
- Paineentuotto: 1,1 mmH2O (max)
- osoitettavat RGB-ledit (A-RGB)
Zalmanin tuulettimien kiinnitys poikkeaa vertailun muista coolereista ja on toteutuksena varsin erikoinen. Tuulettimet ruuvataan kiinni erilliseen muoviseen asennuskehykseen, jonka päätyihin kiinnitetään erilliset metalliset kiinnitysraudat. Äkkiseltään toteutus vaikuttaa tarpeettoman monimutkaiselta ja lisäksi metalliosien kiinnitys tapahtuu hyvin hentoihin muovitappeihin, jotka saattavat olla herkät rikkoontumaan.
Käytännössä Zalmanin kiinnitysratkaisu toimii ja tuulettimet pysyvät hyvin kiinni coolerissa, mutta käytettävyydeltään ja helppoudeltaan se ei vedä vertoja tämän vertailun parhaille metallilankatoteutuksille. Maininnan arvoisena seikkana Zalman on testiryhmän ainoa cooleri, joka tarjoaa tuuletinkiinnikkeet 140 mm:n tuulettimien kiinnitysväleille.
Zalmanin käyttöohjevihkonen on kuvitukseltaan selkeä, mutta melko vähäsanainen. Eri asennusvaiheissa esitellään selvästi käytettävät osat, mistä ohjeet ansaitsevat plussan.
Kiinnitysratkaisun perusperiaate on hyvin samankaltainen sekä Intel- että AMD-alustoille ja se käyttää samaa taustalevyä LGA2011-kantaa lukuun ottamatta. Kokonaisuudessaan kiinnitys on varsin looginen ja helppokäyttöinen, vaikkakin alkuvaiheessa tarvitaan pientä näpräämistä kierreholkkien asettamiseksi taustalevyyn. Emolevyn etupuolella asennustarvikkeet kiinnittyvät sormivoimin, mutta itse coolerin kiristämiseksi tarvitaan ruuvimeisseliä ja pienenä miinuksena jousin varustetut kiristysruuvit eivät pysy itsellään kiinni coolerissa.
CNPS20X:n rivasto on siinä määrin suuri, että useimmissa emolevyssä se peittää kaksi reunimmaista muistipaikkaa alleen. Onneksi rivaston alle jää melko hyvin tilaa (47 mm), kunhan ulommaisen tuulettimen nostaa rivaston alareunan tasolle. Se puolestaan vaatii, että kotelosta löytyy riittävästi tilaa (185 mm). Huomionarvoisena seikkana tuulettimet aiheuttavat melkoisen johtopaljouden, sillä molemmista lähtee sekä virtajohto että RGB-valaistusjohto, jotka voidaan liittää samaan liittimeen haaroituskappaleen avulla.
Huomioita asennuksesta:
- Asennusohjeiden kuvitus ovat selkeät.
- Kaikille prosessorikannoille kiinnitysperiaate on hyvin samankaltainen.
- Kiinnitystarvikkeiden asennus emolevylle onnistuu sormivoimin.
- Coolerin kiristysruuvit eivät pysy itsellään kiinni coolerissa.
- Coolerin alapuolelle jää kohtalaisen hyvin tilaa muisteille, kunhan ulommaista tuuletinta nostaa tarvittaessa ylemmäs.
- Tuulettimista syntyy poikkeuksellisen paljon johtosotkua.
Testikokoonpano
Tässä sekä muissa io-techin cooleritesteissä käyttämämme kokoonpano perustuu Gigabyten Z370 Aorus Gaming 7 ATX-emolevyyn sekä Intelin Core-i7 8700K –prosessoriin. Prosessori on ”korkattu”, eli sen lämmönlevittäjä on irrotettu ja väliin on vaihdettu Cool Laboratoryn nestemäistä metallia (Liquid Ultra), jonka myötä lämmön siirtymistä testattavaan kohteeseen, eli prosessoricooleriin on saatu tehostettua. Prosessorin lämmöntuottoa on lisäksi kasvatettu nostamalla kaikkien ytimien kellotaajuutta 4,6 GHz:iin ja käyttöjännitettä 1,34 volttiin. Kokoonpanon ensisijaisena ja ainoana tarkoituksena on toimia mahdollisimman hyvänä lämmönlähteenä coolereille.
Lisäksi kokoonpanossa käytetään Gigabyten Radeon R9 285 –näytönohjainta, jonka merkitys prosessoricooleritestien osalta on kuitenkin varsin olematon, sillä näytönohjainta ei luonnollisestikaan rasiteta testeissä, joten sen lämmöntuotto pysyy pienenä. Näytönohjaimen tuulettimia ajetaan testeissä kiinteällä kierrosnopeudella (35 % PWM).
- Intel Core i7-8700K, delidded, kaikki ytimet 4,6 GHz (46 x 100 MHz) 1,34 V
- Gigabyte Z370 Aorus Gaming 7 (Intel Z370 -piirisarja)
- Kingston HyperX DDR4 2666 MHz CL15 HX426C15FBK2/16 16 Gt kit
- Intel SSDSA2MH080G1GN 2,5″ SSD 80 Gt SATA 3Gb/s
- be quiet Straight Power 10 700W –virtalähde
- Gigabyte Radeon R9 285 -näytönohjain
- Cooler Master MasterCase H500P Mesh -kotelo
- DeepCool Assassin III, Scythe Fuma 2, SilentiumPC Grandis 3, Zalman CNPS20X, Noctua NH-D15 chromax.black
- Windows 10 64-bit
- Prime95 29.8 build 6 (12 worker threads, Small FFTs)
- CPUID HWMonitor 1.41
- Intel Extreme Tuning Utility 6.5.2.40
- Gigabyte EasyTune B18.0110.1
- Gigabyte System Information Viewer B18.0315.1
Cooleritestikokoonpanon runkona käytämme Cooler Masterin MasterCase H500P Mesh –koteloa. Alkuvuodesta 2018 julkaistu MasterCase H500P Mesh on paranneltu versio H500P-mallista, joka sai kritiikkiä rakenteensa laadusta sekä umpinaisen etupaneelin heikosta ilmavirtauksesta. Uudessa H500P Mesh –mallissa on keskitytty parantamaan juurikin kyseisiä ongelmakohtia. Coolerien testaamisen kannalta H500P Mesh täyttää pitkälti samat vaatimukset kuin aiemmin käytössämme ollut HAF X – se on varustettu tehokkaalla ja avoimella ilmankierrolla ja tarjoaa mukavasti tilaa coolereiden helppoon asentamiseen.
Olemme muokanneet H500P Meshiä kevyesti paremmin testikäyttöömme sopivaksi poistamalla etupaneelin sisäpinnassa olleen ilmavirtausta rajoittaneen pölysuodatinverkon sekä kattopaneelin muovisen ikkunan.
MasterCase H500P Mesh sijoittuu kooltaan (544 x 242 x 542 mm) miditornien ja täystornikoteloiden välimaastoon ja on yhteensopiva jopa E-ATX-kokoisten emolevyjen kanssa. Kotelon vakiojäähdytys perustuu kahteen etupaneeliin asennettuun 200 mm tuulettimeen (800 RPM) sekä yhteen takapaneelin 140 mm tuulettimeen (1200 RPM), joita käytämme testeissä vakioasettelulla ja –asetuksilla. Ilmavirran pitäisi siis olla riittävällä tasolla, jotta koteloon ei jää merkittäviä coolerien testituloksia vääristäviä lämpötaskuja.
Cooleritestejä varten olemme valinneet kaikissa testattavissa tuotteissa käytettäviksi referenssituulettimiksi Noctuan industrialPPC (Protected Performance Cooling) –mallistosta NF-A14- ja NF-F12-mallien 2000 PWM –versiot. Tulemme käyttämään samoja tuulettimia referenssipisteenä myös muissa cooleritesteissämme.
Tässä vertailussa käytimme kaikkien coolereiden kanssa kahta 140 mm NF-A14 2000 PWM –mallia, joka on speksattu 500-2000 RPM pyörimisnopeusalueelle, 107,4 CFM maksimi-ilmavirralle, 4,18 mm H2O maksimipaineentuotolle sekä 31,5 dBA maksimimelutasolle. Mallin lapamuotoilu sekä paineentuotto ja ilmavirta sopivat hyvin jäähdyttimien ja jäähdytysrivastojen kanssa käytettäväksi.
Prosessorin kuutta ydintä kuormitettiin Prime 95 -rasitusohjelmalla 12 työsäikeen avulla 30 minuutin ajan (tai kunnes lämpötilat lopettivat nousemisen) ja lämpötilat mitattiin ohjelmallisesti suorittimen ytimien DTS-sensoreista (Digital Temperature Sensor) CPUID HWmonitor- sekä Intel Extreme Tuning Utility -ohjelmilla. Kuvaajaan suorittimen lämpötilaksi on merkitty kaikkien ytimien keskiarvo. Prosessoria lähimmän muistikamman pinnan sekä emolevyn virransyötön ylemmän jäähdytysprofiilin lämpötilaa mitattiin ulkoisen Meterman TMD90 -lämpömittarin ja K-tyypin termoelementtien avulla. Lämpötilat on pyöristetty lähimpään puoleen asteeseen. Huoneenlämpö liikkui mittausten aikana melko korkealla noin 22-23 asteessa. Melumittaukset toteutettiin tuttuun tapaan Velleman DVM805 -desibelimittarilla 30 cm päästä hiljaisessa tilassa.
Tuulettimien kierrosnopeusmittaukset
Mittasimme coolerien mukana toimitettujen vakiotuulettimien kierrosnopeudet koko toiminta-alueella. Kaikkien testicoolereiden tuulettimet ovat PWM-ohjattavia, joten mittasimme kierrosnopeudet koko PWM-ohjausvälillä (0-100 %) kymmenen prosenttiyksikön pykälin.
Zalmania lukuun ottamatta kaikkien testicoolereiden vakiotuulettimien kierrosnopeusalue on keskenään hyvin samankaltainen PWM-alueella 30-100 %. Coolereista Noctua ja SilentiumPC reagoivat ohjaussignaaliin myös välillä 0-20 % ja niiden pyöriminen on mahdollista pysäyttää kokonaan. Deepcoolin tuulettimet reagoivat 30 % tasosta ylöspäin ja Scythen vastaavasti 20 % tasosta ylöspäin. Kaikkien coolereiden tuulettimet käyttäytyvät välillä 30-100 % melko lineaarisesti.
Coolereista alhaisin huippunopeus löytyy Scythestä (1200 RPM) ja korkein Noctuasta, Deepcoolista ja Zalmanista (~1500 RPM). Alhaisimmillaan Noctuan ja SilentiumPC:n saa pyörimään noin 200 RPM:n nopeudella. Zalman poikkeaa muusta joukosta siinä, että sen kierrosalue alkaa hyvin ylhäältä 800 RPM:stä.
Melumittaukset ja melun arviointi korvakuulolta
Melutaso mitattiin tällä kertaa coolereista kokonaisuutena eri kierrosnopeuksilla. Mitattaessa Velleman DVM805 –desibelimittari sijoitettiin osoittamaan hieman alaviistoon kohdistettuna noin 30 cm:n päähän pöydälle pehmusteen päälle asetetun coolerin kylkeä.
Mittaukset toteutettiin ilta-aikaan hiljaisessa ilmanvaihdollisessa (pieni taustahumina) toimistotilassa. Taustamelun tasoksi mittasimme noin 35,5 dBA. Mittarin kymmenyksen tarkkuudella antamat mittaustulokset pyöristettiin kuvaajassa lähimpään puoleen desibeliin, mutta tuloksia tulkitessa kannattaa huomioida, että pienin luotettava mittaustarkkuus mittarimme ja mittausympäristömme olosuhteissa lienee noin yhden desibelin luokkaa. Kuvaajaa tulkittaessa on myös tärkeää huomioida, että desibeli on logaritminen suure ja että mittaustulokset ovat vertailukelpoisia vain keskenään samoissa olosuhteissa mitattujen tulosten kanssa.
Coolerit eivät olleet melumittausten aikana kiinnitettynä osaksi tietokonekokoonpanoa, koska mittauksen tarkoituksena on selvittää itse coolerin tuottama melutaso ja tietokonekokoonpano olisi vain häiriöksi mittaustuloksissa. Coolereille virtaa syöttämässä käytettiin Silverstonen täyspassiivista NightJar 520W -virtalähdettä, joka toimi itsenäisesti ATX-liittimeen asennetun diagnostiikkayksikön avulla.
Tuulettimien melutaso on esitetty oheisessa kuvaajassa kierrosnopeuden funktiona. Kuvaajaa tulkitessa kannattaa muistaa, että eri tuulettimien suoritusarvot (ilmavirta, paineentuotto) eivät ole samat, vaikka pyörimisnopeus on sama. Kuten kuvaajasta näkyy, kaikkien tuulettimien melutaso nousee melko samaan lineaariseen tahtiin kierrosnopeuden noustessa, mutta melutasoissa on paikoin suuriakin eroja.
Samalla kierrosnopeudella joukon selvästi meluisimpana erottuu Deepcool – ero kilpailijoihin kasvaa pyörimisnopeuden noustessa. Skaalan alapäässä kulkevat puolestaan Zalman ja SilentiumPC. Noctua sijoittuu joukon keskivaiheille.
Subjektiivisesti korvakuulolta havainnoituna Deepcoolin tuulettimet ovat noin 400 RPM:n miniminopeudellaan lähestulkoon äänettömät – 600 RPM:ään nopeutta nostaessa mukaan tulee vaimea läheltä kuultavissa oleva moottorin hurina sekä ilmavirran ääni. 800 RPM:n yläpuolelle mentäessä melutaso alkaa kasvaa voimakkaammin ja tuulettimien hurina sekä ilmavirran ääni on jo selvästi havaittavissa hiljaisessa tilassa. Yli 1000 RPM:n nopeuksilla mukana alkaa olla voimistuneen moottoriäänen ohella myös häiritsevän paljon roottoreiden surinaa sekä ilmavirran pauhua. Korvakuulolta arvioiden Assassin III on alle 800 RPM:n nopeuksilla melko hiljainen ja yli 1000 RPM:n nopeuksilla jo melko äänekäs.
Noctuan kierroalue yltää hyvin alas ja tuulettimet saa halutessaan pyörimään vaikka noin 200 RPM:n nopeudella, mutta käytännössä niiden käytössä ei ole juuri järkeä, sillä melutaso pysyy yhtä äänettömänä aina 500-600 RPM:n kieppeille asti, mutta ilmavirta luonnollisesti kasvaa. 600 RPM:n tietämillä hyvin läheltä kuulostellessa havaittavaksi tulee matalataajuuksinen hurina ja noin 800 RPM:n kohdalla mukaan tulee hiljalleen kasvava ilmavirran humina. 1000 RPM:n kohdalla vaimea hurina on jo selvästi havaittavissa hiljaisessa huoneessa ja sen yläpuolella mukaan tulee myös roottorin ilmaa repivä ääni. Täydellä nopeudella tuulettimet tuottavat jo melko voimasta surinaa sekä huminaa. Tiivistettynä alle 800 RPM:n nopeudella Noctua on hiljainen ja yli 1100 RPM:n nopeudella häiritsevän äänekäs.
Scythen tuulettimien kierrosalueeksi ilmoitetaan sama, vaikka ne ovat keskenään erilaisia. Säätöskaalan alapäässä Fuma 2 on käytännössä äänetön, jos korvaa ei tunge aivan kiinni tuulettimen lapoihin. 600 RPM:n tietämillä voi lähietäisyydeltä havaita vaimeaa hurinaa ja pientä ilman väreilyä. Lähemmäs tuhatta minuuttikierrosta mentäessä ilmavirran huminan voi hiljalleen erottaa ja sisemmästä tuulettimesta voi havaita läheltä pientä rahinaa. Vasta 1000 RPM:n yläpuolella Scythestä tulee hiljaisessa huoneessa kuultava ja aivan kierrosalueen yläpäässä ääni nousee häiritsevän puolelle. Kokonaisuudessaan Fuma 2 on vakiotuulettimillaan testijoukon hiljaisimpia coolereita ja alle 900 RPM:n nopeudella se pysyy miellyttävän hiljaisena.
SilentiumPC:n tuulettimet ovat keskenään erikokoiset ja myös niiden kierrosalue on eri, joten olemme seuranneet mittauksissa sisemmän 140 mm tuulettimen kierrosnopeutta. Grandis 3 pysyy käytännössä lähes äänettömänä alle 600 RPM:n nopeuksilla, sen jälkeen voi läheltä havaita vaimean ilmavirran huminan ja tuhatta RPM:ää lähestyessä mukaan tulee myös pieni moottorin hurina. Yli 1300 RPM:n mentäessä moottorin ääni ja ilmavirran suhina alkaa hiljalleen muuttua häiritsevän kovaksi. Yhteenvetona alle 600 RPM:n nopeuksilla Grandis 3 on lähes äänetön, alle 1100 RPM nopeuksilla miellyttävän hiljainen.
Zalmanin tuulettimien kierrosalue on testiryhmän erikoisin, sillä se alkaa vasta 800 RPM:stä, jolloin lopputulos ei ole aivan äänetön, vaan läheltä kuunnellessa voi havaita vaimeaa huminaa ja moottoreiden hurinaa. Tuhannen minuuttikierroksen paikkeilla humina ja moottorin ääni saavat kaverikseen epämääräisen ininän, joka häviää muun voimistuvan melun taakse noin 1300 RPM:n paikkeilla. Täydellä nopeudella coolerista voi myös havaita voimakkaan huminan ja roottorien ilmaa repivän äänen ohella pientä rivaston helinää, joka tukee aiempia huomioita laatuvaikutelmasta. Tiivistettynä alle 900 RPM:n nopeudella Zalman on melko hiljainen, mutta sen yläpuolella tuulettimien vinkuna saattaa häiritä monia käyttäjiä. Yli 1200 RPM:n nopeuksilla suhina ja moottorien hurina alkaa muuttua epämiellyttäväksi. Vaikka Zalman on mittausten mukaan kierrosnopeuteen suhteutettuna hiljaisimmasta päästä, ei se erotu positiivisesti edukseen korvakuulolta kuunnellessa.
Lämpötilamittaukset vakiotuulettimilla
Prosessorin sekä kokoonpanon muiden komponenttien lämpötilan seuraamiseen käytimme ulkoisen Meterman TMD90 –lämpömittarin ja K-tyypin termoelementtien sekä Intel Extreme Tuning Utility- ja CPUID HWmonitor –ohjelmien yhdistelmää. Prosessorin lämpötilaksi kirjattiin sisäisen lämpötila-anturin kaikille kuudelle ytimelle ilmoittama keskiarvo. Emolevyn virransyötön prosessorikannan yläpuolisen jäähdytysprofiilin sekä prosessorikannan puoleisen DDR4-muistikamman ulkopinnan lämpötila mitattiin ulkoisella mittarilla ja näytönohjaimen lämpötila puolestaan sen omalla lämpöanturilla HWmonitorin avulla.
Prosessorin rasitus toteutettiin kaikkia prosessoriytimiä maksimaalisesti rasittavan Prime 95 –testisovelluksen Small FFTs –testin avulla. Ympäristön lämpötila oli mittausten aikaan noin 22-23 astetta. Kuvaajassa on ilmoitettu delta-T-arvot, eli prosessorin lämpötilasta on vähennetty testihetkellä vallinnut ympäristön lämpötila.
Lämpötilamittauksissa kirjasimme ainoastaan rasituslämpötilat, jolloin prosessoricooleria rasitetaan maksimaalisella lämpökuormalla ja siten jäähdytysratkaisujen kyvyt sekä rajat saadaan parhaiten esiin. Ensin suoritimme testit coolerien vakiotuulettimilla ja sen jälkeen Noctuan tuulettimilla toteutetulla referenssijäähdytyksellä, jonka tulokset ovat tietyissä määrin vertailukelpoiset muiden tulevaisuudessa testaamiemme coolereiden kanssa.
Testicoolerit asennettiin puhaltamaan ilmaa kotelossa vaakasuuntaisesti, jolloin ne käyttivät pääosin etutuulettimilta tulevaa ”tuoretta ilmaa”. Lämpötahnana käytettiin Noctuan NT-H2:ta. Coolereita ajettiin PWM-ohjattuna tuulettimien maksimi-, keski- ja miniminopeuksilla, tai lähimmillä mahdollisilla asetuksilla. Tuulettimien nopeussäätö toteutettiin ohjelmallisesti PWM-ominaisuutta hyödyntäen Gigabyten System Information Viewer -sovelluksen avulla. Määritimme tuulettimien kierrosnopeusprofiilin ja valitsimme keskinopeuden kierroslukualueen puolivälistä. Tästä syystä kuvaajasta löytyy coolereiden kohdalta kolme eri kierrosnopeutta. Tarkoituksena on havainnollistaa coolereiden jäähdytystehoa koko vakiotuulettimien pyörimisnopeusalueella.
Coolereiden vakiotuulettimilla prosessorin lämpötila liikkui testikokoonpanossa noin 70-80 celsiusasteen haarukassa (huom! kuvaajassa delta-T-arvo). Tuulettimien maksiminopeudella parhaan suorituskyvyn saavutti Noctua asteen erolla Deepcooliin. Käytännössä ero on niin pieni, että se saattaa vielä mennä mittausvirheen piikkiin. Kolmen asteen päässä Noctuasta perässä tulee Zalman ja perää pitää ryhmän pienikokoisin kaksikko, eli Scythe ja SilentiumPC asteen erolla toisiinsa ja 6-7 asteen erolla kärkeen.
Tuulettimien keskinopeudella lämpötilat käyttäytyvät kaikissa coolereissa loogisesti ja ne sijoittuvat suurin piirtein ääripäiden väliin. Keskimäärin prosessorin lämpö nousi coolereilla 3-4 astetta maksiminopeuteen nähden – Zalmanilla muita vähemmän.
Hiljaisella pyörimisnopeudella alhaisimmat lämpötilat saavutettiin Zalmanilla, koska sen tuuletin pyörii selvästi muita nopeammin ja äänekkäämmin. Muun testijoukon tulokset ovatkin huomattavasti lähempänä toisiaan lämpötilojen asettuessa kolmen asteen haarukkaan.
Yleishuomiona vakiotuulettimilla ajettuihin tuloksiin liittyen coolereita ei kannata vertailla liian tiukasti suoraan toisiinsa, vaan tuloksista kannattaa ennemminkin hahmottaa yleinen suorituskykyalue, johon cooleri vakiotuulettimia käyttäessä kykenee.
Kokoonpanon lämpötilojen, eli tässä tapauksessa emolevyn virransyötön jäähdytyssiilin ja muistikamman lämmönlevittäjän pintalämpötilojen osalta tulokset ovat tyypillisesti osittain hieman hankalasti tulkittavia ja coolerin tuulettimien malli ja asettelu sekä rivaston muotoilu saattaa vaikuttaa yllättävänkin paljon siihen, miten ilma liikkuu prosessorikannan ympäristössä.
Yleisenä testiryhmää koskevana havaintona virransyötön lämpötila nousi kaikilla coolereilla tuulettimien nopeutta laskettaessa, mutta vaikutus muistien lämpötilaan oli olemattoman pieni ja lähes virhemarginaalin puitteissa. Kannattaa myös muistaa, että etenkin virransyötön lämpötila riippuu paljon emolevyllä käytetyn jäähdytysratkaisun sijainnista ja toteutuksesta, joten se saattaa vaihdella emolevyjen välillä paljonkin.
Lämpötilamittaukset referenssituulettimilla
Toisessa testivaiheessa vaihdoimme coolereihin edellä esitellyt Noctuan referenssituulettimet (NF-A14 iPPC 2000 PWM), joita käytämme kaikissa io-techissä testattavissa 140 mm tuulettimia tukevissa coolereissa. Kaikkien coolereiden mukana ei toimitettu kiinnikkeitä 140 mm tuulettimille, mutta saimme asennettua tuulettimet kaikkiin coolereihin pientä patenttia käyttäen.
Ajoimme testit referenssituulettimien maksimi- (2000 RPM) ja miniminopeudella (600 RPM), minkä avulla saimme hahmoteltua coolereiden jäähdytysrivastojen tarjoaman suorituskykyalueen ääripäiden välillä. Yhteneväisillä tuulettimilla ajettavat testit tuovat esiin coolereiden tuulettimien ja jäähdytysrivasto-osan väliset erot ja antavat hieman osviittaa siitä, kannattaako käyttäjän mahdollisesti vaihtaa tuulettimet toisenlaisiin.
Referenssituulettimilla ajetut testit toivat jopa hieman yllättäen coolereiden tuloksia lähemmäs toisiaan, joka viittaa siihen, että valmistajien käyttämissä tuuletinvalinnoissa on eroja ja että niitä on mahdollisesti onnistuttu optimoimaan jäähdytysrivastolle sopivaksi.
Coolereista kolme vakiotuulettimilla suorituskykyisintä, eli Noctua, Deepcool ja Zalman, eivät hyötyneet juurikaan referenssituulettimista, mutta pienikokoisemmat Scythe ja SilentiumPC sen sijaan paransivat tulostaan etenkin maksiminopeudella, minkä myötä kaikki coolerit asettuivat varsin lähelle toisiaan.
Referenssituulettimien maksiminopeudella parhaat tulokset mitattiin Noctualta ja Deepcoolilta ja heikoimpaan SilentiumPC:hen eroa oli vain 3,5 astetta. Miniminopeudella erot pysyivät myös yhtä maltillisina ja järjestys lähes samana.
Yhteenvetona referenssituuletintestien pohjalta voidaan todeta, että ainakin testikokoopanon tasoisella kuormalla ero testiryhmän coolereiden jäähdytysrivastojen jäähdytystehossa on varsin pieni. Pienempiä 120 mm vakiotuulettimia käyttävät mallit vaikuttaisivat siis kärsivän suorituskyvyssä pienemmistä tuulettimistaan jonkin verran.
Yhteenveto
Muutaman vuoden tauon jälkeen oli mukava jälleen palata ilmajäähdytteisten prosessoricoolereiden pariin ja ottaa selvää mitä tuoreimmilla uutuusmalleilla on tarjottavanaan. Ilmajäähdytteisten high-end-coolereiden suorituskyky on polkenut jo useamman vuoden hyvin pitkälti paikallaan, eikä tilanne vaikuttaisi tämän vertailun perusteella muuttuneen mihinkään.
Siitä huolimatta tilanne ei ole huono, sillä hyvien ilmajäähdytteisten prosessoricoolereiden valikoima markkinoilla on hyvä ja jopa parantunut aiemmasta, ja ne tarjoavat edelleen hyvän vastineen rahalle, kun tarkastellaan jäähdytystehoa, hiljaisuutta ja luotettavuutta kokonaisuutena. Tehokkaammille nestejäähdytysratkaisuille ilmajäähdytys ei enää pärjää, mutta vastapainoksi se tarjoaa huomattavasti luotettavampaa ja vähemmän ylläpitoa vaativaa toimintaa.
Kaikki tämän testiviisikon coolerit osoittautuvat jäähdytysteholtaan varsin suorituskykyisiksi ja suurimmat erot näyttäisivät muodostuvan valmistajien tuuletinvalinnoista. Hinnaltaan eduksi erottautuivat Scythe ja SilentiumPC, jotka ovat huomattavasti kolmea muuta edullisempia. Hinta huomioiden ryhmän parhaan vastineen hinnalle tarjoaakin Scythe, joka on varsin hyvin toteutettu kokonaisuus. Jäähdytysteholtaan joukosta erottuivat puolestaan Noctua ja Deepcool, jotka muodostivat joukon kärjen sekä omilla- että referenssituulettimilla.
Tämän vertailuryhmän coolereista voi suositella erityisesti Noctuaa ja Scytheä, riippuen siitä minkälaisella budjetilla on liikkeellä. Noctua on kaksikosta kokonaisuudessaan parempi, mutta ei lähellekään hintaeron veroisella marginaalilla. Tällä kertaa myöskään muut coolerit eivät kuitenkaan ole lainkaan hullumpia vaihtoehtoja, joten kuluttajalla riittää valinnanvaraa.
DeepCool Assassin III
Deepcoolin tuore Assassin III on vahva haastaja Noctuan NH-D15:lle ja se venyy testiemme perusteella lähestulkoon identtiseen suorituskykyyn kilpailijansa kanssa. Kyseessä on siis kiistämättä yksi markkinoiden tehokkaimmista ilmajäähdytteisistä prosessoricoolereista. Assassin III:n heikkoutena on sen tuulettimien melutaso, joka on tämän vertailun äänekkäintä kastia. Pienillä kierroksilla tuulettimet ovat toki hiljaiset, mutta 800 RPM:n jälkeen desibelit nousevat jyrkästi muiden yläpuolelle. Kiinnitysratkaisu on selkeä ja helppokäyttöinen, eikä ruuvimeisseliä tarvita kuin coolerin kiristämiseksi. Hinta on markkinoiden yläpäätä, mutta aavistuksen Noctuan mustaa NH-D15:ta edullisempi.
Plussaa:
- Suorituskyky
- Hiljainen alle 800 RPM kierrosnopeuksilla
- Toimiva ja helppo kiinnitysratkaisu
Miinusta:
- Hinta
- Tuulettimien melutaso korkeammilla kierroksilla
Noctua NH-D15 chromax.black
Noctuan NH-D15 on ollut julkaisustaan lähtien ilmajäähdytteisten prosessoricoolereiden kärkinimi ja vaikka vuosien varrella on nähty muutamia varteenotettavia haastajia (mm. Cryorigiltä, Phanteksilta ja Thermalrightilta), ei ainuttakaan kokonaisuutena tarkasteltuna selkeää NH-D15:n selättäjää ole löytynyt, eikä sitä ennakko-odotuksista huolimatta löytynyt tässäkään vertailussa. Noctua uudisti huippumalliaan hiljattain visuaalisesti mustalla chromax.black-versiolla, mutta suorituskykyyn väritys ei testiemme mukaan vaikuta. NH-D15 chromax.black on tyylikäs ja erittäin laadukkaasti toteutettu kokonaisuus. Etenkään laadun ja viimeistelyn osalta sille ei löytynyt tästä vertailusta veroista. Suorituskyvyn osalta NH-D15 on edelleen aivan luokkansa kärkikastia ja tuulettimien säätöalue mahdollistaa sekä hiljaisen että tehokkaan toiminnan. Myös kiinnitysratkaisu on edelleen markkinoiden kärkeä.
Noctuan heikkoutena on hinta, joka on tämän vertailun kallein. Toisaalta Noctuan coolerin menneinä vuosina ostaneet ovat voineet huomata, että ne kestävät lähes isältä pojalle. Ensimmäiset vuonna 2005 julkaistut mallit ovat edelleen täysin käyttökelpoista tavaraa nykyprosessoreiden kaverina ilmaiseksi tarjottavien kiinnitystarvikkeiden avulla. Lisäksi hinnasta voi säästää viitisentoista euroa, jos valitsee mustan sijaan alkuperäisen nikkelöidyn version.
Plussaa:
- Markkinoiden kärkeä edustava laatuvaikutelma ja viimeistely
- Suorituskyky
- Toimiva ja helppo kiinnitysratkaisu
- Hiljainen alle 900 RPM kierrosnopeuksilla
- Mahdollisuus sammuttaa tuulettimet kokonaan 0 % PWM-asetuksella
Miinusta:
- Hinta
- Ruuvimeisselin tarpeen määrä AMD-kiinnityksessä
Scythe Fuma 2
Ensimmäisen sukupolven Fuma oli hyvä cooleri ja Fuma 2 jatkaa samoissa jalanjäljissä. Se ei ole yhtä suurikokoinen kuin osa kilpailijoistaan, mutta siitä huolimatta se tarjoaa varsin hyvää suorituskyky ollen samalla vertailun hiljaisimpia coolereita. Aivan kärjen tasolle se ei etenkään vakiotuulettimilla suorituskyvyssä yllä, mutta toisaalta useimmissa käyttötarkoituksissa asialla ei ole mitään käytännön merkitystä. Yhteensopivuuden osalta Fuma 2 on vertailun kärkeä, sillä se on selvästi vertailuryhmän matalin ja lisäksi muistiyhteensopivuutta on optimoitu epäsymmetrisellä rakenteella. Myös kiinnitysratkaisu on helppokäyttöinen ja onnistunut.
Plussaa:
- Laatuvaikutelma ja viimeistely
- Suorituskyky varauksin
- Poikkeuksellisen hyvä yhteensopivuus
- Toimiva ja helppo kiinnitysratkaisu
- Hinta
Miinusta:
- Ensisilmäyksellä hieman sekavasti toteutetut ohjeet
SilentiumPC Grandis 3
SilentiumPC:n Grandis 3 on tämän vertailun edullisin cooleri ja hintaeroa esimerkiksi Noctuaan verrattuna voi pitää jo varsin merkittävänä, sillä NH-D15 chromax.black maksaa tuplaten siihen nähden. Grandis 3:ssa on pienet puutteensa, mutta niistä useimmat on helppo antaa hinnan myötä anteeksi ja kokonaisuudessaan kyseessä onkin varsin käyttökelpoinen kokonaisuus.
Vakiotuulettimilla Grandiksen suorituskyky on joukon heikointa, mutta ero kärkeen ei silti ole huikea ja referenssituulettimilla se kutistui melko pieneksi. Tuulettimien kierrosalue on melko laaja ja tarvittaessa ne saa myös pysäytettyä. Tarvittaessa tuulettimet saa säädettyä hyvin hiljaisiksi. Kiinnitysratkaisu on toimiva, mutta ei helppoudeltaan aivan parhaiden luokkaa. Hinta on Grandiksen kovimpia valttikortteja, mutta sen harmiksi Scythen Fuma 2 kiilaa lähes samaan hintapisteeseen vielä paremmalla toteutuksellaan.
Plussaa:
- Suorituskyky varauksin
- Kilpailijoihin nähden kohtuullinen koko
- Mahdollisuus sammuttaa tuulettimet kokonaan 0 % PWM-asetuksella
- Hinta
Miinusta:
- Kiinnitysratkaisun ruuvimeisselin tarpeen määrä
- Tuulettimien kiinnitys varauksin
Zalman CNPS20X
Vuosituhannen alun menestysvuosien jälkeen Zalman on ollut pitkään poissa varteenotettavien coolerivalmistajien joukosta, mutta uuden CNPS20X:n myötä se tekee paluun kärjen tuntumaan. Valitettavasti kokonaisuus ei ole aivan yhtä viilattu kuin pahimmissa kilpailijoissa – laatuvaikutelma on hieman puutteellinen sekä rivastossa että tuulettimissa.
Suorituskyvyltään CNPS20X yltää lähelle vertailun terävintä kärkeä, mutta viimeisin puristus jää uupumaan. Tuulettimien kierrosalue on varsin erikoinen, sillä se alkaa vasta 800 RPM:stä, joten miniminopeudellakaan Zalmanista ei saa yhtä äänetöntä kuin kilpailijoista. Lisäksi havaitsimme äänessä nopeusalueen keskivaiheilla häiritsevää ulinaa, joka rajaa kierrosvälin 1000-1300 RPM:n väliltä pois suositeltavien joukosta. Itse coolerin kiinnitys on melko toimiva, mutta tuulettimien kiinnitysratkaisu on toteutettu tarpeettoman monimutkaisesti. CNPS20X:n hinta asettuu ilmajäähdytteisten coolereiden yläsektoriin, jossa se ei valitettavasti aivan pysty kilpailemaan Noctuan ja Deepcoolin kanssa. Tässä vertailussa Zalman jääkin hieman väliinputoajaksi, vaikkei huono cooleri olekaan.
Plussaa:
- Suorituskyky
- RGB-valaistus (sitä arvostaville)
Miinusta:
- Laatuvaikutelma
- Tuulettimien korkealta alkava kierrosalue
- Tuulettimien kiinnitysratkaisu
- Hinta varauksin
Hyvä artikkeli! Kiitoksia 🙂
En nyt sano Noctuaa huonoksi, sanon vaan, että sillä oli paljon asioita, jotka tekevät siitä huonomman hinta/laatu-suhteen valinnan. Tietenkin se taisi olla tehoiltaan paras (tosin ei 400 RPM), niin se on käytännössä "jos on rahaa ostaa paras, tämä on se paras".
Meluvakioidut mittaukset on niin Gamersnexus.. Jos noista ei itse näe, että Noctua ei ole hiljaisin, niin oma vika.
Mieluummin tämmöisiä oikean käyttötapauksen mittauksia, kun samalla tuuletinkäyrällä oikeassa käytössä nämä käyttäytyvät noin. En ole eläessäni optimoinut konetta jollekin tietylle meluntuotolle (vakioarvo) ja veikkaisin, että kaikki muutkin tekevät tyylillä "mahdollisimman hiljainen", jos siihen mennään.
Kiitoksia,
Hyvä artikkeli. Itselläni on AMD ryzen 3950X ja siinä kiinni Scythe FUMA 2. Ajatus oli ostaa noctua ja odottelin, että tulisi se uusi malli ”NH-D16” vai mikä se nyt olisikaan, mutta ei sitä ole vieläkään julkaistu. Olen todella tyytyväinen scytheen, halpa ja riittää hyvin kun ajan vakiokelloilla, ei ole edes ajatuksena ylikellottaa. Kotelona on Fractal Design R6 USB-C.
Noctuan seuraaja D15:lle on tulossa tällä tietoa ensi vuoden aikana: Roadmap of upcoming products
Fuma 2 tarjoaa kyllä erinomaisen vastineen rahalle ja on vieläpä varsin yhteensopiva koteloiden kanssa. Hyvä valinta siis.
Noctuan NT-H2:sta käytän, oli se siellä mainittu
Itse vedin biosista ne tuulettimet lämpöohjatuiksi ja sen jälkeen ei ole meteli Noctuan kanssa haitannut. Ainakaan siis normaalikäytössä. Toki ne saa huutamaan jos alkaa luukuttamaan jotain kyykytyssoftaa, mutta se on ihan eri homma se.
Itse jättäisin keskipaikan tyhjäksi ja laittaisin puhaltimet ulkoreunoille ja imemään ilmaa keskeltä ulospäin. Testasitteko tämmöistä?
Jotain tuotekehityksen nopeudesta (lue: hitaudesta) kertoo varmaankin se, että tuota NH-D16 mallia (tai mikä sen nimi sitten ikinä tuleekin olemaan) esiteltiin Computex 2019 messuilla. Siitä on nyt jo yli vuosi aikaa. Ja toinen vuosi menee vielä siihen, että odotetaan tuotetta saapuvaksi kauppojen hyllylle.
Tuskin menee veikkaus ihan pieleen, jos väitän, että tällä tulevalla NH-D16 möröllä pärjää 2030-luvulle asti ilman sen suurempia kilpailijoita ilmajäähdytyksen osalta Ja tuo nykyinen NH-D15 on varmaan vielä 2030 – eli yli 15 vuotta julkaisun jälkeen – yksi parhaimmista markkinoilla olevista ilmajäähdyttimistä. Money well spent. Muutaman kympin säästöt tuotteissa, joiden elinikä lasketaan parhaimmillaan vuosikymmenissä on vähän niin ja näin.
Noctuan kierroalue yltää hyvin alas ja tuulettimet saa halutessaan pyörimään vaikka noin 200 RPM:n nopeudella, mutta käytännössä niiden käytössä ei ole juuri järkeä, sillä melutaso pysyy yhtä äänettömänä aina 500-600 RPM:n kieppeille asti, mutta ilmavirta luonnollisesti kasvaa.
Kierrosnopeusprofiilin esimmäisen pisteen voi asettaa ihan hyvin 200-300 RPM:ään, jos se sopii omalle kokoonpanolle ja haluaa sitä hyödyntää. Jos lämmöt nousee, niin sitten nousee automaattisesti kierrosnopeuskin asetetun käyrän mukaisesti. Muuten idlessä kerää vähemmän pölyä ja laakerit kuluvat vähemmin. Erot lienee häviävän pieniä, mutta kyllä suuressa dynaamisessa kierrosnopeusalueessa piilee ehdottomasti järki, joka korostuu erityisesti huonolaatuisilla tuulettimilla.
Prosessorin sekä kokoonpanon muiden komponenttien lämpötilan seuraamiseen käytimme ulkoisen Meterman TMD90 –lämpömittarin ja K-tyypin termoelementtien sekä Intel Extreme Tuning Utility- ja CPUID HWmonitor –ohjelmien yhdistelmää.
Olisi hyvä tietää tarkemmin, että miten tämä mittausjärjestely on tarkemmin ottaen tehty ja miten esim. mittalaitteiden moitteeton mittaustarkkuus on todennettu. Testimittausten aikainen suhteellinen ilmakosteuskin on ihan kiinnostava tieto. Lämpötila-alueen jo mainitsittekin.
Muita kommentteja:
Suhteelliset lämpötilat olisi voinut korvata absoluuttisilla kuvaajilla, jossa testiympäristön lämpötilavaihtelut on jo huomioitu. Samaa aritmetiikkaa, mutta antaa intuitiivisemmin lisäinformaatiota myös käytännön lämpötiloista. Periaatteessa voisi siis lisätä +22.5 °C delta-tuloksiin, kun testiympäristö (kellari?) noinkin stabiili.
Prosessorin lämpötilat eri olisi kiva saada verrattua suhteessa niiden tuottamaan ääneen, mutta tämä on tietysti hyvin hankalaa ja aikaa vievää. Tässä haen sitä, että mikä cooleri olisi optimaalinen jäähdytysteholtaan ja hiljaisuudeltaan. Jos testijoukon L, M & H kierrosnopeudet olisivat ennaltamäärättyjä (pl. Zalman), niin vertailu olisi mielekkäämpää melutasotaulukosta.
Koko tässä hommassa on se, että mikään säätöohjelma ei käytä RPM:ää yksikkönä, eikä niitä tuuletinkäyriä piirrellä RPM:n ympärille. Eikä myöskään melutason. Niin mitä hyötyä tällaisista taulukoista ja mittauksista on muille kuin Excel-perversseille?
Tuulettimien keskinopeudella lämpötilat käyttäytyvät kaikissa coolereissa loogisesti ja ne sijoittuvat suurin piirtein ääripäiden väliin. Keskimäärin prosessorin lämpö tippui coolereilla 3-4 astetta maksiminopeuteen nähden – Zalmanilla muita vähemmän."
Eikös tuo prosessorin lämpö nouse (eli suorituskyky tippui) tuon 3-4 astetta keskinopeudella vs maksimikierrosnopeus.
Mutta oli kyllä hyvä artikkeli, kiitoksia.
Tulevaisuuden ehdotuksena mietintään: Huippuluokan ilmajäähy vs keskitason vesijäähy. Parhaimmat vesijäähyt ovat toki aivan omassa luokassaan, mutta jos sieltä laskeudutaan vähän alaspäin, niin olisi hyvinkin mielenkiintoista nähdä tämänhetkinen ero ilmajäähyjen ja vesijäähdytyksen välillä. Kuinka paljon hyvästä vesijäähystä on lisähyötyä? Voisi kuvitella, että suurin etu olisi niiden viimeisien parinsadan mhz:n ylikellotuksessa, mutta onko näin? Tuo kiinnostaisi itseäni ja voisi kuvitella kiinnostavan vähän yleisemminkin rautapuolen harrastajia.
Foorumeillahan tästä on ollut puhetta ja ilmeisesti coolerista riippuen ero saattaa olla huomattava. Myös AMD alustalla ajetut tulokset olisi siis mielenkiintoinen lisä testeihin. Näkisi selvästi syntyykö eroa, ja jos syntyy niin millaista. Ja muuttuuko asetelmat alustasta riippuen.
Siis nämä sb-e, ib-e mallit.
Ei mitään uutta siis näiden osalta.
Eikös tässä pitänyt testata jäähyjä, eikä suorituskykyä kotelossa? Liikaa muuttujia, suorituskyky vakiotuulettimin ei sinnsä kiinnosta, vaan kaikkien testaus aftermarket flektein… jota oli tehty toki. Avoimessa ilmassa kun saisi vielä testit.
Hyvä artikkeli!
Veikkaisin, että kotelotuulettimet pääasiassa aina puhaltavat edestä taaksepäin, jolloin prossujäähyn tuulettimet mukailevat tätä virtaussuuntaa. Ehdottamallasi tavalla toinen prossujäähyn tuuletin puhaltaisi edessä olevia kotelotuulettimia vasten ja heikentäisi virtaavuutta.
Laadukasta sisältöä vaan jaksaa lukea ja alkaa tekemään mieli uutta jäähyä
Onhan teillä jo kerättynä tarpeaksi dataa tuon esittämiseksi. Asettaa vaan käyrälle noi vakiotuulettimilla saadut lämpöytila-arvot toiselle akselille ja melumittauksista saadut arvot toiselle akselille. Niin kauan kun oletetaan että noi ilmiöt käyttäytyy riittävän lineaarisesti niin mitään isompia heittoja ei pääse syntymään.
ITX-puolella voisi olla kiinnostavaa lukea vastaava vertailu vaakamallisista jäähyistä jossain kokoluokassa. Verrokeiksi vielä vaikka Ryzenin vakiojäähyt
Oskarilta on tulossa ITX-puoleen liittyen matalien alle 50 mm ilmajäähyjen vertailu.
Arctic Freezer 34 olisi ollut mukava nähdä verrokkina, vaikka ei mitenkään samaa luokkaa edustakaan. Lähinnä kiinnostaisi kuinka paljon parempia nämä parhaimmat ilmajäähyt ovat verrattuna tämän hetken hintaansa nähden parhaimpaan ilmajäähyyn, jota täälläkin konepaketteihin jatkuvasti suositellaan. Ehkä Freezer 34:sta (yhdellä ja kahdella tuulettimella) voisi tehdä ihan oman testin, jossa verrokkina NH-D15?
Tällainen teemoitettu eri hintaluokkia vertaileva testi voisi ehkä sopia paremmin videomuotoon
Alustaksi vaikkapa Ryzen 3700X, 3800X ja 3800XT. Vertailuun mukaan Ryzenin vakiojäähy (XT-mallillahan tätä ei kyllä ole), joku 10-20 euron karvalakkijäähy, ~50 euron perushyvä ilmajäähy, high-end ilmajäähy (Noctua) ja joku satasen AIO-vesijäähy. Testin pointtina katsoa miten prosessori käyttäytyy milläkin jäähyllä (boost-kellot ja perus CPU-testit prosessorin nopeuden suhteen). Eli ideana tarkistaa että onko käytännössä enempi hyötyä investoida tehokkaampaan prosessoriin ja käyttää sen mukana tulevaa vakiojäähyä (tai XT:lle ostaa joku halppisjäähy), vai ottaa halvempi prosessori ja investoida parempaan jäähyyn.
3700X maksaa about 350 euroa.
3800X maksaa about 400 euroa eli +50 euroa edelliseen.
3800XT maksaa about 440 euroa eli +90 euroa ensimmäiseen. (hinnat jimmssiltä)
Onko 3800XT karvalakkijäähyllä tehokkaampi kuin 3700X satasen AIO:lla? Hintahan näillä ois about sama.
Onko 3800XT + 50 euron jäähy tehokkaampi kuin 3700X + satasen AIO?
Paljonko 3700X:n lisäksi pitää investoida jäähyyn että mennään 3800X + boxed ohi?
Onko tuo satasen AIO yleensä tehokkaampi kuin se 10-20 euroa halvempi high-end ilmajäähy?
Parempi joo, mutta on tämä minusta silti hyödyllisempää esittää kuin olla esittämättä. Näkee todella helposti suunnilleen sen että missä mennään. Käppyrästä tulisi parempi jos noi matalimmat läpötilatestiin valitut kierrosluvut olisivat vastanneet ensimmäistä taustamelun ylittävää kierroslukua.
katso liitettä 422543
On se Noctua vaan kyllä kova, dominoi suorastaan kun käppyrät laittaa kohdilleen. Lisäksi se suoriutuisi vielä paljon paremmin jos sitä oltaisiin matalilla kierroksilla ajettu 500 kierrosta minuutissa 400 kierroksen sijaan, sillä äänenvoimakkuus on molemmilla artikkelin mittauksissa sama, mutta ilmavirta on varmasti voimakkaampi. Myös deep coolin tulokset paranisivat jos sen kierrokset oltaisiin nostettu 500 asti, samoin kuin silentium jos kierroksest oltaisiin nostettu 500->600. Scythelläkin olisi ollut varaa nostaa kierroksia 400->500 ilman että eroa äänenvoimakkuuteen olisi syntynyt. Oikeastaan ainoa jäähdytin jota on ajettu äänenvoimakkuuden kannalta optimaalisesti matalassa päässä on toi Zalmanin tuotos, johtuen varmaan siitä että se ylittää aina taustamelun tason omalla hurinallaan.
@Juha Kokkonen, voisko olla jatkossa mahdollista että matalassa päässä säädätte tuulettimet ainakin tonne taustamelun tasolle? Nyt monilla jäähyillä jää suorituskykyä käyttämättä ilman mitattavaa eroa äänenvoimakkuudessa.
Tuo toimituksen valinta-kuva on vähän hämäävä, kun se näyttää nuolelta alaspäin.
Mielenkiintoista kyllä mutta piiloton takia ei oikein toteutettavissa. Se 3700X voi olla tehokkain noista millä jäähyllä tahansa jos hyvän yksilön sattuu saamaan.
Joo, tämä tuli itsellekin jälkikäteen tuloksia tulkitessa mieleen, täytyy tehdä noin seuraavissa artikkeleissa.
Ja ainakin Noctualta saa jopa ilmaiseksi sopivat kiinnikkeet jos alusta vaihtuu sellaiseksi ettei valmiina tule mukana. Itse vaihdoin vasta Z170 laudasta B550:een ja NH-U9B:n mukana ei tullut AM4 adapteria niin piti hankkia erikseen. Kuitteja vastaan olisi saanut ilmaseksi mutta malttamattomalle oli about 7 euron vaihtoehto niin kuka viitsii odotella.
Noctuan hintasuhteesta sen verran että sitä kasvattaa väärään suuntaan toki sekin että kysessä on tuo chromax-versio, käytännössä saman coolerinhan tosiaan saa kuten artikkelissa mainitaan myös "ruman" värisenä 15€ halvemmalla. Eli väripremiumia pitää olla valmis maksamaan jos chromaxin haluaa.
@Juha Kokkonen artikkelin tai testiosion alussa olisi kiva olla samanlainen "Hintataso Suomessa" yhteenveto kuin noissa prosessoriartikkeleissa on ollut, nyt joutuu kelaamaan kaikki pitkät (mutta ansiokkaat) esittelyt läpi jos haluaa tarkistaa miten ne hintasuhteet menikään.
Se on kyllä noissa Noctuoissa loistavaa, että jopa meikäläisen ensimmäiset vuoden 2005 NH-U12(?) yksilöt saa edelleen nykykoneisiin kiinni kun on vaan hommannut päivitetyt kiinnikkeet ilmaiseksi Noctualta. Aika harvalla 15 v coolerilla voi tehdä saman.
Jälkimmäisessä on ideana sitouttaa lukija käymään läpi koko artikkeli huolella Ei vaiskaan, lisään nuo hinnat alkuun, ihan hyvä idea
Hyvä kattava artikkeli ja jos haluaa jotain kehittää niin mahdollisesti voisi harkita tuulettimien kierrosnopeuden testaamisen mutta vaatii mittalaitteen siihen.
Itselleni on selvää, että jos ostan vielä täyspaksun kotelon, niin jättikokoinen Noctua sinne tulee. Kysymys vaan kuuluu, että mitä sitä ostaisi jos rakentaa jonkun mITX / mATX vehkeen koteloon, johon 16cm tornicooleri ei mahdu, mutta tilaa on kuitenkin enemmän kuin ihan vähän?
Joskus 2010 tietämillä ostamani Megahalems jäi kakkoskoneeseen tuon takia kun päivitin uuteen amd-alustaan. En nyt pahana pitänyt, varsinkin kun nurkissa pyöri puoli-ilmainen custom-vesijäähypaketti asennusta odottelemassa, mutta olishan tuo hauskaa ollut jos jäähyn olisi vielä saanut nykypäivänkin koneisiin.
Sinänsä voisi olla aiheellista, kun moneen jäähyyn on tehty lapamuotoilua äänen optimoimiseen. Voi olla, että subjektiivinen arvio vakiotuulettimella & RPM:llä on yhtä hyvä idea. Tosin veikkaan että äänenlaatu muuttuu enemmän kuin desibelit, minimaalisista eroista kuitenkin puhutaan, siedettävillä äänentasoilla.
Eiköhän niitäkin tulla loppuvuonna vielä testaamaan.
Eipä tuon NH-D15:n tullessa senaikaisissa vertailutesteissä ollut aikanaan kun joku parin asteen ero sen hyväksi joten ihan hyvin NH-D14 menee edelleen. NH-D15:n muotoilu mahdollistaa tietyissä tapauksissa korkeampien muistikampojen käytön. Itsellä koneessa joulukuussa 2009 ostettu NH-D14 alkuperäisillä tuulettimilla ja rokkaa edelleenkin todella mainiosti. LGA2011- ja AM4-kiinnikkeet olen siihen aikojen saatossa ostanut mutta ne kun ovat irronneet tyyliin 6-7 € hintaan päivityksen yhteydessä samasta kaupasta niin en ole niitä edes Noctualta vaivautunut tilaamaan.
Tässä voisin kovasti linkittää muualle, mutta sanotaan nyt vaan, että 3800XT on youtubessa ainakin yksi kellottaja saanut kovasti lisätehoja ja se kellottui 4.5GHz all-core. Samassa yhteydessä 3700X kellottui 4.3GHz all-core. Eroa on siis se alle 5%.. Lisäksi tässä joutui hankkimaan paremman emolevyn, paremman jäähdytyksen molemmille ja sanotaan, että 490€ saa 3900X:n..
En itse näe sen arvoisena, että maksaa melkein satasen (tai yli satasen) siitä alle 5% tehoboosteista 3800XT:llä. 3800X:ssä en ole hirveästi nähnyt järkeä muutenkaan. 3700XT:ssa on kuitenkin ensimmäinen kohtuullinen stock-jäähy, niin kyllä ainakin itse tämän(kin) testin lukisin.
—
Mutta kyllä, tuo satasen AIO olisi kyllä kiva testi. Toivoisin kyllä tämän testin kanssa erityisesti, että nyt olisi se suljettu kotelo ja siellä olisi toimituksen 2080 Ti. Ja sitä kokeiltaisiin eri paikoissa koteloa. Taas köyhän miehen teoriana (eli ei ole rahaa/aikaa testata) niin semmoinen 360mm radi edessä ei kyllä tee hyvää kotelon ilmankierrolle ja prosessorin kustannuksella näytönohjain lämpenee turhaan.. Sinne eteen ne isot RGB-tuuletinradit kuitenkin menee.
Tuo @Retale ehdottama eri hintaluokkien jäähyjen testi sopisi kyllä hyvin @moukula ehdottaman 100€ AIO-testin kanssa.
Tuostahan saisi ihan mielenkiintoisen vertailun. Testiin esim. Freezer 34 (n. 30€), Mugen 5 rev. B (n. 50€), NH-D15 (n. 85€) ja Arctic Liquid II 280mm (n. 90€, tämän hetken ehkä tehokkain 280mm AIO). Testattaisiin kuinka paljon lisää jäähdytystehoa ja/tai hiljaisuutta saa panostamalla muutaman kympin enemmän seuraavaan portaaseen. Vähän vastaavahan tehtiin aikaisemmin vesijäähyistä.
Tähän toki olisi vielä mielenkiintoista saada testit esim. Ryzen 3600, 3700X ja 3900X prossuilla. Nähtäisiin samalla minkä tasoinen jäähdytys olisi riittävä millekin prosulla. Voi kyllä olla, että viisi cooleria ja kolme prossua teettää ”vähän” liikaa työtä järjestelyiden suhteen.
Mitä hyötyisit tästä tiedosta? Tekisitkö jotain ostopäätöksiä tähän perustuen, sen sijaan että katsoisit varsinaista (prosessorin jäähdytyksen) suorituskykyä?
Tästä tiedosta on hyötyä tietää siirtyykö lämpö toisen valmistajan prosessorista paremmin kyseiseen jäähyyn. Lähinnä varmaankin vain eliminoitaisiin kyseinen mahdollisuus, mutta nyt tätä voi vain arvailla olisiko noilla jäähyjen alustoilla jotain merkitystä asiaan.
Onhan siitä mahdollisesti hyötyä jos tarkoitus on tehdä tuotekehitystä jollekkin firmalle. PC käytössä tehokkuus ratkaisee.